HLJ 2015 valmistelu. Kuuma-johtokunta Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, Osaston johtaja Sini Puntanen. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Transkriptio

1 HLJ 2015 valmistelu Kuuma-johtokunta Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

2 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen Maankäyttösuunnitelman ja asumisen strategian MASU valmistelu Liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelu MASUluonnos HLJ luonnos MASU HLJ 2015 Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus Toteutus

3 MAL-VISIO (HSYK , HLJ-toimikunta ) Helsingin seutua kehitetään yhtenäisesti toimivana ja vetovoimaisena metropolialueena. Metropolialueen eheä yhdyskuntarakenne on toiminnoiltaan monipuolinen ja ekotehokas. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto ja luonnonläheinen ympäristö. Kasvava seutu tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä

4 MAL-TAVOITTEET (HSYK , HLJ-toimikunta ) Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Turvaamme seudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimintaedellytykset. Monipuolinen ja toimiva seutu houkuttelee lisää investointeja. Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi. Liikkumisen tarve vähenee ja liikennejärjestelmän energiatehokkuus kasvaa. Huolehdimme uusien ja olemassa olevien asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Vastaamme erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset kohtuuhintaiselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle. Varmistamme asuntotuotannon edellyttämät kaavalliset, liikenteelliset ja yhdyskuntatekniset valmiudet. Huolehdimme asuinalueiden viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestä seudun vetovoimatekijänä 4

5 Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta ) Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky paranee. Pyöräily on houkuttelevaa ja sujuvaa. Ajoneuvoliikenteen matka-ajat ovat ennustettavissa ja ruuhkautuminen on hallinnassa. Kävely-yhteydet ja -ympäristöt toimivat jalankulkijan ehdoilla. Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys vastuullisuus Liikkuminen on turvallista kaikilla kulkumuodoilla. Arjen matkoille on vaihtoehtoja erilaisiin käyttäjätarpeisiin. Ihmisten on helppo valita terveellisiä ja vastuullisia kulkutapoja. Liikenteen ympäristöhaitat ja -kuormitus vähenevät. Liikennejärjestelmää kehitetään kustannustehokkaasti

6 MASU-HLJ:n yhteinen viestintä MASU-HLJ yleisötilaisuus Heurekassa MASU-HLJ tilaisuudet luottamushenkilöille o o HSYK, HSLH, KUUMA-johtokunta koko seutu Lausunnot ja kannanotot samaan aikaan (lokakuussa) Nettisivut Helsinginseutuportaalissa: maankayttosuunnitelma/maankaytt osuunnitelma/etusivu

7 Näkökulmia HLJ2015- valmisteluun

8 Helsingin seudun liikennejärjestelmän rahoitus 1100 M /v Liikenneverkon investoinnit 39 % Joukkoliikennepalvelut 25 % Liikenneverkon hoito ja ylläpito 36 % 8

9 Pohjoismaisia vertailukaupunkiseutuja Tukholma Selvitysmiehiä ja suuria päätöksiä Helsinki - Seudullisen suunnittelun ja yhteistyön laajeneminen vaiheittain Göteborg Autokaupungista joukkoliikennekaupungiksi Kööpenhamina Sormimalli ohjaa liikenteen ja maankäytön suunnittelua Oslo Tietulleilla seudun rahoitusta investointeihin ja joukkoliikenteen hoitoon

10 Liikenneinvestointien rahoitustasoista Lähtökohtana liikenneverkon kehittämiselle HLJ2011 kärkihankkeet ja MALsopimus, josta saadaan noin 150 M /v nollaplus -taso 2025 mennessä: meneillään olevat hankkeet ja KUHAt, pääradan parantaminen Pasila-Riihimäki, ratapiha, ja Helsingin 10 vuotissuunnitelman hankkeet (mm. Kruunuvuoren silta) ja raitioteiden kehittämissuunnitelmat 2040 mennessä lisäksi Raidejokeri, Espoon kaupunkirata, Pisara, Kehä I/III pullonkaulat, Klaukkalan ja Hyrylän ohikulut 2050 mennessä vielä Länsimetron jatko, Kehäradan liityntä ja tiederatikka (ei Lentorataa) Normaalitasossa oletetaan, että rahoitusta on 100 miljoonaa lisää vuosittain: Espoon kaupunkirataa voidaan aikaistaa vuoteen 2025 ja muuta liikennejärjestelmää voidaan kehittää lisäksi n. 20 miljoonalla eurolla vuodessa (ml. KUHA) Länsimetron jatko ja Östersundomin metro , ja muuta liikennejärjestelmää voidaan kehittää lisäksi n. 60 miljoonalla eurolla vuodessa (ml. KUHA) jaksolla Perusstrategian rahoitustasoa tiemaksutuotot kasvattavat n M riippuen valtakunnallisista ja teknologian ratkaisuista. Tuotot varmistaisivat: Kaikkien priorisoitujen HLJ2011-raidehankkeiden aloittamisen ennen vuotta 2025 paitsi molemmat metron jatkeet 2040 mennessä ja Lentoradan 2050 Klaukkalan ja Hyrylän ohikulut 2025 mennessä ja uuden kehityskäytävän investoinnit n. 100 miljoonaa / vuosi (ml KUHA) liikennejärjestelmän muuhun kehittämiseen (hinnoittelutuotoista rahoitetaan myös hinnoittelun kysynnän kasvun joukkoliikenteen hoidon kustannusten kasvu)

11 HLJ 2015 alustava perusstrategia STRASU ja eväitä luonnoksen laadintaan

12 Perusstrategia lyhyesti: Yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden ja seudun kilpailukyvyn lisääminen Hyödynnetään nykyrakenne täysimääräisesti, priorisoidaan uudet ratkaisut vaikuttavuusarviointien pohjalta ja rahoitusmahdollisuuksien raameissa. Koko liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen Kehitetään kokonaisvaltaisesti matkaketjujen palvelutasoa: sujuvuutta, täsmällisyyttä, luotettavuutta, turvallisuutta ja laatua. Vastuullisuuteen ohjaaminen Otetaan hinnoittelun, liikenteen hallinnan ja älykkyyden keinot tehokkaaseen käyttöön haittojen minimoimiseksi ja kestävyyden parantamiseksi. Pitkäjänteinen ennakointi Yhdyskuntarakenteellista kehittämistä suunnitellaan pitkäjänteisesti, ongelmia ratkaistaan ennakoiden. Toimenpiteet valitaan näiden periaatteiden mukaan. 12

13 Tutkitut strategiat Perusstrategia: ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, 350 M /v investoinnit, tiivis (v1) maankäyttö, joka painottuu ytimeen (noin Kehä I sisäpuoli) sekä nykyisiin ja rakenteilla oleviin ratakäytäviin (Kehärata, Länsimetro + jatke) Kuntapainotus: Kuten perusstrategia, mutta kuntien käsityksen mukainen (tasapainotettu) v0-maankäyttö Länsi/luoteispainotus: Kuten perusstrategia, mutta länsi/luoteispainotteinen maankäyttö (v2) ja uusi rata Histaan Pohjoispainotus: Kuten perusstrategia, mutta pohjoispainotteinen maankäyttö (v3) ja uusi rata Klaukkalaan Itäpainotus: Kuten perusstrategia, mutta itäpainotteinen maankäyttö (v4) ja metron jatko Söderkullaan Ei hinnoittelua: Ei hinnoittelua, normaalitason 240 M /v investoinnit, tiivis (v1) maankäyttö 13

14 Havaintoja 1/2 Hinnoittelun ansiosta automatkat lyhenevät, mikä edistää yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Hinnoittelu ja maankäytön tiiveys parantavat kestävien kulkumuotojen kilpailukykyä, vähentävät autonomistusta ja autonkäyttöä sekä myös päästöjä ja onnettomuuksia. Liikkumisen vaihtoehtoja lisätään parhaiten sijoittamalla maankäyttö tehokkaasti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. 14

15 Havaintoja 2/2 Tieverkon ruuhkautuminen pysyy hallinnassa ajoneuvoliikenteen hinnoittelun ja investointien ansiosta. Ilman hinnoittelua ja pienemmin investoinnein ruuhkautuminen kasvaa huomattavasti. Tavaraliikenteen viivytykset eivät vuoteen 2050 mennessä pienene, mutta ilman hinnoittelua viivytykset kasvavat ruuhkien takia huomattavasti. Ilman ajoneuvoliikenteen suoritteiden vähenemistä kansallisen turvallisuustavoitteen saavuttamisessa ei juurikaan edetä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen pitkällä aikavälillä riippuu vahvasti myös 15 teknologian kehittymisestä.

16 Hinnoittelu ja maankäytön tiiveys parantaa kestävien kulkumuotojen kilpailukykyä Joukkoliikenteen osuus ajoneuvoilla tehdyistä matkoista (vrk) Koko Helsingin seutu Pääkaupunkiseudun sisäiset Muut Helsingin seudun matkat 41.7 % 35.0 % 48.6 % 47.9 % 48.0 % 48.1 % 48.1 % 41.1 % 40.1 % 40.3 % 40.2 % 39.9 % 43.5 % 36.6 % 14.4 % 17.8 % 17.3 % 17.1 % 17.4 % 18.2 % 15.7 % Nyky Perus (v1) Kunta (v0) Länsip (v2) Pohj.p (v3) Itäp (v4) Ei hinn. (v1) Muutos henkilöiden matkamäärissä (HS) kevyt liikenne joukkoliikenne henkilöautomatkat (hlö) Yhteensä 13 % 10 % 11 % 11 % 10 % 7 % 5 % 5 % 5 % 4 % 5 % -1 % -1 % -1 % -1 % -1 % -1 %-1 % -6 % % -11 % -11 % -11 % -11 % Perus (v1) Kunta (v0) Länsip (v2) Pohj.p (v3) Itäp (v4) Ei hinn. (v1)

17 2050 v1 rakenne tiivistyy nykyisiin ja rakenteilla oleviin ratakäytäviin ja ytimeen 17

18 Johtopäätöksiä 1/5 Kaikki tarkastellut maankäytön projektiovaihtoehdot sisältävät epävarmuustekijöitä, jotka tulee ottaa jatkotarkasteluissa huomioon. HLJ:n perusstrategiaan on perusteltua sisältyä ajoneuvoliikenteen hinnoittelu liikkumisen kysynnän ohjaamiseksi ja liikennejärjestelmän rahoituksen varmistamiseksi. Perusstrategiaa verrataan vaihtoehtoon, jossa hinnoittelua ei ole. Parhaiten saavutettavien alueiden tiivistäminen ja täydennysrakentaminen on koko seudulla toivottavaa ja tukee keskeisten HLJ-tavoitteiden toteutumista. 18

19 Johtopäätöksiä 2/5 Strategiaselvityksen tulosten perusteella HLJtavoitteiden kannalta on vaikutuksiltaan paras nykyrakenteeseen perustuva vaihtoehto (V1), jonka painopiste on Kehä I vyöhykkeen sisäpuolella sekä olemassa ja rakenteilla olevien raideliikennekäytävien varsilla. Liikennejärjestelmän mitoituksen näkökulmasta olisi perusteltua, että tätä vaihtoehtoa painotetaan seudullisen maankäyttösuunnitelman ja HLJ:n jatkovalmistelussa pohjoisen ja myös muiden suuntien elementeillä ja maankäytöllä seuraavasti: 19

20 Johtopäätöksiä 3/5 Ydinalue: Ydinalueen maankäyttöpotentiaaliin sisältyviä liikennejärjestelmän epävarmuustekijöitä kompensoidaan varautumalla muiden suuntien parhaiten saavutettavien potentiaalien tehokkaampaan käyttöönottoon. Länsi: Länsimetron jatkeen ja Espoon kaupunkiradan / Rantaradan vyöhykkeen maankäytön potentiaalien hyödyntäminen ja tukeminen on keskeinen osa perusstrategiaa. Histan suunnan kehittäminen laajentumisvaiheessa. 20

21 Johtopäätöksiä 4/5 Pohjoinen: Nykyisen pääradan käytävän tiivistäminen ja potentiaalien hyödyntäminen lähtökohtana. Olemassa olevien ratojen varsien (Pääradalla Ristikytö ja Palopuro, Oikoradan varsi) maankäytön mahdollisuudet tulee selvittää ja suunnittelua kiirehtiä ylikunnallisena yhteistyönä. Klaukkalan suunnalla ensivaiheessa maankäytön tehostaminen ja tehokas bussiliityntä Kehärataan siten, että runkoyhteyttä voidaan jatkossa kehittää tehokkaaksi raidekäytäväksi. Kerava-Nikkilä -ratakäytävä tarkastellaan osana pohjoissuuntaa, koska liikennöinti on pääradan kautta. 21

22 Johtopäätöksiä 5/5 Itä: Kasvun ohjaaminen Östersundomin metron varteen. Sibbesborgin maltillinen kehittäminen ensivaiheessa bussiliikenteeseen perustuen. Suunnalla paljon epävarmuutta ja avoinna olevia kysymyksiä erityisesti liittyen mahdolliseen voimakkaaseen kasvuun liittyviin ratkaisuihin. 22

23 Joukkoliikenteen palvelutasosta

24 Joukkoliikenteen runkoverkko ja solmupisteet 2016 (luonnos ) A A

25 Joukkoliikenteen runkoverkko ja solmupisteet 2025 (luonnos )

26 Joukkoliikenteen runkoverkko ja solmupisteet 2040 (luonnos )

27 Investointikustannukset XXX = % XX = % X = % Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakoehdotus MAL-aiesopimus : Sopijaosapuolet edistävät liityntäpysäköintiä sekä sopivat yhteistyöstä ja toteutuksen kustannus- ja vastuunjaosta aiesopimuskauden loppuun mennessä. Valmistelun vastuutahot ovat HSL ja Liikennevirasto. Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia ja toimenpideohjelma hyväksyttiin HLJ-toimikunnassa ja se on viety HSL:n hallitukselle tiedoksi