Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja (STOry) Opinto- ja uraohjauksen professori UEF sanna.vehvilainen@uef.fi http://tyonohjaaja.blogspot.fi/
N. 20 vuoden työ tutkijana ohjaus- ja terapiavuorovaikutuksen parissa 10 vuotta ohjausalan toimijoiden kouluttajana ja pedagogisena kouluttajana 2 ohjauksen oppikirjaa, tässä taustalla erityisesti Ohjaustyön opas (Gaudeamus 2014) - Esitän muutaman kiteytyksen siitä, millaiset tekijät ovat onnistuneiden ohjausprosessien edellytyksiä Olen jäsentänyt ne laaja-alaiseksi ohjauksen malliksi ne kytkeytyvät toisiinsa Jokaiseen niistä voi tarttua heti omassa työssä valitse ja kokeile!
Yhteistoimintaa jossa edistetään ohjattavan oppimis-, kasvuelämänvalinta- tai muita muutosprosesseja siten että hänen toimijuutensa vahvistuu (Vehviläinen 2014) Toimijuus? Kykenevyys Autonomia Osallisuus Aktiivinen asianomistajuus ja vastuu Kriittinen vaikuttaminen Toisiin tukeutuminen
1 MITÄ ohjataan? Ohjauksen kohde oppimisprosessi, kasvu- tai identiteettiprosessi työprosesseihin istutettuna tavoitteellisuuden ja arvioinnin merkitys yhteistoiminnan onnistumiselle 2 Kuka ohjaa? Ohjauksen toimijat 3 Miten ohjaan? Ohjauksen keinot Toimijuutta vahvistavat käytännöt Ohjauksen orientaatiot ja niiden tilannekohtainen vaihtelu Palautteen onnistuminen
Ohjauksen onnistumisen kannalta prosessin hahmottaminen yhdessä on avain Ajassa jäsentyviä yhteisiä historioita Alku ja loppu sekä jokin ennakoitava, ja samalla arvaamaton kulku Työskentelymme kohde ei siis ole suoritus tai tuotos tai osaamisen näyte vaan prosessi jolla siihen pyritään -> pyrimme vaikuttamaan tähän prosessiin osuvilla tavoilla ja oikea-aikaisesti Prosessin eri vaiheet vaativat ohjaukselta eri asioita Ohjattavan tulisi alkaa itse hahmottaa prosessia jotta hän voi itse alkaa kannatella ja suunnata sitä Hyvin usein ohjauksen kehittäminen alkaa prosessin sanallistamisesta Usein yksilöillä paljon hiljaista tietoa -> voisiko tehdä näkyväksi? Pedagogisissa prosesseissa: minkä osaamisen tulisi karttua? Miten sitä arvioidaan? Hyvä ja huolellinen aloitus maksaa itsensä takaisin!
Ohjauksen toimijaa on hyödyllistä tarkastella kolmella tasolla Yksilötaso: henkilökohtainen ohjaus Ryhmätaso: ryhmää ohjataan ryhmä ottaa ohjausvastuuta ja ohjauksen tehtäviä Yhteisötaso: koko yhteisö ottaa vastuuta ohjattavana olevasta prosessista ja tulee tietoiseksi ohjaavasta tehtävästään ja pelaa samaan maaliin Usein erilaiset ohjauksen ongelmat vuotavat yksilötasolle, vaikka niiden ratkaisut saattavat piillä yhteisötasolla Rekrytoinnin, osaamisen ja tavoitteenasetannan ongelmat Työyhteisössä vain ohjaajalle nakitettu ohjaustehtävä muut vaikuttavat siihen mutta eivät tunnista pedagogista roolia Vertaisryhmä usein alihyödynnetty verraton resurssi
Toimijuutta vahvistaa Aidot ongelmanratkaisutilanteet Kokemuksen ja teoreettisen tiedon kytkentä Mahdollisuus jakaa tietoa ja ratkoa ongelmia muiden kanssa Mahdollisuus saada tukea henkilökohtaiselle prosessille Samalla: Vastuu omasta prosessista ja sen suunnittelu ja arviointi Kytkeytyminen muihin ja oman panoksen antaminen yhteiseen à identiteettityö Muihin tukeutuminen ei tarvitse osata kaikkea Yksinkertaisesti: ohjattava ja ohjaaja ovat kumppanuussuhteessa ja tavoite on yhteinen jos ei ole, ohjaustoiminnassa saatetaan toimia erilinjaisesti Ohjattavan motivaatio ja omat merkitykset ovat prosessin moottori: siksi otettava puheeksi ja lähtökohdaksi
Keskeistä tunnistaa ohjauksen ydinorientaatiot ja käyttää niitä joustavasti!
Ongelmanratkaisuorientaatio Tavallisin asiantuntijoiden tapa käsitellä ongelmia = ratkoa ongelma oman tietämyksen nojalla; neuvominen ja palaute Kun ohjattava kertoo ongelmasta -> ratkaisu Kun asiantuntija tunnistaa ongelman suorituksessa tai tuotoksessa à ratkaisu Tehokas mutta myös rajoittunut keino reaktiivinen! Rajoitteita Ratkotaanko hyödyllistä ongelmaa Osallistetaanko ohjattavaa ongelmanratkaisuun Autetaanko neuvolla työprosessia ts. ymmärtääkö ohjattava neuvon/palautteen Useimmiten ylikäytetty ohjauksessa silti tärkeä työkalu Neuvon käyttöä edistää Ohjattavan ajattelun perehtyminen ja neuvon tuunaaminen siihen Harkinta ja ongelmien ottaminen pöytään
Tutkiva orientaatio Kokemuksen, tilanteen, ongelman, haasteen tutkimista ennen sen ratkaisemista Tutkimista (inquiry) pidetään arvokkaana sinänsä: ymmärryksen lisäämistä sekä sisäänpäin että ulospäin Kuunteleminen ja kertomaan saattaminen oleellisia ohjaajan työkaluja Välttämätön taito kriittisen reflektiivisen ajattelun sekä metaoppimisen kehittämiseksi Asiantuntijatyössä ja ongelmanratkaisussa välttämätöntä Estää meitä juuttumasta epärelevantteihin ongelmiin Usein alikäytetty ohjauksessa Kannatteleva orientaatio Myötätuntoinen ja läsnäoleva suhtautuminen toiseen ja itseen Huomion suuntaminen ja keskittyminen ollaan sen kanssa mitä on Auttaa suhtautumaan omiin reaktioihin tuo harkinta-aikaa Vähiten tunnistettu orientaatio taitavat ohjaajat käyttävät usein vaistonvaraisesti
Opettamisorientaatio Ohjauksen keino jossa muovataan tietoiesti pedagogista polkua ohjattavalle Proaktiivisia keinoja reaktiivisen rinnalle: tehtäviä ja ennakointeja Ohjaus on usein pedagogiikkana implisiittistä ja suunnittelematonta opettamisorientaatio etenkin yhteisöllisesti käytettynä lisää ohjauksen pedagogista osuvuutta
Palaute on ongelmanratkaisusykli minikoossa Usein palaute rakentuu niin että ohjaaja identifioi ongelman ja kertoo miten se ratkaistaan Palaute vastaanotetaan usein minimipalauttein ( joo ) ei paljasta onko toinen ymmärtänyt! Tavoitteellisuus Palaute kuullaan suhteessa omiin päämääriin ja motivaatioon Varmistukaa että olette pelaamassa samaan maaliin Sekä kehuva että korjaava palaute vaatii perusteluja Kun palaute sisältää paljon neuvoja mieti onko sinun välttämätöntä ratkoa kaikki ongelmat voiko ohjattavaa osallistaa ongelmanratkaisuun? Huolehdi että tärkeimmissä asioissa ohjattavan ymmärrys pääsee näkyviin: miten hän on palautteen ymmärtänyt, mitä siitä seuraa? Miten ohjattava palautteen kokee vaikuttaa oppimiseen Osaaminen vs. pystyvyys
Aloita prosessit ja kohtaamiset huolella (ei ole ajasta kiinni!) Kuuntele ota asioita pöytään Ohjattavan näkökulma ja motivaatio esille se on lähtökohta! Älä oleta vaan varmistu mitä ei ole sanottu, sitä ei ole sanottu! Varaa itsellesi aikaa harkita interventioitasi Yhteistoiminnan onnistuminen on kiinni siitä miten jaettu tavoite osapuolilla on Arvioikaa ohjauksen onnistumista yhdessä!
Tarkkaile omaa ohjausvuorovaikutustasi. Seuraa mitä tapahtuu kun kuuntelet ohjattavaasi enemmän. Kuuntelemista tehdään esimerkiksi katseen ja kehon suuntautumisella ja rauhoittumisella. Seuraavan kerran kun aloitat ohjausprosessin, mieti millaisten asioiden käsittely yhdessä vahvistaisi yhteistyötänne Kysy ohjattavaltasi, millaisia asioita hän haluaisi ohjauksessa käsitellä ja mistä teidän olisi hyvä sopia
Preziesityksiä https://prezi.com/jgaemesnxtk8/ohjauksen-kokonaisjasennys-ja-ydinelementit/ https://prezi.com/bgnkjqhzvc4p/modeling-academic-supervision-guidance-revisited/ https://prezi.com/db8jt5navzb7/kun-yhteiso-ohjaa/ Kirjallisuutta http://www.gaudeamus.fi/ohjaustyon-opas/ https://www.researchgate.net/profile/sanna_vehvilaeinen