KOULUTUKSEN TAVOITTEET
Koulutuksen tavoitteet 1. Perehtyä in 2. Saada valmiudet auditointien tekemiseen 3. Oppia itsearviointiprosessin tekeminen
Mikä, miksi, miten?
Mikä on nuorisotyön? Erityisesti nuorisotyöhön kehitetty arvioinnin väline, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää nuorisotyön keskeisiä toimintamuotoa: 1. Avoimet nuorten illat 2. Tavoitteelliset pienryhmät 3. Leiritoiminta 4. Vaikuttamistoiminta 5. Verkkoperustainen nuorisotyö Käyttötapoina: 1. Auditoinnit vertaisidea 2. Itsearvioinnit toimipaikkatasolla tai toimintamuodoittain
Mihin a tarvitaan? Työtä ja toimintaa on mitattu vuosikymmeniä syntynyt tarve myös laadulliselle arvioinnin välineelle Nuorisotyön ssa arvioinnin kohteina nuorisotyön kasvatuksellisuus nuorisotyön käytännön laatu Arviointi itsessään ei riitä arviointitieto toimii kehittämistyön perustana ja tukena keino kuvata toimintaa ja avata sen sisältöä keino asettaa konkreettisia tavoitteita Kriteerien ja tasojen avulla luodaan yhteinen merkitys ja ymmärrys laadukkaan toiminnan sisällöstä Tärkein tavoite on se, että auditoinneista ja itsearvioinneista syntyy hyötyä nuorille
Matkan varrella huomattua Nuorisotyön on yksi keino tai väline: 1. Tehdä työtä näkyväksi toimintojen ja sitä kautta nuorisotyön kuvaaminen auttaa nuorisotyön merkityksen ja vaikutuksen perustelussa 2. Jäsentää työtä ja virittää keskustelua työn sisällöistä 3. Perehdyttää uusia työntekijöitä 4. Suunnitella työn sisältöjä ja valita painopistealueita 5. Kehittää arviointiosaamista ja taitoja palautteen antamisessa 6. Oppia kollegojen työstä hyvät ideat ja käytännöt (ja vähän huonommistakin oppiminen )
Auditointiprosessi ja auditoijan rooli
Koulutusosion sisältö: Auditointiprosessi auditoinnin vaiheet auditoijien näkökulmasta 1. Valmistautuminen auditointiin 2. Auditointitilanne 3. Arviointi 4. Auditointiraportti 5. Palautepalaveri 6. Auditoinnin jälkeen Auditoijan rooli Auditoijan tehtävät Auditoijan ammatillisuus ja eettisyys
Mitä on auditointi Auditointi on arviointia Arviointi on suhdekäsite, se perustuu tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja/tai sovittujen kriteerien tarkasteluun kriteerit ja tasokuvaukset ohjaavat auditointia arviointi tulee pystyä perustelemaan suhteessa kriteereihin Arviointi on arvosidonnaista Arvioinnin kohteeksi nostetaan asioita, joita pidetään tärkeinä ja arvostettavina Arvioinnilla on toimintaa ohjaava vaikutus Sitä saa, mitä mittaa tai arvioi.
1. Valmistautuminen auditointiin Yhteys auditoitavaan toimipaikkaan sovitaan auditointiparin kanssa kumpi hoitaa tarkan auditointiajankohdan sopiminen palautepalaverin ajankohdan sopiminen työyhteisön esimiehen on tärkeä olla läsnä Materiaaliin tutustuminen esim. nuorisotilan kotisivuihin tutustuminen Kriteerien ja tasokuvausten kertaus Työnjako auditointiparin/tiimin välillä havainnointia kaikista kriteereistä tekevät kumpikin, mutta ne kriteerit, joista tulee kysyä, kannattaa jakaa mistä asioista jutellaan nuorten ja ohjaajien kanssa, millä työnjaolla
2. Auditointitilanne Kesto n. 2 h (Kanuuna-auditointi n. 1-1,5 h) Menetelmät havainnointi nuorten kanssa keskustelu ohjaajien kanssa keskustelu Kysymyksiä niistä kriteereistä, joista ei saa riittävästi tietoa havainnoimalla kysymyksiä voi tehdä ohjaajille auditoinnin aikanakin tarvittaessa ajan varaaminen kysymysten tekemiselle auditoinnin jälkeen Auditoinnin aika työparin kanssa kannattaa jakaa tietoa omista havainoista ja keskusteluista nuorten & ohjaajien kanssa mistä tarvitaan lisää tietoa Itsenäisen arvioinnin tekeminen kriteeristöön tai auditointilomakkeeseen
3. Arviointi Ensin yksilötyönä arviointi illasta kriteeristön ja tasokuvausten avulla auditointitilanteen aikana tehdyn arvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen tässä vaiheessa voi käyttää puolikkaita (lopullisessa auditointiraportissa vain kokonaisia numeroita) Yhteisen arvioinnin tekeminen työparin kanssa kaikkien kriteerien arvioiminen ei voi arvioida saraketta käytetään, mikäli havainnot ja keskustelut eivät ole antaneet riittävästi tietoa ko. kriteeristä maininta lisätietoja sarakkeeseen kootaan huomiot vahvuuksista ja kehittämiskohteista ja valitaan niistä muutamia yhteiseen arviointiin
4. Auditointiraportti Kriteerien osalta täytetään heti auditoinnin jälkeen Kimputus kriteerin arvioinnin tarkempi avaaminen tarvittaessa lisätietoja sarakkeessa Sopiminen siitä, kumpi kirjoittaa auditointiraportin lopulliseen muotoon sähköpostitse tai puhelimitse tekstin lopullinen hiominen Hyvän auditoijan ominaisuudet dokumentoituvat raporttia kirjoittaessa sopiva määrä vahvuuksia ja kehittämiskohteita pitkä litania vahvuuksia voi aiheuttaa inflaation vastaavasti runsas kehittämistä vaativien kriteerien listaus voi vaikeuttaa kehittämiskohteiden valintaa ja latistaa innostusta työn kehittämiseen Raportin on tarkoitus hyödyntää a) työyhteisöä / työparia / ohjaajaa kehittämään työtä b) organisaatiota kehittämään auditoitua toimintamuotoa
auditointiraportti jatkuu Kaikki raportin lukijat eivät ole paikalla auditointitilanteessa kirjoita kuvailevaa tekstiä, jotta henkilö, joka ei ole ollut paikalla, saa käsityksen illan sisällöstä ja auditoijien arvioinnista Vahvuudet ja kehittämiskohteet kirjoitetaan kokonaisina lauseina. Arviointi pitää pystyä perustelemaan Kertokaa, mikä havainnointien ja keskustelujen perusteella saa teidät nostamaan vahvuuksiksi ja kehittämiskohteiksi juuri nämä asiat Vinkki: kirjaa auditoinnin aikana havaintoja muistiin, esim. vuorovaikutuksen aktiivisuus Ohjaajat hallitsivat tilat hyvin 3 (ulkotiloja ei tsekattu) Ohjaajien aloitteellisuus tyydyttävää vuorovaikutus-tilanteisiin ei kovin aktiivisesti hakeuduttu. Tilanneherkkyys tasokuvausten perusteella tasoa 1 ohjaajat viettivät aikaa melko paljon keskenään
Auditointiraportti: kehittämiskohteet Kehittämiskohteet valitaan suoraan kriteereistä Kehittämiskohteita kuvatessa voi käyttää toisaalta toisaalta ilmausta, esim. Osallisuustoimintaan on luotu rakenne (talokokoukset), mutta siihen liittyvä toiminta on vielä vahvasti ohjaajavetoista. Kehittämisalueena näemmekin olemassa olevien rakenteiden paremman hyödyntämisen "hengen puhaltamisen rakenteisiin. Ohjaajien työotteesta välittyi kiinnostus nuorten kuuntelemiseen, joten lähtökohdat osallisuustoiminnan kehittämiselle ovat erinomaiset. Vältä ilmaisuja tulee, pitää olla, täytyy yms. käskymuotoja, sillä auditoija ei ole konsultti Ohjaajien tulee kiinnittää enemmän huomiota nuorten osallistamiseen. (= kehotus tai ohje) Nuorten osallistaminen rajoittui kahvilan pitämiseen (= havainto ja kuvaus) Kriittisen ja rakentavan palautteen antamisessa ei tarvitse arkailla, sillä työyhteisö on yleensä tietoisia omista kehittämiskohteistaan. Olennaista on se, miten asia ilmaistaan.
Auditointiraportti: vahvuudet Vahvuutena voidaan mainita usean kriteerin näkökulmia sisältävä ajatus tai toimintatapa, käytäntö, idea tms., joka ei suoraan ole kriteereistä, esim. Tilat ovat todella siistit ja hyvät ja niitä käytetään tehokkaasti. Yhteisössä on lämmin, hyvä henki ja keskinäinen vuorovaikutus toimii kaikkiin suuntiin. Vahvuuksissa voi kuvata havaittua ilmapiiriä, esim. Tunnelma talolla oli illan aikana leppoisa ja turvallinen. Vahvuudet löytyvät yleensä luontevasti kriteereistä, jotka on arvioitu erinomaisiksi tai hyviksi Vahvuudeksi voidaan nostaa myös kriteeri, joka kokonaisuutena ei vielä ole erinomaisella tai hyvällä tasolla, esim. Vaikka yhteistyö verkostoissa ei vielä tunnukaan toimivan erityisen hyvin, maininnan ansaitsee ohjaajien aktiivinen ote, sinnikkyys ja luovien ratkaisujen etsiminen verkostojen aktivoimiseksi.
Esimerkkejä vahvuuksien kuvaamisesta Esimerkki ei niin hyvästä tekstistä: Tila uusi, siisti ja monipuolinen, mutta kohderyhmä 13-17 hieman väärä kyseiselle tilalle. Työntekijöiden määrä suhteessa kävijöiden määrään hyvä. Esimerkki kuvailevasta tekstistä: Auditointi-illan aikana asiakasmäärä oli varsin pieni ja tytöt puuttuivat kokonaan. X:n kehittämishaasteeksi voisikin nimetä uuden, monimuotoisemman asiakaskunnan saavuttamisen talolle. Nyt talon isojen toiminta on pitkälti määrittynyt tietyn "vakioporukan" kautta muiden nuorten puuttuessa. Asiakaskunnasta puuttuivat pitkälti myös maahanmuuttajanuoret (suhteutettuna alueen väestörakenteeseen). Toiminnan suunnitelmallisuus sai auditointi-iltana heikon arvion, sillä toimintaa ei suunnitella illalle etukäteen vaan illan annettiin muotoutua nuorten mukaan. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon vakioporukan, mutta jatkon kannalta avoimen toiminnan sisältöä voi pohtia, niin että se aktivoi ja innostaa uusia nuoria tulemaan talolle ja toimimaan siellä. Vertaisohjaaja- ja/tai apuohjaajatoiminta puuttuu tällä hetkellä X:n nuorisotalolta. Paikalla olleista nuorista osa oli ollut tet-harjoittelussa talolla, joten pohjaa vastuullisemman toimijaroolin omaksumiseen/ kouluttamiseen talolla on olemassa. Kehittämisalueeksi nousee nuorten osallisuuden eri osa-alueiden kehittäminen sekä nuorten eri toimijaroolien kehittäminen ja nuorten vastuullisen toiminnan tukeminen.
Esimerkkejä kehittämisalueiden kuvaamisesta Esimerkki ei niin hyvästä tekstistä: Toiminnan suunnitelmallisuuteen ja kasvatuksellisiin tavoitteisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota... Mainostusta ja markkinointia nuorille pitäisi kehittää. Esimerkki kuvailevasta tekstistä: X:n nuorisotalon tilat ovat monipuoliset ja mahdollistavat erilaisten toimintojen toteuttamisen illan aikana. Ohjaajien työskentely tapahtui jouhevasti ja he jakoivat huomionsa tasapuolisesti paikalla olevien nuorten kesken. Myös tet-harjoittelija oli mukana nuorten kanssa toimittaessa. Ilmapiiri illan aikana oli leppoisa ja turvallinen. Avoimelle toiminnalle on X:ssa määritelty kasvatuksellisia tavoitteita ja nuorten osallistuminen iltojen toteutukseen on mahdollistettu toiminnan rakenteissa (esim. talokokoukset ja kioskitoiminta). Auditointi-illalle toimintaa ei kuitenkaan oltu suunniteltu ennalta, vaan ilta eteni nuorten omien aloitteiden/olemisen mukaan. Muutenkin avointa toimintaa ja etenkin nuorten osallisuustoimintaa oli hankala arvioida kyseisen illan perusteella nuorten vähyydestä johtuen. Vahvuudeksi voi mainita sen, että pienessä työyhteisössä ohjaajat ovat sopineet vastuujaoista toiminnassa ennakkoon ja heidän vahvuuksiaan ja osaamistaan hyödynnetään avoimessa toiminnassa (1. kriteeri). Tätä oli kuitenkin hankala todeta auditointi-illan aikana, jonka toiminnallisuus rakentui spontaanisti. Vahvuuksiin kuuluu osallisuustoimintojen rakenteet, jotka ovat suunniteltuja ja myös nuorille läpinäkyviä (talokokousten aikataulut, pöytäkirjat, idealistat ilmoitustaululla).
5. Palautepalaveri Ennen palaveria auditointiraportti lähetetään työyhteisölle ja heidän esimiehelleen Palautepalaverissa ovat läsnä auditoijat työyhteisö mahdollisimman laajasti työyhteisön esimies Palautepalaveri järjestetään pikaisesti auditoinnin jälkeen, jotta arvioinnin perustelut ovat vielä tuoreessa muistissa, 2 pv-2 viikkoa auditoinnista Palaverin kesto n. 1 h Puheenjohtajana toinen auditoijista Keskustelussa nostetaan esiin vahvuudet ja kehittämisalueet kaikkia kriteereitä ei ole tarpeen käydä läpi Annetut tasomääritykset on pystyttävä tarvittaessa perustelemaan yhteisöllä mahdollisuus korjata väärinkäsitykset tasoja voidaan perustellusti muuttaa Palaute annetaan suhteessa kriteereihin palaute kohdentuu tekoihin ja asioihin - ei henkilöihin auditoijien tulee pystyä perustelemaan arviointinsa vinkki: kirjatkaa auditoinnin aikana perusteluja muistiin Palautteessa ei konsultoida Auditoijat antavat havaintonsa työyhteisön käyttöön.
6. Auditoinnin jälkeen Auditointiraportti lähetetään palautepalaverin jälkeen sovituille henkilöille (Hki-Espoo-Vantaa: koordinaattori) Luottamuksellisuus auditointiraportin ja muun auditoinnin aikana syntyneen materiaalin säilyttäminen uteliaiden silmien ulottumattomissa Arvioinnin jatkokäsittely on työyhteisön ja lähiesimiehen vastuulla Tarvittaessa auditoitujen toimipaikkojen kokemukset voi koota joko kyselyllä tai työyhteisöjä jututtamalla auditointiprosessin kehittäminen Auditointi (voi) antaa ideoita myös oman työn tarkasteluun ja kehittämiseen!
Auditoijan rooli Tarkastelee asioita ammatillisesti ja eettisesti Perustaa arviointinsa kriteereille Muistaa arvioinnin luottamuksellisuuden Auditointitilanteessa herkistyy kuulemaan, näkemään, havainnoimaan sekä kysyy tarvittaessa On herkkä tilanteille Lähestyy asioita rakentavasti Osaa ja haluaa toimia vuorovaikutteisesti On utelias, kiinnostunut ja avoin kollegojen työtä kohtaan Ei vertaile auditoitavaa toimintaa omaan toimipaikkaan on avoin uusille asioille ja näkökulmille Kriittinen ystävä ei ohjeista, neuvo ja määritä kehittämiskohteita on asiallinen ja oikeudenmukainen osaa antaa rakentavaa, kannustavaa ja rehellistä palautetta haluaa oppia itsekin
Antoisaa (koe)auditointia!
KRITEERIT Tampere 18.2.2010 Pekka Mäkelä
Auditointi kriteerien avulla Auditoinnin kohteena vain ja ainoastaan sovittu toimintamuoto (avoimet nuorten illat, tavoitteelliset pienryhmät, leiritoiminta) auditoijan kyky yhtäältä rajata, toisaalta hahmottaa kokonaisuus toiminta ja teot ei tavoitteet ei työntekijöiden persoonalliset kyvyt tai taipumukset esim. kriteeri 3 (ohjaajien aktiivisuus) ei arvioida ohjaajia tyyppeinä vaan heidän tapaansa olla läsnä illan toiminnassa ja nuorten kanssa. Jokainen ohjaaja toki toteuttaa läsnäoloaan oman persoonallisen tapansa kautta esim. toiset ovat puheliaampia kuin toiset
Kriteerien jaottelu / avoimet nuorten illat Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit ohjaajien toiminta tavoitteellisuus toiminnan suunnittelu ja sisältö menetelmät kasvatuksellisuus toimintamallit yhteistyö, verkostot vuorovaikutus osallisuus ideointiin, suunnitteluun, toimintaan, arviointiin laajuus nuorten välinen vuorovaikutus henkilöstö-, tila- ja toimintaresurssit viestintä kestävä kehitys
AVOIMET NUORTEN ILLAT Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit 1.Ohjaajien vastuujaot 2.Ohjaajien osaamisen hyödyntäminen 3.Tilan ja tilanteiden hallinta 4.Vuorovaikutuksen aktiivisuus 5.Nuorten kohtaaminen yksilöinä 6.Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa asiakaspalaute, tunnusluvut 7.Alueen tuntemus 8.Yhteistyö ja verkostot 9.Toiminnan suunnitelmallisuus 10.Sukupuolisensitiivisyys 11.Monikulttuurisuus-yhdenvertaisuus 12.Nuorisotyölliset menetelmät ja välineet 13.Ympäristökasvatus 14.Mediakasvatus 15.Terveiden elämäntapojen edistäminen 16.Yhteistyö kotien kanssa 17.Toimintamallit 18.Säännöt 19.Turvallisuus 20.Ohjaajien välinen vuorovaikutus 21.Käytös- ja puhekulttuuri 22.Nuorten oppiminen 23.Osallisuuden eri osaalueiden toteutuminen 24.Osallisuuden laajuus 25.Nuorten osallistuminen viestintään 26.Päätöksentekorakenne 27.Vertaisryhmätoiminta 28.Nuorten työnjako, kuormittavuus 29.Nuorten välinen vuorovaikutus 30.Ohjausresurssit 31.Tilojen hyödyntäminen 32.Tilojen kalustus ja sisustus 33.Toimintavälineet 34.Tietokoneet 35.Tilojen siisteys ja yleisilme 36.Kestävä kehitys lajittelu, kalusteet, energiankulutus 37.Nuorille suunnattu tiedotusmateriaali
Kriteerit ja tasokuvaukset Arviointitasot 4 tasoa: erinomainen (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), heikko/puutteellinen (1) Kriteerien ja tasojen logiikka tasokuvaukset luonnehdintoja ko. tasolle pääsemisen edellytyksistä osa tasoista normatiivisia, esim. toimintamallit ja turvallisuus alemmalla tasolla mainittu hyvä toiminta tai käytäntö sisältyy korkeamman tason kuvaukseen, vaikka sitä ei enää erikseen mainita erinomaisella tasolla teot koko työyhteisölle tai työparille yhteisiä erinomaisesti toimiva yksittäinen työntekijä ei voi yksin saavuttaa erinomaista tasoa
Esimerkki avoimet nuorten illat toiminnan kriteeristä ohjaajien vastuujaot ARVIOINTI- KRITEERIT 4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN /HEIKKO 1. Ohjaajien vastuujaot Nuorten iltaan liittyvät työnjaot on yhdessä ennakolta sovittu ja ne ovat selkeät. Niitä sovelletaan tilanteiden mukaan joustavasti ja tasapuolisesti. Nuorten iltaan liittyvät työ- ja vastuujaot on sovittu ennakkoon. Työ- ja vastuujaoista sovitaan tilannekohtaisesti toiminnan aikana. Työ ja vastuujaot ovat epäselvät.
Esimerkki avoimet nuorten illat toiminnan kriteeristä tilan ja tilanteiden hallinta 3. Tilan ja tilanteiden hallinta Ohjaajilla on kaikki käytössä olevat sisä- ja ulkotilat (tilan lähialue) hallinnassa ja he ovat aktiivisesti nuorten kanssa. Ohjaajilla on kaikki käytössä olevat tilat hallinnassa ja he ovat aktiivisesti läsnä. Ohjaajat kiertävät käytössä olevissa tiloissa (valvontanäkökulma ). Ohjaajien työajasta kuluu aikaa toimistossa tai tehtävissä, joihin ei liity vuorovaikutusta nuorten kanssa. Ohjaajien toiminnassa näkyy herkkyys ryhmän tai yksilön tarpeille (tilannetaju). Ohjaajat kohtelevat nuoria tasapuolisesti. Aika ei kulu yhden ryhmän tai nuoren kanssa. Ohjaajien aika kuluu pääosin yhden / tietyn nuorisoryhmän / nuorten kanssa. Ohjaajat ovat keskenään ja saman ryhmän / nuoren kanssa.
Kriteerien käyttö Kriteerit, joissa useampia osioita auditoinnin aikana osioita arvioidaan erillisinä auditointiraporttiin merkitään keskiarvo mikäli eri osiot on arvioitu eri tasoisiksi kirjataan lisätietoja sarakkeeseen tästä tieto esim. ANI 6, Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa: Asiakaspalautekäytäntö on monipuolinen, mutta tunnuslukujen hyödyntäminen on vähäistä.
Kriteerien käyttö Ei voi arvioida -sarake käytetään, jos yhteistä arviota tehdessä huomataan,että havainnot eivät riitä arvioimaan ko. kriteeriä ja ohjaajilta ei ole huomattu kysyä asiasta tarkemmin EI ole ns. 0-taso mikäli toiminta arvioidaan sellaiseksi, että se ei saavuta tasoa 1, käytetään kuitenkin tätä tasoa 1 tuodaan esiin auditointiraportissa esim. kehittämiskohteena
Kriteerien käyttö Ei voi arvioida -sarake käytetään, jos yhteistä arviota tehdessä huomataan,että havainnot eivät riitä arvioimaan ko. kriteeriä ja ohjaajilta ei ole huomattu kysyä asiasta tarkemmin EI ole ns. 0-taso mikäli toiminta arvioidaan sellaiseksi, että se ei saavuta tasoa 1, käytetään kuitenkin tätä tasoa tuodaan esiin auditointiraportissa esim. kehittämiskohteena
Ohjeet kriteerien käsittelyyn Tarvittaessa voitte aluksi käyttää n. 5 min. kriteeristön selailuun Sopikaa kuka kirjaa ajatuksenne ja huolehtikaa ajan käytöstä. Kiitos! Ryhmän tavoitteena on A) perehtyä kriteeristöön, joka on auditoinnin työväline B) tuoda yhteiseen keskusteluun kysymyksiä, havaintoja ja kommentteja kriteeristöstä valitkaa sellaisia kysymyksiä tai havaintoja, joiden arvioitte auttavan myös muita kriteerien tai tasokuvauksien tulkinnassa n. 3-4 havaintoa tai kysymystä Työskentelyyn aikaa 1 h, kahvittelua työskentelyn lomassa Kokoonnumme yhteiseen koulutustilaan klo 15.15 Vinkki: pohdi/peilaa omaa työhön/tilaan
Itsearviointi
Itsearviointien toteuttaminen ja niistä saadun tiedon hyödyntäminen Esimerkkinä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen tapa toteuttaa ja hyödyntää itsearviointeja: Itsearvioinnit tehdään joka kevät avoimet nuorten illat toiminnasta Arvioinnit kootaan yhteen ja käsitellään alueellisten palvelujen osaston katselmuksessa keväällä 2010 toteutetaan asiakaskysely samalla sapluunalla kaikissa nuorisotaloissa itsearviointien ja asiakaskyselyn tulosten käsittely yhtäaikaisesti Itsearvioinneista saatua tietoa hyödynnetään toimipaikkatasolla osastotasolla
Avoimet nuorten illat, itsearvioinnit, syksy 2008 Nuorten toiminta: kriteerit 23-29 Nuorisotyön Kooste 43 nuorisotalon itsearvioinneista nuorten välinen vuorovaikutus 2 21 18 1 1 nuorten työnjako 3 11 11 13 4 vertaisryhmätoiminta 1 3 10 23 4 päätöksentekorakenne 0 17 20 3 0 nuorten osallistuminen viestintään 0 3 24 12 1 osallisuuden laajuus 0 15 24 3 0 osallisuuden eri osa-alueiden toteutuminen 0 29 11 2 0 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% erinomainen hyvä tyydyttävä heikko/puutteellinen ei voi arvioida
Itsearvioinnin vaiheet Esimerkki helsinkiläisistä nuorisotyöyksiköistä 2-5 toimipaikkaa, 10-25 työntekijää noin aika orientaatio 20-45 min. 1. yksilövaihe 30 min. 2. yhteisövaihe 60-90 min. 3. jakaminen 20-45 min. 4. kehittämiskohteiden valinta 30-60 min. ja kehittämisen suunnitelma
Orientaatio Kerrataan kriteeristön periaatteet ja tasojen logiikka: Kohteena yhteisön yhteiset teot (vrt. taso 4 kehittynyt kasvattajayhteisö ) Arvioidaan toimintaa, ei ohjaajien persoonallisia kykyjä tai taipumuksia Arvioidaan tekoja, ei tavoitteita Arviointi suhteessa kriteereihin ja tasokuvauksiin Taso 1ei ole 0-taso; taso 4 edellyttää yhteisötason osaamista ja tiedon jakamista Käytetään neljää tasoa, mutta vältetään juuttumista kriteereihin. Tässä vaiheessa voi käyttää puolikaita eli merkitä arvio tasojen väliin. Ei voi arvioida saraketta käytetään vain, jos työsuhde on ollut muutamien päivien pituinen Kriteerit, joissa useita kohtia keskiarvo eri alakohtien arvio lisätietoja sarakkeeseen (tai kriteeristöpaperiin) Alemmalla tasolla ilmaistua vaatimus sisältyy ylempiin tasoihin
Yksilövaihe Ohjaajat tekevät yksilötyönä arvioinnin oman toimipaikkansa avoimet nuorten illat toiminnasta Sovitaan arvioinnin aikajänne Avoimet nuorten illat toiminnassa esim. syys- tai kevätkausi Tavoitteelliset pienryhmät: ryhmän toiminnan puoliväli tai loppuarviointi Leiritoiminta: leirin puoliväli tai loppuarviointi
Yhteisövaihe Yksilötyönä tehdyt arvioinnit käydään yhdessä läpi ja yhteinen arvio kirjataan lomakkeelle tai kalvolle Kun yksilötyönä tehdyt arviot poikkeavat toisistaan, on tärkeää keskustella eri näkökulmista (ei vain lasketa yksilöarvioiden keskiarvoa) yhteinen keskustelu työn sisällöistä on arvioinnin yksi parhaista anneista! periaatteena moniäänisyys Arviointi perustuu tasokuvauksiin ja se tulee pystyä perustelemaan mikäli joku kriteereistä on hankala arvioida ja tasokuvauksista ei ole apua merkintä lomakkeeseen ja tieto arviointimallia kehittävälle työryhmälle Kriteerit, joissa useampia alakohtia: mikäli eri kohtien arviot eroavat toisistaan, kuvataan nämä lomakkeen 2-sivulle lisätietoja kohtaan Lähtökohtana se, että ei voi arvioida saraketta ei käytetä Jos yhteinen arviointi tietyn kriteerin kohdalla vaikeaa, se kannattaa jättää lepäämään ja palata siihen myöhemmin Lopuksi palataan aiemmin tehtyyn itsearviointiin ja/tai auditointiin onko tapahtunut muutosta valituissa kehittämiskohteissa
Jakaminen Nuorisotalojen arviointien esittely koko yksikölle/alueen muille työntekijöille Lyhyt kommentointi esim. seuraavista asioista: mitkä kriteerit puhututtivat oliko suuria eroja yksilöarvioinneissa onko kehittämiskohteissa tapahtunut kehittymistä onko vielä ajatuksia uusista kehittämiskohteista mahdolliset yhteiset kehittämishaasteet lähitalojen tai alueiden kanssa yhteinen kehittäminen? HUOM! Kehittyminen ei aina ole lineaarista. Esimerkiksi nuorten ryhmän vaihtuessa osallistamisen prosessi käynnistyy usein alkutekijöistä.
Kehittämiskohteet Esimiehen rooli kehittämiskohteiden valinnassa ja kehittämistyön mahdollistajana tärkeä Resurssit osiosta ei kannata valita kuin korkeintaan 1 kehittämiskohde ohjaajien teoilla ei nopeasti voi vaikuttaa kaikkiin kriteereihin Suunnitelma toiminnan kehittämisestä kannattaa olla mahdollisimman konkreettinen Apuna voi käyttää kehittämiskohteet lomaketta Ei enää tavoitekieltä teot -sarakkeessa, esim. nuorten osallisuuden lisääminen lisätään talokokousten määrää, perustetaan talotoimikunta, pidetään yhteinen suunnittelukokous nuorten kanssa osallisuuden lisäämisestä jne. Aikataulutus mahdollisimman tarkasti Vastuuhenkilöstä (yksikössä!) sopiminen Arvioinnin / tsekkauksen ajankohta suunnitelmilla on tapana muuttua
Kehittämiskohteet -lomake HELSINGIN Nuorisoasiainkeskus Nuorisotyö /avoimet nuorten illat toimipaikka päivämäärä työryhmä Kehittämiskohteet (valitaan kriteereistä, joita voidaan tarvittaessa yhdistää tai pilkkoa pienempiin kehittämisalueisiin) kirjatkaa teot mahdollisimman konkreettisesti arviointi / tsekkaus = milloin teette seurantaa, esim. työpaikkapalaverin päivämäärä Kehittämisalue Teot Vastuu Milloin Arviointi/ tsekkaus 1 2
Auditoinneista ja itsearvioinneista saadun tiedon hyödyntäminen Tutka-malli 1. TULOKSET 4. ARVIOINTI JA PARANTAMINEN 2. TOIMINTATAPA 3. KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN TUTKA malli on jatkuva toiminnan arvioinnin ja kehittämisen kehä. TUTKA nimi koostuu mallin vaiheiden nimistä. Tulokset = aseta tavoitteet ja tulokset jotka haluat saavuttaa Toimintatapa = suunnittele ja kehitä menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Käytännön soveltaminen = toteuta menettelyä / toimintaa käytännössä Arviointi ja parantaminen = arvioi ja paranna menettelyjä ja niiden soveltamista seurantatiedon avulla (määrällinen ja laadullinen)
Arviointi ja kehittäminen AUDITOINTI Kehittämishankkeiden tulosten väliarviointi Kehittämiskohteiden toteuttaminen Uusi auditointi Ulkopuoliset auditoijat Työyhteisö Auditoijat + työyhteisö Palautetilaisuus nuorisotalossa Uusi auditointi: kehittymisen todentaminen Kehittämiskohteiden valinta ja toteutuksen suunnittelu Auditointitulosten käsittely
Miksi itsearviointeja? Systemaattinen keino käydä keskustelua työn sisällöistä Auttavat kehittämistyöhön liittyvien valintojen ja priorisoinnin tekemisessä Tukevat jatkuvan kehittämisen kulttuurin syntymistä Auttavat keskustelevan kulttuurin vahvistamisessa Kehittävät arviointi- ja argumentointitaitoja Antavat helposti luettavaa tietoa johdolle ja muiden nuorisotalojen kollegoille omasta toiminnasta Toimivat apuna osaamisen kehittämisen ja koulutuksen suunnittelussa On parhaimmillaan innostavaa ja hauskaa!
Itsearviointiprosessin ohjaaminen
Itsearvioinnin ohjaamisesta Itsearviointiprosessin ohjaamisessa tärkeää on 1. Virittää osallistujat arvioinnin tekemiseen orientointi motivointi 2. Varmistaa prosessin sujuva eteneminen 3. Varmistaa moniäänisyyden toteutuminen keskustelun virittäminen / rajaaminen 4. Auttaa kriteerien ja tasokuvausten tulkinnassa 5. Huolehtia / varmistaa, että itsearviointiraportin lähetetään sovituille henkilöille ja tallennetaan sovittuun paikkaan
Orientointi ja motivointi Orientaatio = Tarvittaessa esitellä n idea Kerrata kriteeristön logiikka Kuvata itsearviointiprosessin vaiheet Painottaa arvioinnin ja kehittämistyön yhteyttä Motivointi = Perustella itsearvioinnin merkitystä Kertoa mihin ja miten itsearviointitietoa käytetään itsearvioinnin yhteys kehittämistyöhön ja työn suunnitteluun Innostaa keskusteluun
Itsearvioinnin ohjaajan roolista Itsearvioinnin ohjaajalla kaksi erilaista roolia 1. Arviointiprosessin ohjaaja asiantuntija itsearvioinnin ohjaamisessa sisällön asiantuntijoina itsearviointia tekevät ohjaajat Voiko prosessin ohjaaja määritellä oikean tason? 2. Sisällön asiantuntija nuorisotyön ja oman kunnan toiminnan sisältöjen asiantuntija osaaja roolien erilaisuus, mutta toisinaan kaksoisrooli