Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos 26.10.2010 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ 1994, PLJ 1998, PLJ 2002 ja PLJ 2007) Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 laaditaan Helsingin seudun 14 kunnan alueelle HLJ 2011 suunnittelualue
HLJ 2011:n rooli Strateginen, pitkän tähtäyksen suunnitelma. Suuntaa seudullista liikennepolitiikkaa. Kehittää liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Osapuolten yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämispolusta ja lähikauden toimenpiteistä. Aiesopimus toteuttamisesta. Osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä.
HLJ 2011:n suunnittelualue
Kulkutapajakauma Helsingin seudulla Helsingin seudulla asuvien moottoriajoneuvomatkoista 72 % tehdään PKS:n alueella
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asukkaiden Henkilöautolla ja joukkoliikenteellä tekemät pääkaupunkiseudun sisäiset matkat, kehitys 1960-luvulta nykypäivään Matkamäärät on esitetty tasokorjaamattomina ja sellaisina kuin ne on ilmoitettu haastattelussa. Lähde: Laaja liikennetutkimus (LITU 2008).
Helsingin seudun työssäkäyntialueen laajentuminen Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot, piirros HSY
HLJ 2011:n valmisteluprosessi
HLJ-seminaari 13.5.2009 HLJtoimikunnan kokoukset HLJ 2011:n vuorovaikutustilaisuuksia Käyttäjälähtöinen joukkoliikenne -teemapaja 25.11. ja 9.12. 2009 HLJyleisötilaisuus 1.10.2009 Pyöräilyteemapaja 24.3.10 HLJ-yleisötilaisuus II 16.11. 2010 HLJ-seminaari II 20.5. 2010 klo 9-12 Työpajoja v. 2009 Mara 14.5., 5.10. & 20.11. CO 2 -työpaja 28.10. Joukkoliikennestrategia 6.10. & 2.12. Työpajoja v. 2010 Ongelma-analyysi 12.2. Liikkumisen ohjaus ja liikenteen hallinta 3.4. Tavaraliikenne 12.4. Pysäköintipolitiikka 19.4. Kävely ja pyöräily 22.4. & 21.6. Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys 21.4., 17.6. & 26.8.
HLJ 2011 -suunnitelman käsittelyaikataulu 2010 2011 Suunnitelman käsittely Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu HLJ-toimikunta valmistelee liikennejärjestelmäluonnoksen HSL:n hallitus lähettää 26.10 liikennejärjestelmäluonnoksen lausunnoille Lausunnot ja kannanotot pyydetään HSL-kunnilta, KUUMA-kuntaryhmältä, Kuntaryhmä Nelosilta, LVM:ltä, Liikennevirastolta, YM:ltä, Uudenmaan ELY:ltä, maakuntaliitoilta ja muilta sidosryhmiltä HLJ-toimikunta valmistelee liikennejärjestelmäehdotuksen liikennejärjestelmäluonnokseen ja siitä saatuihin lausuntoihin perustuen HSL:n hallitus tekee liikennejärjestelmäpäätöksen ja esittää KUUMA-kuntaryhmälle ja Kuntaryhmä Nelosille suunnitelman hyväksymistä Aiesopimus HLJ 2011:n toteutuksesta valmistellaan liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen
Kehittämistasot
Kehittämistaso 1 Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kehittämislinjaukset Maankäytön ratkaisuilla vähennetään liikkumisen tarvetta ja lisätään liikenteen energiatehokkuutta. Kehitetään ja täydennetään yhdyskuntarakennetta entistä tiiviimmäksi ja eheämmäksi. Maankäyttöratkaisuilla ja rakentamisen mitoituksella edistetään joukkoliikenteen ja muun kestävän liikkumisen kilpailukykyä. Palvelujen ja toimipaikkojen sijoittamisessa otetaan huomioon mahdollisuudet kestävien kulkumuotojen käyttöön. Edistetään sopimuksilla ja muilla yhteistyön keinoilla maankäytön ja liikenteen suunnittelun ja päätöksenteon vuorovaikutusta ja koordinointia.
Kehittämistaso 1 Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Keskeiset toimenpidekokonaisuudet 1/2 Täydennysrakennetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja sijoitetaan uusi asuminen ja työpaikat olemassa oleviin keskuksiin sekä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palveluihin tukeutuen. Kehitetään seudun raideliikenneverkkoa ja bussiliikenteen runkoverkkoa ja tuetaan näin yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Ohjataan toimipaikkojen ja palveluiden sijoittumista joukkoliikenteen solmukohtiin. Täydennysrakennetaan erityisesti asemanseutuja. Kehitetään liikennekäytäviä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseen perustuvina toiminnallisina kokonaisuuksina siten, että tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Kytketään pysäköintipolitiikka kiinteämmin maankäytön suunnitteluun ja sovitaan yhteiset seudulliset pysäköintipolitiikan periaatteet.
Kehittämistaso 1 Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Keskeiset toimenpidekokonaisuudet 2/2 Solmitaan seudun kuntien ja valtion kesken aiesopimus liikennejärjestelmän ja maankäytön sekä seudun muiden kehittämistoimien toteutuksesta ja ajoituksesta. Arvioidaan maankäyttöratkaisujen liikennejärjestelmävaikutukset ja seurataan maankäytön ja liikennejärjestelmän kehitystä. Kehitetään tätä varten seudullisena yhteistyönä joukkoliikennekaupunki- ja muita liikkumisvyöhyketarkasteluja.
Kehittämistaso 2 Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Kehittämislinjaukset Linjastorakennetta ja palvelutarjontaa kehittämällä parannetaan joukkoliikenteen taloudellista tehokkuutta ja kilpailukykyä suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Joukkoliikennejärjestelmän perustana on kattava raideliikenteen ja bussiliikenteen runkoverkko, jota täydennetään sujuvilla ja turvallisilla bussien, henkilöautojen, kävelyn ja pyöräilyn liityntäyhteyksillä. Näin varmistetaan matkaketjujen toimivuus. Turvataan pitkäjänteisesti joukkoliikenteen rahoitus houkuttelevan palvelutason tarjoamiseksi. Raideliikenteen kehittämisessä priorisoidaan toimenpiteitä, jotka parantavat raideverkon kapasiteettia ja raideliikenteen toimintavarmuutta ja täsmällisyyttä. Tie- ja katuverkon ensisijaisina toimenpiteinä edistetään bussiliikenteen runkoyhteyksien sujuvoittamista ja nopeuttamista sekä liityntäyhteyksien parantamista. Liityntäpysäköinnillä vähennetään ruuhkia ja kevennetään tie- ja katuverkon kuormitusta. Jalankulun ja pyöräilyn edistämisellä lisätään liikkumisen vaihtoehtoja ja vähennetään liikenteen ympäristöhaittoja.
Kehittämistaso 2 Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Keskeiset toimenpidekokonaisuudet Kehitetään linjastorakennetta ja turvataan joukkoliikenteen palvelutarjonta. Panostetaan joukkoliikenteen runkoverkkoon, solmupisteisiin ja etuisuuksiin. Parannetaan joukkoliikenteen luotettavuutta ja täsmällisyyttä. Edistetään liityntäpysäköintiä. Sovitaan yhteistyö ja vastuunjako toteutuksessa. Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä. Parannetaan kestävän liikkumisen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutusta ja yhteensovittamista kaikilla suunnitteluja toteutustasoilla.
Kehittämistaso 3 Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely Kehittämislinjaukset Kestäviä liikkumistottumuksia edistetään aktiivisesti. Liikennejärjestelmän toimivuuden ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi otetaan käyttöön tehokkaita taloudellisia ohjauskeinoja. Joukkoliikenteen kilpailukykyä kasvatetaan suhteessa henkilöautoliikenteeseen hinnoittelun avulla. Joukkoliikenteen tariffi- ja informaatiojärjestelmiä kehitetään. Pysäköintipolitiikalla tuetaan kulkutapojen valintaa ja autoistumisen kasvun hillitsemistä. Liityntäpysäköinnin edellytyksiä parannetaan informaation ja maksujärjestelmien kehittämisellä.
Kehittämistaso 3 Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely Keskeiset toimenpidekokonaisuudet Käytetään monipuolisesti ja tehokkaasti taloudellisia ohjauskeinoja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi ja toimivuuden turvaamiseksi. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti liikenteen kysynnän ohjaus, ruuhkautuminen, päästöjen vähentäminen ja rahoituksen järjestäminen. Toteutetaan monipuolisia liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä. Laaditaan joukkoliikenteen uusi yhteinen taksa- ja lippujärjestelmä ja laajennetaan sitä kuntien päätösten mukaisesti. Luodaan kuntien ja valtion yhteinen seudullinen, joukkoliikennettä suosiva tariffipolitiikka. Pysäköintipaikkojen tarjonnalla ja hinnoittelulla ohjataan liikennejärjestelmän käyttöä. Otetaan käyttöön liityntäpysäköinnin reaaliaikainen informaatiojärjestelmä ja reittiopas sekä integroidaan liityntäpysäköinnin maksaminen lippujärjestelmään.
Kehittämistaso 4 Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito Kehittämislinjaukset Liikennejärjestelmän operoinnissa ja ylläpidossa turvataan kaikkien kulkumuotojen toimintavarmuus ja luotettavuus. Ajantasainen tiedotus varmistaa sujuvat matkaketjut. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan ja kilpailukykyä parannetaan hyödyntämällä älyliikenteen keinoja joukkoliikenteen operoinnissa ja ylläpidossa. Päätie- ja katuverkon sekä rataverkon turvallisuutta parannetaan ja häiriöherkkyyttä pienennetään älyliikenteen keinoin. Korkean kunnossapitotason yhteydet muodostavat seudullisesti yhtenäisen jalankulku- ja pyöräilyverkon hallinnollisista rajoista riippumatta.
Kehittämistaso 4 Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito Keskeiset toimenpidekokonaisuudet Kehitetään liikenneverkon ohjausta, häiriönhallintaa ja tiedotusta. Parannetaan joukkoliikenteen operointia ja informaatiopalveluita. Osallistutaan kansallisen älyliikenteen strategian toteuttamiseen. Parannetaan kunnossapidon laatua ja täsmällisyyttä.
Kehittämistaso 5 Liikenteen infrastruktuuri Kehittämislinjaukset Pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä tehostetaan nykyisen infrastruktuurin käyttöä ja parannetaan edellytyksiä yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Liikenneverkon kehittämishankkeissa priorisoidaan maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistäviä hankkeita. Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn infrastruktuurin parantamiseen panostetaan. Raideverkkoa kehitetään tavoitteellisen kehittämispolun mukaisesti. Tie- ja katuverkon kehittämisellä edistetään bussi- ja tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä. Lievennetään haitaltaan merkittäviä ja kasvavia liikenteen ruuhkautuvuusongelmia. Meluntorjunnan toimenpitein tuetaan valtakunnallisia tavoitteita melulle altistumisen vähentymisestä. Parannetaan jakeluliikenteen toimintaedellytyksiä.
Kehittämistaso 5 Liikenteen infrastruktuuri Toimenpidekokonaisuudet, joita edistetään samanaikaisesti ja jotka sisältävät sekä pieniä (alle 40 M ) että isoja hankkeita: Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri Älyliikenteen infrastruktuuri Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet Bussi- ja tavaraliikenteen toimivuuden turvaaminen säteittäisväylillä Päätieverkon liikenneturvallisuuden parantaminen Meluntorjunnan erillishankkeet Tavaraliikenteen palvelualueet Maankäytön kehittämistä tukevat tiehankkeet Tie- ja katuverkon poikittaisyhteyksien kehittäminen Raideliikenteen kehittäminen
Kehittämistaso 5 Liikenteen infrastruktuuri Kiireellisyysjärjestys infrastruktuurin kehittämishankkeille, jotka tulisi aloittaa ensimmäisellä kaudella vuoteen 2020 mennessä: Hankkeet, jotka parantavat erityisesti seudullista liikennejärjestelmää 1. Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (yhteensä noin 40M /v) Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri Älyliikenteen infrastruktuuri Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet Bussi- ja tavaraliikenteen toimivuuden turvaaminen säteittäisväylillä Päätieverkon liikenneturvallisuuden parantaminen Meluntorjunnan erillishankkeet Tavaraliikenteen palvelualueet Maankäytön kehittämistä tukevat tiehankkeet Tie- ja katuverkon poikittaisyhteyksien kehittäminen 2. Jokeri 2 -linjan vaatimat järjestelyt, 50 M 3. Kehä I pullonkaulojen poistaminen, 150 M 4. Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa, 40 M Ruskeasannan asema, 40 M 7. Kaupunkirata Leppävaara-Espoo, 190 M 8. Klaukkalan ohikulkutie, 45 M 9. Hyrylän itäinen ohikulkutie, 40 M 11. Metro Matinkylä-Kivenlahti, 400 M 12. Metro Mellunmäki-Majvik, 700 M 13. Raide-Jokeri, 230 M Hankkeet, jotka parantavat erityisesti valtakunnallista liikennejärjestelmää 5. Kehä III parantaminen (E18), 2.vaihe, 250 M 6. Pasila-Riihimäki -rataosuuden välityskyvyn nostaminen, 1. vaihe, 160 M 10. Pisara-rata, 500 M
Kiitos Lisätietoa löytyy verkkosivuilta: www.hsl.fi/hlj