Yhteenveto HLJ luonnoksen kehittämisohjelmasta ja sen ympäristöselostuksesta annetuista lausunnoista ja kannanotoista 9.2.

Transkriptio

1 Yhteenveto HLJ luonnoksen kehittämisohjelmasta ja sen ympäristöselostuksesta annetuista lausunnoista ja kannanotoista

2 2 HLJ luonnoksen kehittämisohjelmasta ja ympäristöselostuksesta annetut lausunnot ja kannanotot Tiivistelmä Lausuntopyyntö HSL:n hallitus päätti hyväksyä HLJ liikennejärjestelmäluonnoksen kehittämisohjelman ja ympäristöselostuksen lausuntoja ja kannanottoja varten. Lausunnonantajia pyydettiin ottamaan kantaa erityisesti siihen, ovatko kehittämisohjelman kokonaisuus ja sen sisältämät kehittämislinjaukset ja toimenpidekokonaisuudet toimivia ja kannatettavia. HSL:n hallitus pyysi lausuntoja ja kannanottoja HSLkunnilta, KUUMA-kuntaryhmältä, Kuntaryhmä Nelosilta, liikenne- ja viestintäministeriöltä, Liikennevirastolta, ympäristöministeriöltä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, maakuntaliitoilta sekä muilta sidosryhmiltä ja osapuolilta. HLJ 2011:n tavoitteet, valmistelu ja kehittämisohjelman kokonaisuus Annetuissa lausunnoissa ja kannanotoissa HLJ 2011:lle asetettuja tavoitteita pidettiin kannatettavina sekä työn laadinta- ja vuorovaikutusprosesseja onnistuneina. Suunnittelualueen laajentamisen 14 kunnan kokonaisuudeksi nähtiin olleen tarpeellista. HLJ 2011:llä todettiin olevan tärkeä rooli seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä ja osana MAL-yhteistyötä. HLJ luonnoksen kehittämisohjelman kokonaisuutta pidettiin hyvänä. Viisiportaista strategiakehikkoa, ohjelman vaiheistusta sekä kehittämislinjauksia ja toimenpidekokonaisuuksia kannatettiin laajasti. Eri kehittämistasojen sisältämien toimenpidekokonaisuuksien todettiin tukevan toisiaan. Lausunnoissa korostettiin, että HLJ 2011:n kytkentä Uudenmaan maakuntakaavatyöhön on erittäin tärkeä. HLJ suunnitelman ja uuden maakuntakaavan liikennejärjestelmien tulee olla linjassa keskenään. Lausunnoissa toivottiin, että suunnitelmassa olisi voinut tuoda voimakkaammin esille Helsingin seudun liikennejärjestelmän merkitystä elinkeinoelämälle ja tavaraliikenteelle sekä seudun merkitystä valtakunnallisen ja kansainvälisen liikenteen erittäin tärkeänä solmukohtana. Kehittämistason 1: Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kehittämistason 1 kehittämislinjauksia ja toimenpidekokonaisuuksia pidettiin erittäin kannatettavina. Lausunnoissa ja kannanotoissa korostettiin seudun hallitun, raideliikenteeseen tukeutuvan kasvun, liikkumistarpeen vähentämisen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen merkitystä. Lausunnoissa toivottiin enemmän konkretiaa siihen, millaisilla maankäyttöratkaisuilla voidaan tehostaa nykyisen joukkoliikennejärjestelmän hyödyntämistä. Tarkennusta toivottiin myös siihen, millä edellytyksillä bussiliikenne voi toimia uutta rataa edeltävänä ratkaisuna. Kehittämistason 2: Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Kehittämislinjauksia ja toimenpidekokonaisuuksia pidettiin oikein valittuina ja kannatettavina joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn osalta. Lausunnoissa ja kannanotoissa kiinnitettiin huomiota raideliikenteen ja bussiliikenteen runkolinjaston ja palveluiden kehittämisen sekä jalankulun ja pyöräilyn edellytysten parantamisen tärkeyteen. Raideliikenteen luotettavuuden ja täsmällisyyden sekä kapasiteetin lisäämisen todettiin olevan välttämätöntä, jotta joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan parantaa ja kulkutapaosuutta kasvattaa. Matkaketjujen ja liikenteen solmupisteiden (matkakeskukset, asemat, vaihtoterminaalit, vaihtopaikat) toimivuus- ja laatutasovaatimusten todettiin lisääntyvän liikenteen ja vaihtojen määrän kasvaessa. Lausunnoissa ja kannanotoissa toivottiin, että jalankulun ja pyöräilyverkoston kehittäminen olisi tullut suunnitelmaluonnoksessa painokkaammin esille erityisesti kehyskuntien osalta.

3 3 Kehittämistason 3: Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely Kehittämislinjauksia ja toimenpidekokonaisuuksia pidettiin yleisesti oikean suuntaisia ja kannatettavia liikkumisen ohjauksen, hinnoittelun ja sääntelyn osalta. Useassa lausunnossa ja kannanotossa todettiin, että HLJ 2011:n tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta ilman tehokkaita taloudellisia ohjauskeinoja. Mahdollisen ruuhkamaksun käyttöönoton perusedellytyksenä pidettiin sitä, että ruuhkamaksutuotot käytetään Helsingin seudulla liikennejärjestelmän ja erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseen. Kehittämistaso 4: Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito ovat mukana liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vahvemmin kuin aikaisemmissa suunnitelmissa, mitä pidettiin yleisesti erittäin hyvänä ja tärkeänä asiana. Liikennejärjestelmän operoinnin ja ylläpidon todettiin hyvin toteutettuna tukevan ja vahvistavan liikennejärjestelmän toimivuutta ja muiden kehittämistoimenpiteiden hyötyjä. Lausunnoissa ja kannanotoissa painotettiin raideliikenteen kulunvalvonnan ja ohjauksen kehittämisen suurta merkitystä. HLJ luonnoksen toimenpide-ehdotuksia esitettiin hankkeistettavaksi seudullisessa toimenpideohjelmassa. Kehittämistasolle 5: Liikenteen infrastruktuuri Kehittämistasolle 5 on koottu infrastruktuurihankkeet, jotka palvelevat edellisten kehittämistasojen linjauksia ja toimenpiteitä. HLJ luonnoksessa ensimmäiselle kaudelle (Pitäytymisvaihe ) esitettyä hankkeiden kiireellisyysjärjestystä pidettiin yleisesti pääosiltaan oikeansuuntaisena ja hyvin priorisoituna. Yksittäisten hankkeiden priorisoinnista annettiin erilaisia kannanottoja. Kaikkien luonnoksessa esitettyjen hankkeiden toteuttamisen aloittamista ensimmäisellä kaudella ei pidetty rahoitusmahdollisuuksien osalta realistisena. Hankkeiden toteutuksen myöhentämiseen ja hankkeiden vaiheistukseen todettiin olevan tarvetta. Lausunnoissa ja kannanotoissa annettiin selkeä tuki Metropolialueen pienet kustannustehokkaat hankkeet -hankekokonaisuuden asemalle infrastruktuurin kehittämisen ensimmäisenä kärkihankkeena. Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden toteuttamisen todettiin edellyttävän rahoitusjärjestelmän kehittämistä. Vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus Lausunnoissa ja kannanotoissa pidettiin HLJ luonnoksen vaikutusten arviointia hyvänä ja esimerkillisenä prosessina, joka on tukenut suunnitelman valmistelua ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutuksen ja sidosryhmien osallistumisen todettiin olleen tärkeä osa valmisteluprosessia. Vaikutusten arvioinnin toteutustapaa pidettiin kattavana ja sen todettiin nivoutuvan hyvin osaksi suunnitelman laadintaa. Lausunnoissa ja kannanotoissa huomautettiin, että liikenteen päästöjen vähentämistavoitteet ja muut ympäristötavoitteet eivät näytä toteutuvan HLJ luonnoksen kehittämisohjelman toteuttamisen myötä. Ympäristöselostukseen toivottiin tarkennuksia ja täydennyksiä seuraavista aiheista: kasvavan liikenteen aiheuttamien haittojen lieventämistoimenpiteet, ilmanlaatu ja ilmansaasteille altistuminen sekä maankäytön suunnittelun ja julkisen liikenteen ajallinen yhteensovittaminen.

4 4 Sisällysluettelo 1 Johdanto HLJ 2011:n valmistelu ja tavoitteet Kehittämisohjelma Kehittämisohjelman kokonaisuus Kehittämistaso 1: Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Seudullisen pysäköintipolitiikan periaatteet Kehittämistaso 2: Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Yleistä kehittämistasosta Joukkoliikenteen kehittäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Liityntäpysäköinnin kehittäminen Kehittämistaso 3: Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely Yleistä kehittämistasosta Joukkoliikenteen hinnoittelu ja tariffipolitiikka Verot, maksut ja liikenteen hinnoittelu Kehittämistaso 4: Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito Kehittämistaso 5: Liikenteen infrastruktuuri Hankkeiden priorisointi ja toteuttamisjärjestys Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) HLJ luonnoksen vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus Vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus Ympäristöselostuksen täydentäminen Kehittämisohjelman ja vaikutusten arvioinnin seuranta HLJ:n aiesopimuksen laadinta ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen Aiesopimuksen laadinta ja toteutus Rahoitusjärjestelmän kehittäminen Kehittämisehdotuksia suunnitteluun LIITE 1 Luettelo tahoista, joilta on pyydetty lausunto, ja luettelo tahoista, joille on lähetetty tieto mahdollisuudesta antaa kannanotto (HSL:n hallitus )... 31

5 5 1 Johdanto HSL:n hallitus päätti pitämässään kokouksessa hyväksyä HLJ 2011 liikennejärjestelmäluonnoksen kehittämisohjelman ja ympäristöselostuksen lausuntoja ja kannanottoja varten. Lausunnonantajia pyydettiin ottamaan lausunnoissaan kantaa erityisesti siihen, ovatko kehittämisohjelman kokonaisuus ja sen sisältämät kehittämislinjaukset ja toimenpidekokonaisuudet toimivia ja kannatettavia. HSL:n hallitus pyysi lausuntoja ja kannanottoja HLJ luonnoksen kehittämisohjelmasta ja HLJ 2011:n ympäristöselostuksesta HSL-kunnilta, KUUMA-kuntaryhmältä, Kuntaryhmä Nelosilta, liikenne- ja viestintäministeriöltä, Liikennevirastolta, ympäristöministeriöltä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, maakuntaliitoilta sekä muilta sidosryhmiltä ja osapuolilta. Liitteessä 1 on luettelo tahoista, joilta on pyydetty lausunto, ja luettelo tahoista, joille on lähetetty tieto mahdollisuudesta antaa kannanotto. HLJ ehdotus valmistellaan HLJ 2011-luonnokseen sekä saatuihin lausuntoihin ja kannanottoihin perustuen siten, että liikennejärjestelmäpäätös voidaan tehdä maaliskuussa Liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen tehdään valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken aiesopimus suunnitelman toteuttamisesta. Lausuntoja on annettu 15 kappaletta: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki Keravan kaupunki (lausuntoehdotus, joka on kaupunginhallituksen käsittelyssä ) Kirkkonummen kunta KUUMA-kunnat (Lausunto on ollut Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen ja Tuusulan lausuntojen pohjana) Kuntaryhmä Neloset (Lausunto on ollut Hyvinkään, Sipoon ja Vihdin lausuntojen pohjana) Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Uudenmaan ELY-keskus Ympäristöministeriö Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan liitto Suomen Kuntaliitto HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kannanottoja on saatu 21 kappaletta. Kannanoton ovat antaneet: Hyvinkään kaupunki Järvenpään kaupunki Nurmijärven kunta Pornaisten kunta Sipoon kunta Tuusulan kunta Vihdin kunta Porvoon kaupunki Helsingin seudun Kauppakamari Finavia Oyj Suomen paikallisliikenneliitto Suomen liikenneliitto SuLi ry Linja-autoliitto Autoliitto Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto ry Helka Dodo ry Tutuhesa (Lampinen, Leskinen, Rytilä, Sauna-aho ja Toiskallio) Etelä-Tapiolan lukion Fillarit liikkeelle -projekti Iivisniemi-Kaitaa -seura ry IKS Suur-Espoonlahden kehitys ry SELAK

6 6 2 HLJ 2011:n valmistelu ja tavoitteet - HLJ:n valmistelu on olennainen osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä. On tärkeää, että suunnittelua tehdään Helsingin seudun eri toimijoiden yhteistyönä. Suunnittelualueen laajentaminen parantaa edellytyksiä saada aikaan tehokkaampi ja taloudellisempi yhdyskuntarakenne. (Helsingin kaupunki) - HLJ-suunnitelman tavoitteet sopivat Vantaan kaupungin strategiaan ja liikennejärjestelmän sekä maankäytön kehittämiseen Vantaalla ja seudulla. (Vantaan kaupunki) - Lausunnolla olevan HLJ 2011-suunnitelman tavoitteet ovat kestävän kehityksen mukaisia ja sopivat niin Keravan kaupungin kuin myös seudun kehittämiseen. (Keravan kaupunki, käsittelyssä oleva lausuntoehdotus) - HLJ-suunnitelmaluonnoksen laatiminen oli onnistunut ja kaikkia osapuolia kehittävä prosessi. Kehittämisohjelman kokonaisuus ja sen sisältämät kehittämislinjaukset ja toimenpidekokonaisuudet ovat perusteltuja ja kannatettavia. (KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset) - Seudun yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on erittäin tarpeellinen. HLJ 2011 tulee olemaan avuksi sekä Helsingin seudun että koko valtakunnan liikennejärjestelmää kehitettäessä. HLJ 2011 antaa suuntaviivoja alueen tahtotilasta maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia laadittaessa sekä investointeja poliittisille päättäjille esitettäessä. Kehittämisohjelman tavoitteet luovat tukevan pohjan liikennejärjestelmälle. (Liikenne- ja viestintäministeriö) - On hyvä, että Helsingin seudun liikennettä edistetään ja priorisoidaan HLJ 2011:n avulla. Liikennevirasto pitää hyvänä työtapana, että sen edustajat ovat voineet osallistua ja vaikuttaa toimikunnassa ja monissa työryhmissä sen sisältöön jo luonnoksen valmistelutyön aikana. Tällä kierroksella tarkastelualuetta on laajennuttu, vaikutusarviointiprosessia on parannettu (SOVA) sekä liikenteen ja maankäytön ennusteet on uusittu. Työssä on otettu hyvin huomioon maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen, laadittu mm. Maankäyttö- ja raideverkkoselvitys (MARA). (Liikennevirasto) - Tavoitteet ja toimenpiteet ovat sekä ELY-keskuksen strategisen tulossuunnitelman tavoitteiden että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa pääosin sopusoinnussa. (Uudenmaan ELYkeskus) - Ympäristöministeriö pitää hyvänä HLJ-suunnitteluun liittyvää pitkäjänteistä prosessia ja vuorovaikutteista suunnitteluotetta. Hyvää on myös maankäytön suunnittelun toimijoiden kytkeminen suunnitteluprosessiin aiempia liikennejärjestelmäkierroksia tiiviimmin. Ympäristöministeriö katsoo, että suunnitelma vastaa varsin hyvin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisiin linjauksiin, ja voi suurelta osin yhtyä esitettyihin lähtökohtiin ja liikennejärjestelmän kehittämisen painopisteisiin. Helsingin seutu on kuitenkin Suomen ainoa metropolialue, ja alueen kasvu on huomattavan vahvaa verrattuna muihin kaupunkiseutuihin. Lähtökohdissa olisi siten hyvä enemmän tuoda esiin alueen merkitystä myös elinkeinoelämälle sekä valtakunnallisen että kansainvälisen liikenteen solmukohtana. (Ympäristöministeriö) - Osa maakuntakaavoituksessa ja HLJ -suunnitelmassa olevista painotuseroista johtuu erilaisesta aluerajauksesta. Vaikka organisaatioiden virkamiesyhteistyö on ollut tiivistä, asettaa erillinen asioiden valmistelu haasteita etenkin päätöksenteolle. (Uudenmaan liitto) - Osa maakuntakaavoituksessa ja HLJ -suunnitelmassa olevista painotuseroista johtuu erilaisesta aluerajauksesta. Vaikka organisaatioiden virkamiesyhteistyö on ollut tiivistä, asettaa erillinen asioiden valmistelu haasteita etenkin päätöksenteolle. (Itä-Uudenmaan liitto) - HSL on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä valmistellessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. On hyvä, että suunnittelutyössä ovat mukana kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. (Kuntaliitto) - HLJ kehittämisohjelma on onnistunut ja tavoitteeltaan kunnianhimoinen kokonaisuus. Suunnitelman laadintaprosessi on toimiva ja tehokas. Suunnitelman kannalta keskeisten ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi prosessia tulee edelleen vahvistaa. (HSY)

7 7 - Suunnitelma on elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeä. Suomen ainoan metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää muun ohella sujuvia liikenneyhteyksiä. Toimiva liikennejärjestelmä voi syntyä vain seudun kuntien aidon ja tiiviin yhteistyön tuloksena. (Kauppakamari) - Helsingin seudun rooli kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena tulee olla keskeisenä lähtökohtana kehittämisohjelman sisällölle. (Finavia) - Kehittämisohjelma on tavoitteiltaan, strategisiltaan linjauksiltaan ja toimenpidesuosituksiltaan hyvä ja kannatettava. (Suomen paikallisliikenneliitto) - Aikaisempaan PLJ-suunnitelmaan nähden HLJ-suunnitelmassa on huomioitu kokonaisvaltaisemmin alue ja sen asukkaat. (Autoliitto) - Kehittämisohjelmassa esitetyt tavoitteet kestävän kehityksen mukaisen maankäytön, joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edistämisestä ja näitä tukevista toimista ovat hyviä ja kannatettavia. Asetettuihin tavoitteisiin nähden kehittämisohjelman toimenpiteissä ja konkreettisina hankkeina mainitaan hämmästyttävän paljon isoja uudishankkeita ja tieliikennehankkeita. Kävelyn ja pyöräilyn kuin joukkoliikenteenkin edistämisen toimet eivät saisi jäädä isojen hankkeiden varjoon. (Suomen liikenneliitto) - HLJ 2011 on tärkeä seudun liikennejärjestelmän kehittämistä linjaava asiakirja. Asiakirjan laatiminen on linkitetty Maankäyttö- ja raideliikenneselvityksen (MARA) tavoitteisiin, lähestymistapoihin ja ennakointimenetelmiin, joka sekin antaa aikaisempaa seudullisemman kehyksen kehittämisohjelman tavoitteille. Kansainvälisiä kokemuksia olisi voinut käyttää enemmän hyväksi. Myös osallisia kuntia käsitellään suunnitelmassa yleisellä tasolla. Kaikki eivät ole kasvukuntia samassa merkityksessä, eivätkä kaikkien liikennejärjestelmän ongelmat ole samanlaisia. Ajatus metropolialueen taloudellista kilpailukykyä nostavasta merkityksestä edellyttäisi täsmentämistä valitussa kuntien kokonaisuudessa. Suunnitelma, vaikkakin tavoitteet sinänsä ovat melko hyviä, on jäänyt edelleen melko hampaattomaksi, erityisesti päästöjen osalta. (Helka)

8 8 3 Kehittämisohjelma 3.1 Kehittämisohjelman kokonaisuus - Kehittämisohjelmassa esitetyt viisiportainen strategiakehikko ja ohjelman vaiheistus pääpainotuksineen, kehittämissuunnitelman kärkitavoitteet, kehittämislinjaukset ja niiden mukaiset toimenpidekokonaisuudet ovat kattavia ja antavat hyvän pohjan kokonaisuuden arvioinnille. Esitetyt suuntaviivat maankäytön kehittämiseksi ensin tiivistämällä, sitten täydentämällä ja vasta viimeksi laajentamalla ovat kannatettavia. Yhdyskuntarakennetta ja raideliikenneverkkoa kannattaa täydentää asteittain mahdollisimman lähellä nykyistä rakennetta. Liikenteen sujuvuuden kannalta on tärkeää turvata myös Helsingin sisääntuloväylien toimivuus. Helsinki kannattaa HLJ:ssa lausuttua tavoitetta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämisestä. (Helsingin kaupunki) - Kehittämisohjelman eri tasoihin perustuva strategiakehikko tukee kokonaisuuden tarkastelua kattavasti. Kaikkien eri tasojen toimenpiteitä tarvitaan, jotta toimivan liikennejärjestelmän tavoitteet voidaan saavuttaa. Järkevää ja kustannustehokkainta on ensiksi olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen ja tehostaminen, vähitellen olemassa olevan täydentäminen ja sitten laajentaminen kokonaisuuden kannalta harkitusti. Olennaista on, että eri toimijat tähtäävät yhdessä samaan kehityskuvaan. (Kauniaisten kaupunki) - Suunnitelmassa esitetyt toimenpidekokonaisuudet ovat entistä kattavampia ja koskevat myös liikennejärjestelmän toiminnallista kehittämistä. (Keravan kaupunki, käsittelyssä oleva lausuntoehdotus) - Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen 14 kunnan alueelle on erittäin merkittävää koko suunnittelualueen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen kannalta. Suunnitelman sisältämä kehittämisohjelma sisältää oikeansuuntaiset kehittämislinjaukset ja siinä määriteltyjä toimenpidekokonaisuuksia voidaan toteuttaa myös kuntien toiminnassa. (KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset) - HLJ luonnoksen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä, joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä sekä liikkumisen ohjausta koskevat kehittämislinjaukset ovat kannatettavia ja vastaavat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on otettu luonnosta laadittaessa huomioon. Kautta linjan kehittämisohjelmassa olisi ollut hyvä mainita hieman selkeämmin toimien vastuu- ja yhteistyötahoja. Vaikka liikenneturvallisuutta ei suunnitelmassa erityisesti korostettu, kehittämislinjausten mukaiset toimet parantavat liikenneturvallisuutta verrattuna vaihtoehtoon, jossa liikenne kasvaisi pääasiassa henkilöautoliikenteen ehdoilla. Tavaraliikenteen ja elinkeinoelämän tarpeet on jätetty kehittämisohjelmassa vähälle huomiolle. Liikenne- ja viestintäministeriö ei tässä vaiheessa ota kantaa luonnoksen yksityiskohtiin eikä esitettyihin hankelistauksiin. (Liikenne- ja viestintäministeriö) - Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035 raportissa on samansuuntaisia linjauksia liikenneverkon kehittämisestä kuin tässäkin suunnitelmassa. Kehittämislinjaukset ovat keskenään tasapainossa ja toimenpidekokonaisuudet tukevat toisiaan. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen suunnittelualueella on erittäin tärkeää. Raideinvestointien (juna, metro, raitiotie) toteuttaminen, liityntäpysäköinnin järjestäminen ja toimivan liityntälinjaston kehittäminen ovat tässä työssä välttämättömiä. Investointeja tarvitaan myös, jotta junaliikennettä voidaan avata kilpailulle. Tavaraliikenne ei näy kehittämisohjelman perusteluissa sellaisella painolla kuin sillä pitäisi olla. Kehysalueiden liittymistä yhteiseen joukkoliikennealueeseen edistää monipuolisten liikenteenhoitomallien käyttö sekä yhtenäisen lippujärjestelmän luonti. Uudenmaan valmisteilla olevalla maakuntakaavalla ja HLJ 2011:llä tulee olla sama liikennejärjestelmä. HLJ 2011:n on myös sopeuduttava koko Uudenmaan liikennejärjestelmään. Suunnitelmassa esitetty tilanvarausverkko on nähtävä alustavana ja se vaatii uudelleen arviointia maankuntakaavan valmistelun edetessä. (Liikennevirasto)

9 9 - Kehittämisohjelman kokonaisuus on pääpiirteissään hyvä ja kattava lähtökohta liikennejärjestelmän kehittämiselle. Toimenpiteissä tulisi kuitenkin edes karkealle tasolla tuoda esiin, millä lailla toimenpiteitä toteutetaan ennen HSL:n laajentumista ja laajentumisen jälkeen (etenkin kehittämistaso 3). Tavaraliikenteen tarkastelu jää sekä kehittämisohjelmassa että vaikutusten arvioinnissa kevyelle tarkastelulle. Kehittämisohjelman perusteluissa aihetta ei ole painotettu tarpeeksi. Myös elinkeinoelämän tarpeet välittyvät suunnitelmasta heikosti. Helsingin seudun merkitys valtakunnallisen ja erityisesti kansainvälisen liikenteen solmukohtana välittyy suunnitelmasta varsin heikosti. Maankuntakaavalla ja HLJ 2011:llä tulee olla sama liikennejärjestelmä. HLJ 2011:n on myös sopeuduttava koko Uudenmaan liikennejärjestelmään. Tulisi selvittää, mikä on tilanvarausverkon suhde voimassaolevaan ja tekeillä olevaan maankuntakaavaan ja kuntien yleiskaavoihin. (Uudenmaan ELY-keskus) - Erityisesti HLJ 2011:n ja Uudenmaan maankuntakaavatyön suunnitteluprosessien erilaiset päätösaikataulut asettavat huomattavia haasteita maakuntakaavatyön ja Helsingin seudun liikennejärjestelmien yhtenäisyydelle. Kehittämisohjelmasta ei ilmene, miten maakuntakaavatyön vaikutus näkyy HLJ 2011:n liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ja ottaako liikennejärjestelmäsuunnitelma riittävällä tavalla huomioon maankäytön ratkaisuja ja niihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet, niiden ajoitus ja rahoittaminen tulee kytkeä vahvasti voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen toteuttamisjärjestykseen. Kunnat tulee sitouttaa maankäytön ratkaisuissaan joukkoliikenteeseen tukeutuvien ratkaisujen edistämiseen. Kehittämisohjelma ja siinä esitetyt toimenpiteet pääosin tukevat yleisesti kestävälle liikkumiselle asetettuja tavoitteita. Kehittämisohjelman toimenpiteiden ja maankäytön suunnittelun välinen suhde näkyy kuitenkin liian heikosti. Suunnittelussa tulisi huomattavasti painokkaammin kiinnittää huomiota joukkoliikenteen tukemiseen ja edistämiseen sekä maankäytön kehittämiseen nykyisissä joukkoliikennekäytävissä. Ohjelmassa tulisi selkeämmin osoittaa, millaisilla kaavahankkeilla kehittämisohjelman joukkoliikennettä tukevista toimenpiteistä saataisiin täysi hyöty. (Ympäristöministeriö) - HLJ luonnos on linjassa hyväksytyn koko Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sekä maakuntaohjelmaluonnoksen kanssa. (Uudenmaan liitto) - Kehittämisohjelmaan valitut kokonaisuudet palvelevat hyvin seudun tarpeita. (Kuntaliitto) - Lentoliikenne, valtakunnan kehityksen kannalta tärkeänä joukkoliikennemuotona ja osana valtakunnallista ja kansainvälistä matkaketjua, on kokonaan jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Helsinki- Vantaa lentoaseman kehittämisen edellytykset tulee ottaa huomioon kehittämisohjelmassa. (Finavia). - Kehittämisohjelman viisitasoinen strategiakehikko ja ns. neliporrasperiaatteen soveltaminen ovat hyviä lähestymistapoja. (Linja-autoliitto) - HLJ:ssä esitetyt kehittämishankkeet vuoteen 2020 mennessä ovat erittäin raideliikennepainotteisia. Raskas raideliikenne kulkumuotona palvelee parhaimmin vain asemien lähellä asuvia ihmisiä, muut joutuvat turvautumaan matka-aikaa pidentäviin vaihdollisiin yhteyksiin. Turvallisuutta ja koettua turvallisuutta ei raportissa ole huomioitu terminaalien ja vaihtopysäkkien kehittämisessä. Kaikkien kehittämistasojen, ei vaan infrastruktuuritason, tavoitteista olisi hyvä listata esimerkiksi viisi tärkeintä ja sitouttaa alueen kunnat kehittämään niitä yhteistyössä ja itsenäisesti. (Autoliitto) - Kehittämisohjelman periaate, että olemassa olevaa liikennejärjestelmää kehitetään ja hyödynnetään tehokkaasti, on kannatettava. Myös kehittämisohjelman vaiheistuksessa kannattaa pyrkiä tukemaan nykyistä yhdyskuntarakennetta ja sen tiivistämistä. Näin voidaan vastata myös ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Samalla ekologisen verkoston toimivuus on turvattava. Ohjelmassa on kuitenkin sisällä ajatus kasvusta, joka on ristiriidassa hyvien tavoitteiden kanssa. (Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys) - HLJ:n sisältö ja sen kärkitavoitteet ovat pääpiirteissään kannatettavia, erityisesti maankäytön ja liikennejärjestelmän johdonmukainen yhteensovittaminen. Kannatettavien tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin velvoittavia periaatteita. HLJ:n tavoitteiden tulisi vastata vieläkin voimakkaammin ekologisuuden vaatimuksiin. Taloudellisten ohjauskeinojen johdonmukainen ja kattava käyttöönotto on tarpeen. Järkevä suunnittelu vaatii korkeitakin investointeja raide- ja muuhun joukkoliikenteeseen, joita ei ole syytä välttää tai lykätä kireässäkään taloustilanteessa. (Dodo ry)

10 10 - Suunnitelma on perusteellinen ja sen valmistelu on ollut demokraattista, eri osapuolia kuulevaa. Suunnitelmassa maankäytön merkitystä korostetaan hyvin. Myönteistä ovat myös joukkoliikenteen kehittämistoimet mm. joukkoliikenteen väylät ja solmukohdat sekä pysäköintipolitiikkaa, liikkumisen ohjausta ja erityisesti älyliikennettä koskevat ehdotukset. Infrastruktuurin kehittämiseen liittyvien ehdotusten asettaminen selkeään järjestykseen sekä toteuttamisajankohdan ja tarvittavan investoinnin suuruuden ilmoittaminen on hyvää. Muiden tasojen tavoitteet ja keinot on ilmaistu hyvin yleisellä tasolla, ilman konkretiaa. Kehittämistasolla viisi leimallista on henkilöautoliikenteen sujuvuutta edistävien hankkeiden priorisointi joukkoliikennehankkeiden joukkoon. Henkilöautoliikenteen sujuvuuden edistäminen heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä. (Tutuhesa) - Kehittämisohjelmassa on erinomaista, että se nostaa pyöräilyn ja jalankulun infrastruktuurin parantamisen tärkeimpien ja kustannustehokkaimpien kehittämishankkeiden joukkoon. Kehittämisohjelmassa on monia hyviä ja kannatettavia tavoitteita, kuten pyöräilyn laatukäytävien ja toimivan pyöräpysäköinnin toteuttaminen sekä tavoite saada pyöräilyn matka-ajat kilpailukykyisiksi autoliikenteeseen verrattuna. (Etelä-Tapiolan lukion Fillarit liikkeelle -projekti) 3.2 Kehittämistaso 1: Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen - Erityisen tärkeää on seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen sekä tavoitteellinen kehittäminen niin, että seutu kasvaa hallitusti raideliikenteeseen tukeutuen. (Helsingin kaupunki) - Liikennejärjestelmän kehittämisen tulee tukea liikkumistarpeen vähentämistä, minkä saavuttaminen edellyttää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja eheyttämistä. (Espoon kaupunki) - Jos tavoiteverkon 2030 kuvauksen kaikki poikittaisyhteydet, kuten Otaniemi Pasila Viikki -yhteydet, eivät kaikki ole raideyhteyksiä vuonna 2035, tulisi Vantaan bussiyhteytenä ajateltu poikittaisyhteys esittää myös vuoden 2035 kuvauksessa. Tilanvarausverkko on tarpeellinen maakuntakaavan ja yleiskaavojen suunnitteluun. (Vantaan kaupunki) - Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmien yhteensovittaminen maakunta/metropolikaavatasolla on seudun onnistuneen ja tasapainoisen kehittämisen kannalta tärkeä tehtävä ja perusedellytys strategiakehikon eri tasojen toimenpiteiden toteutukselle. Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttäminen on kestävän kehityksen edistämiseksi sekä kustannustehokkuuden kannalta ydinkysymys, jossa tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. (Kauniaisten kaupunki) - Raideliikenne- ja kaupunkirataverkoston kehittäminen ja laajentaminen ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita tehokkaan maankäytön ja joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Kaavoituksen, rakentamisen ja joukkoliikennehankkeiden yhtäaikaista edistämistä ja päätöksentekoa tulee nopeuttaa sopimusten avulla. (Kirkkonummen kunta) - Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen suurin haaste on saada hyvät tavoitteet toteutumaan seudun kokonaisuuden tasolla sekä erityisesti suurten maankäyttöhankkeiden ja liikennehankkeiden toteutusten ajoituksessa. Suunnittelualueen laajeneminen ja sen antamat mahdollisuudet liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen eivät vielä näy HLJ 2011-suunnitelmassa täyspainoisesti. Liikennejärjestelmän ratkaisuehdotuksilla pyritään ratkaisemaan perinteisiä maankäytön lisääntymisestä aiheutuvia ruuhkaongelmia. Maankäyttöä seudullisesti ohjaava vaikutus välittyy suunnitelmasta jatkossa maakuntakaavoituksen ja aiesopimuksen kautta. (KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset) - Meluntorjunnan tärkeyttä yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä olisi voinut nostaa paremmin esille. Toimenpidekokonaisuuksissa meluntorjunnan erillishankkeille ei ole osoitettu hintaa. (Liikenne- ja viestintäministeriö) - Kehittämislinjaukset ja toimenpidekokonaisuudet ovat hyviä ja kannatettavia ja antavat lähtökohdat liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiselle. Onnistuminen maankäyttöön liittyvissä toimenpiteissä edellyttää tehokkaita ohjauskeinoja sekä sitoutunutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä erityisesti seudun kuntien kesken. (Liikennevirasto)

11 11 - Tason 1. kehittämislinjaukset ja toimenpidekokonaisuudet ovat hyviä ja kannatettavia ja ne antavat lähtökohdat liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiselle. Ristiriita ELY-keskuksen tavoitteiden kanssa sisältyy siihen, miten tulevaisuudessa toteutettavat radat suhtautuvat nyt suunniteltavaan maankäyttöön. ELY-keskuksen näkökulmasta ajatus, että joukkoliikenne toimisi aluksi bussiliikenteen varassa ja myöhemmin raideliikenteellä, ei ole kestävä. Bussiratkaisu voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa uuteen ratakäytävään perustuva uuden maankäytön määrä on kohtuullinen ja tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä väylät pystyvät välittämään sujuvan bussiliikenteen. (Uudenmaan ELY-keskus) - Liikennekäytävien kehittämisen tulee pääasiassa tarkoittaa niiden kehittämistä joukkoliikennekäytävinä. Nykyinen käytettävissä oleva rahoitustaso huomioon ottaen, tulee suunnittelussa huomattavasti painokkaammin kiinnittää huomiota nykyisiin joukkoliikennekäytäviin ja niiden vaikutusalueen maankäytön kehittämiseen, täydentämiseen ja kytkemiseen edelleen joukkoliikenteen avulla esimerkiksi raide- tai bussilinjoihin. Nykyisen yhdyskuntarakenteen täydentämisen lisäksi olemassa olevien raideyhteyksien tai bussijoukkoliikenteen pääreittien varsilta on mahdollista löytää runsaasti muita rakentamiseen soveltuvia alueita, mikä kuitenkin edellyttää entistä vahvempia yhteisiä linjauksia, sitoutumista ja jopa muutoksia alueen kuntien maankäyttö- ja maapolitiikan hoitamisessa. (Ympäristöministeriö) - HLJ -luonnoksen maankäytön periaatteet tukevat hyvin maakuntakaavan uudistamiselle asetettuja tavoitteita. HLJ-luonnoksessa on tuotu esille lyhyiden ratojen ensisijaisuus rataverkkoa laajennettaessa sekä ratakäytävien avaaminen ensin bussiliikenteen varaan. Ratoja ei Uudenmaan liiton mukaan pidä rakentaa yksittäisten eikä etenkään selvästi yhdyskuntarakenteesta irrallisten uusien alueiden vuoksi. Lyhyiden ratojen periaate on hyvä silloin, kun yhdyskuntarakennetta kehitetään vaiheittain nykyiseen rakenteeseen liittyen. Uudenmaan liitto muistuttaa, että kehittämistä, vaikkakaan ei kokonaan uusia ratakäytäviä, tarvitaan jo nykytilanteessa myös nk. ydinalueen ja myös HLJ -alueen ulkopuolella. Esitettyjen uusien liikenneväylien tilavaraukset tullaan käsittelemään maakuntakaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä. (Uudenmaan liitto) - Liikennejärjestelmäsuunnitelman maankäyttöperiaatteet ovat tarkoituksenmukaisia ja kehittämisohjelma tukee niitä pääosin hyvin. Maakuntakaavan uudistamisessa korostetaan nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen ensisijaisuutta, mutta toisaalta todetaan tarve varautua myös uuden itään päin suuntautuvan kasvukäytävän avaamiselle. Helsingistä itään suunnitellun radan kaavoissa olevan linjauksen käyttökelpoisuus ja mahdolliset vaihtoehtoiset linjaukset selvitetään maakuntakaavatyön yhteydessä, minkä vuoksi on tarkoituksenmukaista, ettei HLJ-työssä oteta kantaa radan linjaukseen tai sen ajoittamiseen. (Itä-Uudenmaan liitto) - Kehittämistasot 1 ja 2 vastaavat hyvin Järvenpään yleiskaava 2020:n tavoitteena olevaa kehitys- ja ympäristökuvaa Kestävä helminauha, joka tukeutuu viiden asemanseudun kehittämiseen Järvenpäässä. Mikäli Pasilan lentoaseman kautta pääradalle ja oikoradalle suunniteltu ns. Lentorata tulee myöhemmin toteutuskohteeksi, on tässä yhteydessä tutkittava valtakunnallisen vaihtoaseman toteuttamismahdollisuudet Ristikydön alueella pääradan, oikoradan ja lentoradan yhtymäkohtaan. Lentorata on linjattava siten, että Hyrylä saadaan taajamajunaliikenteen piiriin. (Järvenpään kaupunki) - Nurmijärven kunnan tavoitteena on osoittaa merkittävä väestönkasvu päätaajamiin tukien siten mm. joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Tältä osin HLJ-kehittämisohjelma ja kunnan oma kehittämistyö tukevat toisiaan. (Nurmijärven kunta) - KUUMA-kuntien yhteistyönä laatiman Lentoradan lisäselvityksen perusteella on osoittautunut teknisesti mahdolliseksi kaavailla Lentoradan yhteyteen asemia Hyrylään ja Ristikytöön sekä lentoaseman sijainnista riippuen myös Ruotsinkylään. Tuusulan kunta edellyttää, että kunnanvaltuuston tavoite ja Lentoradan lisäselvitys otetaan HLJ-työssä ja myöhemmissä rataverkon suunnitelmissa huomioon. Ruskeasannan asemavarauksen toteuttaminen 1. kaudella, Kehäradan toteuttamisen yhteydessä, on tärkeä toimenpide, jossa tulee erityisesti kiinnittää huomiota maankäytön, aseman liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin kehittämiseen. (Tuusulan kunta)

12 12 - Suunnitelmassa esitetyt painotukset ovat pääsääntöisesti oikeansuuntaisia. Erityisesti jalankulun ja pyöräilyn esilläpito on tärkeää ja se voisi heijastua päätöksentekoon laajemminkin. Suunnitelmassa on nostettu joukkoliikenne, erityisesti raideliikenne, välttämättömäksi edellytykseksi alueiden kasvulle. Tämä linjaus yhdessä infrarakentamiseen suunnatun matalan tason rahoituksen kanssa voi johtaa pääkaupunkiseudun epätasapainoiseen kehittymiseen. Myös linja-autoliikenne luo mahdollisuuksia taajamien kasvulle, joka on edellytys myöhemmin toteuttavalla raideliikenteelle. Raideliikenteen myöhemmälle toteutukselle tulee jättää varaukset siten, että raideliikenne muodostaa aikanaan nopeimman ja houkuttelevimman kulkutavan myös itäsuunnalle. (Porvoon kaupunki) - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on pitkällä tähtäimellä paras ja vaikuttavin keino liikkumisen tarpeen vähentämiseksi. Metropolialueen kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää raideliikenteen voimakasta kehittämistä tulevaisuudessa. Sen ohella on varmistettava liikenteen joustavuus ja häiriötön toiminta riittävällä bussi- ja muulla kumipyöräliikenteellä. Yhteistyötä liikenteen ja maankäytön suunnittelussa on tiivistettävä. Henkilöautoilun riittävät toimintaedellytykset on pyrittävä turvaamaan. (Kauppakamari) - Paikallisradan tuominen lentoasemalle ei riitä turvaamaan lentoaseman kehittämismahdollisuuksia. Tieverkkoyhteyksien kehittäminen lentoasemalle Helsingin seudun ja maan eri osista on tärkeää. Lentomelun aiheuttamat rajoitukset (VAT) tulee huomioida arvioitaessa uusien paikallisratojen vaihtoehtojen keskinäistä paremmuutta. (Finavia) - Suunnitelmassa on hyvin huomioitu se, että maankäytön suunnittelu ja yhdyskuntarakenne ovat joukkoliikenteen toimintaedellytysten kannalta avainasemassa. Kunnallispoliittinen päätöksenteko tarvitsisi tuekseen velvoittavaa, nykyistä selvästi vaikuttavampaa lainsäädäntöä, jotta joukkoliikenteen investointien kustannustehokkuus nousisi. Raideliikenteen sujuvuuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. (Suomen paikallisliikenneliitto) - Kehittämistason yksi linjauksiin ja toimenpiteisiin tulee lisätä omaksi kohdaksi Liityntäpysäköinnin kehittäminen kytketään kiinteästi maankäytön suunnitteluun. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon myös joukkoliikenteen varikkostrategia. (Linja-autoliitto) - Kehittämishankkeista puuttuvat keskustatunneli ja Kehä II:n jatkaminen. Kehä II:n jatkaminen Porintien kautta Hämeenlinnantielle sekä siitä edelleen tunnelivarauksena Lahdenväylälle Porvoon moottoritien risteykseen tulisi sisällyttää myös kärkihankkeisiin. Nykyiseen Kehä II:n tulisi rakentaa lisää liityntämahdollisuuksia asuinalueilta. Raportissa ei ole huomioitu, että nykyiset ruuhkat ja suuret liikennesuoritemäärät johtuvat osin vinoutuneesta yhdyskuntarakenteesta, jossa työpaikat on sijoitettu ruuhkakeskipisteisiin ja enemmistö asunnoista kauaksi lähiöihin. Työpaikat ja asunnot tulisi sijoittaa tasaisesti alueelle. (Autoliitto) Seudullisen pysäköintipolitiikan periaatteet - Vantaalla pysäköintipaikkojen tarjonnalla ja pysäköinnin hinnoittelulla tulisi pyrkiä vaikuttamaan kulkutavan valintaan vasta, kun joukkoliikennepalveluiden tarjonta on riittävää kaikille matkaryhmille. Hinnoittelun ja pysäköintipaikkojen tarjonnan säätelyn tulisi kohdentua erityisesti alueille, joille on hyvät joukkoliikenneyhteydet kaikkialta seudulta, kuten Helsingin kantakaupunkiin tai Pasilaan. Vantaan elinkeinorakenne ja vuorotyön määrä on tosiasiana otettava tavoitteissa huomioon. (Vantaan kaupunki) - Seudullisten pysäköintinormien laadinnalla voidaan tehostaa joukkoliikenteen käyttöä ja vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin. (Kauniaisten kaupunki) - Seudullisissa pysäköintinormeissa on syytä huomioida paikalliset olosuhteet, ja julkisen joukkoliikenteen mahdollisuudet palvella eri alueiden maankäyttöä seudun eri osissa. (KUUMAkunnat ja Kuntaryhmä Neloset) - Henkilöautoliikenne on huomioitava maankäytön suunnittelussa, ja pysäköintipaikkojen määrää uusilla asuinalueilla ei pidä vähentää epärealistisen alhaiseksi. (Kauppakamari)

13 Kehittämistaso 2: Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Yleistä kehittämistasosta - Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen on suunnitelmaluonnoksessa nostettu asianmukaiselle tasolle ja kaikki kehittämislinjaukset ovat tärkeitä. (KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset) - Kehittämislinjaukset ovat kannatettavia ja samansuuntaisia kuin Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035 on esitetty. Liikennejärjestelmän toimivuuden ja ympäristön kannalta jatkossa on tärkeää, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa. (Liikennevirasto) - Kehittämislinjaukset ovat sinänsä oikein valittuja ja kannatettavia, mutta niihin ja erityisesti esitettyihin toimenpidekokonaisuuksiin tarvittaisiin enemmän konkretiaa. Nyt jää avoimeksi esimerkiksi se, missä määrin esitetyt toimenpidekokonaisuudet koskettavat kehyskuntia. Vaihtojen määrän kasvaminen lisää vaatimuksia matkaketjun kokonaislaadulle ja liikenteen solmukohdille. HLJ-suunnitelmassa korostetaan niiden merkitystä, mutta solmukohtia ei ole esitetty kuin HSL-kuntayhtymän alueelle. (Uudenmaan ELY-keskus) - Yksittäisinä huomioina ympäristöministeriö kiinnittää huomiota joukkoliikenteen runkoyhteyksiä ja lähikuntien laatukäytäviä koskeviin karttoihin, jotka perustuvat YTV:n vuonna 2007 julkaisemaan tavoitelinjastosuunnitelmaan. Erityisesti tämäntyyppiset suunnitelmat ja niiden kehittäminen edellyttävät merkittävää yhteistyötä maankäytön suunnitelmien sekä näihin liittyvien toteuttamisohjelmien kanssa. (Ympäristöministeriö) - HLJ:n tulisi sisällyttää myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Pisara-radan vaihtoehtona tulee tutkia Helsingin rautatieaseman muuttamista kaksikerroksiseksi raiteiden osalta. Raidejokerin korvaamista/aloittamista edullisemmalla tiheän vuorovälin johdinautolinjastolla tulisi sisällyttää vaihtoehtona/esiasteena Raidejokerille. (Autoliitto) Joukkoliikenteen kehittäminen - Joukkoliikenteen kehittämistoimista keskeinen toimenpide on joukkoliikenteen luotettavuuden ja täsmällisyyden parantaminen raideliikenteessä. Tätä tulee erityisesti painottaa aiesopimusta laadittaessa. (Vantaan kaupunki) - Kilpailukykyisen joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset ovat olennainen osa liikennejärjestelmää ja tärkeä painopistealue. Joukkoliikenteen toimintavarmuus ja toimivat matkaketjut ovat avainasemassa. Uudet mahdollisuudet joukkoliikenteen rahoittamiseksi ovat erittäin tervetulleita. (Kauniaisten kaupunki) - Jotta joukkoliikenteen osuus saadaan nousemaan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin päästään, tulee valtion tukea joukkoliikennettä ja liityntäpysäköinnin toteuttamista nykyistä enemmän. Liityntäpysäköinnin toteuttaminen on konkretisoitava hanketasolle asti mahdollisimman nopeasti. (Keravan kaupunki, käsittelyssä oleva lausuntoehdotus) - Toimivan joukkoliikenteen edellytyksenä ovat sujuvat matkaketjut. Niiden järjestämiseen tulee jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. (Liikenne- ja viestintäministeriö) - Joukkoliikenteen tukea on tarpeen jatkossa suunnata enemmän isoille kaupunkiseuduille. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden merkittävä nostaminen vaatii ehdottomasti esitettyjen raideinvestointien toteuttamista. Kaupunkirataliikenne ja metroverkon laajentaminen ovat toisiaan täydentävät ja niitä on tarpeen tarkastella kokonaisuutena. Raideliikennealueiden välittömien vaikutusalueiden ulkopuolella olevien alueiden linja-autoliikenteen palvelutason turvaamisesta on huolehdittava. Kehyskuntien liittyminen yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään pitää varmistaa uusia liikennejärjestelmätapoja kehittämällä. Seutuliikenteen järjestämistapana voisi monin paikoin toimia käyttöoikeussopimus HSL:n ydinalueella käytettävän tilaaja-tuottajamallin sijaan. (Liikennevirasto) - HLJ-suunnitelman, kuten ELY-keskuksen alueen muidenkin liikennejärjestelmäsuunnitelmien, tulisi ohjata ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä strategisten linjausten osalta. ELYkeskuksen ja HSL:n tulee entisestään tiivistää yhteistyötä joukkoliikenteen palvelujen suunnittelussa,

14 14 erityisesti U-liikenteen sekä HSL:een mahdollisesti liittyvien kuntien osalta. Joukkoliikenteen palveluiden rahoituksen suhteen kehittämistason 2 kehittämislinjaukset ja toimenpidekokonaisuudet ovat erittäin haastavia, koska on realistista, ettei valtion joukkoliikennerahoitus tule nykytasosta kasvamaan. Toimenpiteitä ei ole täsmennetty ja alueellistettu riittävästi, joten epäselväksi jää, ovatko tason 2 toimenpiteet tarkoitettu koko HLJ-alueelle. (Uudenmaan ELY-keskus) - Helsingin seudun joukkoliikennepalvelujen ja erityisesti poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen edelleen on tärkeä osa sekä säteittäisten että kehämäisten väylien ruuhkien hillinnässä. Poikittaisten joukkoliikennereittien kehittämisessä on tarpeen priorisoida seudullisia työmatka- ja opiskeluyhteyksiä. (Kuntaliitto) - Valtionavun merkitys on tärkeää joukkoliikenteen kehittämiselle ja palvelutason ylläpidolle myös HSLalueen ja suurten kaupunkien joukkoliikennetuen ulkopuolella olevissa kunnissa. Valtion tukea joukkoliikenteelle ja taloudellista sitoutumista tulee lisätä, jotta kunnat saavat tukea toimintaansa joukkoliikenneasetuksen mukaisten enimmäisosuuksien mukaisesti. (Järvenpään kunta, Nurmijärven kunta, Pornaisten kunta ja Tuusulan kunta) - Raideliikenteen ohella on turvattava myös linja-autoliikenteen palvelukyky joukkoliikennejärjestelmän tärkeänä osana. (Pornaisten kunta) - Joukkoliikenteen käyttöä tulee edistää palvelujen houkuttelevuutta parantamalla, ei muita liikennemuotoja rajoittamalla tai niiden maksurasitusta lisäämällä. Poikittaisen joukkoliikenteen tarjontaa on lisättävä huomattavasti. Joukkoliikennepalvelujen parantaminen edellyttää Helsingin seudun kaikkien kuntien aitoa sitoutumista joukkoliikenteen edistämiseen. Aiempaa tiiviimpi yhteistyö mahdollistaisi työssäkäyntialueen joukkoliikenteen suunnittelun yhtenä kokonaisuutena ja alueen lippujärjestelmän yhtenäistämisen. Tavoitteena on pidettävä kaikkien Helsingin seudun kuntien liittymistä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. (Kauppakamari) - Suunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota operaattoreiden taloudellisten ja tuotannollisten toimintaedellytysten kehittämisen merkitykseen pyrittäessä lisäämään palveluiden kysyntää. Toinen bussiliikenneoperaattoreille, mutta myös HSL:lle tärkeä asia on koko Helsingin seudun työssäkäyntialueen markkinoiden toimivuus, ja yhdenvertaisen sekä tasapuolisen kilpailun edellytykset siirtymäajan liikennöintisopimusten lakatessa. (Suomen paikallisliikenneliitto) - Liikennejärjestelmätasolla tulee määrätietoisesti edistää linja-autoliikenteen sujuvuuden kehittämiseksi yhtäjaksoisia joukkoliikennekaistoja kaikille säteittäisille pääväylille Kehä III tasolta Helsingin katuverkkoon asti ja siitä edelleen Helsingin keskeisiin terminaaleihin. Merkittävillä poikittaisen joukkoliikenteen käyttämillä väylillä on myös turvattava bussiliikenteen sujuvuus joukkoliikennekaistoilla tai etuisuuksilla. Säteittäisväylien joukkoliikenteen ja poikittaisväylien joukkoliikenteen liityntäpisteissä ja solmukohdissa tulee kehittää vaihtomahdollisuuksia ja edellytyksiä terminaali- ja pysäkkijärjestelyillä. Joukkoliikenteen valoetuuksia tulee kehittää siten, että säteittäisten pääväylien runkoyhteydet, mukaan lukien kaukoliikenne, tulevat valoetuuksien piiriin. Joukkoliikenteen solmupisteiksi tulee lukea myös vaihtopysäkit. Potentiaaliset vaihtopaikat tulee kartoittaa säännöllisin väliajoin. (Linja-autoliitto) - Erityisesti poikittaisliikenteessä on kehittämisen tarvetta seudulla, koska järjestelmä on tällä hetkellä liian yksinapainen. (Helka) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen - Tärkeää olisi ottaa jalankulku ja pyöräily suunnittelussa huomioon itsenäisinä kulkutapoina. (Helsingin kaupunki) - Kävelyä ja pyöräilyä edistävät toimet ovat luonteeltaan toimintatapoja, jotka ovat "sisäänrakennettavia" kaikkeen toimintaan. Valtion tiestöön liittyvät seuturaittiyhteydet ovat erityisesti jääneet jälkeen tavoitetasosta. (Vantaan kaupunki) - Jalankulku- ja pyöräilyverkoston kehittäminen erityisesti kehyskunnissa ei tule riittävän vahvasti esille, koska siihen liittyvät kohteet ovat pieniä hankkeita HLJ suunnitelman kokonaisuudessa. Paikallisesti on erittäin tärkeää kehittää paikallisverkkoa ja parantaa esim. koulumatkojen turvallisuutta kevyen liikenteen väyliä toteuttamalla. Kevyen liikenteen väylillä on myös muuta maankäyttöä ohjaavaa merkitystä. Tämä edellyttää hankkeiden huomioimista rahoituksessa ja suunnitelmavalmiuden nostamista. (KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset)

15 15 - Jalankulku ja pyöräily sekä niiden turvallisuus saavat kehittämisohjelmassa liian pienen painoarvon. Jalankulku ja pyöräily ovat kaikille sopivaa perusliikennettä, jonka asema ja tarpeet tulisi kaupunkiseutujen liikennesuunnittelussa erityisesti turvata. (Liikenne- ja viestintäministeriö) - Kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseen liittyvät toimet ovat tarpeellisia ja kannatettavia. (Liikennevirasto) - Jatkotyönä tehtävän pyöräilyn laatureittien selvityksen, reittien toteuttamisen ja ylläpidon sekä niiden talvikunnossapidon tulee lähteä käyttäjätarpeista. Toimija- ja vastuurajat eivät saa näkyä käyttäjille. Laatureittien talvi- ja kesäajan kunnossapidon laatutasovaatimukset tulee yhdenmukaistaa ja samalla pohtia mm. väylien omistussuhteita, jotta kunnossapidon yhtenäistämisen edellytykset tehostuisivat. On hyvä, että pyöräilyn laatureitit ehdotetaan määriteltäviksi. (Uudenmaan ELY-keskus) - Varsinaisen joukkoliikenteen lisäksi on kiinnitettävä huomiota jalankulun sujuvuuteen etenkin taajamissa. (Kauppakamari) - Kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen edellyttää väylien parantamista sekä hoitoa konkreettisella tasolla. (Helka) - Pyöräilyn ja kävelyn erottaminen omiksi kokonaisuuksiksi on hyvä edistysaskel. (Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys) - Turvallisuustavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden kehittämiseen paneudutaan. Erityisen tärkeitä ovat risteysalueiden turvalliset liikennejärjestelyt. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden, turvallisuudentunteen, esteettömyyden ja sujuvuuden lisääminen edellyttää pyöräilyn ja jalankulun selkeää erottamisista toisistaan. Pyöräilyn laatukäytävien toteuttaminen on erinomainen tavoite. Laatukäytävän kriteerit tulee määritellä selkeästi. (Etelä- Tapiolan lukion Fillarit liikkeelle -projekti) Liityntäpysäköinnin kehittäminen - Liityntäpysäköinnin maksamisen integroiminen matkalippujärjestelmään lisäisi liityntäpysäköinnin suosiota. (Helsingin kaupunki) - Liityntäpysäköinnin kehittämisen ja Tuusulantien varren bussien liityntäyhteyksien kannalta olisi tärkeää rakentaa Ruskeasannan liityntäliikenneasema ja bussiterminaali. Vehkalan ja Petaksen asemat tarvitaan Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän suuntien liityntäliikenteen parantamiseksi. (Vantaan kaupunki) - Liityntäpysäköinnin toteutuksen yhteisistä seudullista periaatteista sopiminen tulee ottaa mukaan tavoitteisiin. (Kauniaisten kaupunki) - Liityntäpysäköinnin rahoitusmalli tulee saada mahdollisimman pian valmiiksi. HSL:n tulee koordinoida liityntäpysäköinnin suunnittelua ja kehittämistä HLJ-alueella. (Kirkkonummen kunta) - Joukkoliikenteen aseman parantamiseksi erityisen tärkeää on liityntäpysäköinnin kehittäminen sekä sen edellyttämän rahoituksen ja organisoinnin järjestäminen. (KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset) - Yhtenäinen lippujärjestelmä, joka kytkeytyisi myös liityntäpysäköintiin, on tärkeä kehittämiskohde. Liityntäpysäköinnin järjestämisen vastuukysymyksen on ratkaistava, jotta pääkaupunkiseudulla tarvittavia pysäköintilaitoksia voidaan alkaa toteuttaa. (Liikennevirasto) - Sekä autoille että pyörille tarkoitettujen liityntäpysäköintipaikkojen kehittäminen sekä raideliikenteen asemien yhteyteen että bussiliikenteen laatukäytävien varteen on tärkeää. Valmistumassa oleva liityntäpysäköintistrategia on hyvä esimerkki HLJ-suunnitelman toimenpidekokonaisuuksien edistämisestä kohti toteuttamista kaikilla kehittämistasoilla. (Uudenmaan ELY-keskus) - Liityntäpysäköinti on otettava osaksi liikenteen ja maankäytön suunnittelua. Liityntäpysäköinnin vastuutahoista ja rahoituksesta on saatava aikaan selkeä ja sitova ratkaisu. Liityntäpysäköinnin järjestämisessä tulisi ottaa käyttöön vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ja toimintamalleja. Elinkeinoelämä on valmis keskustelemaan yhteistyöstä liityntäpysäköinnin järjestämisessä sellaisissa kohteissa, joissa alueiden yhteiskäyttö on maapoliittisesti mahdollista ja synergiaa on saatavissa. (Kauppakamari)