Puutarhatuotannon hävikki ja sivuvirrat

Puutarhatuotannon hävikki ja sivuvirrat Puutarhatuotannon uusi kiertotalous -hankkeen työpaja 11.8.2016 Lepaa Katri Joensuu Leena Luoma Antti Toukola Sivu 1 15.8.2016

Esityksen sisältö Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä ja mikä niihin vaikuttaa? Katri Joensuu Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy Suomen puutarhatuotannossa? Katri Joensuu Hävikki ja sivuvirrat avomaanvihannesten tuotannossa Antti Toukola Hävikki ja sivuvirrat mansikan ja herukan tuotannossa Leena Luoma Sivuvirtojen ennaltaehkäisy ja hyödyntäminen Katri Joensuu Sivu 2 15.8.2016

Mikä on hävikkiä ja sivuvirtaa ja mikä niihin vaikuttaa? Tuloksia Luken (MTT:n) aiemmista hankkeista Katri Joensuu Sivu 3 15.8.2016

Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? Lähde: Foodspill 2 -hanke

Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? esim. porkkanan naatit Lähde: Foodspill 2 -hanke

Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? Lähde: Foodspill 2 -hanke

Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? Esim. ylituotanto, väärä koko tai muoto Muut laatuvirheet esim. kasvitaudeista ja säästä johtuen, kolhut tms. Lähde: Foodspill 2 -hanke

Mikä on sivuvirtaa ja hävikkiä? Lähde: Foodspill 2 -hanke

Lähde: Foodspill 2 -hanke 9 15.8.2016

Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy Suomen puutarhatuotannossa? Tuloksia Luken (MTT:n) aiemmista hankkeista Katri Joensuu Sivu 10 15.8.2016

Porkkanan biomassan jakautuminen, viljely 100 % jää peltoon Ei ruoaksi tuotettu osa = naatit 16 % Muu sivuvirta 11 % Myyty sato 62 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 11 % 17 % jää peltoon 42 % rehuksi 30 % kompostointi 11 % muu käyttö/ei käyttöä Otoskoko: 27 tilaa Lähteet: Pohjoismainen hävikkihanke, Suojala 2000 11

Sipulin maanpäällisen biomassan jakautuminen, viljely 100 % jää peltoon Muu sivuvirta 7 % Ei ruoaksi tuotettu osa= naatit 18 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 2 % Myyty sato 73 % 22 % jää peltoon 62 % kompostointi/biojäte 16 % rehu/bioenergia/ muu käyttö Otoskoko: 26 tilaa Lähteet: Pohjoismainen hävikkihanke, Salo 1999 12

Jäävuorisalaatin maanpäällisen biomassan jakautuminen, viljely Ei ruoaksi tuotettu osa= alalehdet 54 % Myyty sato 38 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 2 % 100 % jää peltoon Muu sivuvirta 6 % Otoskoko: 7 tilaa Lähteet: Foodspill 2, Strid ym. 2014 13 94% jää peltoon 6 % rehu/muu hyötykäyttö

Jäävuorisalaatin tilalta myydyn sadon jakautuminen, prosessointi elintarviketeollisuudessa Ei ruoaksi tuotettu osa= alalehdet 54 % Myyty sato 38 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 4 % Muu sivuvirta 22 % Otoskoko: 6 toimijaa Elintarvik keeksi 74 % muu sivuvirta 6 % syömakelpo inen sivuvirta 2 % Lähteet: Foodspill 2, Strid ym. 2014 14

Mansikan vuotuinen biomassan tuotanto (marjat ja rönsyt), viljely 100 % jää peltoon Ei ruoaksi tuotettu osa = rönsyt 19 % Muu sivuvirta 9 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 3 % Myyty sato 69 % 80 % jää peltoon 20 % kompostointi/ muu hyötykäyttö/ painon menetys haihtumisen myötä 15.8.201 6 Lähteet: Foodspill 2, Säkö & Laurinen 1977 15 Otoskoko: 68 tilaa

Mansikan tilalta myydyn sadon jakautuminen, prosessointi elintarviketeollisuudessa 100 % jää peltoon Ei ruoaksi tuotettu osa = rönsyt 19 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 0,1 % Elintarvik keeksi 99,5 % Muu sivuvirta 0,5 % Muu sivuvirta 9 % Terve, hyväkuntoinen sivuvirta 3 % Myyty sato 69 % Otoskoko: 6 toimijaa 15.8.201 6 Lähteet: Foodspill 2, Säkö & Laurinen 1977 16

Sadot ja sivuvirrat suhteutettuna koko Suomen tuotantoon vuonna 2015, 1000 kg 100000 80000 60000 Ei ruoaksi tuotettu osa = naatit tms. Muu sivuvirta Terve, hyväkuntoinen sivuvirta Sato elintarvikkeeksi 40000 20000 0 15.8.201 6 Porkkana Sipuli Jäävuorisalaatti Mansikka 17

Hävikki ja sivuvirrat avomaavihannesten tuotannossa Opinnäytetyö Puutarhatuotannon uusi kiertotalous hankkeessa Antti Toukola Sivu 18 15.8.2016

Valitut vihannekset ja haastateltujen tilojen määrä Porkkana Kelta- ja punasipuli Keräkaali Haastattelut toteutettu kevään ja kesän aikana 2016. - 3 porkkanatilaa - 2 sipulitilaa - 2 kaalitilaa Tilat Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta. Sivu 19 15.8.2016

Keskimääräisiä satomääriä ja viljelypintaalat Porkkanalla viljelypinta-alat keskimäärin 10 hehtaarista aina 50 hehtaariin. - Satomäärät keskimäärin noin 35 000 kg per hehtaari. Sipulin viljelypinta-alat keskimäärin 10 hehtaarista aina 40 hehtaariin - Satomäärät keskimäärin noin 30 000kg per hehtaari. Keräkaalin viljelypinta-alat noin kahdesta kolmeen hehtaaria - Satomäärät 30 000 50 000 kg per hehtaari

Keskimääräisiä hävikin osuuksia Porkkana - Pellolla noston yhteydessä hyvin vähäistä tai ei ollenkaan. - Syksyllä tuotteen ollessa tuoretta ja hyvää vain 5 10 % - Keväällä tavaran heikentyessä varastoinnin yhteydessä jopa reilusti yli 50% hävikkiä. Sipuli - Märkinä vuosina jäänyt peltoon useampia hehtaareita nostamatta. - Kauppakunnostuksessa keskitalvella 3 10%, keväämmällä lähempänä 20%. Keräkaali - Pellolla syntyy hävikkiä 10 40% riippuen sadon laadusta. - Haastatelluilla tiloilla ei varastoitu keräkaalia.

Hävikin aiheuttajia Porkkana - Säilyvyys - Pahka ja harmaahome - Porkkanakemppi - Mustamätä - Kylvötiheys Sipuli - Taudit, harmaahome - Kuivana vuotena Fusarium - Mekaanisia vioituksia muutama prosentti Keräkaali - Kaalikoi - Kasvitaudit - Leikkuuvioitukset noston yhteydessä

Miten hävikkiä on pyritty vähentämään ja onko siinä onnistuttu? Porkkana - Viljelykierron avulla saatu hävikkiä vähennettyä. - Varastointia parannettu, nahistuneita porkkanoita vähemmän. - Hyvä siemenlaatu Sipuli - Istukkaan laatu parantunut vuosien saatossa - Koneketju ja varastointi parantuneet Keräkaali - Menee sykleittäin, pahat kaalikoivuodet aiheuttavat huomattavia sadonmenetyksiä. - Verkkojen laitto voisi olla toimiva keino kaalikoita vastaan. Sivu 23 15.8.2016

Miten hävikkiä on saatu hyödynnettyä? Porkkana - Ykkösluokkaan kelpaamatonta saatu myytyä hevostalleille ja metsästysseuroille. - Ylisuuret porkkanat kuorimoille Sipuli - Sipulissa hävikkiä hankala hyödyntää Kakkosluokan sipulia ei juuri mene Keräkaali - Jalostukseen hieman kakkosluokkaa, muutamia prosentteja. Sivu 24 15.8.2016

Hävikki ja sivuvirrat mansikan ja herukan tuotannossa Opinnäytetyö Puutarhatuotannon uusi kiertotalous -hankkeessa Leena Luoma Sivu 25 15.8.2016

Taustaa Tiloja on tähän mennessä haastateltu Hämeen-, Kymenlaakson- ja Pohjois-Pohjanmaan-seudulta Mansikkatiloja on haastateltu 5 ja herukkatiloja on haastateltu 2 Osalla viljelijöistä on kokemusta viljelystä jo yli 20 vuotta Markkinoinnissa viljelijät ovat keskittyneet marjojen tuoreena myyntiin ja jatkojalostus on sivutuotteena Sivu 26 15.8.2016

Marjojen myyntiketjut Mansikat markkinoidaan suoraan tilalta valmiiksi poimien ja itsepoimien, toreilta, tukkureille ja torikauppiaille ja rasiatavarana marketteihin. Herukat myydään suoraan tilalta, pieniin tukkuihin ja torimyyjille Sivu 27 15.8.2016

Hävikin osuus Mansikalla valmiiksi poimitussa tuotteessa hävikkiä on n. 2%. Marjat saadaan kaikki myytyä tuoreeltaan tai sitten ne pakastetaan, jalostusta varten. Mansikan hävikki pellolla vaihtelee 2% - 20%. Herukalla hävikki on haastattelujen mukaan hyvin pientä. Sivu 28 15.8.2016

Hävikin aiheuttajia Kasvukauden sään vaihtelut, aiheuttavat suurimman osan mansikan tuotannon hävikistä Kasvuston kunto ja ikä. Talvet heikentävät marjakasvustoja Kasvitaudit, kuten harmaahome ja härmä Rastaat tuhoavat alkukesän marjoja Itsepoiminta Herukalla eniten hävikkiä aiheuttaa kevään hallat Kasvuston kunto ja ikä Sivu 29 15.8.2016

Miten hävikkiä on pienennetty/hyödynnetty Marjoja jotka ovat vielä hyvä laatuisia pakastetaan myös kannattomana. Rastaita on yritetty vähentää ja häätää viljelmiltä Mansikan poimintaa on yritetty tehostaa Valittu viljelyyn lajikkeet jotka soveltuvat parhaiten viljelijän tarpeisiin Sekä mansikan ja mustaherukan marjat, jotka eivät mene kaupaksi pakastetaan ja niistä jalostetaan mehuja. Sivu 30 15.8.2016

Sivuvirtojen ennaltaehkäisy ja hyödyntäminen Tuloksia Luken (MTT:n) aiemmista hankkeista Katri Joensuu Sivu 31 15.8.2016

Sivuvirran ennaltaehkäisy ja vähentäminen Lähde: Foodspill 2 -hanke

Sivuvirran ennaltaehkäisy ja vähentäminen Sivuvirtaa ennaltaehkäistään/ vähennetään = enemmän elintarvikeketjuun/ suoraan ruoaksi Lähde: Foodspill 2 -hanke

Sivuvirran hyödyntäminen Lähde: Foodspill 2 -hanke

Sivuvirran hyödyntäminen Sivuvirtaa hyödynnetään entistä enemmän = hyödyntämisaste paranee Lähde: Foodspill 2 -hanke

Olisitteko kiinnostuneita syntyneiden sivuvirtojen parempaan hyödyntämiseen ja etsimään ratkaisuja siinä tilallanne? Viljelijät, % Porkkana (24) Sipuli (26) Jäävuorisalaatti (4) Mansikka (67) Kyllä Ehkä Ei 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jalostajat, % Jäävuorisalaatti (4) Mansikka (6) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ehkä Ei Lähteet: Foodspill 2, Pohjoismainen hävikkihanke 36

Perunan viljelijöiltä kysyttiin millä ehdoin tilalla ollaan kiinnostuneita hyödyntämään ylijäävä peruna (n=48) En. Ylijäävän perunan hyödyntäminen ei kiinnosta. 9 Kyllä. Olen valmis viemään perunat sovittuun kohteeseen (kohtuullisin ponnisteluin), vaikka perunan kuljetuksesta ei makseta kuljetuskustannusta eikä perunasta käypää hintaa. Kyllä. Olen valmis viemään perunat sovittuun kohteeseen, vaikka vain kuljetuskustannukset hyvitetään. 0 2 Kyllä. Olen valmis viemään perunat sovittuun kohteeseen, jos perunan kuljetuksesta maksetaan kuljetuskustannus sekä perunasta käypä hinta. 23 Kyllä, jos peruna noudetaan tilalta, vaikka siitä ei makseta lainkaan korvausta. 4 Kyllä, jos peruna noudetaan tilalta ja siitä maksetaan kohtuullinen korvaus. 34 Kyllä. Olen kiinnostunut lisäämään muutoin hyödyntämättä jäävän perunan käyttöä omalla tilalla. Lähde: Foodspill 2 -hanke 9 0 10 20 30 40

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteita Elintarvikekäyttöä ajatellen: Hygienia Säilyvyys Laatuvaatimukset Sopivan ostajan löytyminen Kuljetuskustannukset Arvokomponenttien erottamista ajatellen: Taloudellisuus? Toimijat?. Rehukäyttöä ajatellen Hygienia Säilyvyys Tuotteen koostumus Sopivan käyttökohteen löytyminen kuljetuskustannukset 15.8.201 6 38

Uudet brändätyt elintarviketuotteet ja jatkojalosteet Kakkossopimus jonkun toisen myyntikanavan kanssa tai lisäoptio sopimustuotannossa Uudet markkinakanavat Uudet markkina-alueet Kuluttajien käyttäytymisen muutos Raaka-ainekomponenttien erottelu Tärkkelys-, jauho- tai hiutaleteollisuus Raaka-aineiden innovatiiviset käyttömahdollisuudet Rehu Bioenergia Kompostointi Lähde: Foodspill 2 -hanke 39 15.8.2016

Lähteet Foodspill 2-hanke: Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R., & Kahiluoto, H. 2014. Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. Foodspill 2-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti 170. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485067/mttraportti170.pdf?sequence=1 Pohjoismainen hävikkihanke: Franke, U., Hartikainen, H., Mogensen, L., Svanes, E. 2016. Food losses and waste in primary production. TemaNord 2016:529 http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3a945862&dswid=710 Salo, T. 1999. Effects of band placement and nitrogen rate on dry matter accumulation, yield and nitrogen uptake of cabbage, carrot and onion. Agricultural Research Centre of Finland. Strid, I., Eriksson, M., Andersson, S., Plsson, M. 2014. Svinn av isbergssallat I primärproduktionen och grossistledet i Sverige. Rapport 2014:06, Jordbruksverket. Suojala, T. 2000. Growth of and partitioning between shoot and storage root of carrot in a northern climate. Agricultural and food science in Finland 9. s.49-59. Säkö, J., & Laurinen, E. 1977. Mansikan rönsyjen poistaminen ja niiden kasvun heikentäminen. Puutarhatutkimuksen tiedote N.o 12, Hedelmän-ja marjanviljely: s.23-27. Maatalouden tutkimuskeskus. 15.8.201 6 40