Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 Helsingin seudun asuntostrategia

Transkriptio

1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 Helsingin seudun asuntostrategia

2 Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa ( ) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut

3 Helsingin seudulla on vuonna

4 MAL-VISIO (HSYK , HLJ-toimikunta ) Helsingin seutua kehitetään yhtenäisesti toimivana ja vetovoimaisena metropolialueena. Metropolialueen eheä yhdyskuntarakenne on toiminnoiltaan monipuolinen ja ekotehokas. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto ja luonnonläheinen ympäristö. Kasvava seutu tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. 4

5 MAL-TAVOITTEET (HSYK , HLJ-toimikunta ) Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Turvaamme seudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimintaedellytykset. Monipuolinen ja toimiva seutu houkuttelee lisää investointeja. Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi. Liikkumisen tarve vähenee ja liikennejärjestelmän ekotehokkuus kasvaa. Huolehdimme uusien ja olemassa olevien asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Vastaamme erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset kohtuuhintaiselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle. Huolehdimme asuinalueiden viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestä seudun vetovoimatekijänä. Varmistamme asuntotuotannon edellyttämät kaavalliset, liikenteelliset ja yhdyskuntatekniset valmiudet. 5

6 Arvioinnin kytkeytyminen HLJ-MASU yhteisprosessiin Vaikutusten arviointi MASU Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus Toteutus Maankäyttösuunnitelman ja asumisen strategian MASU valmistelu MASUluonnos Liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelu HLJ luonnos HLJ

7 Päätöksenteko Maankäyttösuunnitelma Asuntostrategia Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen KUUMA -johtokunta Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti HLJ 2015 HSL:n hallitus (7 jäsenkuntaa) KUUMA -johtokunta Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Vihti 7

8 Tavoitteet (M= MASU2050, A= ASTRA2025) Laatia rakennemalli, joka vastaa maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteensovittamiseen kestävästi ja rakennetta eheyttävästi (M) Suunnitelma, joka voidaan yhteisesti hyväksyä ja jonka pohjalta investoinnit voidaan Helsingin seudulla suunnata järkevästi (M) Työn yhteydessä määritellään maankäyttö- ja rakennuslain 46 a) :n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulu, sekä seudun muiden kuntien alueille laadittavien yhteisten yleiskaavojen tarve ja aikataulutus (M) Keskeistä on toteutettavien alueiden priorisointi ja ajoitus sekä kytkökset liikennejärjestelmään (M) Tavoitevuodet ovat 2025, 2040 ja (M, A) Suunnitelmassa määritellään Helsingin seudun asuntopoliittiset tavoitteet (A) Aiesopimuksessa määriteltyjä asumisen kohdealueita analysoidaan rakentamispotentiaalin, toteuttamisvalmiuden sekä asumisen monipuolisuuden näkökulmasta (A)

9 Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta ) Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky paranee. Pyöräily on houkuttelevaa ja sujuvaa. Ajoneuvoliikenteen matka-ajat ovat ennustettavissa ja ruuhkautuminen on hallinnassa. Kävely-yhteydet ja -ympäristöt toimivat jalankulkijan ehdoilla. Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys vastuullisuus Liikkuminen on turvallista kaikilla kulkumuodoilla. Arjen matkoille on vaihtoehtoja erilaisiin käyttäjätarpeisiin. Ihmisten on helppo valita terveellisiä ja vastuullisia kulkutapoja. Liikenteen ympäristöhaitat ja -kuormitus vähenevät. Liikennejärjestelmää kehitetään kustannustehokkaasti. 9

10 Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma MASU2050

11 MASU 2050 luo yleispiirteisen käsityksen maankäytön sijoittumisesta koko seudun näkökulmasta. Läpileikkaavana valintana on nykyisen rakenteen täydentäminen ja kehittäminen. MASU 2050 on luonteeltaan strateginen osoittaen seudun maankäytön kehittämisen vyöhykkeet. Kriteerejä on käytetty seudullisten alueiden tunnistamiseen sekä kuntien suunnittelu- ja toteuttamisalueiden arviointiin. Omailmeisten keskusten tarkastelu on tällä maankäyttösuunnitelma kierroksella kokeellinen

12 Kuntien muut kehittämisalueet Seudullisten vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät alueet, joiden kehittäminen on kuntien nykyisten suunnitelmien mukaista Alueen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita eikä haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä Seudulliset teollisuus, varasto ja logistiikkakeskittymät Maankäyttövyöhykkeet Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet Tavoitteena on, että vähintään 80 % seudun asuntorakentamisesta ohjataan näille alueille Seudun ensisijaisesti kehitettävien vyöhykkeiden täydentymisalueet Muuttuvat seudun ensisijaisesti kehitettäviksi vyöhykkeiksi joukkoliikennejärjestelmän täydentyessä siten, kun HLJ 2015 suunnitelmassa on määritelty Vyöhykkeiden ulkopuoliset alueet Alueiden paikallinen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita eikä haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä Mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen Isoihin liikenneinvestointeihin kytkeytyvät alueet, joiden laajamittainen kehittäminen on kytköksissä hankkeiden mahdolliseen toteuttamiseen

13 Toteuttamispolku Toteuttaminen MASU 2050 lyhyen aikavälin asuntorakentamisen toteuttaminen on ohjelmoitu Helsingin seudun asuntostrategian 2025 osana. Toteuttaminen Vuoden 2025 jälkeen uusien alueiden toteuttaminen sidotaan uusiin liikenneinvestointeihin, jotka ohjelmoidaan osana HLJ 2015 suunnitelmaa. Toteuttaminen Vuoden 2040 jälkeen toteuttamista ei ole ohjelmoitu. MASU 2050 suunnitelmassa osoitetaan kuitenkin potentiaaliset uusiin raideinvestointeihin sidotut kasvuvyöhykkeet, jotka on erotettu värein, mutta merkintä ei ota kantaa vyöhykkeiden toteutuksen ajoitukseen

14 Vaikutusten arviointi ja suunnitelman juridinen asema Maankäyttösuunnitelman vaikutusten arviointi Maankäyttösuunnitelman vaikutusten arviointi on laadittu osana HLJ 2015 suunnitelman vaikutusten arviointia. MASU 2050 juridinen asema Maankäyttösuunnitelma ei ole juridinen kaava, vaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja kuntien ja valtion väliseen aiesopimukseen. Maankäyttösuunnitelman kautta käyty vuoropuhelu seudun kuntien ja seudullisten suunnitteluorganisaatioiden välillä tuottaa arvokasta jatkosuunnittelutietoa kuntien ja maakunnan juridisiin kaavaprosesseihin. Näiden prosessien yhteydessä voidaan tarkastella maankäyttösuunnitelmasta esiin nousevia tarpeita ja varmistua siitä, että suunnittelu perustuu riittävään vuorovaikutukseen ja selvityksiin

15 Helsingin seudun asuntostrategia

16

17 Seudun asunnoista tänään Asuntoja , joista PKS Kuuma Pientaloasuntoja

18 Asuntokanta tänään Asuntokanta pienasuntovaltaista, erityisesti kaupunkimaisilla alueilla Ara-vuokra-asuntoja asuntokannasta n. 20 %

19 Asukkaat tänään Yksinasuvia 42 %, Perheissä 58 % Perheistä 47 % avo/aviopareja 14 % yksihuoltajaperheitä 39 % kahden vanhemman perheitä

20 Seudullisesti ensisijaisesti kehitettävällä vyöhykkeellä Asemakaavavarannosta 76 % Nykyisestä asuinkerrosalasta 81 % asuntotuotannosta ennusteen mukaan 77 % Uusista asunnoista tavoite 80 %

21 Asuntokanta Helsingin seudulla vuosina ja MAL-sopimuksen mukainen asuntokannan kasvu vuosina Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää Kauniainen Vantaa Espoo Helsinki Asuntoja seudulla vuonna 2025 noin Lähteet: Aluesarjat/TK

22 Asunto- ja maapoliittiset tavoitteet Kuntien ja valtion turvattava edellytykset asuntotuotannon määrän ( / vuosi) ja sijainnin toteutumiselle (seudulliselle MASU-vyöhykkeelle 80 %) Täydennysrakentamisen mahdollisuudet turvattava ja olemassaolevasta asuntorakenteesta pidettävä huolta Hajarakennetaan vastuullisesti Maapolitiikan keinot käyttöön tavoitteiden turvaamiseksi Avustusten tulee tukea edellisiä tavoitteita; asuntotuotannon tuet houkuttelevia ja kiinnostavia (pitkä korkotuki, välimuodot, osaomistus, ASP), infra-avustusten määrä ja kohdennus tarkistettava, erityisryhmäavustusten tuettava laitosten hallittua purkua

23 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015

24 HLJ strategia

25 Liikenne ja maankäyttö pelaavat yhteen Seudullinen saavutettavuus vuonna 2025 Joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä Hyvien kulkuyhteyksien alue laajenee. Kilpailukykyisen joukkoliikenteen alueille sijoittuu noin 60 % asuntorakentamisen keskittymistä. Saavutettavuus paranee erityisesti keskuksissa, aseman seuduilla sekä nykyisten ja tulevien raidekäytävien varrella. Vyöhykkeet I II III IV V VI VII rautatie metrolinja

26 Vahva joukkoliikenne Varmistetaan joukkoliikenteen hyvä palvelutaso: raide- ja bussiliikenteen runkoverkko, investoinnit ja tarjonta - tiheä runkoliikenne ja hyvät yhteydet myös laajemmalta alueelta liityntäbusseilla Lisää liityntäpysäköintipaikkoja 2025 mennessä: pyörille 80 % ja autoille 60 % Rahoittajiksi kaikki tahot, jotka hyötyvät palvelusta Parempi matka-aikojen ennustettavuus ja häiriönhallinta.

27 Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu Tehokas keino saavuttaa liikennepoliittiset tavoitteet - ohjaa liikkumista kestäviin kulkumuotoihin - tulot ohjattava seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen - lisää jonkin verran autoilun kustannuksia, mutta vähentää ruuhkautumista ja nopeuttaa siten autolla liikkumista - ilman hinnoittelua ruuhkautuminen vaarantaa bussi-, tavara- ja henkilöautoliikenteen toimivuuden. Seuraavaksi selvitetään - teknistoiminnalliset ratkaisut - vaikutukset suhteessa tavoitteisiin - lainsäädännön muutostarpeet, hallinnolliset ratkaisut ja päätöksentekomalli. Toteuttamisesta päätetään erikseen.

28 Infrastruktuurihankkeet Vuosina aloitettavat hankkeet 1a. Pienet kustannustehokkaat toimet KUHA * * Valtion ja Helsingin 1b. Helsingin kantakaupungin raitioverkko seudun kuntien välisessä 2. Keravantien Mt 148 parantaminen sopimuksessa suurten 3. Pasilan läntinen lisäraide infrahankkeiden ja 4. Pasila Riihimäki-rataosuus, 1.vaihe * asumisen edistämiseksi 5. Metro Matinkylä Kivenlahti + tie- ja katujärjestelyt * nimetyt hankkeet 6. Pisararata * 7. Klaukkalan ohikulkutie Mt 132 * 8. Hyrylän itäinen ohikulkutie, 1.vaihe * 9. Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen HELRA 10. Päätieverkon seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen 11. Keskisuuret tiepaketit (joukkoliikenteen kilpailukyky tieverkolla, ajoneuvoliikenteen ruuhkautumisen hallinta) 12. Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve, 1.vaihe 13. Espoon kaupunkirata (Leppävaara Espoon keskus) 14. Raide-Jokeri 15. Ruskeasannan asema 16. Kehä I, 2. vaihe Mikäli jokin hanke ei etene, se ei saa olla esteenä järjestyksessä seuraavien hankkeiden toteutukselle.

29 Infrastruktuurihankkeet kartalla Vuosina aloitettavat hankkeet

30 KIITOS!