1 (25) Asianumero 116000 Aluenumero 606/10.02.03/2016 Säterinkallio II Asemakaava ja asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katu-, liikenne- ja virkistysalueet 17. kaupunginosa, Laajalahti Liikennealueet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 31. päivänä elokuuta 2016 päivättyä ja 14. päivänä joulukuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6976. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Leppävaarassa Linnoitustien eteläpäässä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 14.11.2015.
2 (25) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 4590 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) Matias.L.Kallio@espoo.fi Tarja.Pennanen@espoo.fi
3 (25) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 7 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Rakennuskiellot... 8 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.9 Pohjakartta... 9 2.2 Selvitys alueesta... 9 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 9 2.2.2 Maanomistus... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 10 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 11 2.2.5 Suojelukohteet... 13 2.2.6 Raide-Jokeri... 13 2.2.7 Ympäristön häiriötekijät... 15 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 15 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 15 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 15 3.3 Osallisten tavoitteet... 15 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 15 4.2 Mitoitus... 15 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 15 4.3.1 Maankäyttö... 15 4.3.2 Liikenne... 16 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 19 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 19 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 19 4.5 Nimistö... 20 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 20 5.1 Seudulliset vaikutukset... 20 5.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 20 5.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 20 5.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 21 5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin... 21 5.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 21 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 22 6.1 Rakentamisaikataulu... 22 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 22 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 22 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 22 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 22 7.3 Suunnittelu... 22 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 23 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Hankesuunnitelma kaava-alueen kohdalta
4 (25) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava / asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen Raide-Jokeri, Hankesuunnitelma 2015 (Espoon ja Helsingin kaupungit) Liikennemeluselvitys, Pikaraitiotie Raide-Jokeri, Espoo (Promethor Oy, 26.9.2016) Luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 14.10.2015)
5 (25) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Leppävaarassa. Suunnittelualue käsittää pääasiassa Linnoitustien katualuetta ja Turunväylän liikennealuetta. Linnoitustie ja Turunväylä ovat rakennettuja. Alue rajautuu pohjoisessa Linnoitustiehen ja etelässä Laajalahteen. Linnoitustien varteen on suunnitteilla uusi asuin- ja työpaikka-alue (Säterinkallionkulman asemakaava, aluenumero 118000). 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavalla mahdollistetaan Turunväylän ylittävän Raide-Jokerin sillan rakentaminen ja laajennetaan Linnoitustien katualuetta Raide-Jokerin pikaraitiotielinjaa varten. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,7 ha. 1.3 Suunnittelun vaiheet Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna 2009. Helsingin ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnat hyväksyivät suunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi saman vuoden kesäkuussa. Kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Päätöksen yhteydessä todettiin, että linjaus tulee tarkentumaan hankesuunnittelun yhteydessä. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 9.12.2015 Raide-Jokeria varten laadittavat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelmaan 2016. Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.11.2015. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.11. 15.12.2015. Viranomaisneuvottelu pidettiin 19.11.2015. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.6.2016 Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 31.8.2016 asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 19.9.-17.10.2016. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan 14.12.2016.
6 (25) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). -Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. -Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Raide-Jokerikaavoilla luodaan edellytykset rakentaa joukkoliikennettä palveleva pikaraitiotie. 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa alueelle on osoitettu pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli ja joukkoliikenteen vaihtopaikka. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu
7 (25) 6/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. 2.1.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa alueelle ja läheisyyteen on osoitettu uusi raidelinjaus, joka on sijainniltaan ohjeellinen, mutta yhteytenä sitova. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu uusi tiivis ja matala asuntoalue (A2). Kaavamuutos ei estä A2-alueen toteuttamista. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (6/2016). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Espoon kaupunki. 2.1.4 Asemakaava Alue on osittain asemakaavoitettu. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: - Säterinrinne II (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.4.2002), joka käsittää pienen osan Säterinkallion virkistysalueesta. - Säterinsyrjä (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.1998), joka käsittää Linnoitustien katualuetta. - Pikkalanpuisto (vahvistettu ympäristöministeriössä 7.4.1998), joka käsittää Turunväylän liikennealuetta.
8 (25) Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (6/2016). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Espoon kaupunki. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Raide-Jokeri on yksi pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) esitetyistä tärkeistä joukkoliikenteen kehittämishankkeista. HLJ -suunnitelmassa Raide-Jokeri on ennen vuotta 2020 aloitettavien joukkoliikennehankkeiden listalla.
9 (25) Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna 2009. Helsingin ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnat hyväksyivät suunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi saman vuoden kesäkuussa. Espoon kaupunki on Otaniemi -yhteisöjen aloitteesta teettänyt v. 2013 selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilaisia Leppävaara-Otaniemi/Tapiola -välisiä linjausvaihtoehtoja. Selvityksen perusteella Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Valtuusto hyväksyi 13.6.2016 Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 7.11.2016 yhteistyösopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena. 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue käsittää pääasiassa Linnoitustien katualuetta ja Turunväylän liikennealuetta. Turunväylä kulkee suunnittelualueen poikki itälänsisuuntaisesti. Tiet ovat rakennettuja. Linnoitustie jatkuu pohjoisessa Leppävaaran aluekeskukseen. 2.2.2 Maanomistus Katu- ja virkistysalueen sekä kiinteistön 49-452-2-355 omistaa Espoon kaupunki. Kiinteistöt 49-452-2-1299, 49-452-2-1318 omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistö 49-452-2-20 on yksityisessä omistuksessa. Kiinteistöt 49-452-2-731, 49-452-2-825, 49-452-2-826 omistaa Kiinteistö Oy Säterinkallio c/o Hartela Kiinteistömarkkinointi. Turunväylän liikennealueen omistaa Liikennevirasto.
10 (25) Kuva: maanomistuskartta (ei mittakaavassa). 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue käsittää pääasiassa liikenne- ja katualuetta, jotka ovat rakennettuja. Turunväylä kulkee suunnittelualueen eteläosassa itä-länsisuuntaisesti ja Linnoitustie kulkee suunnittelualueen pohjoisosassa etelä-pohjoinen suuntaisesti. Suunnittelualueen vieressä Linnoitustiellä sijaitsee toimitilarakentamista. Linnoitustien länsipuoli on osittain rakentamaton ja alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikka-aluetta (Säterinkallionkulman asemakaava, aluenumero 118000). Suunnittelualueen vieressä Turunväylän varressa sijaitsee omakotitaloja. Liikenne Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Säterinkadulta alkava Linnoitustie on paikallinen kokoojakatu, jonka pohjoisosan liikennemäärä oli syksyllä 2015 noin 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Linnoitustie muuttuu eteläpäässä Impilahdentieksi, joka yhdistyy Masalantien kautta Friisinmäentiehen. Impilahdentien liikennemäärä itäpäässä oli syksyllä 2015 noin 1 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, Turunväylän noin 77 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kehä I:n noin 90 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
11 (25) Suunnittelualueella on Linnoitustien länsireunassa noin 20 yleistä pysäköintipaikkaa. Lisäksi Linnoitustien pohjoisosassa on noin 4 yleistä pysäköintipaikkaa kadun varressa. Jalankulku ja pyöräily Linnoitustien kummallakin puolella on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Pyöräilyn pääraitti kulkee Kehä I:n länsipuolella ja laatureitti Kehä I:n itäpuolella suunnittelualueen kohdalla. Kuva. Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2040. Julkinen liikenne Suunnittelualueen läpi Linnoitustietä ja Impilahdentietä kulkee 15.8.2016 alkaen linja 203, joka liikennöi Uusmäestä Painiityn, Leppävaaran ja Säterin kautta Vitikkaan / Laajalahteen. Lisäksi Kehä I:llä, Turunväylällä ja Säterinkadulla liikennöi useita bussilinjoja. Leppävaaran asema ja bussiterminaali on noin yhden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueen alla kulkee kunnallistekniikkaa. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Alue on pääosin rakennettua liikenne- ja katualuetta. Muilta osin alueesta on laadittu luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 14.10.2015).
12 (25) Kuva: Ote luontoselvityksestä. Säterin alueen kuviot. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Turunväylän pohjoispuolella sijaitseva Säterin alue kattaa Linnoitustien ja Leirikadun välisen metsän ja sen eteläpuolelle jäävän rinteen, jossa on vanhoja, osin jo käytöstä poistuneita pihamaita. Kasvillisuus Kuvio 1 on Turunväylän suuntaan viettävä rinne, jonka pohjoisreunassa on vanhoja pihamaita. Yksi vanhoista asuinrakennuksista on edelleen pystyssä, muut on hiljattain purettu. Kasvillisuus koostuu pihakasveista ja heinävaltaisille niityille ominaisista lajeista. Laajalle levinneitä koristekasveja ovat mm. lupiini, kanadanpiisku ja rohtoraunioyrtti. Puusto on pääosin koivua ja vaahteraa. Ketoja tai muita perinneympäristöjä ei ole. Toimistorakennusten eteläpuolella kuvion 1 itäpäässä on pieni sekametsämetsä-laikku, jonka puusto on varttunutta koivua ja mäntyä. Haavasta ja pihlajasta koostuva pienpuusto on tiheää. Kenttäkerroksessa on lehtomaisen kankaan lajeja, mm. käenkaalia, mustikkaa, valkovuokkoa, lillukkaa ja sananjalkaa. Säterin metsäalueen eteläosa (kuvio 2) on varttunutta tuoreen kankaan mäntysekametsää, jonka kasvillisuudessa vallitsevat mustikka, metsälauha ja seinäsammal. Pienpuustona on pihlajaa. Metsän eteläreunassa on putkilinja, jossa kasvaa tiheänä vesaikkona nuorta raitaa. Kaakkoisosassa on usean aarin laajuinen avokallio, jonka kasvilajistoon kuuluvat mm. mäkitervakko, isomaksaruoho, keto-orvokki, kanerva, metsälauha ja tuoksusimake. Vaateliaita, kalkkivaikutuksesta tai muusta ravinteisuudesta kertovia kalliokasveja ei ole. Metsäalueen pohjoispuoliskon (kuvio 3) eteläosa on tiheää, varttuvaa kuusiseka-metsää, jossa on ylispuina muutamia järeitä mäntyjä. Kenttäkerros on samantyyppistä kuin kuviolla 2. Metsikön pohjoispuolisko on loivaa, pohjoiseen viettävää rinnettä. Puusto on vanhaa ja kuusivaltaista. Pystyyn kuivuneita kuusia ja tuoreita tuulenkaatoja on runsaasti. Kenttäkerroksessa on tuoreen ja lehtomaisen kankaan lajistoa. Linnoitustien puoleisella reunalla on nuorempaa, koivuvaltaista puustoa, mutta myös joitakin järeitä mäntyjä. Säterin alueella ei ole kasvistoltaan arvokkaita kohteita, eikä tiedossa ole uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien kasvupaikkoja. Linnut Säterin alueen pesimälinnustoon kuului 12 lajia, jotka ovat kaikki metsälintuja. Huomionarvoisista lajeista tavattiin silmälläpidettäviin lintuihin lukeutuva sirittäjä ja pikkusieppo. Niiden reviirit sijaitsivat alueen pohjoisosassa (kuva 14). Sirittäjä on valoisien lehtimetsien ja sekametsien laji. Pikkusiepon tapaa varmimmin vanhasta, aarnimaisesta kuusimetsästä.
13 (25) Säterin alueen linnusto on niukka. Aluetta ei kahdesta silmälläpidettävästä lajista huolimatta voi pitää merkittävänä lintujen pesimäpaikkana. Liito-orava ja lepakot Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Tiedossa ei ole aiempiakaan liitooravahavaintoja. Metsäalueen pohjoisosa ja siitä länteen jatkuva metsäkuvio saattaisi kuitenkin riittää liito-oravan elinalueeksi. Lepakoiden kartoituskierroksilla ei tavattu yhtään lepakkoa. Pohjoisrinteessä ollut passiivilaite ei myöskään rekisteröinyt yhtään lepakkoa. Toisella käynnillä (10.7.) eteläpään kallioalueella ollut passiivilaite rekisteröi kallion muodostaman aukon yläpuolella parin tunnin ajan hyvin aktiivisesti saalistaneen pohjanlepakon. Pohjanlepakot saalistavat usein vastaavissa, myös ihmisten muokkaamissa ympäristöissä, joita on lähialueella useita. Vaikka havaintomäärä (190 havaintoa) oli yhden yön aikana suuri, paikkaa ei voi luokitella erityisen tärkeäksi pohjanlepakolle, sillä siellä ei muina kertoina havaittu yhtään lepakkoa. Säterin metsäalue ei ole lepakoille tärkeä. Maaperä Alueen maaperä on luokiteltu rakennettavuusluokkaan 2 (normaalisti rakennettava). Kuva: Ote maaperäkartasta. Espoon kaupunki. Leppävaaran solmun ja Turunväylän rakentamisen / perusparantamisen yhteydessä liikennealueelta poistettiin öljyllä ja metalleilla pilaantunutta maata. Alue on kunnostettu, mutta alueella on maa-aineksien käyttörajoite. 2.2.5 Suojelukohteet Suunnittelualueella ei sijaitse suojelukohteita. 2.2.6 Raide-Jokeri Keilaniemestä Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi seudun eniten käytetty bussilinja 550. Suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman nopea ja häiriötön raitiotien kulku.
14 (25) Radan pituus on noin 25 km, josta noin 9 km sijoittuu Espoon alueelle. Radalle tulee 33 pysäkkiä, josta Espoon puolella on 11. Raitiotie on kaksiraiteinen ja se on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Kapeilla osuuksilla linjaus on linjattu bussiliikenteen ja / tai muun ajoneuvoliikenteen kanssa samalle ajoradalle. Risteykset ovat samassa tasossa muun liikenteen kanssa kaupunkikuvallisista ja kustannussyistä. Jalankulun ja pyöräilyn liikkuminen samassa tasossa raitiotien kanssa mahdollistaa pysäkkien hyvän saavutettavuuden sekä viihtyisän ympäristön. Esteettömyys on huomioitu pysäkkien suunnittelussa. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteyksissä etuisuudet muuhun liikenteeseen nähden. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa. Päävarikko sijoittuu Roihupellon metrovarikon viereen ja sivuvarikko Laajalahteen. Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset ovat noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin 85 95 miljoonaa euroa. Kuva. Raide-Jokerin linja ja suunnittelualue.
15 (25) 2.2.7 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue on pääosin katu- ja liikennealuetta, josta tulee häiriöitä ympäristöön. Myös Kehä I:n ja Turunväylän liikenne aiheuttaa ympäristöön liikennemelua ja päästöjä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tavoitteena on asemakaavoittaa ja muuttaa nykyisiä asemakaavoja siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus sijoittuu katualueelle. Lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeellisella sijainnilla Turunväylän ylittävä Raide-Jokerin silta. Säterinkallio II asemakaava mahdollistaa osaltaan Helsingin ja Espoon välisen seudullisen pikaraitiotielinjan, Raide-Jokerin rakentamisen välillä Itäkeskus Keilaniemi. Helsingin seudun kunnat ovat sitoutuneet lisäämään asuntorakentamista ja tavoitteena on tiivistyvä, kestäviin kulkumuotoihin perustuva aluerakenne. Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide- Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi runkolinja 550, joka on seudun eniten käytetty bussilinja. Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ilman Raide-Jokerin tarjoamaa lisäkapasiteettia täydennysrakentaminen linjan varrella vaikeutuisi merkittävästi. Raide-Jokerilla on keskeinen rooli Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden saavuttamisessa. Raide-Jokeri tukee myös Säterinkallion alueen kehittymistä. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokerin sijoittaminen Linnoitustien katualueelle sekä mahdollistaa Turunväylän ylittävän sillan rakentaminen. Tavoitteena on myös parantaa jalankulun ja polkupyöräilyn yhteyksiä. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksessa mahdollistetaan Turunväylän ylittävän Raide- Jokerin sillan rakentaminen ja laajennetaan Linnoitustien katualuetta Raide- Jokeria varten. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2,7 ha. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Katualueet
16 (25) Linnoitustien katualuetta levennetään länteen päin, jotta Raide-Jokerin raiteet mahtuvat omalle uralle. Lisäksi katualueella on varauduttu nykyistä leveämpään ja eroteltuun jalankulku- ja pyörätiehen. Osa Linnoitustien nykyisistä kadunvarsipysäköintipaikoista säilytetään. Linnoitustien katualueen jatkoksi kaavoitetaan joukkoliikenteelle varattu katu, jolla on sallittu jalankulku ja pyöräily. Raide-Jokerin lisäksi katua voi käyttää myös bussiliikenne. Liikennealueet Turunväylän liikennealue laajenee asemakaavoittamattomalta osalta. Turunväylän liikennealueelle varataan sijainniltaan ohjeellinen liikennealueen ylittävä joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteys. 4.3.2 Liikenne Raide-Jokerin linjaus ylittää Turunväylän uudella sillalla, jota pitkin myös bussit voivat liikennöidä Laajalahden ja Leppävaaran välillä. Lisäksi sillalla on eroteltu jalankulku- ja pyörätie. Suunnittelualueella Linnoitustien eteläpäässä raitiotielle varataan oma ajoura. Suunnittelualueen pohjoispuolella raitiotein pohjoiseen johtavat raiteet sijaitsevat sekaliikenneosuudella (ajoradalla) katutilan ahtauden takia. Pysäkki sijoittuu Linnoitustien eteläpäähän. Pysäkin eteläpuolelta linjataan uusi katuyhteys Leirikadulle ja sitä kautta Impilahdentielle. Uuden katuyhteyden mitoituksessa tulee varautua bussiliikenteeseen. Nykyinen Impilahdentien itäpään linjaus poistuu käytöstä uuden sillan kohdalta, mikä mahdollistaa Turunväylän ylittävälle sillalle lyhyemmän pituuden, eikä sillan tarvitse ylittää tällöin Impilahdentietä. Raide-Jokerin pysäkin yhteyteen on suunniteltu myös bussipysäkit. Bussien ajoratapysäkit on sijoitettava katutilaan niin, että pysäkille pysähtyneen bussin aiheuttama ajoneuvoliikenteen jonoutuminen ei estä Raide-Jokerin liikennettä. Saattoliikenneyhteys Turunväylän bussipysäkille säilyy nykyisessä paikassa. Ajoyhteyden vierellä kulkeva jalankulku- ja pyörätie pysäkille ja Kehä I:n länsipuoliselle jalankulku- ja pyörätielle säilyy. Eroteltu jalankulku- ja pyörätie on sijoitettu raitiotien länsipuolelle. Pyörien liityntäpysäköintiä on suunniteltu uuden kadun varteen Raide-Jokerin pysäkin läheisyyteen. Osa Linnoitustien nykyisistä kadunvarsipysäköintipaikoista säilytetään. Paikat erotetaan raitiotiestä erotuskaistalla ja kaiteella, jotta pysäköinti ei vaaranna raitiovaunun liikennöintiä. Sähkönsyöttöasema sijoitetaan Linnoitustien eteläpäähän lähelle pysäkkiä. Maankäytön suunnittelun yhteydessä (Säterinkallionkulman asemakaava, aluenumero 118000) sähkönsyöttöasema on mahdollista integroida rakennuksiin.
Kuva. Asemapiirustus (Hankesuunnitelma 2015). 17 (25)
18 (25) Kuva. Tyyppipoikkileikkaus Turunväylän ylittävältä sillalta (Hankesuunnitelma 2015). Kuva. Tyyppipoikkileikkaus Linnoitustien raitiotiepysäkin kohdalta (Hankesuunnitelma 2015).
19 (25) Kuva. Havainnekuva Linnoitustieltä (Hankesuunnitelma 2015). 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavan mahdollistama kadun ja raidelinjan rakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on luokiteltu rakennettavuusluokkaan 2 (normaalisti rakennettava). Leppävaaran solmun ja Turunväylän rakentamisen / perusparantamisen yhteydessä liikennealueelta poistettiin öljyllä ja metalleilla pilaantunutta maata. Alue on kunnostettu, mutta alueella on maa-aineksien käyttörajoite. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Melu Raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä. Vaunukalusto on yleensä hiljaista ja rata toteutetaan siten, että ääntä syntyy mahdollisimman vähän. Melua voi syntyä esimerkiksi kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Pysäkkien kohdalla äänitasot eivät juuri nouse raitiovaunun alhaisen nopeuden ansiosta. Raide-Jokerin hankesuunnitelman yhteydessä on melua arvioitu laskennallisen mallin avulla. Mallissa ei ole otettu huomioon mahdollista kaarteista ja vaihteista aiheutuvaa lisämelua. Raitiovaunu voi aiheuttaa kaarrekirskuntaa tiukoissa kaarteissa. Suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman loivia kaarteita. Myös vaihderistikot voivat aiheuttaa melua. Vaihteet sijaitsevat pysäkkien läheisyydessä, jossa nopeudet ovat alhaisia. Normaalissa liikenteessä vaihteista ei aiheudu merkittävää melua. Lisäksi suunnittelualueelle leviää Kehä I:n ja Turunväylän liikenteen aiheuttamaa liikennemelua. Raide-Jokerin vaikutus alueen melutasoon on todennäköisesti hyvin pieni, koska Turunväylän ja Kehä I: liikenteen aiheuttama melutasot ovat jo hyvin korkeat. Tarvittaessa asuinalueet suojataan melulta. Raideliikenneselvityksen (Promethor Oy, 2016) mukaan Raide-Jokerin liikennöinti ei aiheuta suunnittelualueen kohdalla ympäröivälle asutukselle melutasojen ohjearvojen ylittävää raideliikennemelua. Jatkosuunnittelussa tutkitaan raide- ja autoliikenteen melun yhteisvaikutusta. Tärinä Tärinää voi aiheutua pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla. Näillä osuuksilla raiteet tullaan perustamaan paalulaatoilla tai vähintään massanvaihdonvaraan.
20 (25) Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, rakenteet vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla tärinäriski on vähäinen. Runkomelu Runkomelua esiintyy silloin, kun sekä rata että rakennus sijaitsevat kallion päällä olevalla tiiviillä maaperällä tai suoraan kalliolla ja keskinäinen etäisyys on suhteellisen lyhyt. Runkomelua voidaan vaimentaa runkomeluriskikohteissa esimerkiksi vaimentavalla matolla. Kaavan on lisätty määräys 1 Pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. 4.5 Nimistö Kaava-alueennimi Säterinkallio ja muut Etelä-Leppävaaran Säteri-nimet liittyvät Albergan kartanon historiaan; Alberga oli 1600-luvulla Espoon ensimmäinen säteritila. Nimi Linnoitustie Befästningsvägen taas liittyy alueen sotahistoriaan: Albergan ja Bergansin tilat sekä Mäkkylän kruununpuustelli alkoivat 1748 toimia Viaporin linnanrakentajaupseerien virka-asuntoina. Lisäksi alueella tehtiin maalinnoitustöitä ennen ensimmäistä maailmansotaa. Linnoitustien jatkeena Turunväylän ylittävän sillan nimi Impilahdensilta Impilaxbron liittyy viereisen kadun nimeen Impilahdentie Impilaxvägen. Impilahdentie on Laajalahteen toisen maailmansodan jälkeen asutettujen Karjalan evakkojen aikaista, luovutetun Karjalan pitäjien nimien mukaista muistonimistöä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Seudulliset vaikutukset Monet Raide-Jokerin tavoitteista vaikuttavat liikenteen, erityisesti henkilöautoliikenteen kasvua hillitsevästi etenkin taajamissa ja kaupunkien työssäkäyntialueilla. Tällaisia tavoitteita ovat erityisesti yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tukemiseen tähtäävät tavoitteet. Koska tavoitteet edistävät yleisesti taloudellista kasvua ja alueiden välistä työnjakoa, saattavat ne vaikuttaa myös liikenteen määrään lisäävästi. Tähän suuntaan voi vaikuttaa myös pääliikenneyhteyksien kehittäminen. Mikäli tavoitteet lisäävät asukasmääriä taajamissa ja kyläalueilla, tavoitteilla voi olla paikallisesti liikenteen määrää lisäävä vaikutus. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen, lisärakentamisen sijoittuminen joukkoliikenneyhteyksien varteen, eri liikennemuotojen yhteistyö ja liikenteen solmukohtien kehittäminen tukevat joukkoliikennettä erityisesti kasvavilla alueilla. Monet tavoitteista parantavat jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä. Tavoitteet edistävät erityisesti valtakunnallisesti merkittävien jo olemassa olevien yhteysverkostojen kehittämistä. Alueidenkäytöllisen varautumisen avulla varmistetaan väylien ja verkostojen solmukohtien kehittämisedellytykset, kuten Leppävaarassa. 5.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Pikaraitiopysäkin sijoittuminen Säterinkallio II kaava-alueelle tukee tavoitteita kaupunkirakenteen tiivistämiseksi. Alueen viereen on suunnitteilla uusi kaupunkimainen asuin- ja työpaikka-alue (Säterinkallionkulman asemakaava, aluenumero 118000). 5.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavaratkaisulla on positiiviset vaikutukset seudullisessa kokonaisuudessa.
21 (25) Seudullisesti Raide-Jokerin avulla voidaan parantaa kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Raide-Jokeri korvaa poikittaisen bussilinjan 550, joka on tiheästä vuorovälistä huolimatta altis ylikuormitukselle. Lisäksi linjan luotettavuutta heikentää bussien jonoutumisesta johtuva vuorovälien pidentyminen. Raide-Jokeri parantaa linjan kapasiteettia ja luotettavuutta. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteämisissä etuudet muuhun liikenteeseen nähden, minkä johdosta autoliikenteen viivytykset kasvavat priorisoitaessa raitiovaunuja. Liikennejärjestelmä- ja liikennevalosuunnittelun avulla pyritään kuitenkin minimoimaan viivytykset. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös huomiovaloja erityisesti rataa ylittäville jalankulkijoille. Raide-Jokerin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota liikenneturvallisuuteen. Tavoitteena on, että raitiotieliikennöinti on turvallista sekä raitiotievaunussa matkustaville että muille tienkäyttäjille. Tavoitteena on estää onnettomuuksien synty, mutta lisäksi vaikuttamaan mahdollisen onnettomuuden seurauksiin. Suunnittelualueen kohdalla Raide-Jokeri kulkee omalla uralla. Kohdissa, jossa Raide-Jokeri ja ajoneuvoliikenne risteää, on valo-ohjaus. Pysäkin molempiin päihin on sijoitettu suojatiet. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisosaan on sijoitettu suojatie, joka menee sekä Raide-Jokerin linjauksen että Linnoitustien ajoradan poikki, jolloin puolen vaihto kadulla onnistuu turvallisesti. Tavoitteena on, että jalankulkuyhteydet pysäkeille ja myös raitiovaunukalusto ovat esteettömiä. Raitioliikenne voi aiheuttaa melua, tärinää ja runkomelua. Katso kappale 4.4. Ympäristön häiriötekijät. 5.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueelle on laadittu luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 14.10.2015). Suunnittelualue on pääosin rakennettua liikenne- ja katualuetta. Turunväylän pohjoispuolella sijaitsevalla Säterin alueella Linnoitustien varressa on metsää ja vanhoja pihamaita. Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita eikä suojeltavia eläinten elinympäristöjä. Luontoselvitystä on kuvattu selostuksen kohdassa 2.2.5. Raide-Jokerilla ja erityisesti Turunväylän ylittävän sillan rakentamisella on paikallista vaikutusta kaupunkikuvaan ja maisemaan. Esimerkiksi ratasähköjärjestelmän laitteet ja rakennelmat, kuten virroitinpylväät, ajolangat ja sähkönsyöttöasemat muuttavat katukuvaa. Laadukkaasti toteutettuna raitiotiekokonaisuus yhdessä uuden kaupunkirakenteen kanssa täydentää onnistuneesti kaupunkikuvaa. Huolellisella rata-alueen maisemoinnilla, kuten riittävillä istutuksilla sekä lähiympäristöön sopivilla pintamateriaaleilla ja kalusteilla, paitsi vähennetään hankkeen kaupunkikuvan kannalta haitallisia vaikutuksia, myös luodaan uutta korkeatasoista kaupunkiympäristöä. 5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Raide-Jokerin pysäkkien esteettömyyteen ja niiden yhteyksiin lähiasemalle ja muihin esteettömiin reitteihin on kiinnitetty huomiota ja suunniteltu esteettömyyssuunnitelman mukaisesti. Melun nykytasoon verrattuna raitioliikenne ei aiheuta haittaa. Nykytason melu aiheutuu pääasiassa Turunväylän ja Kehä I:n autoliikenteestä eikä raitioliikenne tuo siihen merkittävää lisäystä. Raide-Jokeri mm. parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja luotettavuutta sekä kasvattaa matkustajamääriä. 5.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Hankesuunnitelman mukaan koko Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset ovat noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin 85 95 mil-
22 (25) joonaa euroa. Linnoitustien ja Turunväylän ylittävän sillan kustannukset ovat yhteensä noin 12 miljoona euroa. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matkaaika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksia. Raide- Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide- Jokerihanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Valtio päätti huhtikuussa 2016 osallistua Raide-Jokerin kustannuksiin 30 %:lla. Valtio piti tärkeänä mahdollisimman nopeaa toteutusta. Alueen toteutus voidaan aloittaa, kun asemakaava on kuulutuksellaan saanut lainvoiman. Raide-Jokerin rakentamisen tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuodenvaihteessa 2017 2018 vaiheistettuna ja liikennöinnin 2021 2023. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Hankesuunnitelma toimii Raide-Jokerin jatkosuunnittelun pohjana. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti Raide-Jokerin linjauksesta Espoon alueella 10.2.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.6.2016 Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 7.11.2016 yhteistyösopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena. Vireilletulo Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 10.11.2015. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.11.- 15.12.2015. 7.3 Suunnittelu Suunnittelu Asemakaavan muutos perustuu hankesuunnitelmaan. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Matias Kallio ja liikennesuunnitteluyksikössä Tarja Pennanen.
23 (25) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 10.11.2015 Kaupunkisuunnittelujohtaja asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). 9.12.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan 2016. 16.11.- 15.12.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Siitä saatiin kolme mielipidettä ja neljä kannanottoa/lausuntoa, jotka koskivat nyt laadittavan asemakaavan suunnittelualuetta. Mielipiteissä huomautettiin Turunväylän ja Raide-Jokerin melusta, viereisen kiinteistön asemakaavoittamisesta sekä pyöräilyn sujuvuudesta ja yhteyksistä laajemmalle alueelle. Museovirasto ilmoitti, että lausunnon antaa Espoon kaupunginmuseo. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) muistutti johtosiirtojen mahdollisesta tarpeesta ja riittävästä tilavarauksesta vesijohdoille ja laitteille. Lisäksi vesihuollon yleissuunnitelma kustannusarvioineen tulee laatia kaavoituksen yhteydessä. Caruna Espoo Oy kiinnitti huomiota siihen, että suunnittelualueella sijaitsee 20 kv maakaapeli. Mahdolliset johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja veloitetaan niitä pyytävältä taholta. Siirtojen edellytys on, että kaapeleille järjestyy uusi reitti. Ympäristökeskus kiinnitti huomiota Turunväylän alueella mahdollisesti pilaantuneisiin maa-aineksiin. Raide-Jokerin hankkeeseen liittyvistä asemakaavoista pidettiin asukastilaisuus 17.11.2015. 17.11.2015 Raide-Jokerin hankkeeseen liittyvistä asemakaavoista pidettiin asukastilaisuus 17.11.2015. 8.6.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi 8.6.2016 118, ohjeena koskien Raide- Jokerin jatkovalmistelua tekniselle toimialalle: Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää teknisen keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, esimerkiksi Vermontie / Ravitie-alueen, Alberganesplanadin ja Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. 31.8.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 31.8.2016 asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.
24 (25) 19.9.-17.10.2016 Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi muistutus ja seitsemän lausuntoa/kannanottoa. Muistutuksessa pidettiin turhana Linnoitustien itäpuolista yhdistettyä kevyen liikenteen väylää. Lausunnoissa ja kannanotoissa Raide-Jokeria pidettiin yleisesti myönteisenä hankkeena. Fortum Power and Heat Oy kiinnitti huomioita alueella sijaitseviin kaukolämpölinjoihin. Espoon ympäristökeskus ilmoitti, että pilaantuneet maat ja luontoarvot on huomioitu riittävällä tarkkuudella sekä lausui polkupyöräpysäköinnistä pysäkin läheisyydessä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) lausui varautumisesta bussiliikenteeseen sekä ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa asemakaavan sisältöön. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) lausui johtosiirroista. Caruna Espoo Oy lausui sähköverkosta, johtosiirroista ja risteämälausunnon tarpeellisuudesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) lausui sillan toteuttamissopimuksesta sekä melusta ja tärinästä, jotka tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Nähtävilläolon jälkeen kaavamääräyksiin on lisätty velvollisuus huomioida melu, tärinä ja runkomelu (1 ). 14.12.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan 14.12.2016.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja