Sisältö Vuoden 2011 päätavoite... 2 1. Eduskuntavaalit 2011 ja vaikuttaminen seuraavan kauden hallitusohjelmaan... 2 Uudet projektit... 2 2. Opiskelijoiden aseman parantaminen työmarkkinoilla... 2 3. Akateemisen yrittäjyyden kehittäminen... 2 4. Työelämävalmiuksien kehittäminen... 3 5. Sosiaaliturvakysymykset vuonna 2011... 3 6. Korkeakoulujen uuteen rahoitusmalliin ja seuraavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (kesu) vaikuttaminen... 4 7. Nostetaan opiskelijalähtöinen oppiminen yliopistopedagogiseen keskusteluun... 4 8. Riittävät opintopsykologipalvelut jokaiseen yliopistoon... 4 9. Luodaan valtakunnallinen jatko-opiskelijoiden edunvalvontamalli... 4 10. Edistetään nuorten mahdollisuuksia päätyä kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle... 5 11. Selvitetään kaksiportaisen tutkintorakenteen vaikutukset opiskeluun ja työmarkkinoihin... 5 12. Selvitetään tutkinnonuudistuksesta aiheutuneet tutkintojen mitoitusvirheet ja tehdään vaikutustyötä niiden korjaamiseksi... 5 13. Kuntavaikuttamisen parempi hyödyntäminen ylioppilaskunnissa... 6 14. Opiskelija-asumisen edunvalvonnan terävöittäminen... 6 Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit... 6 1. Perhevapaamallin uudistaminen ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen... 6 2. Huoltajakorotuksen palauttaminen opintotukeen... 6 3. Opintotuen uudistuksen seuranta... 6 4. Joukkoliikenne... 7 5. Yhdenvertaisuuden edistäminen... 7 6. YTHS... 7 7. Opiskelykyvyn edistämisen ESR-hanke... 7 8. Jäntevöitetään ESU:n organisaatiota sekä vahvistetaan ESU:n roolia eurooppalaisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa... 7 9. Kehitetään NOM:ä alueellisena yhteistyöverkostona... 8 10. Jatketaan ja laajennetaan SYL:n vaikuttamistyötä EU-tasolla... 8 11. Edistetään kansainvälistymistä korkeakouluissa ja yhteiskunnassa... 8 12. Työurakeskusteluun osallistuminen... 8 13. Opiskelijabarometrin rakentaminen... 9 14. SYL:n verkkoviestinnän jatkokehittäminen... 9
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Vuoden 2011 päätavoite 1. Eduskuntavaalit 2011 ja vaikuttaminen seuraavan kauden hallitusohjelmaan SYL:n vuoden 2011 päätavoite on vaikuttaa vuosille 2011-2015 tehtävään hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmavaikuttamisen päätavoitteet ovat: 1. Maksuton koulutus turvattava 2. Opintotuki sidottava indeksiin 3. Työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia Tavoitellaan mahdollisimman opiskelijamyönteistä ja opiskelijoiden kysymyksistä tietoista eduskuntaa seuraavalle kaudelle olemalla yhteydessä puolueisiin ja ehdokkaisiin koko kevään ajan ja tiedottamalla aktiivisesti SYL:n vaalitavoitteista. Lisätään yhdessä ylioppilaskuntien kanssa opiskelijoiden tietoisuutta opiskelijoiden kannalta keskeisistä kysymyksistä. SYL ja ylioppilaskunnat kartoittavat eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteet päätavoitteista. Tietoja hyödynnetään vaalivaikuttamisessa. Lisäksi SYL vaikuttaa nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseen Allianssin Nuorisovaalit 2011 -hankkeen kautta. 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Uudet projektit 2. Opiskelijoiden aseman parantaminen työmarkkinoilla Koska opintotuki ei takaa yksinään riittävää toimeentuloa, opiskelijat tekevät opiskeluaikanaan toimeentulon varmistamiseksi töitä sekä omalla että muilla aloilla. Tällä työllä on suurta merkitystä työmarkkinoiden joustavuudelle, mutta sitä ei arvosteta tarpeeksi. Opiskelija saattaa työelämässä kohdata työehtojen polkemista, jolloin heikko neuvotteluasema ja epätietoisuus omista oikeuksista tekevät tilanteen korjaamisen hankalaksi. Opiskeluaikainen työnteko on myös edunvalvonnallisesti hämärää aluetta, on epäselvää kenen vastuulla edunvalvonnan tulisi olla paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tavoitteena on saada opiskelijoiden ja muiden epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ongelmat paremmin työmarkkinajärjestöjen agendalle. Edistetään lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia pitää vuosilomaa yhdenvertaisesti pitkäkestoisissa työsuhteissa olevien kanssa. 3. Akateemisen yrittäjyyden kehittäminen Viime vuosina yliopistoihin on syntynyt useita yhteisöjä, jotka kehittävät paikallisesti korkeakoulutettujen mahdollisuuksia perustaa yrityksiä. Uusien yritysten perustaminen ja niihin syntyvät työpaikat tarjoavat korkeakoulutetuille työllistymismahdollisuuksia ja tilaisuuksia kehittää asiantuntemustaan. Akateemisen yrittäjyyden esteinä ovat kuitenkin riskienhallinnan puutteet, rahoituksen hankinnan ongelmat ja rakenteet, jotka eivät kannusta riskinottoon. SYL selvittää sidosryhmien kanssa yhteistyössä, miten yrittäjyyden esteitä voidaan madaltaa.
34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 Tavoitteena on luoda edellytyksiä uusien yritysten perustamiselle, huomioiden myös vähemmän tyypillisesti yrittämiseen liittyvät alat. 4. Työelämävalmiuksien kehittäminen Työllistymisensä edistämiseksi opiskelijoilla on oltava mahdollisuus kehittää työelämävalmiuksiaan ja harjoitella oman alansa tehtävissä jo opintojen aikana. Harjoittelupaikat, joissa kiinnitetään huomiota ohjaukseen, palkkaukseen ja työtehtävien mielekkyyteen, antavat hyviä eväitä valmistumisen jälkeiseen työmarkkinoille siirtymiseen. Yliopistoja on kannustettava lisäämään mahdollisuuksia saada tietoa työelämän tarpeista, odotuksista ja pelisäännöistä. Näin opiskelijat voivat kehittää työnhakutaitojaan ja tunnistaa omaa osaamistaan työelämässä ja siten työllistyä nykyistä paremmin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. 5. Sosiaaliturvakysymykset vuonna 2011 Ylioppilaskuntia pyydetään lausumaan ja priorisoimaan seuraavia projekteja koskien yleistä opiskelijan sosiaaliturvaa koskevaa edunvalvontaa. Kaikissa projekteissa ajatuksena on niiden edistäminen proaktiivisesti, ja ne ovat siten varsin työläitä. 1. Opiskelijoiden asumistukijärjestelmän toimivuuden takaaminen. Varmistetaan että opiskelijoiden asumista tuetaan edelleen yksilökohtaisella opintotuen asumislisällä ilman, että opiskelijoiden asemaan ei tule heikennyksiä esim. matalampien tulorajojen muodossa. Pohditaan lisäksi, voisiko nykyisenkaltaisen asumislisän ja yleisen asumistuen välillä olla joku opiskelijoille nykyistä paremmin soveltuva malli. 2. Mahdollisuus opiskella sairauspäivärahalla osa-aikaisesti. Elokuussa 2010 astui voimaan uusi laki joka paransi opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista. Vuonna 2011 SYL:n tavoitteena on, että opiskelijat pystyisivät suorittamaan opintoja osa-aikaisesti sairauspäivärahan aikana. Toimenpiteellä parannettaisiin takaisin opiskeluiden pariin palaavien asemaa ja mahdollisuutta toipua sairaudestaan. 3. Opiskelijat ja kotihoidontuki. Monet perheelliset opiskelijat jäävät vanhempainvapaan jälkeen kotihoidon tuelle, useat lähinnä toimeentuloon liittyvistä syistä. Opiskelijat kokevat, että yhtäaikainen opiskelu lasta kotona hoidettaessa olisi mahdollista, jos tenttiin vain pääsisi. Kaupunkikohtaisesti joillakin yliopistopaikkakunnilla on mahdollista käyttää kunnallista päivähoitoa muutamia päiviä kuukaudessa, vaikka olisi samaan aikaan kotihoidontuella. Jos opiskelijalla ei ole mahdollista käyttää kunnallista päivähoitoa, eikä opiskelupaikkakunnalla ole tukiverkostoa, voi käytännön opiskelu muuttua mahdottomaksi, koska esimerkiksi tenttiin ei pääse. Vähävaraisilla opiskelijoilla ei ole myöskään aina mahdollisuutta käyttää opiskelupäivinä yksityisiä lastenhoitopalveluita. Tavoitteena on selvittää, millä kaikilla paikkakunnilla yhtäaikainen kotihoidon tuki ja osittainen kunnallinen päivähoito on mahdollista, sekä tukea ylioppilaskuntia
71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 ponnisteluissa saada yhdistelmä käyttöön mahdollisimman monessa yliopistokaupungissa. 6. Korkeakoulujen uuteen rahoitusmalliin ja seuraavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (kesu) vaikuttaminen Korkeakoulujen rahoituskriteerit on tarkoitus uudistaa vuonna 2013 ja kriteereiden valmistelu alkaa syksyllä 2010. SYL:n tavoitteena on lisätä laadullisten rahoituskriteerien painoarvoa ja saada kesäopetus ja kansainvälistymisen mittarit rahoitusmallin osiksi. Opiskelukyvyn edistämistä ajetaan myös yhdeksi rahoituksen kriteeriksi. Uudistuksen yhteydessä ammattikorkeakoulujen rahoitus olisi syytä uudistaa yliopistojen rahoitusmallin mukaiseksi. Osana hallitusohjelmavaikuttamista kiinnitetään erityistä huomiota seuraavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. 7. Nostetaan opiskelijalähtöinen oppiminen yliopistopedagogiseen keskusteluun Opiskelijalähtöinen oppiminen (Student centered learning, SCL) on eurooppalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa ajankohtainen nouseva teema, jonka perusajatus on ongelmalähtöinen opiskelijan oppimisprosessiin keskittyvä opetus. Opiskelijalähtöinen oppiminen suosii massaluentojen sijaan pienryhmäopetusta, seminaareja, tutkimusprojekteja ja esseitä. Opiskelijalähtöinen oppiminen asettaa yliopisto-opetukselle nykyistä kovempia vaatimuksia, mutta vastapainona SCL korostaa opiskelijan omaa vastuuta opiskelusta ja oppimisen seurannasta. Monet SYL:n olemassa olevista koulutuspoliittisista tavoitteista, mm. parempi opettaja opiskelijasuhde ja runsaampi pienryhmäopetus sopivat SCL-käsitteen alle. Vuoden 2011 tavoitteena on esitellä SCL keskeisille sidosryhmille hyvänä keinona opetuksen laadun parantamiseen. SCL:n kautta laadun parantaminen toteutuisi ylioppilasliikkeen ja yliopistojen yhteisenä projektina jossa yliopistot ajantasaistavat opetusmetodejaan ja opiskelijat toteuttavat opiskelun ryhtiliikkeen. 8. Riittävät opintopsykologipalvelut jokaiseen yliopistoon Suomen korkeakouluissa on erilaisilla työsopimuksilla ja työnkuvilla varustettuja opintopsykologeja. On korkeakouluja, joissa ei ole laisinkaan opintopsykologia, ja paikkakunnasta riippuen yhden opintopsykologin hoidettavana voi olla muutamasta tuhannesta lähes 10 000 opiskelijaan. Tavoitteena on selvittää korkeakoulujen opintopsykologien tekemän työn laajuutta, erilaisia työsuhteita, ns. kriittisen opiskelijamassan suuruutta sekä työn vaikuttavuutta. Opintopsykologeista on olemassa varsin vähän valmiiksi tutkittua tietoa, joten selvityksen tuottama tieto olisi erityisesti hyödyksi ylioppilaskunnille taisteluissaan riittävien opintopsykologipalveluiden saamiseksi yliopistoihin. 9. Luodaan valtakunnallinen jatko-opiskelijoiden edunvalvontamalli Yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton kanssa selvitetään paras ratkaisumalli jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan järjestämiseksi. Karkeasti jaotellen vaihtoehtoina ovat aivan uudella tavalla uskottava ylioppilasliikkeen tekemä edunvalvonta, ylioppilasliikkeen ja Tieteentekijöiden liiton
107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 yhteinen toiminta sekä jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan keskittäminen Tieteentekijöiden liiton alle. Tavoitteena on ratkaista jatko-opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvät kysymykset ja rakentaa toimiva edunvalvontamalli. 10. Edistetään nuorten mahdollisuuksia päätyä kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle Suomalainen koulutusjärjestelmä pyrkii tasa-arvoisuuteen paitsi oikeudenmukaisuuden takia myös siksi, että on nähty pienen maan etuna kouluttaa koko väestöä laajasti. Korkeakoulutettujen suuri osuus ja yhdenvertaiset kouluttautumismahdollisuudet korreloivat vahvasti taloudellisen kilpailukyvyn ja yleisen hyvinvoinnin kanssa. Koulutuksen periytyvyys on Suomessa verrattain vähäistä, mutta silti nuoret valitsevat suuremmalla todennäköisyydellä joko akateemisen asiantuntijuuden tai ammatillisen osaamisen vanhempiensa mallin mukaan. Koulutusalojen ja ammattien sukupuolittuneisuus on periytyvyyttäkin suurempi epätasa-arvoa luova tekijä suomalaisilla työmarkkinoilla. Maahanmuuttajataustaiset osallistuvat peruskoulun jälkeiseen koulutukseen huomattavasti keskimääräistä vähemmän. SYL on uskottava koulutuspoliittinen toimija herättämään julkista keskustelua näistä ongelmista korostaen sekä kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia että työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita. Yhdessä sidosryhmien kanssa esitetään ratkaisumalleja, jotka liittyvät muun muassa koulutusjärjestelmän eri vaiheisiin, opintojenohjaukseen ja opettajankoulutukseen. 11. Selvitetään kaksiportaisen tutkintorakenteen vaikutukset opiskeluun ja työmarkkinoihin Vuoden 2010 aikana julkisessa keskustelussa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota yliopistotutkintojen kaksiportaisuuteen ja pinnalle on noussut uusia kysymyksiä. Kandidaatintutkintojen työelämärelevanssista on puhuttu tutkintouudistuksesta lähtien, mutta nyt muun muassa ministeri Tanskasen kasvutyöryhmä on esittänyt, että opinto-oikeuksia myönnettäisiin joillain aloilla vain kandidaatintutkintoon asti. Opintotuen kaksiportaisuus tuo keskusteluun uusia puolia. Selvitetään kaksiportaisuuden vaikutuksia huomioiden näiden näkökulmien lisäksi koulutustaso, korkeakoulujen ja yksiköiden välinen liikkuvuus sekä siirtymä alemmasta korkeakoulututkinnosta ylempään. Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa huomioidaan alakohtaiset erot. Lisäksi varmistetaan, etteivät opiskelijoiden edut heikkene asian mahdollisesti noustessa esille hallitusohjelmaneuvotteluissa. 12. Selvitetään tutkinnonuudistuksesta aiheutuneet tutkintojen mitoitusvirheet ja tehdään vaikutustyötä niiden korjaamiseksi KKA:n tutkinnonuudistusarvioinnin valmistuttua nostetaan keskusteluun tutkinnonuudistuksen synnyttämät tutkintojen mitoitusongelmat. Erityisesti tekniikan alan ja hammaslääketieteen opiskelijat kärsivät liian tiukkaan pakettiin survotusta tutkinnosta. Tavoitteena on ongelma-alojen mitoitusvirheiden korjaaminen.
143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 13. Kuntavaikuttamisen parempi hyödyntäminen ylioppilaskunnissa Kuntavaikuttaminen on yksi ylioppilaskuntien tärkeimmistä tehtävistä ja erinomainen tapa viedä ylioppilasliikkeen ja ylioppilaskuntien omia tavoitteita eteenpäin paikallisella tasolla. Vuonna 2011 SYL tukee ja kannustaa yo-kuntia ottamaan kuntavaikuttamisen aktiiviseksi toiminnakseen, myös muulloin kuin kuntavaalien läheisyydessä. Kunnalliseen päätöksentekoon ja kaupunkikohtaiseen edunvalvontaan liittyy monia asioita, kuten esimerkiksi joukkoliikennekysymykset, päivähoito, opiskelijoille myönnettävä toimeentulotuki, kaavoitusasiat, sekä tiedeyhteisön näkyvyys ja merkitys kaupungeille. SYL edesauttaa ja fasilitoi ylioppilaskuntien yhteistyötä ja tukee kuntavaikuttamistyön järjestämisessä. 14. Opiskelija-asumisen edunvalvonnan terävöittäminen Suurimmat haasteet joita opiskelija-asumisessa kohdataan tulevaisuudessa ovat mm. peruskorjauksen kasvava tarve, lyhyiden vuokrasuhteiden määrän kasvu ja opiskelijaasuntosäätiöiden muuttuminen enemmän rakennuttajista palveluntarjoajiksi. Ylioppilasliikkeen tuleekin terävöittää linjaansa suomalaisen asumispolitiikan suhteen, koska ainoastaan 27%:lle opiskelijoista riittää edullisia opiskelija-asuntoja. Lisäksi tuetaan ja terävöitetään ylioppilaskuntien opiskelijaedustajien toimintaa paikallisissa opiskelija-asuntoyhteisöissä koulutustoiminnan avulla. 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit 1. Perhevapaamallin uudistaminen ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen SYL on tehnyt jo useita vuosia vaikutustyötä perhevapaiden uudistamiseen 6+6+6-malliin ja vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi tasan työnantajien kesken. Tätä työtä jatketaan, erityisesti nivoutettuna yhteen hallitusohjelmavaikuttamisen kanssa. 2. Huoltajakorotuksen palauttaminen opintotukeen Monien opiskelijoiden taloudellinen asema heikentyy lapsen syntyessä. Työssäkäynnin yhteensovittaminen lapsen ja opintojen kanssa on merkittävästi hankalampaa kuin työssäkäynnin yhteensovittaminen ainoastaan opintojen kanssa. SYL on jo useamman vuoden ajanut opintotuen huoltajakorotuksen palauttamista, jatketaan tätä työtä ja pidetään asiaa esillä osana perhepoliittista keskustelua etenkin eduskuntavaalien ympärillä. 3. Opintotuen uudistuksen seuranta Valtion vuoden 2011 budjettiin kirjattiin suunnitelmat opintotukeen tulevista muutoksista. Muutokset koskevat etenkin opintotuen rakennetta, sekä myöntämisen perusteita. Lisäksi opintotuen seurantaa kehitetään yhdenvertaisemmaksi niin, että yhä useampi opiskelija on seurannan piirissä. SYL vaikuttaa aktiivisesti lainsäädäntötyöhön ja seuraa sitä, minkälaisia vaikutuksia muutoksilla on opintotuen käyttöön ja opiskelijoiden taloustilanteeseen.
176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 4. Joukkoliikenne Ollaan valmiina toimimaan sen suhteen, jos raideliikenteen opiskelija-alennuksiin tai hinnoitteluun ollaan tekemässä opiskelijan etujen vastaisia muutoksia. Nostetaan erityisesti sektoritapaamisissa esille opiskelupaikkakuntien joukkoliikenteen merkitys paikallisella tasolla ja tuetaan ylioppilaskuntia vaikuttamistyössään. Omalta osaltaan SYL ajaa joukkoliikenteeseen -50% opiskelija-alennuksen käyttöönottoa eri opiskelupaikkakunnilla. Joukkoliikenteeseen liittyy myös Liikenneviraston Suomen liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnitelma -työryhmän työ, joka valmistuu helmikuussa 2011. 5. Yhdenvertaisuuden edistäminen Parannetaan erikoisjärjestelyjä vaativien opiskelijoiden kansainvälistymistä muun muassa luomalla erilaisia liikkuvuuden muotoja ja etenkin tukemalla alakohtaisten kotikansainvälistymiskeinojen etsimistä. Lisäksi yhdenvertaisuuden edistämisen teemoista pidämme esillä sukupuolineutraalia avioliittolakia. 6. YTHS SYL:n, SAMOK:n ja YTHS:n tavoitteena on saada päätös amk-pilotin alkamisesta jo tällä hallituskaudella. SYL seuraa tiiviisti pilottihankkeen etenemistä ja vaikuttaa siihen, että pilotti noudattaa liittokokouksen antamia linjauksia. YTHS:n taloudellinen sopeuttaminen on edennyt vuonna 2010 melko kitkattomasti, mutta sopeuttamisen etenemistä on seurattava vielä tulevanakin vuonna, ja erityisesti kiinnitettävä huomiota mahdollisen pilotin aiheuttamiin taloudellisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. 7. Opiskelykyvyn edistämisen ESR-hanke SYL on saanut vuosille 2009 ja 2010 OKM:stä hankerahaa opiskelukyky-hankkeen pyörittämiseksi. KYKY-hanke on edennyt hyvin, ja vastaanotto on ollut positiivista. Koska hankkeen jatkaminen myös tulevaisuudessa koettiin mielekkääksi, päätettiin hakea jatkohankkeelle rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR). ESR on suhtautunut myönteisesti hakemukseen, rahoitus varmistuu syksyn 2010 aikana. SYL on aktiivisesti mukana jatkohankkeen käynnistämisessä ja toteuttamisessa. ESR-projektin tavoitteena on opiskelukyvyn edistämistyön vakiinnuttaminen, opiskelijoiden integroitumisen edistäminen, opiskelijoiden osallistamisen vahvistaminen ja opiskelijoiden järjestötoiminnan edistäminen. Projektin tarkoituksena on tuottaa opiskelukyvyn edistämisen rakenteita ja toimintatapoja yliopistojen ja ylioppilaskuntien hyödynnettäväksi. 8. Jäntevöitetään ESU:n organisaatiota sekä vahvistetaan ESU:n roolia eurooppalaisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa ESU on erittäin laajapohjainen ja yleisesti tunnustettu opiskelijoiden eurooppalainen edustaja, joka tarvitsee runsaasti järjestöllistä kehittämistä ja vahvan näkemyksen edunvalvonnallisesta
210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 tehtävästään. Osallistutaan työhön ESU:n vision määrittelemiseksi ja tuetaan ESU:n komiteoiden valmistelutyötä sekä hallituksen pyrkimyksiä ESU:n järjestöllisen aseman vakauttamisessa. Parannetaan suomalaisedustusta ESU:n toimielimissä ja levitetään ESU-tietoutta laajemmin opiskelijaliikkeessä ja sidosryhmille. 9. Kehitetään NOM:ä alueellisena yhteistyöverkostona NOM on Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten opiskelijajärjestöjen yhteistyöverkosto, jonka vahvuus on sen alueellisuudessa. NOM:n ei tule kilpailla ESU:n kanssa, vaan NOM:ä kehitetään aktiivisena yhteistyöverkostona, joka tietoa ja hyviä käytäntöjä jakamalla tukee ja vahvistaa kansallisia opiskelijaliittoja. Selvitetään mahdollisuuksia ja tarvetta verkoston yhteisen toimihenkilön valitsemiseen. Lisäksi NOM-yhteistyöllä tulee tavoitella parempaa eurooppalaista opiskelijaliikettä levittämällä muun muassa avoimuutta, tehokkuutta ja muita hyviä toimintatapoja ESU:n piirissä. 10. Jatketaan ja laajennetaan SYL:n vaikuttamistyötä EU-tasolla Suomessa toteuttava koulutuspolitiikka on suurelta osin seurausta joko EU:n yhteisistä ohjelmista ja poliittisista linjauksista tai vahvoista kansainvälisistä trendeistä tai molemmista. Europarlamentaarikkojen tapaamisista on saatu hyvää palautetta, ja vaikuttamismallia on syytä levittää myös muille eurooppalaisille kansallisille opiskelijajärjestöille. Kansallisiin europarlamentaarikkoihin vaikuttaminen tukee ESU:n tavoitteita. Työtä on mahdollisuuksien mukaan laajennettava komission ja koulutusasioista vastaavien tahojen suuntaan yhteistyössä ESU:n kanssa ja päällekkäisyyksiä välttäen. 11. Edistetään kansainvälistymistä korkeakouluissa ja yhteiskunnassa Korkeakoulujen kansainvälistyminen on niiden kriittinen menestystekijä, mutta se etenee tuskastuttavan hitaasti. Myös keskustelu suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisestä on saanut ikäviä piirteitä. Opiskelijoiden etujärjestönä SYL vauhdittaa korkeakoulujen kansainvälistymistä etenkin edistämällä Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian jalkauttamista ja ajatusta kaikkiin tutkintoihin kuuluvasta kansainvälistymisjaksosta. Lisäksi osallistutaan työhön kansainvälisten opiskelijoiden asumistilanteen parantamiseksi ja tuetaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Kansalaisjärjestönä SYL on aloitteellinen keskustelussa maahanmuutosta ja erityisesti maahanmuuttajien opintopoluista ja työllistymisestä tavoitteenaan kasvattaa maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden osuutta sekä parantaa kaikkien maahanmuuttajataustaisten mahdollisuuksia työllistyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. 12. Työurakeskusteluun osallistuminen Työurien pidentäminen on ollut keskeinen aihe poliittisessa keskustelussa. Työmarkkina- ja eläkeratkaisujen vaikeuden takia paineita pidentää työuria on suuntautunut myös työurien alkupäähän ja siten koulutusjärjestelmiin. Eduskuntavaalien 2011 tulos tulee vaikuttamaan
246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 kauaskantoisesti, miten työmarkkinat kehittyvät. Tämä luo uudenlaisia edunvalvontahaasteita, koska on vaara, että tehdään opiskelijoihin suoraan vaikuttavia päätöksiä tuntematta opiskelijoiden ja koulutusjärjestelmän tarpeita. Opiskelukykyyn panostamalla ja opiskelun mahdollisuuksia parantamalla luodaan pohja yksilön koko työuran kestävälle hyvinvoinnille ja työkyvylle. Työurien pidentämisen varjolla ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. Tavoitteena on, että työurakeskustelussa myös ymmärretään opiskelijoiden tekemän työn merkitys yhteiskunnan kannalta. 13. Opiskelijabarometrin rakentaminen Hankkeen tavoitteena on saada SYL:n päätöksenteon ja poliittisen linjan valmistelun tueksi ruohonjuuritason tietoa opiskelijan arjesta. Tämä opiskelijapaneeli olisi opiskelijoista koostuva joukko, jolle voidaan kohdentaa kyselyitä erilaisista teemoista, mutta myös toistuvia samansisältöisiä barometrityyppisiä kyselyitä pitkittäisten muutosten havainnointiin. Otus toimisi hankkeen toteuttajana, SYL kumppanina ja rahoittajana. Hankkeen toteuttamista selvitettiin 2010, jolloin nähtiin hyväksi, että opiskelijabarometria kehitettäisiin OTUS:n Päivystävä tutkijahankkeen yhteydessä. Päivystävä tutkija-hanke saatiin käynnistettyä syksyllä 2010, joten opiskelijabarometriin tarvittava työ voidaan aloittaa 2011. 14. SYL:n verkkoviestinnän jatkokehittäminen SYL uudisti verkkosivunsa 2010 tavoitteenaan luoda Suomen paras paikka perehtyä ja osallistua yhteiskunnan korkeakoulu- ja opiskelijapoliittiseen keskusteluun. Tähän pyritään avoimen verkkoviestinnän ja sosiaalisen median hyödyntämisen konseptilla. Toimijoiden koulutus, toiminnan arvioimisen mittarien määrittely ja kehitystarpeiden tunnistaminen ovat tärkeitä viestinnän kehittymisen jatkumiseksi. Tavoitellaan viestinnässä mahdollisimman suurta tehokkuutta, avoimuutta ja vaikuttavuutta käyttämällä hyväksi perinteisen ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia.