Havaintotutkimusten kriittinen arviointi. Arja Helin-Salmivaara Dos, koulutusylilääkäri HUS, perusterveydenhuollon yksikkö

Samankaltaiset tiedostot
Havainnoivat tutkimukset

Havainnoiva tutkimus. Pekka Jousilahti FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Tutkimusprofessori; THL

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?

Interventiotutkimuksen arviointi

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

Kokeellinen interventiotutkimus

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA

Interventiotutkimuksen arviointi

Ymmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto

JOHDATUS EPIDEMIOLOGIAAN

Toimitusprosessi ja näytön vahvuus Point-of-Care -tietokannoissa. BMF syysseminaari Veera Mujunen, EBSCO Health

Mitä kausaalivaikutuksista voidaan päätellä havainnoivissa tutkimuksissa?

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen

Matkapuhelinten terveysvaikutukset: Mitä epidemiologiset tutkimukset kertovat? Prof. Anssi Auvinen Tampereen yliopisto Säteilyturvakeskus

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA

Tutkimusasetelmat. Jouko Miettunen, dosentti Psykiatrian klinikka, OY Oulu

Pekka Kettunen

Luennoitsija ja mahdolliset kirjan sivut Ti VIB LS6 EPI p Ti oma tila epi Ke VIB LS6 EPI

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

SEURANTATUTKIMUKSET JA NIIDEN TULOSTEN ANALYYSI SAIRASTAVUUDEN MITTAAMINEN

Evidence-Based-Medicine ja kliininen epidemiologia

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Tilastollisen tutkimuksen vaiheet

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Funktionaaliset elintarvikkeet

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Näkökulmana lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

JBI: Kriittisen arvioinnin tarkistuslista satunnaistetulle kontrolloidulle tutkimukselle (RCT)

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Systemaattinen tiedonhaku näyttöön perustuvaa lääketiedettä etsittäessä. Mitä tarkoitetaan systemaattisella katsauksella 9.9.

Rokotteiden turvallisuusseuranta on vahvistumassa - Sic!

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA

Kausaalisuus ja kausaalipäättely. Pertti Töttö

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Hyvinvointia työstä Esittäjän nimi. Työterveyslaitos

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden

Kokeellinen yhteiskuntatiede

Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Lectio praecursoria. Satunnaistusalgoritmeja tiedonlouhinnan tulosten merkitsevyyden arviointiin. Markus Ojala. 12.

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

Kabergoliini ja sydän

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

Miten arvioin ja hyödynnän havainnoivan tutkimuksen tuottamaa tietoa?

Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa. STLY:n Syysseminaari ja kokous Klas Winell

Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Johdanto. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Kvantitatiivisen aineiston analyysi

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

VMI kasvututkimuksen haasteita

Miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS)

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Myyntilupahakemus. Lääkkeen turvallisuuden arviointi ja seuranta. Valmisteyhteenveto. Tie ideasta apteekin hyllylle

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Transkriptio:

Havaintotutkimusten kriittinen arviointi Arja Helin-Salmivaara Dos, koulutusylilääkäri HUS, perusterveydenhuollon yksikkö

Epidemiologiset tutkimustyypit Kuvaileva Tapausten kuvaukset ja sarjat Ekologinen tutkimus Poikkileikkaustutkimus Analyyttinen Esim. kohortti ja tapaus-verrokki Interventio (kokeellinen) tutkimus Ihannemaailmassa tutkimuksen desing valitaan tutkimuskysymyksen mukaan.

Analyyttisten tutkimustyyppien keskeiset erot: Kokeellinen Tutkija vaikuttaa aktiivisesti tapahtumien kulkuun (interventio) Koeasetelma Satunnaistaminen Sokkouttaminen Eettisyys: turvallisuus ensisijaisen tärkeää Havaintotutkimus Tutkija ei vaikuta tapahtumien kulkuun vaan havainnoi, kokoaa tai käyttää olemassa olevaa tietoa Yritetään hallita erilaisia harhan lähteitä ja sekoittavia tekijöitä Eettisyys: ei aiheuta tutkittaville lisävaaraa Tietosuoja

Havaintotutkimus Selvittää tyypillisesti sairauksien etiologiaa, ennustetta, teknologian (esim. lääke) käyttöön liittyviä haittoja, arkivaikuttavuutta... Tutkija havainnoi tapahtumien kulkua, suoraan tai epäsuorasti Altiste: elintavat, ympäristötekijät, hoito Seuranta: yksilöllinen, rekisterit Lopputulostapahtuma: sairaus, kuolema, haitta,... Ryhmien välinen vertailu: Altistuneet vs. altistumattomat (altistelähtöinen kohortti) Sairastuneet vs. ei-sairastuneet (sairauslähtöinen tapausverrokki)

Kohorttitutkimus Lopputulos + Altistus Lopputulos - Lähdeväestö Ei altistusta Sekoittavat tekijät Lopputulos + Lopputulos -

Kohorttitutkimus Altistuminen tutkittavalle tekijälle määrittää tutkimuspopulaatiota: altistuneet ja altistumattomat (vrt. interventiotutkimus) Lopputulostapahtuman ilmaantumista seurataan molemmissa ryhmissä erikseen ja tehdään ryhmien välistä vertailua Seuranta voi olla reaaliaikainen tai historiallinen (rekisterit) Tavallisesti seurataan haitan/taudin ilmaantumista henkilöaikaa kohti (insidence rate, risk rate) Mahdollisuus verrata ilmaantuvuutta > rate ratio tai risk ratio (RR) Jos ilmaantuminen on suurempi altistuneilla (RR >1), tällöin altistus liittyy haittaan/sairauteen

Kohorttitutkimuksen toteutuksesta... 1. Altistumisen tai prognostisen tekijän mittaaminen kyselylomake, mittaukset, laboratorioarvot, rekisteritiedot, yms. sekoittavat tekijät mitataan yleensä ainakin lähtötilanteessa 2. Kohortti voi olla suljettu tai dynaaminen työaltistus (automaalarit, yms.), syntymäkohortti, riskitekijätutkimukseen osallistuneet (FINRISKI) lääkkeen käyttö/käyttämättömyys (status muuttuu)

Sekoittava tekijä liittyy altisteeseen ja lopputulostapahtumaan, mutta ei ole syyketjun osa Sekoittava tekijä Ikä Altiste NSAID Lopputulos GI-vuoto Kaikkia ei voida hallita eikä edes tunnistaa. Vain mitattuja sekoittavia tekijöitä voidaan (yrittää) hallita.

Seurannan kattavuus (vrt. RCT) Kaikki mukaan otetut tulleet seurataan loppuun asti lopputapahtuma ja/tai aikamääre Mitä suurempi osa putoaa, sitä epäluotettavampi arvio Poisjäämisen syy voi olla systemaattinen tai satunnainen Seuranta erilainen eri altistumisryhmissä; harhainen virhe (bias) Jos pois jäänti satunnaista; todellinen yhteys voi jäädä havaitsematta Rekisteripohjainen seuranta yleensä kattava (jos rekisteri on luotettava ja kattava) Jos seuranta tehdään esim. postikyselyllä tai uusintatutkimuksella, kato voi olla ongelma Tutkitut n=4600 Altistuneet n=500 Vastanneet n=4800 Täydelliset seurantatiedot Epätäydelliset seurantatiedot Altistumattomat n=4100 Täydelliset seurantatiedot Epätäydelliset seurantatiedot Väestöotos n=5000 Poisjääneet n=200 Poisjääneet n=200

Suhteellinen ja absoluuttinen riski Suhteellinen riski (riskisuhde) kuvaa sitä biologista voimaa millä altiste vaikuttaa taudin syntyyn sopii etiologiseen tutkimukseen Absoluuttinen riski (riskiero) kuvaa altistumisen kansanterveydellistä merkitystä kuinka paljon kansanterveys paranee, jos altiste poistetaan Tupakointi tupakointi lisää keuhkosyövän riskiä n. 15-kertaisesti (= 1400%) tupakointi lisää sydäninfarktin riskin n. kaksinkertaiseksi (=100%) tupakointi aiheuttaa Suomessa huomattavasti enemmän sydäninfarkteja kuin keuhkosyöpiä

Kohorttitutkimuksen vahvuuksia I On asioita, joita ei voi tutkia koeasetelmassa esim. altisteiden vaarallisuuden takia tupakointi, alkoholi keltään ei voi evätä hoitoa (jos on jo jotain näyttöä tehosta) Selkeä aikajärjestys altistuminen ennen sairastumista myös takautuvassa kohorttitutkimuksessa Käyttökelpoinen, jos altistuminen harvinaista erityisryhmät

Kohorttitutkimuksen vahvuuksia II Voidaan tutkia useita eri lopputulostapahtumia samalla aineistolla Vain yksi altistus Valintaharha epätodennäköistä (?) Altistustieto validia (?) Insidenssin tutkiminen lähdeväestössä

Kohorttitutkimuksen heikkouksia Altistus voi liittyä tuntemattomaan tekijään, joka vaikuttaa tulokseen = sekoittuneisuus, vain mitatut sekoittavat tekijät voidaan ottaa analyysissa huomioon - hoitoaihesekoittuneisuus Sokkoutus vaikeaa päätetapahtuman objektiivinen rekisteröinti Harvinaisissa taudeissa tarvitaan iso kohortti ja pitkä seuranta-aika kalliimpaa kuin tapaus-verrokkitutkimus

Tapaus-verrokkitutkimus Altistus + Lopputulos + (tapaus) Altistus - Lähdeväestö Lopputulos (verrokki) Sekoittavat tekijät Altistus + Altistus -

Tapaus-verrokkitutkimus Tapaukset valitaan lopputulostapahtuman perusteella (sairastuneet = tapaukset) Kontrollihenkilöillä EI ole lopputulostapahtumaa (valintahetkellä) Altistuminen määritetään takautuvasti ja molempien ryhmien kohdalla samalla tavalla Altistumista verrataan sairastuneilla ja kontrolleilla Jos altistus sairastuneilla yleisempää (OR>1), altistus liittyy sairauteen Riski ilmaistaan vedonlyöntisuhteena: odds ratio, OR (pienillä arvoilla lähestyy suhteellista riskiä)

Odds ratio = ristitulosuhde

Tapaus-verrokkitutkimus Voidaan tutkia useita eri altistuksia Erityisesti sopiva harvinaisten haittojen tutkimisessa Teknisesti helpompi ja nopeampi kuin kohorttitutkimus Kontrolliryhmän valinta voi olla ongelma Altistusta koskeva tieto voi olla puutteellista

Satunnaistetun kliinisen kokeen ja lääkeepidemiologisen tutkimuksen eroja: Avorn J. In defence of pharmacoepidemiology embracing the Yin and Yan of drug research. NEJM 2007;357:2219

Kriittisessä arvioinnissa MÄÄRITELMÄT ovat tärkeitä Mikä oli altistus ja miten se oli määritelty? Altistuksen ajoittuminen suhteessa lopputulostapahtumaan? Annos-vaste-suhde? Altistustapa ja sen järkevyys suhteessa tutkimuskysymykseen? Onko se mitattu oikein, kaikilta samalla tavalla?

Kriittisessä arvioinnissa MÄÄRITELMÄT ovat tärkeitä Mikä oli lopputulostapahtuma ja miten se oli määritelty? Onko validiteettia tutkittu (gold standard) Sairaalan hoitoilmoitus- tai kuolinsyyrekisteri vs. sydäninfarktirekisteri Tunnistettiinko kaikki tapahtumat? kuolema luotettavin, kuolinsyy sisältää jo luokitteluriskin välillinen muuttuja, esim. erityiskorvausoikeus diabeteksen tai kohonneen verenpaineen indikaattorina? Mahdollisten surrogaattitapahtuminen arvo ja niiden käytön rajoitukset?

Informaatioharhasta Altistusta ja lopputulostapahtumaa koskevat virhelähteet Satunnaisvirhe pienentää signaalia Systemaattinen, samalla tavalla eri ryhmien altistuksiin tai lopputapahtumiin kohdistuva harhan lähde pienentää mahdollista assosiaatiota (RR => 1) Vain toiseen ryhmään kohdistuva harhan lähde voi vääristää tulosta (eriävä väärinluokittelu) => selvitä aina, MIHIN SUUNTAAN

Muita harhan lähteitä... Valintaharha Muistiharha Mittausharha Prevalenssiharha Julkaisuharha...

Mihin suuntaan mahdollinen harha vie tulosta? Kohorttitutkimuksessa: RR = ilmaantuvuus altistuneilla ilmaantuvuus altistumattomilla Tapaus-verrokkitutkimuksessa: OR = ad bc

Sekoittava tekijä liittyy altisteeseen ja lopputulostapahtumaan, mutta ei ole syyketjun osa Sekoittava tekijä Ikä Altiste NSAID Lopputulos GI-vuoto Kaikkia ei voida hallita eikä edes tunnistaa. Vain mitattuja sekoittavia tekijöitä voidaan (yrittää) hallita.

Sekoittavien tekijöiden hallinnasta Tavoitteena saada ryhmät vertailukelpoisiksi, keinoina mm. osittaminen (ikäryhmät) syntyy paljon tietoa, vertailu hankalaa vakiointi (matemaattisten mallien avulla) tiivistää tietoa, tulkintaongelmia kaltaistaminen kaltaistetun tekijän vaikutusta ei voi tutkia rajaaminen (vain aloittajat, ensimmäistä kertaa altistuneet, ---) Jne...

Tulosten validiteetti Tulos voi johtua myös sattumasta tilastolliset testit p-arvo ja luottamusväli harhasta systemaattinen virhe tiedon keruussa sekoittavasta tekijästä korreloi tutkittavan altistumisen kanssa vaikuttaa päätetapahtuman todennäköisyyteen Validi ja tilastollisesti merkitsevä tulos ei ole sama kuin kliininen merkitsevyys

Assosiaatio vai kausaliteetti? Kausaalisuhdetta tukevia seikkoja... Vahva assosiaatio (>3) Sama tulos eri alaryhmissä eri aikoina eri paikoissa Spesifinen vaikutus Altistus ennen lopputulostapahtumaa Annos-vaste Biologinen tai muu selitysmalli Yhtenevyys muilla tutkimusmentelmillä saatujen tulosten kanssa

Sovellettavuus (external validity) yleistettävyys,... Mihin väestöön tai potilasjoukkoon tutkimushavainnot voidaan yleistää (rajausten ja valintojen jälkeen)? Mikä on lähdepopulaatio, josta lähdetty liikkeelle? Mitä rajauksia tehtiin? tupakointi: miespuoliset brittilääkärit vs. suomalaiset vähän koulutetut naiset

Hvaintotutkimusten raportointia koskeva suositus www.strobe-statement.org/