Helsingin kaupunki Opetusvirasto Hämeentie 11 A (käyntiosoite) PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki Neuvonta- ja palvelupiste (09) 3108 6400

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Hämeentie 11 A (käyntiosoite) PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki Neuvonta- ja palvelupiste (09) 3108 6400 neuvonta@edu.hel.fi Vaihde (09) 3108 600 Faksi (09) 3108 6390 www.edu.hel.fi Opetustoimen vuosikertomus 2001

Opetustoimen johtajan katsaus vuoteen 2001 Toimintaedellytyksiä vahvistettiin K a n n e n k u va I l k k a Ä r r ä l ä, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s Viime vuosi oli vielä taloudellisesti hyvä Helsingin opetustoimelle. Vuoden aikana voitiin vahvistaa opetuksen resursseja muun muassa oppilashuollossa ja erityisopetuksessa. Myös tärkeisiin koulujen ja oppilaitosten perusparannushankkeisiin saatiin lisärahoitusta. Oppilasmäärät kasvoivat edelleen, mutta kasvu oli kuitenkin arvioitua vähäisempää. Oppilasmääräennusteet jäivät alle talousarviossa ennustetun. Kaupunginvaltuusto tarkisti joulukuussa sitovia oppilaskohtaisia kustannuksia ja ammatillisten oppilaitosten toiminnallisia tavoitteita. Kun tarkistukset otetaan huomioon, saavutti opetusvirasto sille vuodeksi 2001 asetetut sitovat tavoitteet. Tulevat talouden sopeuttamisen vuodet pakottavat arvioimaan toimintoja uudelleen. Oppilasmääräennusteita on hiottava entistä tarkemmiksi. Oppilaskustannuksia on tarkasteltava kriittisesti ja pyrittävä saamaan ne lähemmäksi muiden suurten kaupunkien kustannuksia. K u va s s a o p e t u s t o i m e n j o h t a j a R a u n o J a r n i l a, k u va M a u r i H e l e n i u s Laatua kehittämällä voidaan säästää kustannuksia Laadun kehittäminen nousi voimakkaasti esille opetusviraston toiminnassa vuonna 2001. Tarkastelemalla kriittisesti hallintoa ja kehittämällä hallinnollisia prosesseja tehokkaammiksi ja joustavammiksi parannetaan palveluja. Parhaimmillaan myös säästetään kustannuksia. Opetusviraston hallinnossa toteutettiin itsearviointi ja laaja palvelukykykysely, jonka tulosten pohjalta hallintoa kehitetään lähivuosina tehokkaammaksi ja paremmin kouluja ja oppilaitoksia palvelevaksi. Koulujen ja oppilaitosten työ on tulevina vuosina yhä tiiviimmän tarkastelun alaista. Oppimistuloksia arvioitaessa veromarkoille halutaan vastinetta. Enää ei riitä, että koulussa opitaan uutta tietoa siellä pitäisi myös viihtyä, oppia erilaisia kansalaistaitoja, saada elämyksiä ja virikkeitä. Koulun ja kodin vastuun välinen raja ei aina ole selvä. Yhä useammin koululle halutaan siirtää myös enemmän kasvatuksellista vastuuta. Opetusviraston pitää pystyä arvioimaan yhä paremmin sitä, miten koulujen ja oppilaitosten työlle asetetut tavoitteet toteutuvat. Miten opetustoimi täyttää perustehtävänsä? Millaista laatua veronmaksaja saa sijoitukselleen vastineeksi? Helsinki on tähän saakka selviytynyt vertailussa hyvin. Tavoitteena on, että olemme kehityksen kärjessä myös tulevina vuosina talouden sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta. Tietotekniikka todelliseen hyötykäyttöön Opetusvirastossa toteutettu mittava tietotekniikkaprojekti päättyi vuonna 2000. Tavoitteena oli, että kun tietotekniikan infrastruktuuri on saatu kuntoon, keskitytään tietotekniikan hyödyntämiseen opetuskäytössä sekä käytännön työja viestintävälineenä. Verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen eteni kuluneena vuonna maltillisin askelin, sillä markkinoilla ei ollut vielä tarpeeksi kehittyneitä ohjelmistoympäristöjä. Pienimuotoisia kokeiluja kuitenkin aloitettiin. Opetustoimessa on viime vuosina panostettu tietotekniikan käytön perusosaamiseen. Yli puolet henkilöstöstä on suorittanut atk-ajokortin. Viime vuonna yli 300 opettajaa sai työvälineekseen kannettavan mikrotietokoneen suoritettuaan ensin atk-ajokortin. Myös hallinnon henkilöstöä kannustettiin hyödyntämään tehokkaasti tietotekniikkaa työssään. Asenne kestävään kehitykseen opitaan jo koulussa Helsingin kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Panostukset kestävään kehitykseen eivät näy heti säästöinä opetusviraston toimintamenoissa, mutta pitkällä aikavälillä niiden pitäisi tuottaa kokonaistaloudellista säästöä. Asenne ympäristön arvostamiseen opitaan jo koulun penkillä. Helsinkiläiset koulut ja oppilaitokset ovat olleet aktiivisia kestävän kehityksen suunnannäyttäjiä. Opetustoimen tavoitteena on, että jokaisella koululla ja oppilaitoksella on vuoden 2002 loppuun mennessä oma ympäristöohjelma. Koulukohtaisia ympäristöohjelmia pilotoitiin viime vuonna useassa koulussa. Kaupungin kolmella ammatillisella oppilaitoksella on jo omat ympäristöohjelmansa. Kestävän kehityksen periaatetta tuetaan myös opetusja nuorisotoimen yhteisessä Nuorten Ääni -projektissa, jossa nuoret pääsevät itse vaikuttamaan koulunsa viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Viime vuonna hankkeessa mukana olevat koulut saivat käyttöönsä keskimäärin noin 40 000 markan suuruisen määrärahan käytettäväksi kouluympäristön parantamiseksi. Verkostoitumalla saadaan lisäresursseja Opetustoimen tulee olla suunnannäyttäjä verkostoitumisessa eri yhteistyökumppanien kanssa niin kaupungin sisällä kuin yli kaupungin ja maan rajojenkin. Yhteistyö Helsingin kaupungin sosiaalitoimen, nuorisotoimen, kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa jatkui vireänä kuluneena vuonna. Uusia yhteistyömuotoja kehitettiin. Myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa tehtiin yhteistyötä muun muassa täydennyskoulutuksen alueella. Helsinkiläiset koulut ja oppilaitokset olivat pilotteina useissa valtakunnallisissa opetuksen kehittämishankkeissa. Opetusvirasto solmi vuonna 2001 kaksivuotisen jatkosopimuksen yhteistyöstä Baltian maiden pääkaupunkien opetusvirastojen sekä Moskovan koulutuskomitean kanssa. Lisäksi osallistuttiin Learning Cities-, Educating Cities- ja DIECEC-järjestöjen toimintaan. Opetustoimen johto osallistui Pohjoismaiden pääkaupunkien opetustoimenjohtajien seminaareihin ja tapaamisiin. Kansainvälisen yhteistyön kautta saadaan tietoa muiden EU-maiden kaupunkien opetusviranomaisten hyvistä käytännöistä. Myös meillä on paljon annettavaa ulkomaisille yhteistyökumppaneillemme. Henkilöstön osaamista tuetaan Lähivuosina Helsinki tarvitsee toistatuhatta uutta pätevää opettajaa. Erityisesti ruotsinkielisistä opettajista on jo pitkään ollut pulaa. Opetusviraston työryhmä esitti vuoden 2001 toukokuussa lukuisia toimenpiteitä opettajatarpeen turvaamiseksi. Erilaisten etuuksien ja koulutuksen kehittämisen ohella painotettiin työhyvinvoinnin merkitystä. Opetusviraston tuoreessa henkilöstöstrategiassa korostetaan osaamista ja työhyvinvointia. Henkilöstön työssä viihtymistä selvitettiin vuoden 2001 alussa tehdyssä laajassa Työterveyslaitoksen toteuttamassa työhyvinvointitutkimuksessa. Selvityksen pohjalta käynnistettiin vuoden lopulla mittava, aina vuoteen 2005 jatkuva työhyvinvointihanke. Lisäporkkanana opetustoimessa kehitettiin myös tulospalkkausta. Koko viraston hallinto oli viime vuonna mukana tulospalkkauskokeilussa. Järjestelmä on käytössä myös viraston palvelukeskuksessa, ja sitä kokeiltiin viime vuonna 11 suomenkielisessä koulussa. Osaava, hyvinvoiva henkilöstö on opetusviraston toiminnan perusta. Tulevina talouden sopeuttamisen vuosina on erityisen tärkeää, että huolehdimme taloudellisuuden, tehokkuuden ja laadun kehittämisen rinnalla henkilöstön hyvinvoinnista. Rauno Jarnila Opetustoimen johtaja 2 3

Helsingin opetustoimen visio 2005 Päätöksenteko K u va B o y H u l d é n, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s Oppimalla parempaan elämään ja valintoihin Helsingin opetustoimi on korkeatasoinen ja kansainvälisesti arvostettu oppimisen edistäjä Rakennamme osaamisen ja sivistyksen yhteiskuntaa, jossa on mahdollisuus oppia kannustavassa ja innostavassa ympäristössä Edistämme yhdessä muiden kanssa helsinkiläisten hyvinvointia Opetustoimen strategiset menestystekijät ja toiminnalliset painoalueet vuosina 2001 2003 Parannamme jatkuvasti oppimisen laatua Parannamme oppimisen infrastruktuuria Tuemme osallisuutta, edistämme oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä Ennakoimme kehitystä ja vastaamme sidosryhmiemme todellisiin tarpeisiin Verkostoidumme ja teemme yhteistyötä myös kansainvälisellä tasolla Parannamme jatkuvasti toimintamme laatua ja painotamme prosessiajattelua ja toiminnan taloudellisuutta Tuemme oma-aloitteisuutta, henkilöstömme osaamista ja hyvinvointia Viestimme toiminnastamme avoimesti ja tehokkaasti Opetuslautakunta ja sen jaostot Vuoden 2001 alusta aloitti työnsä valtuustokaudelle 2001 2004 valittu opetuslautakunta puheenjohtajanaan Ulla-Marja Urho. Opetuslautakunta kokoontui vuoden aikana kaikkiaan 14 kertaa. Keskeisiä lautakunnan käsittelemiä asioita olivat Helsingin kaupungin opetustoimen vuoden 2002 talousarvioehdotus ja vuosien 2002 2004 taloussuunnitelmaehdotus. Lisäksi opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle lausunnot Helsingin kaupungin kiinteistönhoito- ja ruokapalvelujen organisaation kehittämisestä, turvallisuusstrategiasta, mielenterveysohjelmasta, liikuntapoliittisesta ohjelmasta vuosille 2001 2010 ja kulttuurisuunnitelmasta vuosiksi 2001 2010. Lautakunta antoi kaupunginhallitukselle lausunnon myös opetusministeriön asettaman perusopetuksen uudistamistyöryhmän muistiosta ja uskonnonvapauskomitean mietinnöstä. Ympäristökeskukselle annettiin lausunto Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmasta. Opetusvirasto järjesti uudelle opetuslautakunnalle ja sen jaostoille vuoden aikana kolme yhteistä tilaisuutta, joissa käsiteltiin opetustoimen yleisiä asioita, vuoden 2002 talousarvioehdotusta sekä muun muassa opetusviraston opettajatarvetyöryhmän loppuraporttia ja edellisen kauden lautakunnalle ja johtokunnille tehtyä kyselytutkimusta. Opetuslautakunta jakaantuu suomenkieliseen jaostoon, jonka puheenjohtaja on Ulla-Marja Urho ja ruotsinkieliseen jaostoon, jonka puheenjohtaja on Henrica Bargum. Tämän lisäksi opetuslautakunta on asettanut kiinteistöjaoston, jonka puheenjohtaja on Ari Järvinen sekä määräajaksi vuoden 2002 loppuun saakka toisen asteen ammatillisen koulutuksen jaoston, jonka puheenjohtaja on Johanna Sumuvuori. Ruotsinkielisen jaoston asettamana toimii ruotsinkielinen kiinteistöjaosto puheenjohtajanaan Henrica Bargum. Opetustoimen uuden johtosäännön mukaan ruotsinkielisen jaoston jäsenmäärä kasvoi seitsemästä yhdeksään toimikaudella 2001 2004. Suomenkielinen jaosto käsitteli vuoden aikana muun muassa Helsingin kaupungin opetustoimen talousarvioehdotusta vuodelle 2002 ja vuosien 2002 2004 taloussuunnitelmaehdotusta, koulukuraattori- ja psykologitoiminnan suunnitelman vuosille 2001 2005 ja lukiokoulutuksen resursointityöryhmän loppuraporttia. Jaosto antoi kaupunginhallitukselle lausunnon Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmasta ja lukiokoulutuksen resursointityöryhmän loppuraportista sekä opetushallitukselle ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitusesityksestä. Kuva Hannes Victorzon Vasemmalta opetuslautakunnan jäsenet Ari Järvinen, Henrica Bargum, Jukka Seppinen, Ulla-Marja Urho (pj.), Annukka Paasikivi, Johanna Sumuvuori, Erik Mikcwitz, Hannele Lehtonen, Jukka Launo ja Tanja Auvinen (varajäsen). Ruotsinkielinen jaosto käsitteli vuonna 2001 muun muassa Helsingin kaupungin opetustoimen talousarvioehdotusta vuodelle 2002 ja vuosien 2002 2004 taloussuunnitelmaehdotusta sekä jaoston omia suuntaviivoja kaudelle 2001 2004. Jaosto antoi kaupunginhallitukselle lausunnon Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmasta ja lukiokoulutuksen resursointityöryhmän loppuraportista. Jaosto hyväksyi oppilashuollon käsikirjan ja suunnitelman vuosille 2001 2002. Koulujen ja oppilaitosten johtokunnat Vuoden 2001 alusta aloittivat työnsä myös uudet, vuosiksi 2001 2004 valitut koulujen ja oppilaitosten johtokunnat. Opetusviraston yleissivistävä linja järjesti suomenkielisten yleissivistävien koulujen johtokuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille viisi koulutustilaisuutta vuoden aikana. Koulutustilaisuuksissa käsiteltiin johtokuntien asemaa, tehtäviä ja työskentelytapoja, opetustoimen ja yleissivistävän koulutuksen strategisia linjauksia, opetustoimen toiminta- ja taloussuunnittelua, opettajien rekrytointia sekä opetussuunnitelman uudistamista ja lasten ja nuorten hyvinvointia. Ruotsinkielinen koulutuslinja järjesti johtokunnille kaksi koulutustilaisuutta. Kevään tilaisuudessa annettiin kaikille johtokuntien jäsenille yleistä informaatiota kaupungin hallinnosta, erityisesti koulutusasioista. Syksyllä järjestettiin puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille keskustelu- ja tiedotustilaisuus. Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja järjesti ammatillisten oppilaitosten johtokunnille kaksi perehdyttämis- ja koulutustilaisuutta. 4 5

Yleissivistävä koulutus K u va I l k k a Ä r r ä l ä, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s Opetusviraston yleissivistävä koulutuslinja vastaa yleissivistävästä koulutuksesta Helsingin kaupungin ylläpitämissä suomenkielisissä peruskouluissa, lukioissa ja aikuislukioissa, joita on yhteensä 133. Ruotsinkielinen koulutuslinja vastaa yleissivistävästä koulutuksesta Helsingin kaupungin ylläpitämissä ruotsinkielisissä peruskouluissa, lukioissa ja aikuislukioissa, joita on yhteensä 27. Yleiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto asetti talousarviossa sekä yleissivistävälle koulutuslinjalle että ruotsinkieliselle koulutuslinjalle määrärahojen lisäksi viisi sitovaa tavoitetta. Oppilaskohtaisia kustannuksia koskevia tavoitteita tarkistettiin 12.12. 2001. Suomenkielisessä yleissivistävässä koulutuksessa jokaiselle oppilaalle tuli turvata koulupaikka oman oppilaaksiottoalueen koulusta. Lukion aloituspaikat tuli turvata vähintään 60 prosentille helsinkiläisistä peruskoulun päättäneistä nuorista. Aikuislukiopaikkoja tuli tarjota kysynnän mukaan. Oppilaskohtaisten kustannusten tuli olla enintään 29 380 markkaa (12.12. 2001 tarkistettu tavoite 30 706 markkaa). Ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa sai olla enintään 500 000 markan edestä. Vuoden 2001 yleissivistävän koulutuksen painoalueet olivat oppiminen, syrjäytymisen ehkäisy, kansainvälistyminen, palvelujen riittävyys, laatu ja kumppanuus. Ruotsinkielisessä yleissivistävässä koulutuksessa jokaiselle peruskouluikäiselle tuli turvata peruskoulupalvelut omalla oppilaaksiottoalueellaan. Lukion aloituspaikat tuli turvata vähintään 60 prosentille helsinkiläisistä peruskoulun päättäneistä nuorista. Aikuislukiopaikkoja tuli turvata kysynnän mukaan. Oppilaskohtaisten kustannusten tuli olla enintään 33 657 markkaa (12.12. 2001 tarkistettu tavoite 35 542 markkaa). Ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa sai olla enintään 65 000 markan edestä. Ruotsinkielisen yleissivistävän koulutuksen tavoitteena vuonna 2001 oli parantaa oppimisen laatua, tukea henkilöstön hyvinvointia ja osaamista, parantaa oppimisympäristöä sekä edistää oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä. Ruotsinkielisen koulutuslinjan tuli ennakoida kehitystä ja reagoida todellisiin tarpeisiin, parantaa toiminnan laatua, verkostoitua ja tehdä yhteistyötä sekä viestiä toiminnastaan avoimesti ja tehokkaasti. Tavoitteiden toteutuminen Suomenkielisen yleissivistävän koulutuksen bruttomenot alittivat valtuuston tarkistaman talousarvion (bruttomenot enintään 1482,3 milj. markkaa) 6,6 miljoonalla markalla toteumaprosentin ollessa 99,6 %. Kaupunginhallituksen 26.11. 2001 myöntämät 29,5 miljoonan markan lisämäärärahat sopimusten mukaisiin palkankorotuksiin käytettiin kokonaisuudessaan, ja säästöjä syntyi lähinnä aine- ja tarvikemenoissa. Ruotsinkielisen yleissivistävän koulutuksen bruttomenot alittivat valtuuston tarkistaman talousarvion (enintään 161,5 miljoonaa markkaa) noin 0,2 miljoonalla markalla, eli talousarvion toteuma oli 99,9 %. Kaupunginhallituksen 26.11. 2001 myöntämät 847 000 markan lisämäärärahat sopimusten mukaisiin palkankorotuksiin käytettiin kokonaisuudessaan säästöjen syntyessä muissa menolajeissa. Suomenkielisessä yleissivistävässä koulutuksessa oppilaskohtaiset kustannukset olivat 30 647 markkaa, eli valtuuston tarkistama sitova yläraja alittui 59 markalla. Ruotsinkielisessä yleissivistävässä koulutuksessa toteutuneet oppilaskohtaiset kustannukset olivat 34 727 markkaa, eli tarkistettu tavoite alittui 815 markalla. Valtuusto tarkisti tavoitteita, koska vuoden 2001 palkankorotuksiin ei oltu budjetoitu määrärahaa ja oppilasmääräennusteet eivät toteutuneet. Ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa oli suomenkielisissä kouluissa noin 290 000 markan ja ruotsinkielisissä kouluissa noin 64 000 markan edestä. Jokaiselle peruskouluikäiselle lapselle turvattiin mahdollisuus päästä lähikouluun. Vuonna 2001 käynnistyi kaksi uutta suomenkielistä koulua, Aurinkolahden peruskoulu ja Poikkilaakson ala-asteen koulu. Isosaaren ala-asteen koulu lopetti toimintansa kesäkuussa 2001. Taivallahden ala-asteen ja Kampin koulu yhdistyivät Taivallahden peruskouluksi. Pukinmäen ala-asteen ja Kallahden ala-asteen koulut muutettiin yhtenäisiksi peruskouluiksi syyslukukauden 2001 alusta. Lukiokoulutusta annettiin 16 suomenkielisessä lukiossa ja neljässä aikuislukiossa. Lukiokoulutukselle asetettu tavoite ylitettiin hieman. Lukioon otettiin 62,2 % hakijoista. Lukiokoulutusta annettiin kolmessa ruotsinkielisessä päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Lukiokoulutukselle asetettu 60 %:n tavoite ylitettiin selvästi, lukioon pääsi 66 % hakijoista. Kaikilla helsinkiläisillä oli tavoitteen mukainen mahdollisuus tutkintoon tähtäävään aikuislukiopaikkaan. Lisäksi aikuislukiot tarjosivat mahdollisuuden aineopiskeluun. Syrjäytymisen ehkäisyyn lisämääräraha 25 suomenkielistä ala-astetta ja 7 yläastetta sai käyttöönsä syrjäytymisen ehkäisyyn lisämäärärahoja ns. positiivisen diskriminaation periaatteilla kaikkiaan viisi miljoonaa markkaa. Järjestelmän piirissä oli noin 10 400 oppilasta. Koulut käyttivät lisärahoitusta pääsääntöisesti ryhmäkokojen alentamiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Viisi ruotsinkielistä ala-asteen koulua sai lisärahoitusta positiivisen diskriminaation periaatteilla. Rahaa jaettiin yhteensä 200 000 markkaa, ja järjestelmän piirissä oli kaikkiaan noin 600 oppilasta. Lisärahoitusta käytettiin muun muassa koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen, ryhmäkokojen pienentämiseen, kalusteiden ja kirjallisuuden hankkimiseen sekä kulttuuritoimintaan. Oppilaiden osallisuutta tuettiin Oppilaiden osallisuutta ja hyvinvointia edistävään työhön panostettiin suomenkielisissä peruskouluissa voimakkaasti. Hesan Nuorten 6 7

K u va I l k k a Ä r r ä l ä, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s Ääni -kampanja laajeni vuoden 2001 alusta koskettamaan sekä koillisen että itäisen suurpiirin vapaaehtoisia kouluja. Hankkeessa oli mukana 27 koulua, noin 11 000 oppilasta ja noin 1100 opettajaa. Oppilaskunnan rooli vahvistui hankkeessa mukana olevissa kouluissa. Oppilailla oli mahdollisuus vaikuttaa muun muassa koulujen järjestyssääntöihin ja ottaa kantaa perusopetuksen arvoihin. Hanke edisti myös opettajien ja nuorisotyöntekijöiden yhteistyötä. Vuonna 2002 hankkeeseen tulee mukaan myös ruotsinkielisiä peruskouluja. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö käynnistyi Kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa 2001 esiopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaan laaditun Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelman. Suunnitelma laadittiin opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Esija alkuopetuksen yhteistyön tueksi valmisteltiin kaikki suomenkieliset ala-asteet ja päiväkodit kattavaa verkostoa. Helsinki osallistui pilottikuntana valtakunnallisten perusopetuksen 1. 2.-luokkien opetussuunnitelmien laadintaan. Helsinki koordinoi pääkaupunkiseudun kuntaverkkoa. Yhteistyökumppanina pilottityössä oli myös Hämeenlinnan opetustoimi. Suomenkielisiä pilottikouluja oli Helsingistä mukana työssä kaikkiaan 23 ja ruotsinkielisiä 5. Lukion opetussuunnitelmatyön pohdintaan osallistui Helsingissä 13 lukiota, jotka arvioivat opetushallituksen pyynnöstä vuoden 1994 lukion opetussuunnitelman perusteiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Peruskoulujen oppilasmäärä kasvoi Yleissivistävissä suomenkielisissä kouluissa oli vuonna 2001 keskimäärin 48 152 oppilasta. Toteutunut oppilasmäärä jäi 1299 oppilasta eli 2,6 % alle talousarviossa ennakoidun määrän. Oppilasmäärä jäi peruskouluissa ennakoitua pienemmäksi. Kaupungin omistamien koulujen tulevat oppilasmäärät arvioidaan väestöennusteisiin perustuvien ennusteiden avulla. Ennusteiden laadinnan näkökulmasta erityisesti Helsingissä on vaikeutena voimakkaan muuttoliikkeen lisäksi muiden kuin kaupungin omistamien koulujen merkittävä osuus yleissivistävän koulutuksen kokonaistarjonnasta. Vuonna 2001 peruskouluikäisistä ennakoitua suurempi osa hakeutui muihin kuin kaupungin ylläpitämiin kouluihin. Kunnalla on perutusopetuslain mukainen velvollisuus järjestää alueellaan asuville peruskouluikäisille koulupaikka. Yleissivistävissä ruotsinkielisissä kouluissa oli kalenterivuoden aikana keskimäärin 4645 oppilasta, joista 105 opiskeli aineopiskelijoina aikuislukiossa. Toteutunut oppilasmäärä jäi 127 oppilasta eli 2,7 % alle talousarviossa ennakoidun määrän. Oppilasmäärä oli ennakoitua pienempi peruskouluissa. Vaikka oppilasmäärän kasvu oli ennakoitua pienempi, kasvoi oppilasmäärä suomenkielisissä kouluissa 58 ja ruotsinkielisissä kouluissa 97 oppilaalla. Suomenkielinen yleissivistävä koulutus Opetus Koulut kehittivät aktiivisesti toimintaansa Koulujen omien pedagogisten kehittämishankeiden ja työyhteisöhankkeiden määrä kasvoi vuonna 2001. Koulukohtaisiin pedagogisiin kehittämishankkeisiin voi hakea lisämäärärahaa yleissivistävältä koulutuslinjalta. Pedagogisia hankkeita oli 483, eli 65 enemmän kuin vuonna 2000. Työyhteisöhankkeita oli 108 eli 33 enemmän kuin edellisvuonna. Lisämäärärahaa myönnettiin yhteensä 354 hankkeelle, eli noin 60 prosentille hankkeista. Tuki kohdistettiin ensisijaisesti erityisopetuksen ja alkuopetuksen hankkeisiin sekä toisen asteen yhteistyötä edistäviin hankkeisiin, koulukirjastojen ja kirjallisuuden opetuksen kehittämiseen, matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen sekä arviointia edistäviin hankkeisiin. Suomenkielisten koulujen opetussuunnitelmissa aineiden painotuksissa tai aihekokonaisuuksissa ei tapahtunut juurikaan muutoksia. Joka kolmas yläasteen oppilas aloitti koulun lähialueen ulkopuolella Helsingin suomenkielisten peruskoulujen 1. luokalle otetuista 5191 oppilaasta 783 (15 %) otettiin muualta kuin koulujen lähialueelta. Tämä on noin 0,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muualle kuin lähikouluun ilmoittautuneista 90,8 % pääsi haluamaansa ala-asteen kouluun. Yläasteelle siirtyi yhteensä 4686 oppilasta, joista 1600 (34,1 %) tuli muualta kuin koulujen lähialueelta. Tämä on noin 0,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Muualle kuin lähikouluun ilmoittautuneista 84 % pääsi haluamaansa yläasteen kouluun. Soveltuvuuskokeilla valittujen oppilaiden määrä lisääntyi. Yläasteen kouluihin valittiin soveltuvuuskokeella 2087 pyrkijästä 1165 oppilasta (56 % hakijoista). Vuonna 2000 soveltuvuuskokeilla valittiin yläasteelle yhteensä 983 oppilasta. Yläasteelle pyrkivien lisäksi soveltuvuuskokeita järjestettiin eräissä kouluissa myös ensimmäiselle ja kolmannelle luokalle pyrkijöille. A1-kielen opiskelu alkoi kaikissa kouluissa viimeistään 3. luokalla. Kouluista 40 % tarjosi tätä edeltävää, kieleen perehdyttävää kielisuihkutusta tai kerhotoimintaa. A2-kieli oli ala-asteella alkava vapaaehtoinen kieli, joka yläasteella jatkui valinnaisena kielenä. A2-kieltä opiskeli viidennellä luokalla 46,9 % ikäluokan oppilaista, eli 9,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ruotsin kielen kielikylpyopetusta oli kymmenessä alaasteen koulussa, joista oppilaat saattoivat jatkaa kielikylpyopintojaan neljällä yläasteen koululla. 8 9

K u va I l k k a Ä r r ä l ä K u va H e l s i n g i n k a u p u n g i n y m p ä r i s t ö k e s k u s K u va H e l s i n g i n k a u p u n g i n y m p ä r i s t ö k e s k u s Yhteishakuun osallistui keväällä 2001 yhteensä 6730 helsinkiläistä hakijaa, joista 3239 haki lukioihin ja 3489 ammatillisiin oppilaitoksiin. Heistä 2806 (86,6 %) sai paikan lukiosta. Yhteisvalinnassa mukana olleisiin suomen- ja vieraskielisiin lukioihin otettiin yhteensä 3673 hakijaa (81,2 % ensisijaisesti lukioon pyrkineistä 4526 hakijasta), eli 1,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Helsingissä aloitti syksyllä 2001 suomen- ja vieraskielisen lukion yhteensä 3894 opiskelijaa, lähes sama määrä kuin vuonna 2000. Helsingissä toteutettiin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten alueellista yhteistyötä yhdeksällä eri alueella. Kullakin alueella on keskimäärin 10 oppilaitosta, joista osa on lukioita ja osa ammatillisia oppilaitoksia. Koulut ovat kunnan, valtion tai yksityisessä omistuksessa sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Alueilla toteutettiin vuonna 2001 kaksoistutkintoja yhdeksällä eri koulutusohjelmalla, aluetutor-opiskelijoiden koulutusta ja toimintaa, koulujen välisiä projekteja, yhteistä opintotarjontaa, yhteisiä koulutustilaisuuksia, opiskelija- ja opettajavaihtoa. Opintokokonaisuuksia oli yhteisellä kurssitarjottimella 18. Kaksoistutkintoja suoritettiin yhteensä 37. Peruskoulun keskeyttäminen harvinaista Keväällä 2001 peruskoulun 9. luokkalaisten oppilaiden lukuaineiden keskiarvo oli 7,77. Edellisenä keväänä se oli 7,82. Keskiarvojen keskiarvon vaihteluväli oli kouluittain 7,00 9,02. Suomen- ja vieraskielisissä peruskouluissa oli keväällä lukuvuoden päättyessä 45 115 oppilasta (44 432 oppilasta vuonna 2000), joista oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlyöneitä oli 13 (13 vuonna 2000), mikä on 0,03 % koko peruskoulun oppilasmäärästä. Oppivelvollisuusiän ohittaneita peruskoulusta erotodistuksen saaneita oli 10 (12 vuonna 2000) ja ilman erotodistusta jäi 30 oppilasta (15 vuonna 2000). Peruskoulussa luokalle jäi 317 (0,7 %) oppilasta. Vuonna 2000 luokalle jäi 307 (0,7 %). Päättötodistuksen sai 4650 oppilasta (4506 vuonna 2000). Lisäopetuspaikka tarjottiin kaikille ilman koulutuspaikkaa jääneille ja lisäopetukseen otettiin kaikki hakeneet 417 opiskelijaa, mikä oli 42 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukion syksyllä 2000 aloittaneista keskeytti 3,1 % ( 1 %) ensimmäisen lukiovuoden aikana. Kaikista lukion opiskelijoista 3,8 % ( 0,4 %) keskeytti opintonsa lukuvuonna 2000 2001. Yli puolet (65,3 %) keskeyttäneistä siirtyi aikuislukioon, toiseen päivälukioon, ammatilliseen tai muuhun oppilaitokseen. Toiseksi suurin keskeyttämisen syy oli työhön meno (7,4 %). Oppimistuloksia arvioitiin useilla eri tutkimuksilla Oppimaan oppimisen arvioinnilla kerätään tietoa oppiaineiden rajat ylittävistä oppilaiden suorituksista, oppimisen asenteista ja uskomuksista sekä siitä, miten oppilaat kokevat itsensä oppijoina. Neljäsosassa Helsingin peruskouluja tehtiin vuonna 2001 arviointitutkimus 6. 9.-luokkaisille. Arvioinnin tulokset valmistuvat vuonna 2002. Vuonna 2001 arvioitiin peruskoulun 9.-luokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ruotsin kielen oppimistulokset kansallisilla kokeilla Helsingin suomenkielisissä kouluissa. Vertailuaineistona käytettiin valtakunnallisesti edustavia otoksia. Oppilaiden äidinkielen ja kirjallisuuden osaamista ja osaamisen eri alueita sekä suhtautumista äidinkieleen ja kirjallisuuteen oppiaineena tutkittiin monentyyppisillä tehtävillä. Helsinkiläisten oppilaiden osaamisen yleistaso oli keskimäärin parempi kuin vertailuaineistossa. Myös eri alueilla lukutaidossa, kirjallisuus- ja tekstitiedossa, kielentuntemuksessa, kirjoitustaidossa oppilaiden osaamisen taso oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin maassa keskimäärin. Oppilaat myös kokivat keskimääräistä paremmaksi oman osaamisensa. Suhtautuminen äidinkielen opiskeluun oli keskimääräistä hieman myönteisempää kuin vertailuaineistossa. Koulujen kesken on eroja: joukossa oli sekä erittäin heikosti että erittäin hyvin menestyneitä kouluja. Oppilaiden ruotsin kielen osaamista ja osaamisen eri alueita sekä suhtautumista ruotsiin oppiaineena arvioitiin erilaisilla tehtävillä. Myös ruotsin kielessä helsinkiläisten oppilaiden osaamisen yleistaso oli keskimäärin parempi kuin vertailuaineistossa. Myös eri alueilla tekstin ymmärtäminen, kuullun ymmärtäminen, rakenteet, kirjoitelma oppilaiden osaamisen taso oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin maassa keskimäärin. Osaaminen oli kuitenkin heterogeenisempaa kuin vertailuaineiston oppilailla. Suhtautuminen ruotsin kielen opiskeluun oli keskimääräistä, mutta ruotsi koettiin kyllä hieman hyödyllisempänä. Koulujen tulosten hajonta oli suurempi kuin vertailuaineiston kouluissa. Koulujen väliset erot olivat huomattavia. Suhtautumisen ja osaamisen välillä oli positiivinen yhteys. Syrjäytymisen ehkäisy Erityisopetusta vahvistettiin peruskouluissa ja lukioissa Keskeinen hanke vuonna 2001 oli erityisopetuksen uudistuksen valmistelu. Helsinki oli mukana myös valtakunnallisessa erityisopetuksen laatuhankkeessa. Neljä erityiskoulua ja neljä sairaalakoulua aloitti erityisja sairaalakoulujen resurssikeskustoiminnan. Suurpiirien alueelliset suunnitteluryhmät vakiinnuttivat toimintansa. Erityisluokkia oli vuonna 2001 yhteensä 260 (+ 10). Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa oli kaupungin kouluissa 2046 oppilasta (+ 150). Erityisoppilaista 75:llä oli Jokainen peruskoululainen pääsee tutustumaan luontokoulutoimintaan. Kuva Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Harakan luontokoulusta. 10 11

päätös yhden tai useamman oppiaineen mukautuksesta. Erityisoppilaiden osuus koko oppilasmäärästä kasvoi hieman edellisvuodesta, se oli 4,8 %. Osa-aikaisen erityisopetuksen resursseja lisättiin. Ala-asteen tavoite 0,1 tuntia/oppilas saavutettiin 50 % kouluista. Erityisopetuksen kokonaisresurssit lisääntyivät 8,4 %. Luokkamuotoisen opetuksen osuus kokonaistuntimäärästä oli 64 %. Koulun kotona järjestämässä opetuksessa oli 125 oppilasta (+ 19). Vuonna 2001 toimi viisi päätoimista lukion erityisopettajaa kaikkien kaupungin lukioiden ja aikuislukioiden yhteisinä kiertävinä erityisopettajina. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, oli peruskoulussa ja yksityisissä sopimuskouluissa 3020 (+ 147) ja kaupungin ja yksityisissä päivälukioissa 243 ( 4). Suomen kieltä taitamattomat oppilaat ohjattiin valmistavaan opetukseen, jossa oppilaita oli 196 ja ryhmiä 35. Muutamassa ala-asteen ryhmässä oli myös esiopetusikäisiä oppilaita. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat sijoittuivat yleensä oman asuinalueensa peruskouluun, jossa he saivat suomi toisena kielenä (S2)-opetusta ja tukiopetusta muissa aineissa. S2-opetuksesta vastasi koulujen omien opettajien lisäksi 35 päätoimista tuntiopettajaa, kasvua edellisvuodesta seitsemän opettajaa. Lähes kaikki maahanmuuttajataustaiset oppilaat osallistuivat oman äidinkielen opetukseen. Opetusta annettiin 40 eri kielessä pääsääntöisesti kaksi tuntia viikossa. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestettiin lisäopetusta, johon otettiin 17 oppilasta ( 16). Oppilashuollon palveluja lisättiin Koulukuraattori- ja psykologipalveluja lisättiin vuonna 2001. Virkoja tai toimia oli yhteensä 43. Palveluja tarjottiin yhtenä päivänä viikossa 99 oppilasta kohden. Koulukuraattorien palveluja käytti 3536 ( 250) oppilasta lukuvuonna 2000 2001. Eniten koulukuraattoreja työllistivät yläasteella oppilaiden koulunkäynnin laiminlyönnit. Kaikkiaan 35 % tapauksista kyse oli koulunkäynnin laiminlyönnistä. Tämän ongelman lisäksi koulukuraattoreja työllistivät niin ala- kuin yläasteellakin oppilaiden levottomuus tunneilla ja oppilaiden kaverisuhteet. Koulupsykologin toimia perustettiin neljä lisää. Uutena toimintana käynnistettiin lukion psykologipalvelut. Koulupsykologien asiakkaina peruskouluissa lukuvuonna 2000 2001 oli 2532 oppilasta. Tavallisimmat syyt yhteydenottoon olivat oppimisvaikeudet sekä koulunkäyntiin ja opetusjärjestelyihin liittyvät asiat. Syyslukukauden alussa koulunkäyntiavustajia oli 182 (+ 30) ja avustavia erityisopettajia 21. Ala-asteen kouluissa koulunkäyntiavustajista osa työskenteli iltapäivätoiminnassa. Kehitysvammaisten oppilaiden luokissa järjestettiin iltapäivähoitoa koulunkäyntiavustajien ja avustavien erityisopettajien avulla. Lisäksi 263 (+ 3) oppilaalle oli myönnetty henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja joko yksin tai yhteisenä toisen tai toisten oppilaiden kanssa. Henkilökohtaisten avustajien määrä oli 166 (+ 6). Koululaisten ilta- ja aamupäivätoiminnan kattavuus parani Kaikista 7 8-vuotiaista koululaisista 7940 oppilasta (75 % koko ikäluokasta) osallistui aamu- ja iltapäivätoimintaan vuonna 2001 päivittäin. Säännölliseen päivittäiseen toimintaan osallistui lisäksi 3. 6.-luokkalaisista oppilaista 1350. Koulujen järjestämä toiminta kattaa 7 8-vuotiaiden kokonaistarjonnasta noin 9 % (700 toimintapaikkaa). Opetusviraston järjestämää iltapäivätoimintaa oli 29 ala-asteen koululla. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kouluilla järjestävät koulunkäyntiavustajat. Toimintaa järjestävistä kouluista 12 koululla toiminnan järjestämiseen osallistui lisäksi sosiaaliviraston tai nuorisoasiainkeskuksen henkilöstöä. Lisäksi koulujen tiloissa toimi 16 järjestöjen tai yhdistysten ylläpitämää päivittäistä iltapäivätoiminnan ryhmää. Kesäleiritoimintaan osallistui yli 3300 oppilasta Oppilailla oli mahdollisuus hakeutua kesä heinäkuussa seitsemään Helsingin koululaisten lomavirkistysyhdistys ry:n leirikeskukseen. Omien leirikeskusten lisäksi käytettiin ostopalveluina myös Lasten Kesä ry:n leirejä. Kansainvälistä yhteistyötä käynnistettiin Latvian ja Ukrainan kanssa. Aiemmin yhteistyötä on tehty Tallinnan kaupungin kanssa. Leireille pyrki 3340 ( 560) oppilasta. Leireille otettiin 2095 oppilasta (62 % hakeneista). Kasvitarhatoimintaan pääsi osallistumaan noin 460 peruskoululaista. Toimintaan osallistui myös maahanmuuttajaoppilaita. Kansainvälistä yhteistyötä laajassa verkostossa Yleissivistävillä kouluilla oli yhteistyötä 487:n ulkomaisen koulun kanssa, joista Euroopassa 472 koulua ja Euroopan ulkopuolella 15 koulua. EU:n projektien määrä nousi 42: een (+ 5). 20 K u va H e l s i n g i n k a u p u n g i n y m p ä r i s t ö k e s k u s K u va H e l s i n g i n k a u p u n g i n y m p ä r i s t ö k e s k u s koulua jatkoi jo päättyneen EU-projektin osapuolten kanssa yhteistyötä, mikä osoittaa toiminnan pitkäjänteisyyttä. Riikan kaupungin kanssa aloitettiin kaksi laajempaa projektia, joista toinen on opetushallituksen rahoittama. Pietariprojektia jatkoi 26 koulua ja Moskova-projektia viisi koulua. Laatu ja kumppanuus Kouluauditointiin osallistui yhteensä 21 suomenkielistä koulua. Auditoinnin keskeisenä painopistealueena oli koulujen toimintasuunnitelma- ja toimintakertomusprosessi. Raporttien pohjalta laadittiin yhteenveto. Vuoden 2001 lopulla auditoituja kouluja oli yhteensä 61. Laatukoulutuksessa oli ollut mukana yhteensä 50 koulua. Palvelukykytutkimuksilla kartoitetaan peruskouluissa oppilaiden huoltajien ja lukioissa opiskelevien käsityksiä koulujen toiminnasta, opetuksesta ja kouluista oppimisympäristöinä. Tutkimuksen mukaan Helsingin tulokset olivat samalla tasolla kuin Tampereella ja Turussa. Tulokset olivat parempia kuin vertailuryhmän tulokset pienissä kunnissa. Lukioiden osalta koulujen väliset erot olivat suurempia kuin muissa tutkituissa kunnissa. Helsingin lukiot saivat aineistossa sekä parhaimmat että huonoimmat arvot. Suuria eroja lukioiden välillä oli etenkin tyytyväisyydessä opetustiloihin ja opetusvälineisiin. Helsinkiläisten ala-asteiden oppilaiden huoltajat olivat kaikissa tutkituissa suurpiireissä yhteensä Tamperetta ja Turkua tyytyväisempiä muun muassa koulun kerhotoimintaan, tutustumiskäynteihin ja opintoretkiin, tietotekniikan opetuksen välineisiin ja ajanmukaisuuteen, opetusmateriaalien riittävyyteen ja monipuolisuuteen, hyvään tietotekniikan opetuksen tasoon, luokanopettajan- tai valvojan oma-aloitteiseen yhteydenpitoon kotiin, koulun tilojen riittävyyteen ja siihen, että koulut toimivat aktiivisesti ulospäin. Tamperetta ja Turkua tyytymättömämpiä oltiin opetuksen vaikuttavuuteen, vanhempainyhdistyksen toimintaan, kotitehtävien määrään, kouluterveydenhuoltoon, kouluruokailuun, työrauhaan oppituntien aikana, oppilaan viihtymiseen ja tavaroiden säilymiseen koulussa. Yläasteiden oppilaiden huoltajat olivat Helsingissä tyytyväisempiä kuin Tampereella ja Turussa muun muassa koulun kerhotoimintaan, koulun sijaintiin asuinpaikkaan nähden, tavaroiden säilymiseen koulussa, vanhempien mahdollisuuteen osallistua koulun toiminnan kehittämiseen, opetusmateriaalin riittävyyteen, koulumatkojen turvallisuuteen ja luokanvalvojan oma-aloitteiseen yhteydenpitoon kotiin. Tyytymättömämpiä oltiin kotitehtävien määrään, koulun 12 13

rehtorin toimintaan, koulun toiminnan johtamiseen, vanhempainyhdistyksen toimintaan, opettajien keskinäiseen yhteistyöhön, työrauhaan oppituntien aikana sekä koulutilojen siisteyteen ja turvallisuuteen. Peruskoulun ja peruskouluopetuksen kehittämisessä keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Helsingin muista hallintokunnista erityisesti sosiaalitoimi, kaupunginkirjasto, kulttuuriasiainkeskus, nuorisotoimi ja terveystoimi. Yhteistyötä tehtiin myös Helsingin nuorisopoliisin ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen kanssa. Valtakunnallisista yhteistyökumppaneista keskeisiä olivat opetushallitus ja sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus Stakes. Yhteistyötä tehtiin myös Helsingin yliopiston ja yliopiston ainejärjestöjen kanssa. Talous Suomenkielisten yleissivistävien koulujen käyttömenot olivat 1475,7 miljoonaa markkaa. Vertailukelpoiseen vuoden 2000 tilinpäätökseen verrattuna koulujen suorat kokonaismenot kasvoivat noin 114 miljoonaa markkaa eli 8,4 %. Menoja lisäsivät oppilasmäärän kasvun lisäksi uudet koulutilat, opettajien eläkevarausprosentin kasvu sekä syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet. Teknisesti menot kasvoivat lisäksi siksi, että atk-tukipalveluihin varatut menot kohdistettiin opetustoimen tietotekniikkaprojektin päätyttyä suoraan koulujen menoiksi. Käyttötuloja kertyi 25,2 miljoonaa markkaa. Koulujen keskimääräiset oppilaskohtaiset menot olivat 30 647 markkaa. Oppilasta kohden rahaa käytettiin suomenkielisissä peruskouluissa 33 338 markkaa, lukioissa 27 261 markkaa ja aikuislukioissa 8309 markkaa. Luvut eivät sisällä viraston hallintoa, tietotekniikkaprojektin ja mediakeskuksen kustannuksia atk-tukea lukuun ottamatta eivätkä kiinteistöjen kunnossapitomenoja. Opetuksen ja koulujen hallinnon osuus kokonaismenoista oli 61,2 % (+ 0,3 %), oppilashuollon 11,2 % (+ 0,0 %) ja kiinteistömenojen 27,6 % ( 0,3 %). Henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen osuus kokonaismenoista kasvoi hieman verrattuna vuoteen 2000. Palvelujen ostoista valtaosa oli palvelukeskukselta ostettuja sisäisiä palveluja. Koulujen tuottavuutta seurataan suhteuttamalla kustannusten reaalinen (hintojen noususta puhdistettu) kasvu oppilasmäärän kasvuun. Keskimääräinen tuottavuus on laskenut selvästi vuodesta 1998. Syynä ovat panostukset opetukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä teknisistä syistä johtuva kustannustason nousu. K u va H e l s i n g i n k a u p u n g i n y m p ä r i s t ö k e s k u s Suomenkielisten yleissivistävien koulujen tulot ja menot v. 1999 2001 Mmk 10 20 Tulot 1999 25,182 Mmk Tulot 2000 28,244 Mmk Tulot 2001 25,219 Mmk Menot 1999 1 273,874 Mmk Menot 2000 1 361,844 Mmk Menot 2001 1 475,705 Mmk Mmk 500 1000 mk 150 300 Tulot /oppilas 1999 537 mk Tulot /oppilas 2000 587 mk Tulot /oppilas 2001 524 mk Menot /oppilas 1999 27 189 mk Menot /oppilas 2000 28 316 mk Menot /oppilas 2001 30 647 mk mk 10 000 20 000 30 1500 Suomenkielisten yleissivistävien koulujen tulot ja menot/oppilas v. 1999 2001 450 000 40 Suomenkielisten yleissivistävien koulujen menot toiminnoittain v. 2001 Opetus ja koulun hallinto Kiinteistöt Oppilashuolto 61,2 % 27,6 % 11,2 % Suomenkielisten yleissivistävien koulujen menot menolajeittain v. 2001 Henkilöstömenot Vuokrat Palvelujen ostot Muut menot 57,5 % 19,2 % 18,2 % 5,1 % Suomenkielisten yleissivistävien koulujen tuottavuus v. 1999 2001 100 = vuoden 1998 tuottavuuden taso................................................... 98.............................................................................. 96.. 9. 6......................................................................... 94.................................... 9. 4....................................... 92.............................................................................. 90...................................................................... 9. 0.... 88.............................................................................. 1999 2000 2001 30 600 000 14 15

Ruotsinkielinen yleissivistävä koulutus Teemoina koulun turvallisuus, kirjat ja kielet Lukuvuoden 2000 2001 teemana ruotsinkielisellä koulutuslinjalla oli turvallinen koulu. Lukuvuosi 2001 2002 on kirjojen ja kielen teemavuosi. Teemat näkyivät sekä yksittäisten koulujen toiminnassa että ruotsinkielisen koulutuslinjan toiminnassa. Koulujen turvallisuuden edistämiseksi toteutettiin Våga vara vän -kampanja, jossa olivat mukana koulujen henkilöstön ja oppilaiden lisäksi myös vanhemmat. Peruskoulun 1. 6.-luokilla keskusteltiin koulukiusaamisesta ja lukioissa yleisemmin turvallisuudesta. Koulujen turvallisuusideat kerättiin yhteen ideakirjaksi kaikkien Helsingin koulujen hyödynnettäväksi. Keväällä 2001 selvitettiin koulukirjastojen tilaa. Selvitys osoitti, että kirjastoja on varusteltava, kirjakantaa tulee uudistaa ja kirjastoja kehittää mediateekeiksi. Selvityksen pohjalta käynnistettiin kirjastojen kehittämisprojekti vuosille 2002 2004. Ensimmäisen luokan aloitti syksyllä 2001 ruotsinkielisissä peruskouluissa 389 oppilasta. Heistä 60 (15 %) tuli oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta. Kaikki toiselle oppilaaksiottoalueelle hakeneet pääsivät haluamaansa kouluun. Peruskoulun 7. luokan aloitti 383 oppilasta. Heistä 84 (22 %) tuli oman oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta. Yhteyshaussa 466 (+ 118) oppilasta haki ruotsinkielisiin lukioihin. Ensisijaisesti lukioon hakeneista 308 oli kotoisin Helsingistä, 158 muualta. Kaikkiaan ruotsinkielisiin lukioihin otettiin yhteensä 368 oppilasta, joista 245 oli kotoisin Helsingistä. Lukukauden lopussa ruotsinkielisissä peruskouluissa oli 3188 oppilasta (esikoulu ei ole mukana luvussa). Peruskoulun lisäluokalla oli 23 oppilasta (0,7 % ikäluokasta). Peruskoulun päättötodistuksen sai 360 oppilasta. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden lukuaineiden keskiarvo oli 7,85. Keskiarvojen keskiarvon vaihteluväli oli kouluittain 7,71 8,00. Lukuvuonna 2000 2001 keskeyttämisprosentti ruotsinkielisissä lukioissa oli 2,8. Oppilaita lukioissa oli yhteensä 1072. Keskeyttäneistä oppilaista suurin osa vaihtoi toiseen lukioon tai jatkoi opintojaan aikuislukiossa. Esiopetusta kehitettiin Esiopetusta kehitettiin kaupungin esiopetuksen suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Månsas lågstadieskolassa aloitti elokuussa 2001 uusi ruotsinkielinen, sosiaaliviraston alaisuudesta opetusvirastolle siirtynyt esiopetusryhmä. Opetustoimi järjesti esiopetusta myös Kottby, Blåmängens, Munksnäs, Haga ja Topelius lågstadieskolassa. Sosiaaliviraston hallinnoimina toimivat esikoulut Degerö lågstadieskolan, Minervaskolan, Gräsvikens kvarterskolan ja Åshöjdens grundskolan yhteydessä. Erityisopetukselle vahvistettiin uusi suunnitelma Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto hyväksyi huhtikuussa 2000 erityisopetuksen suunnitelman vuosille 2001 2004. Suunnitelman 20 kohdasta noin kaksi kolmasosaa oli toteutunut vuoden 2001 lopulla. Suunnitelmassa todetaan muun muassa, että oppilasta ei voida siirtää erityisopetukseen kolmea vuotta pidemmäksi ajaksi, oppilaiden integrointi yleisopetukseen edellyttää koululle lisäresursseja ja yhteisesti järjestetyn erityisopetuksen määrää lisätään. Yläasteen oppilaat, joilla on suuria luku- ja kirjoitusvaikeuksia, voivat valita pienen opiskeluryhmän ryhmän joltain yläasteelta ja neljä lukiota saa yhteisen erityisopettajan. Erityisopetukseen siirretyillä lapsilla on oikeus saada opiskelunsa tueksi tarvitsemansa tekniset apuvälineet. Opettajien jatkokoulutusta erityisopetuksesta jatketaan. Syyslukukauden alussa kouluihin oli sijoitettu 4 koulunkäyntiavustajan tointa. Tämän lisäksi oli tuntipalkkaisia koulunkäyntiavustajia sekä henkilökohtaisiksi avustajiksi että ryhmäavustajiksi. Vuonna 2001 erityisopetukseen siirrettyjen lasten määrä kasvoi 2,8 %:sta 3,4 %:iin. Erityiskouluja kehitettiin resurssikeskuksiksi erityisesti niiden koulujen tueksi, joissa erityisoppilaat on integroitu yleisopetukseen. Lisäopetusta ns. kymppiluokalla annettiin sekä perus- että erityisopetuksena. Kaikkiaan 27 oppilasta sai lisäopetusta. Opetusta ns. nivelluokalla jatkettiin. Luokka aloitti toimintansa vuonna 1997 yhteistyössä yläasteiden, oppilashuollon ja nuorisokeskuksen kanssa. Tavoitteena on auttaa nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä peruskoulun lopetettuaan. Ruotsinkielisissä kouluissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat sijoitetaan normaaliin opetukseen. Oppilailla on kuitenkin mahdollisuus saada tukiopetusta sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Kevätkauden aikana 48 maahanmuuttajaoppilaalle annettiin 469 tuntia ja syyskauden aikana 41 oppilaalle annettiin 340 tuntia tukiopetusta. Kaikille maahanmuuttajaoppilaille tarjottiin myös oman äidinkielen opetusta 2 tuntia viikossa. Oppilashuoltohenkilöstölle käsikirja Vuonna 2001 oppilashuoltohenkilöstö työsti Helsingin ruotsinkielisten koulujen oppilashuollon käsikirjaa. Käsikirjassa ku- K u va I l k k a Ä r r ä l ä, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s 16 17

vataan koko oppilashuoltojärjestelmä toimintatapoineen ja yhteistyömuotoineen sekä kaupungin tasolla että yksittäisissä kouluissa. Samalla kuvataan koulukuraattorien ja koulupsykologien työnkuva yksityiskohtaisesti. Käsikirja sisältää myös oppilashuollon toimintaohjelman lähivuosille. Käsikirja toimenpideohjelmineen hyväksyttiin opetuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa joulukuussa 2001. Psykologi- ja kuraattoripalveluja ei lisätty vuonna 2001 vaan virkoja oli yhteensä 10 (5 psykologia ja 5 kuraattoria). Oppilashuoltohenkilöä kohden oli n. 450 oppilasta. Talousarvioon oli varattu kolmen koulunkäyntiavustajan tointa vastaava resurssi. Kaikki lisätunnit käytettiin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysyntä kasvoi Syksyllä 2001 nimettiin kaikille ruotsinkielisille ala-asteille iltapäivätoiminnan vastuuhenkilöt. Iltapäivätoimintaa tarjottiin ensisijaisesti 1. 2.-luokkien oppilaille. Iltapäivätoiminnan tarjonta vaihteli suuresti. Joillain alueilla tarjontaa oli vain alle puolelle alueen 1. 2.-luokkalaisista, joillain alueilla taas toimintaa pystyttiin tarjoamaan kaikille. Vanhemmille oppilaille suunnatun toiminnan kysyntä kasvoi, mutta kaikki koulut eivät voineet nykyisillä resursseillaan vastata kysyntään. Iltapäivätoiminnasta vastasivat pääasiassa eri järjestöt ja seurakunnat. Vain kolmessa koulussa toiminnasta vastasi sosiaalivirasto. Opetusvirasto ei vastaa yksin toiminnasta yhdessäkään ruotsinkielisessä koulussa. Toisella asteella tehtiin yhteistyötä Ruotsinkieliset lukiot tekivät toisen asteen yhteistyötä kaikkien pääkaupunkiseudun koulujen kanssa nk. ToP-ohjelmassa (Teori och praktik -ohjelma). Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ovat mukana yhteistyössä. Oppilaat voivat valita, suorittavatko he yksittäisiä kursseja, kokonaisia kurssijaksoja tai kaksoistutkinnon. Ruotsinkieliset lukiot tekivät myös yhteistyötä suomenkielisten lukioiden kanssa. Lukioiden oppilaat voivat myös jossain määrin valita kursseja pääkaupunkiseudun korkeakouluista. Helsingin ruotsinkieliset koulut tekivät vuonna 2001 yhteistyötä pohjoismaisten koulujen ja eurooppalaisten koulujen kanssa. Koulujen kansainvälisten kontaktien määrä laski jonkin verran. Yhteensä 163 oppilasta osallistui kesällä yksityisen yhdistyksen ylläpitämään leiritoimintaan Kvarnuddenissa Loviisan seudulla. Yhteensä 13 oppilasta osallistui kaupungin koululaisille järjestämään kasvitarhatoimintaan. K u va I l k k a Ä r r ä l ä Opetuksen vaikuttavuus Ruotsinkielisissä kouluissa käynnistettiin uusi kieliohjelma lukuvuoden 2000 2001 alussa. Lähtökohtana oli se, että suuri osa oppilaista tulee kaksikielisistä kodeista. Kieliohjelman mukaan A1-kielen opinnot alkavat kaikille oppilaille 3. luokalla. Oppilas voi valita suomen ja äidinkielipainotteisen suomen kielen välillä. Hieman yli puolet oppilaista valitsee äidinkielipainotteisen suomen. Ohjelman mukaan A2-kieli valitaan 5. luokalla, mutta koulujen johtokunnat voivat päättää aikaistaa valintaa jo 4. luokalle. Yhteensä 15 koulua 17:stä on tehnyt näin. A2-kielenä tarjotaan saksaa, ranskaa ja englantia siten, että kolme viidestä ala-asteesta tarjoaa saksaa ja kaksi ranskaa. Kaikki koulut tarjoavat englantia A2- kielenä. Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista arvioida sitä, miten kieliohjelma tulee vaikuttamaan vähemmän yleisten A2-kielten saksan ja ranskan opiskeluun. Kaikki 9. luokan oppilaat osallistuivat huhtikuussa 2001 suomen ja äidinkielipainotteisen suomen kansalliseen kokeeseen. Tulokset osoittavat että Helsingin ruotsinkielisissä kouluissa oppilaat osaavat suomea keskimäärin huomattavasti paremmin kuin muualla maassa, ja äidinkielisuuntautunutta suomea hieman paremmin kuin muualla maassa. Opetuksen laatuun ollaan tyytyväisiä Kaikki ruotsinkieliset koulut arvioivat toimintaansa asettamiensa tavoitteiden valossa ja laativat koulun toimintakertomuksen. Rehtorit ja koulujen johtajat ovat osallistuneet aktiivisesti arviointikoulutukseen. Myös koulujen koko henkilöstö, johtokunnat, vanhemmat ja oppilaat otettiin mukaan 18 19

Ruotsinkielisten yleissivistävien koulujen tulot ja menot v. 1999 2001 3 Mmk 1 2 Tulot 1999 3,036 Mmk Tulot 2000 3,444 Mmk Tulot 2001 3,766 Mmk Menot 1999 138,781 Mmk Menot 2000 147,535 Mmk Menot 2001 161,307 Mmk Mmk 50 100 150 mk 250 500 Tulot /oppilas 1999 679 mk Tulot /oppilas 2000 757 mk Tulot /oppilas 2001 811 mk Menot /oppilas 1999 31 061 mk Menot /oppilas 2000 32 440 mk Menot /oppilas 2001 34 727 mk mk 10 000 20 000 30 200 Ruotsinkielisten yleissivistävien koulujen tulot ja menot/oppilas v. 1999 2001 750 000 40 4 1000 000 Ruotsinkielisten yleissivistävien koulujen menot toiminnoittain v. 2001 K u va I l k k a Ä r r ä l ä arviointityöhön. Opetusvirasto toteutti vuonna 2001 useita arviointitutkimuksia. Vuonna 2001 tehdyssä palvelukykytutkimuksessa oppilaiden ja vanhempien käsityksistä koulusta ja opetuksesta ruotsinkieliset koulut saivat hieman paremman arvosanan kuin suomenkieliset koulut. Ruotsinkieliset ala-asteen koulut ja lukiot saivat paremmat arvosanat kuin Tampereen ja Turun vastaavat koulut. Ruotsinkielisten yläasteiden arvosana oli hieman parempi kuin Turun ruotsinkielisten yläasteiden arvosana, mutta hieman matalampi kuin Tampereen ruotsinkielisten yläasteiden arvosana. Tutkimus osoitti, että oppilaat ja vanhemmat olivat tyytyväisiä opetukseen, oppilaat viihtyivät koulussa hyvin ja opettajien ammattitaitoa arvostettiin. Sen sijaan koulun työrauhassa ja turvallisuudessa oli parantamista. Ala-asteilla yhdeksän kymmenestä oppilaasta viihtyi koulussa. Oppilaiden vanhemmat olivat tyytyväisiä koulun ja kodin yhteistyöhön. Opetukseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Oppilaat viihtyivät hyvin myös yläasteella. Jonkin verran tyytymättömyyttä esiintyi koulun johtoa, kouluruokaa ja kouluterveydenhuoltoa kohtaan. Yläasteen oppilaiden vanhemmat eivät olleet yhtä tyytyväisiä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kuin ala-asteiden oppilaiden vanhemmat. Lukioissa oppilaat olivat erittäin tyytyväisiä kouluun. Heistä 89 % ilmoitti viihtyvänsä hyvin koulussa. Talous Ruotsinkielisten yleissivistävien koulujen käyttömenot olivat 161,3 miljoonaa markkaa. Vuoden 2000 vertailukelpoisiin menoihin verrattuna menot kasvoivat 13,8 miljoonaa markkaa eli 9,3 %. Menoja lisäävät syyt olivat samoja kuin suomenkielisissä kouluissa. Suomenkielisiä kouluja suhteellisesti voimakkaampi käyttömenojen kasvu johtui siitä, että oppilasmäärät kasvoivat ruotsinkielisissä kouluissa suomenkielisiä enemmän. Käyttötuloja kertyi 3,8 miljoonaa markkaa. Koulujen keskimääräiset oppilaskohtaiset menot olivat 34 727 markkaa. Peruskouluissa menot olivat 37 686 markkaa, lukioissa 29 610 markkaa ja aikuislukioissa 12 588 markkaa oppilasta kohden. Luvut eivät sisällä viraston hallintoa, tietotekniikkaprojektin ja mediakeskuksen kustannuksia atk-tukea lukuun ottamatta eivätkä kiinteistöjen kunnossapitomenoja. Ruotsinkielisten koulujen korkeammat oppilaskohtaiset kustannukset johtuvat pääosin siitä, että koulujen keskikoko on suomenkielisten koulujen keskikokoa pienempi. Tämä näkyy kustannusrakenteessa mm. siten, että menoista lähes kolmasosa kohdistuu kiinteistöihin. Opetuksen ja koulun hallinnon osuus koulujen vuoden 2001 käyttömenoista oli 56,5 %. Koulujen tuottavuutta seurataan suhteuttamalla kustannusten reaalinen (hintojen noususta puhdistettu) kasvu oppilasmäärän kasvuun. Keskimääräinen tuottavuus on laskenut vuodesta 1998 selvästi. Syynä ovat panostukset opetukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä teknisistä syistä johtuva kustannustason nousu. Opetus ja koulun hallinto Kiinteistöt Oppilashuolto 56,5 % 32,4 % 11,1 % Ruotsinkielisten yleissivistävien koulujen menot menolajeittain v. 2001 Henkilöstömenot Vuokrat Palvelujen ostot Muut menot 53,3 % 22,6 % 18,1 % 6,0 % Ruotsinkielisten yleissivistävien koulujen tuottavuus v. 1999 2001 100 = vuoden 1998 tuottavuuden taso................................................... 98... 99......................................................................... 96.............................................................................. 94.................................... 94,5...................................... 92.............................................................................. 90...................................................................... 90,5.... 88.............................................................................. 1999 2000 2001 20 21

Ammatillinen koulutus K u va R e i j o Pa s a n e n, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s Opetusviraston ammatti- ja aikuiskoulutuslinja vastaa ammatilliseen perustutkintoon johtavasta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä muusta ammatillisesta lisäkoulutuksesta kaupungin ylläpitämissä kolmessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Koulutuslinja vastaa myös neljästä nuorten työllistämispajasta. Oppisopimuskeskus järjestää yhdessä työnantajien ja oppilaitosten kanssa ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiin. Koulutus tapahtuu pääasiassa työpaikalla ja se perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen. Koulutuksen tavoitteena voi olla ammatillinen tutkinto, jonkin tutkinnon osa-alueen suorittaminen tai työnantajan ja työntekijän erityistarpeista lähtevä koulutus. Ammatti- ja aikuiskoulutuslinjan alainen koulutus Yleiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto asetti ammatti- ja aikuiskoulutuslinjalle määrärahojen lisäksi kolme sitovaa tavoitetta vuodelle 2001. Oppilaitoksille hyväksytyt 5300 (12.12. 2001 tarkistettu tavoite 5113) koulutuspaikkaa tuli pitää täynnä, oppimisvaikeuksista johtuvien keskeyttämisien osuus kaikista keskeyttämisistä sai olla enintään 10 % (12.12. 2001 tarkistettu tavoite 17 %). Opiskelijakohtaiset menot saivat olla enintään 39 285 markkaa (12.12. 2001 tarkistettu tavoite 41 249 markkaa). Lisäksi tavoitteiksi vuodelle 2001 asetettiin tieto- ja kestävän kehityksen strategioiden arviointi osana oppilaitosten itsearviointia, ulkomaalaisille tarjottavien koulutuspalvelujen kehittäminen lisäämällä suomen kielen opetusta sekä oppilaitosten itsearvioinnin toteuttaminen. Koulutuspaikat kohdennettiin vuonna 2000 valmistuneen tarveselvityksen mukaisesti. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Ammatillisten oppilaitosten määrärahat budjetoitiin yleissivistävien koulujen määrärahojen budjetoinnista poiketen nettona, minkä vuoksi tavoitteena olivat nettomenot, eli tulojen ja menojen erotus. Kaupunginhallitus myönsi 26.11. 2001 ammatillisten oppilaitosten määrärahoihin 4,8 miljoonan markan lisämäärärahan sopimuksen mukaisiin palkantarkistuksiin. Tämän lisäksi kaupunginvaltuusto myönsi 12.12. 2001 ylitysoikeutena ammatilliseen lisäkoulutukseen 1,5 miljoonan markkaa. Nämä tarkistukset huomioiden ammatillisten oppilaitosten nettomenot saivat olla enintään 256,4 miljoonaa markkaa. Toteutuneet nettomenot olivat noin 1,8 miljoonaa markkaa alhaisemmat toteumaprosentin ollessa 99,3. Toteutunut vuoden keskimääräinen opiskelijamäärä oli tarkistetun tavoitteen mukainen 5113. Alkuperäisestä 5300 opiskelijan tavoitteesta jäätiin näin ollen 187 opiskelijalla. Opiskelijamäärä kasvoi kuitenkin 146 opiskelijalla verrattuna vuoteen 2000. Oppimisvaikeuksista johtuvien keskeyttämisten osuus kaikista keskeytyksistä oli tarkistetun tavoitteen mukainen 17 %. Toteutuneet opiskelijakohtaiset menot olivat 40 842 markkaa eli 407 markkaa alle valtuuston asettaman sitovan ylärajan. Opetuksen ja toiminnan kehittäminen Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset koulutuksen järjestäjäkohtaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8. 2001. Opetussuunnitelmien liitteeksi laadittiin kansainvälisen tutkintotodistuksen mukaiset kuvaukset opetuksen sisällöistä. Työssäoppimista uudistettiin ottamalla käyttöön verkko-ohjausmenetelmät. Oppilaitoksissa opiskeli 502 maahanmuuttajaopiskelijaa, joista 120 opiskeli maahanmuuttajille suunnatussa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (40 ov.). Maahanmuuttajien osuus oli 9,5 % koko opiskelijamäärästä. Maahanmuuttajien opintoneuvontaa tarjottiin suomen-, englannin-, somalin-, arabian- ja venäjän kielillä. Opinto-ohjauksessa lisättiin ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta kohdentamalla neuvontaa peruskoulun päättäville nuorille ja heidän vanhemmilleen. Vuoden 2001 alusta lähtien psykologi- ja kuraattoripalveluja sai yhteensä 2207 opiskelijaa. Asiakaskäyntejä kertyi yhteensä 5072. Ammatillisen erityisopetuksen strategia vuosille 2001 2003 vahvistettiin. Erityisopetusta järjestettiin integroituna ja pienryhmämuotoisena. Lisäksi annettiin AVA-koulutusta (ammatillisen koulutukseen valmistava) yhteistyössä ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laadittiin kaikille normaaliopetukseen integroiduille ja erityisopetusryhmissä opiskelevalle 161 opiskelijalle. Valtakunnallinen erityisopetuksen laadullinen kehittämishanke päättyi vuoden lopussa. Hankkeen johdosta valmisteltiin tukiohjelma edesauttamaan siirtymistä peruskoulutuksesta ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisten oppilaitoksen opintojen keskeyttämistä seurattiin aikaisempien vuosien tapaan. Lukuvuonna 2000 2001 eronneiden osuus oli 17,5 %. 22 23

Opiskelijoiden ulkoisia työssäoppimisjaksoja kehitettiin Kansainvälinen toiminta toteutui opetusviraston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tärkeimmät projektit vuonna 2001 olivat opiskelijoiden ulkoisten työssäoppimisjaksojen kehittäminen sekä viiden Euroopan kaupungin (Antwerpen, Birmingham, Torino, Tukholma, Helsinki) yhteinen Clara-hanke. Ammatillisia perustutkintoja suoritettiin yhteensä 1296 Toisella asteella suoritettiin vuonna 2001 yhteensä 1296 tekniikan ja liikenteen, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan-, kulttuurialan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Näistä nuorten suorittamia tutkintoja oli 1033, joista peruskoulupohjaisilla linjoilla 792 ja ylioppilaspohjaisilla 241. Aikuisten suorittamia perustutkintoja oli 263. Oppilaitoksissa arvioitiin toiminnan laatua Helsingin yliopisto arvioi opiskelijoiden oppimista ja oppimismotivaatiota osana valtakunnallista hanketta. Oppilaitoksissa toteutettiin Eurooppalaisen julkisten palvelujen laatujärjestelmän mukainen itsearviointi ja linjanhallinnossa kysymyksessä olevan järjestelmän mukainen ulkoinen arviointi. Ulkoinen liiketoiminta / koulutus v. 2000 ja 2001 Opiskelijatyöpäivät Opiskelijat 2000 2001 2000 2001 Helsingin tekniikan alan oppilaitos 25 721 33 017 563 469 Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos 22 810 23 085 903 935 Helsingin palvelualojen oppilaitos 14 963 11 287 495 511 Yhteensä 63 494 67 389 1961 1915 Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää muutettiin vuoden 2001 alusta. Ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnettiin määrärahoja valtionosuusrahoituksena ja valtionavustuksina. Ammatillisten oppilaitosten tulot ja menot v. 1999 2001 Mmk 10 Tulot 1999 24,856 Mmk Tulot 2000 25,422 Mmk Tulot 2001 29,369 Mmk Menot 1999 229,345 Mmk Menot 2000 251,782 Mmk Menot 2001 283,926 Mmk Mmk 100 200 20 300 Ammatillisen koulutuksen nettomenot/opiskelija v. 1999 2001 mk 20 000 40 000 60 Nettomenot /oppilas 1999 44 377 mk Nettomenot /oppilas 2000 45 573 mk Nettomenot /oppilas 2001 49 786 mk Ammatillisten oppilaitosten menot toiminnoittain v. 2001 30 000 Nuorten työllistämispajat siirtyivät opetusviraston alaisuuteen Nuorten työllistämispajat siirtyivät Kaupunginkansliasta ammatti- ja aikuiskoulutuslinjan alaisuuteen 1.1. 2001. Työllistämispajat tarjosivat helsinkiläisille 17 vuotta täyttäneille, ensisijaisesti työttömille ja ammattitaidottomille nuorille työnteko- ja kouluttautumismahdollisuuden. Nuorten uravalintoja tuettiin, selkiytettiin nuoren ammatillista identiteettiä ja aktivoitiin nuoria työhön sekä koulutukseen. Toiminnan yhtenäistämiseksi tehtiin yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien ja yleissivistävän sekä ammattija aikuiskoulutuslinjan kesken. Työpajojen kansainvälisessä toiminnassa hyödynnettiin henkilövaihto-ohjelmia. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat v. 2001 koulutusaloittain nuoret aikuiset yhteensä Tekniikka ja liikenne 1274 72 1346 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 128 16 144 Sosiaali- ja terveysala 774 252 1026 Kulttuuriala 50 0 50 Yhteensä 2226 340 2566 Talous Ammatillisten oppilaitosten määrärahat budjetoitiin nettona. Kaupungin ylläpitämien ammatillisten oppilaitosten käyttömenot olivat 283,9 miljoonaa markkaa ja tulot 29,4 miljoonaa markkaa. Nettomenot olivat näin ollen 254,6 miljoonaa markkaa. Nettobudjetointi mahdollisti ulkoisen liiketoiminnan puolella joustavan koulutuspalvelujen myynnin. Ulkoisena liiketoimintana toteutettavassa koulutuksessa oli opiskelijatyövuosia 355. Talousarvio perustui 550 opiskelijatyövuoteen. Ulkoisen liiketoiminnan menot olivat 16,4 miljoonaa markkaa ja tulot 16,9 miljoonaa markkaa. Ulkoisen liiketoiminnan osuus oppilaitosten kokonaismenoista oli näin ollen 5,8 % ja tuloista 57,5 %. Oppilaitosten keskimääräiset opiskelijakohtaiset nettomenot olivat 49 786 markkaa. Nämä menot eivät sisällä viras- ton hallintoa, tietotekniikkaprojektin ja mediakeskuksen kustannuksia atk-tukea lukuun ottamatta eivätkä kiinteistöjen kunnossapitomenoja. Luku poikkeaa edellä kerrotusta sitovana tavoitteena olleesta opiskelijakohtaisesta menosta siksi, että sitova tavoite on laskettu valtionosuuslaskennan perusteilla, jolloin mukana ei ole esimerkiksi pääosaa vuokrista. Henkilöstömenojen osuus ammatillisten oppilaitosten menoista oli 58,3 %. Vastaava luku vuonna 2000 oli 58,32 %. Henkilöstömenot kasvoivat 19,4 % verrattuna vuoteen 2000. Lisäksi opetusviraston palvelukeskukselta ostamiin kouluhuolto- ja isännöintipalveluihin sisältyy henkilöstömenoja. Ostot palvelukeskukselta olivat 17,2 miljoonaa markkaa. Vuokrien osuus kokonaiskustannuksista laski vuoteen 2000 verrattuna 3,1 %. Opetuksen ja koulun hallinnon osuus varsinaisen toiminnan menoista oli 68,3 %, oppilashuollon 7,3 % ja kiinteistömenojen 24,4 %. K u va R e i j o Pa s a n e n Opetus ja koulun hallinto Kiinteistöt Oppilashuolto 68,3 % 24,4 % 7,3 % Ammatillisten oppilaitosten menot menolajeittain v. 2001 Henkilöstömenot Vuokrat Palvelujen ostot Muut menot 58,3 % 17,2 % 16,1 % 8,4 % Ammatillisten oppilaitosten tuottavuus v. 1999 2001 102,5................................................................... 10. 2,3... 102............................................................................... 101,5 10. 1,5........................... 101,4...................................... 101............................................................................... 100,5............................................................................. 100 = vuoden 1998 tuottavuuden taso.................................................... 1999 2000 2001 24 25

Alle 25-vuotiaiden osuus oppisopimusopiskelijoista v. 1996 2001 K u va R e i j o Pa s a n e n, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s Oppisopimuskoulutus Yleiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto asetti oppisopimuskeskuksen toiminnalle määrärahojen lisäksi kaksi sitovaa tavoitetta vuodelle 2001. Oppisopimusten purut saivat olla korkeintaan 8 % vuotuisesta opiskelijamäärästä. Perustutkintojen osuutta kaikessa oppisopimuskoulutuksessa tuli lisätä vähintään 15 % vuoteen 2000 nähden. Lisäksi asetettiin viisi avaintulosta. Tavoitteena oli kohdentaa koulutusta työllisyyden, työvoimakapeikkojen ja pkyritysten tarpeiden mukaan Helsingin elinkeino- ja koulutuspoliittisten päämäärien mukaisesti talousarviossa esitettyjen oppilasmäärien ja taloudellisten resurssien puitteissa. Tavoitteiksi asetettiin myös yrittäjien oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen, koulutuksen kansainvälistäminen, koulutuksen laadun kehittäminen sekä koulutuksen tunnet- tuuden lisääminen opinto-ohjaajien ja pk-yritysten keskuudessa tiedottamisen ja suoramarkkinoinnin keinoin. Tavoitteiden toteutuminen Oppisopimuskeskuksen nettomenot saivat olla korkeintaan 69,3 miljoonaa markkaa. Toteutunut toimintakate oli 67,3 miljoonaa markkaa eli 97 % talousarviosta. Säästöjä syntyi työnantajille maksetuissa koulutuskorvauksissa. Työnantajille maksettujen koulutuskorvauksien suhteellinen osuus kokonaisbudjetista oli 29 %, mikä merkitsi 3 % laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Perustutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen määrä kasvoi Oppisopimuksen kysyntä kohdistuu yhä pääasiassa aikuisten lisäkoulutukseen. Valtioneuvoston tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2002 2006 pyritään lisäämään ammatillista koulutusta vailla olevien aikuisten perustutkintoon tähtäävää koulutusta ja oppisopimuskoulutuksen käyttöä yritysten henkilöstökoulutuksena. Myös yrittäjien oppisopimuskoulutusta halutaan kehittää. Oppisopimuskeskus on pyrkinyt rakentamaan toimintaansa pitkäjänteisesti niin, että se pystyisi omalta osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhtenä osoituksena tästä on, että perustutkintoon tähtäävä koulutus kasvoi vuonna 2001 edelliseen vuoteen verrattuna 22 prosenttia. Oppisopimuskeskus osallistui myös Helsingin kaupungin elinkeinopoliittisessa ohjelmassa esitetyn ammattialojen vetovoimaprojektin toteuttamiseen. Perustutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui vuonna 2001 yhteensä 2429 opiskelijaa. Edellisenä vuonna opiskelijamäärä oli 1989, joten kasvu oli 440 opiskelijaa. Asetettu tavoite ylittyi siten selvästi (22 %). Myös toinen tavoite saavutettiin, sillä kaikista 5000 voimassa olleesta sopimuksesta purkautui 367 (7 %). Toiminnallisena tavoitteena oli solmia keskimäärin 3000 oppisopimusta. Vuoden keskiarvoksi tuli 3227 sopimusta, joten tavoite ylitettiin 227 oppisopimuksella. Jakomäen peruskoulussa toimi oppisopimuskoulutukseen valmentava lisäluokka osana nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämisohjelmaa. Oppisopimuskeskus jatkoi tiivistä yhteistyötä tärkeiden sidosryhmien kanssa. Helsingin työvoimatoimiston ja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa vaihdettiin säännöllisesti kokemuksia. Talous Oppisopimuskeskuksen käyttömenot olivat 69,0 miljoonaa markkaa ja tulot 1,7 miljoonaa markkaa nettomenojen ollessa 67,3 miljoonaa markkaa. Vuoteen 2000 verrattuna nettomenot kasvoivat 2,7 miljoonaa markkaa eli 4,1 %. Tuloja kertyi vain 49 % talousarviotavoitteesta. Noin puolet tuloista muodostui valtionrahoituksesta, jota saatiin opetusministeriön ja työvoimahallinnon yhteisesti rahoittamista opiskelijoista. Näitä yhteisesti rahoitettuja oppisopimuksia ei tehdä nykyisellä ESR-kaudella, mikä selittää tulojen alhaisen toteuman. Pääosa muusta tulokertymästä tuli työvoimahallinnon osittain rahoittamasta yrittäjyyden edistämisprojektista (Osuma). Oppisopimuksen nettomenot oppisopimusta kohti olivat 20 863 markkaa. Luku ei sisällä viraston hallintoa eikä tietotekniikkaprojektin ja mediakeskuksen kustannuksia. Oppisopimuskeskuksen menot ovat pääasiassa palvelujen ostoja. Henkilöstömenojen osuus menoista oli 5,4 %. 6000 Alle 25-vuotiaat..................................................... 6000 Virtauma (kaikki) 4000.......................................................................... 4000 2000.......................................................................... 2000 185 28 % 670 750 31 % 2424 1325 23 % 5761 0.......................................................................... 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijavirtauma toimialoittain v. 2001 Kauppa ja hallinto 43,1 % Sosiaali ja terveys, kauneudenhoito 12,9 % Tekniikka ja liikenne 17,3 % Yrittäjät 4,6 % Luonnonvara-ala 1,5 % Ravitsemis- ja talousala 15,2 % Kulttuuri 3,9 % Liikunta ja vapaa-aika 1,5 % Oppisopimuskeskuksen tulot ja menot v. 1999 2001 Mmk 2 Tulot 1999 4,255 Mmk Tulot 2000 2,982 Mmk Tulot 2001 1,703 Mmk Menot 1999 68,710 Mmk Menot 2000 67,636 Mmk Menot 2001 69,027 Mmk Mmk 20 40 60 Oppisopimuskeskuksen nettomenot/oppisopimus v. 1999 2001 mk 10 000 20 000 30 Nettomenot /oppisopimus 1999 17 156 mk Nettomenot /oppisopimus 2000 19 468 mk Nettomenot /oppisopimus 2001 20 863 mk 1166 22 % 5312 Oppisopimuskeskuksen menot menolajeittain v. 2001 Palvelujen ostot Henkilöstömenot Vuokrat Muut menot 93,5 % 5,4 % 1,1 % 0,1 % 4 1062 19 % 5527 80 949 19 % 5000 6 000 26 27

Kiinteistötoimi Opetusviraston kiinteistöyksikkö huolehtii yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tilojen uudisrakentamisesta, perusparantamisesta ja kunnossapidosta sekä näihin liittyvästä laskentatoimesta ja valtionosuusasioista. Yksikköön liitettiin 1.3. 2001 kunnossapidosta vastaava rakennuttamisryhmä palvelukeskuksesta. Yleiset tavoitteet Kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan hallintokuntien investointihankkeet tuli asettaa tärkeysjärjestykseen siten, että ensisijaisia ovat peruskorjaushankkeet ja ylläpitokustannuksia vähentävät korvaavat hankkeet sekä uusien asuntoalueiden toteuttamiseksi välttämättömät hankkeet. Perusparantamisessa toteutettiin opetuslautakunnan hyväksymiä priorisointiperiaatteita. Hankkeissa painotettiin tilojen turvallisuutta, terveellisyyttä ja kestävää kehitystä, opetustilojen lisäyksiä ja tilankäytön tehostamista, tilojen laatutason parannuksia, ympäristöä, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta sekä opetussuunnitelmien toteutusta. Kunnossapidossa perusperiaatteena oli kestävän kehityksen mukainen jatkuva kunnossapito, jolla jatketaan kiinteistöjen taloudellista käyttöikää, vähennetään pitkällä aikavälillä peruskorjaustarpeita ja alennetaan elinkaarikustannuksia. Tilankäyttöä tehostettiin ja opetustiloja lisättiin kaikkiaan 39 eri perusparannustoimenpitein. Ala-Malmin peruskoulussa kansalaiskoulun aikaiset puu- ja metallityösalit muutettiin ala- ja yläasteen teknisen työn tiloiksi ja kahdeksi opetustilaksi. Lisäksi vanhaan puukouluun Latokartanontiellä kunnostettiin kolme opetustilaa. Vesalan ala-asteen pihassa oleva terveysasema muutettiin nk. taidetaloksi, jossa toimii teknisen työn, tekstiilin, kuvaamataidon ja musiikin opetus. Töölön ala-asteen kaksi piharakennusta muutettiin neljäksi opetustilaksi. Ortonin koululle perusparannettiin yhtenäiset tilat Auroran sairaala-alueen entiseen asuinrakennukseen, varsinaisia opetustiloja rakennettiin kuusi. Mäkelänrinteen lukiossa käynnistyi vanhojen voimistelusalien muutos kahdeksaksi opetustilaksi ja auditorioksi. Lisäksi asuntojen, hammashoitoloiden ym tilojen muutostöin saatiin 17 uutta opetustilaa. Vuoden 2001 suurin uudisrakennushanke oli Pukinmäen entisen yläasteen koulun laajennus ja muutos Pukinmäen peruskouluksi. Pikku-Huopalahden ala-asteelle hankittiin uusi korkealaatuinen siirtokelpoinen neljän opetustilan puukoulu. Sarvastosta siirrettiin yksi puukoulu Blomängens lågstadieskolalle ja toinen Roihuvuoren ala-asteen musiikkiluokkien käyttöön Untuvaisentielle. Laajimmat laatutason parannushankkeet olivat Meilahden yläasteella ja Kustaa Vaasan aikuislukiossa, jossa talon vanhempaan osaan rakennettiin puolet ilmastoinnista, uusittiin viemäri- ja vesijohtoverkostoverkosto sekä valaistus, rakennettiin uusi kotitaloustila, kaksi erityisopetuksen tilaa, mediateekki ja opettajien työskentelytiloja. Myllypuron yläasteella rakennettiin kaksi ajanmukaista laboratoriota ja kaksi maantieto-biologian tilaa sekä hallintotilat. Vartiokylän yläasteella käynnistyi kahden laboratorion ja kahden maantieto-biologian tilojen parannustyö. Pitäjänmäen peruskoulun ala-asteen rakennuksen perusparannus päättyi kun viimeiset seitsemän opetustilaa valmistuivat. Ympäristöä, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta parannettiin Käpylän, Eläintarhan ja Munkkivuoren ala-asteiden pihojen perusparannuksilla ja välinehankinnoilla. Opetussuunnitelmien toteutusta tukevat kymmenkunta hanketta koostuivat laboratorioiden ja muiden aineopetustilojen ja salien parannuksista. Koulujen tietoverkkoihin rakennettiin yli 200 kaksoispistettä lisää. Pieniä parannushankkeita valmistui 55. Laajoja kosteusvauriokorjauksia kahdeksassa kohteessa Kunnossapitotilauksia tehtiin noin 8000 ja perusparannuksia suunnittelutettiin ja rakennutettiin noin 60. Laajoja ennaltaehkäiseviä kosteusvauriokorjauksia suoritettiin kahdeksassa kohteessa. Vuosisopimusurakointia laajennettiin kattamaan asbestin purku- ja kartoitustyöt. Nämä urakoitsijat pystyvät Perusparannuksilla tuetaan kestävää kehitystä Turvallisuuteen vaikuttavista perusparannushankkeista laajin oli Ala-Malmin peruskoulun teknisen työn tilojen parannus. Kameravalvontaa lisättiin 23 kouluun. Lisäksi uusittiin neljä sähköpääkeskusta. Terveellisyyttä edistäviä hankkeita toteutettiin kymmenittäin. Salaojia rakennettiin Käpylän, Jakomäen, Kulosaaren ja Munkkivuoren ala-asteille ja Pakilan ja Vesalan yläasteille, Åshöjdens grundskolan laaja kosteusvauriotyö jatkui ja rakenteita vahvistettiin. Laaja ilmastoinnin ja valaistuksen parannustyö valmistui Jakomäen ala-asteella ja Pakilan ala-asteella käynnistyi valaistuksen ja akustoinnin parannushanke. Oppilaiden sisä WC -tilat rakennettiin Cygnaeus lågstadieskolalle ja Topeliusskolaan. Hissejä rakennettiin Albertin kouluun ja Topeliusskolaan. Valaistusta parannettiin kymmenissä kouluissa. Ekologinen näkökulma ja kestävä kehitys korostui tehokkaassa tilankäyttösuunnittelussa ja säilyttävässä purkutöitä minimoivassa perusparannustavassa. Kierrätystä edistettiin rakentamalla 13 lajitteluun soveltuvaa jäteasemaa. K u va M i k k o A u e r n i i t t y, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s 28 29

Kunnossapitomenot koulutuslinjoittain v. 1999 2001 Mmk Suomenkieliset koulut................................................. Mmk 70 Ruotsinkieliset koulut.................................................. 70 suorittamaan myös vaativia kosteusvauriopurkutöitä. Suunnittelupalvelut kilpailutettiin ja solmittiin kaksivuotisen puitesopimukset. Ammatillisista oppilaitoksista päivitettiin kuntokartoitukset ja tilattiin kuntokartoituksien päivitykset 22 yleissivistävän koulun kiinteistöstä. Kahdeksan viipalerakennuksen kunto selvitettiin erillisessä tutkimuksessa. Kiinteistötietokannan ja kunnossapitotöiden seurannan kehittämistä selvitetään toisaalta HKR:n huoltokirjakehitystyön ja toisaalta syksyllä alkaneen opetusviraston ehalaus-projektin (elektroninen hankinta ja laskujen käsittely) puitteissa. Kunnossapitotöiden tilauksia alettiin marraskuun alussa 2001 koeluontoisesti ennakkokirjata opetusviraston sähköiseen kirjanpitojärjestelmään. Kunnossapitoon oli vuonna 2001 käytettävissä määrärahaa 79,7 miljoonaa markkaa, joka käytettiin 99,5 prosenttisesti. Kaksi uutta peruskoulua Itä-Helsinkiin Jollakseen valmistui ala-asteen ja esiopetustilat sisältävä Korttelitalo Poikkilaakso. Rakennuksessa toteutettiin Suomen oloissa ainutkertainen koneavusteinen luonnonmukainen ilmanvaihtojärjestelmä. Vuosaareen valmistui tulevan Aurinkolahden peruskoulun sivukoulu Korttelitalo Auringonpilkku, jossa toimii alkuopetusluokkien lisäksi päiväkoti. Suurin uudisrakennushankkeista oli Pukinmäessä entisen yläasteen koulun laajennus ja muutos Pukinmäen peruskouluksi. Kohteessa on varauduttu myös viiteen maahanmuuttajien valmentavan opetuksen ryhmään. Lisäksi siellä toteutettiin yhden vaikeasti vammaisten ryhmän opetustila. Vuosaaressa sijaitseva Kallahden ala-aste laajennettiin niin ikään peruskouluksi. Paloheinässä laajennettiin Paloheinän ala-astetta, jolloin tontilla sijainneista tilapäisistä viipalekouluista voitiin luopua. Kirjastotoimen rakennuttamaan Vuotaloon sisältyi Tehtaanpuiston yläasteen ja Vuosaaren lukion lisätiloja. K u va M i k k o A u e r n i i t t y Malmilla sijaitseva Karviaistien erityiskoulu sai aineopetustilat, ruokailutilat ja salin sisältävän laajennuksen. Hyvinkäällä sijaitsevalle Lemmilän erityiskoululle valmistui aineopetustiloja sisältävä lisärakennus. Rakenteilla olivat Korttelitalo Ruuti Kivikkoon, Aurinkolahden peruskoulu Vuosaareen, Viikin normaalikoulu sekä Puistolan peruskoulun laajennus. Opetuslautakunta hyväksyi lisäksi Porolahden yläasteen laajennuksen ja sosiaaliviraston rakennuttaman Korttelitalo Tammisalon luonnossuunnitelmat. Koulurakentamisen kehittämishankkeista oli merkittävin Marjaniemeen sijoittuvan Korttelitalo Sinivuokon arkkitehtuurikilpailu. Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen AV-perustutkinnon rakennushanke saatiin lähes valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Työyhteenliittymä Arabia käynnisti hankkeen toteutuksen vuokrahankkeena Arabianrantaan, Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin ammattikoulutalot osti kohteen joulukuussa. Opetuslautakunta hyväksyi Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen tilantarveselvityksen marraskuussa. Kaupunginhallitus myönsi koululainoja yksityisille sopimuskouluille yhteensä noin 38,2 miljoonaa markkaa. Kiinteistöyksikkö laati rahoitusosaan investointiesitykset, valmisteli opetuslautakunnalle lausunnot lainahankkeista sekä ohjasi rakennuttamista. Peruskoulu- ja lukiorakentamiseen oli käytettävissä 292,4 miljoonaa markkaa ja käytettiin 275,5 miljoonaa markkaa, josta uudisrakentamiseen kohdistui 170,3 miljoonaa markkaa, perusparannuksiin 103,6 miljoonaa markkaa ja suunnitteluun 1,6 miljoonaa markkaa. Peruskoulu- ja lukiorakentamisesta kohdistui suomenkielisiin kouluihin 256,4 miljoonaa 60 50 40 1999 38,2 Ammatilliset oppilaitokset.............................................. 60 Käyttö yhteensä........................................................ 50 Käytettävissä........................................................... 40 30................................................................................ 30 20................................................................................ 20 10................................................................................ 10 0................................................................................ 0 5,3 2,3 45,9 45,9 2000 60,5 9,9 3,7 74,1 74,4 2001 68,0 markkaa eli 93,05 % ja ruotsinkielisiin kouluihin 19,2 miljoonaa markkaa eli 6,95 %. Ammatillisten oppilaitosten rakennuksiin oli käytettävissä 23,7 miljoonaa markkaa. Määrärahasta käytettiin 20,8 miljoonaa markkaa. Ylitysoikeutena vuoden 2002 talonrakennuksen määrärahoihin esitettiin 16,9 miljoonaa markkaa peruskoulu- ja lukiorakennusten osalta ja 2,9 miljoonaa markkaa ammatillisten oppilaitosten rakennusten osalta vuoteen 2002 siirtyvien hankkeiden loppuun saattamista varten. Siirtyvät hankkeet huomioon ottaen talonrakennusmäärärahaa jäi käyttämättä vain 0,04 %. Irtaimen omaisuuden perushankintoihin oli käytettävissä vuonna 2001 ylitysoikeudet mukaan luettuna 79,1 miljoonaa markkaa, josta käytettiin 60,5 miljoonaa markkaa. Koska rakennushankkeiden siirtyminen vuodenvaihteen lähelle tai vuoteen 2002 siirsi myös irtaimen omaisuuden perushankintoja, opetuslautakunta esitti kaupunginvaltuustolle ylitysoikeutta 10,8 miljoonaa markkaa (13,6 % kokonaismäärärahasta) irtaimiston perushankintojen loppuun saattamiseksi vuonna 2002. Lisärahoitusta ei saatu. 6,5 4,9 79,4 79,7 Rakennusinvestoinnit v. 1995 2001 Irtaimen omaisuuden perushankinnat v. 1996 2001 Mmk Peruskoulut ja lukiot Mmk Mmk Koulutoimi yhteensä.......................................................................................................................... Mmk 350 Ammatilliset oppilaitokset.................................................................................................................... 350 300 Käyttö yhteensä.............................................................................................................................. 300 250 Käytettävissä................................................................................................................................. 250 200.................................................................................................................................................... 200 150.................................................................................................................................................... 150 100.................................................................................................................................................... 100 50.................................................................................................................................................... 50 0.................................................................................................................................................... 0 1995 86,1 9,6 95,7 181,0 1996 131,0 27,8 158,8 198,6 1997 171,8 38,4 210,2 228,1 1998 206,3 41,8 248,1 251,9 1999 238,5 35,6 274,1 282,4 2000 289,0 31,4 320,4 326,8 2001 275,5 20,8 296,3 316,0 70 Ammattiopetustoimi......................................................................................................................... 70 60 Käyttö yhteensä.............................................................................................................................. 60 50 Käytettävissä................................................................................................................................. 50 40.................................................................................................................................................... 40 30.................................................................................................................................................... 30 20.................................................................................................................................................... 20 10.................................................................................................................................................... 10 0.................................................................................................................................................... 0 1996 8,5 9,6 18,1 18,1 1997 14,0 19,5 33,5 36,0 1998 34,9 29,5 64,4 72,4 1999 44,2 25,5 69,7 73,8 2000 37,1 28,2 65,3 79,9 2001 43,3 17,2 60,5 79,1 30 31

Palvelukeskus Palvelukeskus on opetuslautakunnan alainen nettobudjetoitu yksikkö joka tuottaa helsinkiläisten koulujen ja oppilaitosten tarvitsemat tukipalvelut. Näitä ovat ravintola-, siivous-, kouluisäntä-, teknisen työn kalustonhoidon ja tietotekniikan tukipalvelut. Palvelukeskuksella on asiakkaana myös Helsingin ammattikorkeakoulu, lasten päiväkoteja, kirjastoja ja kaupungin monitoimitiloja. Palvelukeskuksen organisaatio muodostuu huoltopalveluiden ja tietotekniikan tukipalveluiden tuotantoyksiköistä sekä hallintopalveluista. Avainasemassa ovat kouluissa mahdollisimman itsenäisesti toimivat palvelutiimit, jotka ovat omia tulosyksiköitä. Koulut on jaettu kahdeksaan piirialueeseen. Yleiset tavoitteet Palvelukeskuksen avaintulokset vuonna 2001 olivat asiakkuuden hallinta, hyvä työyhteisö, terveellinen ja turvallinen ympäristö, tietotekniikan täysimääräinen hyödyntäminen sekä prosessien tuottaminen laadukkaasti ja ajantasaisesti. Palvelukeskuksen toiminta perustuu sertifioituun laatujärjestelmään. Koulujen kanssa neuvoteltiin alkuvuodesta uudet palvelusopimukset, joissa aiempaa tarkemmin sovittiin palvelujen sisällöstä, laajuudesta, laadusta ja hinnasta. Tavoitteiden toteutuminen Palvelukeskuksen toimintakatteeksi oli asetettu 1,7 miljoonaa markkaa. Tavoite ylitettiin ja tilinpäätöksen mukainen kate oli 6,0 miljoonaa markkaa. Liikevaihto oli 277,1 miljoonaa markkaa. Kehittämällä laatua ja sertifikoimalla toimintaa varmistettiin kouluilla ja oppilaitoksissa terveellinen ja turvallinen ympäristö. Ulkopuolinen auditointi tehtiin vuoden aikana kahdesti ja palvelukeskuksen sisäisiä auditointeja eri toimipisteissä yhteensä noin 50. Laatukansio ja huoltopalveluiden palvelukäsikirja päivitettiin ja prosessikuvauksia täsmennettiin ajan tasalle. Palvelukeskuksessa tehtiin toimintariskien kartoitus, jonka on pohjalta laaditaan riskien hallintasuunnitelma. Ensiapukoulutusta annettiin siten, että vähintään yksi henkilö kussakin tiimissä on ensiaputaitoinen. Tulityökurssilla varmistettiin kouluisäntien ammattitaito kunnossapitotöiden valvonnassa. Vuoden aikana aloitettiin osaamiskartoitukseen perustuva ammatillisen koulutuksen kehittäminen niin, että koulutuksen sisältö vastaa tehtävään liittyviä osaamistarpeita. Oppisopimuskoulutusta annettiin palvelukeskuksen toimialan edellyttämiin tutkintoihin. Opetusministeriö antoi palvelukeskukselle kunniamaininnan oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa. Palvelukeskuksen toimistohenkilöstöstä 95 % suoritti atk-ajokortin. Palveluryhmille annettiin tietotekniikkakoulusta palkkaamalla toimistoon määräaikaiseen työsuhteeseen kiertävä atk-kouluttaja, joka antoi opetusta kouluilla. Kiinteistöhoidon ja siivoustyön mitoitukseen ja suunnitteluun hankittiin uudet tietokoneohjelmat. Ravintolapalveluiden osalta osallistuttiin sosiaaliviraston ja hankintakeskuksen kanssa Aromi-tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Palvelukeskuksessa kehitettiin työhyvinvointia erillisen ohjelman mukaisesti. Neljän piirialueen palveluryhmät osallistuivat ulkopuolisen konsultin järjestämiin piirikohtaisiin koulutustapahtumiin, joissa keskeisenä teemana oli edistää tiimien sisäistä synergiaa ja antaa tukea henkilöstölle jokapäiväisessä työssä jaksamiseen. Kannustusta tulospalkkiojärjestelmän avulla Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena ovat tyytyväiset asiakkaat ja muut sidosryhmät ja näiden halukkuus jatkuvaan liikesuhteeseen. Palvelukeskus seuraa asiakkaidensa tyytyväisyyttä vuosittain palvelukykykyselyllä. Vuoden 2001 asiakastyytyväisyyskyselyssä palveluryhmien laatu asteikolla 1 5 oli keskimäärin 3,85, kun sovittu tavoitetaso on 3. Tulosohjausta kehitettiin Balanced Scorecard -näkökulmasta ja omalla tulospalkkiojärjestelmällä. Järjestelmän piirissä oli koko henkilökunta. Tulospalkkioalueet olivat kate, palvelukyky, tuottavuus, työkyvyn kehitys ja toiminnan kehittäminen. Suurin painoarvo oli katteella ja palvelukyvyllä. Yksiköt saavat kustakin tulosalueesta tuloksen mukaisesti indeksipisteitä siten, että maksimipisteet voivat olla 1000. Tulospalkkiota aletaan maksaa pistemäärästä 400. Vuodelta 2001 palkkiota maksettiin yhteensä 1035 henkilölle keskimäärin 1327 markkaa henkilöä kohden. K u va J u t t a H u l d é n Huoltopalveluissa korostui turvallisuus Ravintolapalveluissa kiinnitettiin huomiota erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden kouluruokailuun. Lisäksi panostettiin omavalvonnan kehittämiseen muun muassa koulutuksen avulla. Kouluisäntäpalvelu panosti koulukiinteistöjen turvapalvelujen kehittämiseen uusimalla hälytyspäivystysjärjestelmän ja vartiointisopimukset. Henkilöturvallisuuden parantamiseksi asennettiin kaikkiin koulukiinteistöihin poistumisteitä osoittavat kilvet ja alkusammutuskaluston määrää lisättiin tuntuvasti. Erilaisissa kesän 2001 tapahtumissa (muun muassa Helsinki Cup) palvelukeskus huolehti tarpeen mukaan joko majoitus-, valvonta-, siivous- tai ravintolapalveluista. Palvelukeskus vastasi peruskoulujen teknisen työn kalustonhoidosta varustamisen, huollon ja työturvallisuuden osalta. Tietotekniikkapalvelujen tehtäviin kuuluu järjestää Helsingin kaupungin ylläpitämille kouluille, oppilaitoksille ja opetusvirastolle toimintavarma, yhteiselle pohjalle rakennettu tietotekniikan käyttöympäristö ja asiakasläheinen käyttötuki. Toiminnot järjestettiin vuonna 2001 sopimusteitse opetusviraston tietotekniikkaprojektin kanssa. Palvelukeskuksen tulot ja menot v. 1999 2001 Mmk 100 Tulot 1999 237,528 Mmk Tulot 2000 267,177 Mmk Tulot 2001 277,119 Mmk Menot 1999 226,235 Mmk Menot 2000 258,196 Mmk Menot 2001 271,076 Mmk Mmk 100 200 Palvelukeskuksen menot menolajeittain v. 2001 200 300 Henkilöstömenot Aineet ja tarvikkeet, Palvelujen ostot Vuokrat 60,7 % muut menot 24,5 % 13,8 % 1,0 % 300 32 33

Hallinto- ja kehittämispalvelut Hallinto-, talous- ja opetuksen tukipalveluista opetusvirastossa vastaavat kehittämisyksikkö ja talousyksikkö. Kehittämisyksikön strategiapalvelut-ryhmä tukee johdon strategista päätöksentekoa. Ryhmä vastaa keskitetyistä työnantaja- ja henkilöstöhallinnon palveluista, organisaation ja laatupolitiikan kehittämishankkeista, kansainvälisistä asioista ja keskitetystä viestinnästä. Kehittämisyksikön alaisuudessa toimivat myös tietohallintoryhmä ja mediakeskus. 1.4. 2001 perustettuun tietohallintoryhmään on keskitetty useimmat viraston tietohallinnon alaan liittyvät toiminnot. Tietohallintoryhmä jakautuu tietojärjestelmä-, infra- ja tietoturva-, tietoliikenne- ja tietohuoltopalveluihin. Tietohallintoryhmän ohjauksessa on myös ostopalveluperiaatteella atk-teknisten toimintaympäristöjen ylläpidosta huolehtiva opetusviraston palvelukeskuksen tietotekniikkapalvelut. Mediakeskus järjestää laaja-alaista uuteen teknologiaan liittyvää täydennyskoulutusta ja konsultointia opettajille, rehtoreille sekä opetusviraston hallintohenkilöstölle. Mediakeskus seuraa alansa kehitystä, kokeilee, arvioi ja testaa opetuskäyttöön soveltuvia uusia oppimisympäristöjä, laitteita, ohjelmistoja sekä kehittää tieto-, viestintä- ja mediateknologian opetuskäyttöä edistäviä toimintamalleja. Talousyksikköön on koottu opetusviraston hallinnon keskitettyjä palvelutehtäviä. Yksikkö vastaa taloussuunnittelun koordinoinnista, tilitoimesta, palkanlaskennasta, virastopalveluista, opetusviraston neuvonta- ja palvelupisteestä, viraston johdon tietojärjestelmien kehittämisestä sekä opetuslautakunnan sihteeripalveluista. Yleiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto asetti vuoden opetusviraston hallinnon 2001 sitoviksi tavoitteiksi hallinnon kehittämisen ja rationalisoinnin, jotta opetusvirasto pystyy vastaamaan opetustoimen määrällisen ja laadullisen kasvun toiminnalle aiheuttamiin vaatimuksiin. Hallinnon laatua tuli parantaa kehittämällä hallinnollisia palvelukokonaisuuksia yksiköiden kanssa. Opetuslautakunnan ja opetusviraston johdon päätöksentekoa tuli parantaa valmistelua ja tietojärjestelmiä kehittämällä. Lisäksi tuli varmistaa koulujen ja oppilaitosten hallinnon toimintaedellytykset ja päätösvallan delegoinnin toimivuus. Mediakeskuksen avaintuloksia vuonna 2001 olivat syventävän- ja pedagogisen koulutustarjonnan kehittäminen ja laajentaminen, konsultoinnin lisääminen ja tehostaminen kouluissa ja oppilaitoksissa sekä studiotoiminnan käynnistäminen. Tavoitteiden toteutuminen Hallinnon kehittämistyölle asetettiin useita toiminnallisia tavoitteita, jotka saavutettiin pääosin. Opetusviraston henkilöstöstrategia päivitettiin siten, että se ulottuu vuoteen 2004. Erityisenä painopistealueena on henkilöstön kehittäminen, rekrytointi sekä työhyvinvoinnin ylläpito. Viestinnän organisaatiouudistus käynnistettiin ja opetusvirastolle laadittiin uusi viestintästrategia vuosille 2002 2005. Opetusvirasto oli mukana pilottina keskushallinnon dokumenttienhallintaprojektissa. Viraston koko henkilökunta ei suorittanut asetetun tavoitteen mukaisesti vähintään atkajokortin edellyttämää tietotasoa. Atk-ajokortin oli viraston suoriterekisterin mukaan suorittanut vuoden loppuun mennessä 56,5 % vakinaisesta henkilökunnasta. Opetusviraston hallinnon bruttomenot alittivat sitovan ylärajan 5,7 miljoonalla markalla toteumaprosentin ollessa 93,1. Säästöjä syntyi palvelujen ostoihin varatuissa määrärahoissa, joita käytettiin ennakoitua vähemmän lähinnä tietotekniikkapalveluihin (1,7 miljoonaa markkaa) sekä henkilöstön matkakuluihin (1,3 miljoonaa markkaa). Painoa laatutyölle Laadun kehittämistyötä painotettiin viraston hallinnossa vuonna 2001. Opetusviraston johtoryhmä teki Euroopan laatupalkintokriteereiden mukaisen itsearvioinnin koko viraston hallinnossa. Itsearvioinnin tulosten perusteella teetettiin ulkoinen arviointi, jonka tulosten perusteella laadittiin opetusviraston hallinnon kehittämissuunnitelma vuodelle 2002. Suunnitelmaan sisältyy lukuisia laadun ja toiminnan parantamishankkeita. Opetusviraston hallinnon kaikkien linjojen ja yksiköiden tuottamista palveluista tehtiin kysely. Kysely toimitettiin peruskoulujen ja lukioiden rehtoreille sekä otoksella valittujen oppisopimuskeskuksen työnantaja- ja opiskelija-asiakkaiden vastattavaksi. Kyselyn tulosten perusteella vastaajaryhmät näyttävät olevan melko tyytyväisiä opetusviraston hallinnon henkilökunnan palvelualttiuteen ja asiantuntemukseen. Kehittämisen kohteiksi nousivat asioiden käsittelyn nopeus ja sovitussa käsittelyajassa pysyminen, kerralla kuntoon -periaatteen toteutuminen, henkilökunnan nopea tavoitettavuus sekä neuvonnan ja opastuksen riittävyys. Laatutyötä tuettiin viraston johtoryhmälle ja hallintohenkilöstölle järjestetyllä laatukoulutuksella. K u va M e d i a k e s k u s, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s 34 35

K u va M e d i a k e s k u s, k u va n k ä s i t t e l y R h i n o c e ro s Taloushallinnon prosesseja uudistettiin Taloushallintoa kehitettiin vuonna 2001 tarkastelemalla toiminnallisia palvelukokonaisuuksia ja prosesseja osana opetusviraston laatupolitiikkaa ja tulospalkkiojärjestelmää. Talousyksikössä toteutettiin laatupalkintokriteerien mukainen toiminnan itsearviointi. Talousarvion valmisteluprosessia uudistettiin. Kaupunginhallituksen päätösten edellyttämällä tavalla kehitettiin kaupungin ja yksityisten koulujen kustannusvertailtavuutta, tarkastustoimintaa ja tilitysohjeita. Myös valtionosuusasioiden hoitoprosessia kehitettiin. Talousarvion toteutumisennustemenettelyä kehitettiin. Huomiota kiinnitettiin toteutuneiden oppilasmäärätietojen ennustetietojen kehittämiseen. Ennusteet laadittiin ensimmäistä kertaa kuukausittain aiempien neljännesvuosiennusteiden sijasta. Elektronisen taloushallinnon kehittämiseksi käynnistettiin hanke. Opetustoimen talouden raportointijärjestelmän uudistamista jatkettiin. Tilitoimen palvelut osallistui kaupunginkanslian matkalaskujen pilottihankkeeseen. Palkanlaskennan organisointia ja palveluprosessia kehitettiin. Opetusvirasto oli mukana yhtenä neljästä kaupungin virastosta pilotoimassa kaupungin dokumentinhallintajärjestelmää kirjastossaan ja arkistossaan. Opetusvirastolle laadittiin arkistonhoidon kehittämissuunnitelma ja oppilaitoksille toimitettiin uudet arkistointisuunnitelmaohjeet. Ammattikorkeakoulun kanssa solmittiin sopimus puhelinvaihdepalvelun hoitamisesta. Hankinnoista annettiin uudet ohjeet ja hankintatietoutta edistettiin muun muassa järjestämällä henkilöstölle hankintakoulutusta. Verkko-oppimista kehitettiin Mediakeskuksessa käynnistyi vuonna 2001 verkko-oppimisen kehittämiseen tähtäävä työ, jossa etsitään sopivia työvälineitä ja pedagogisia käytäntöjä yleissivistävien koulujen ja ammatillisten oppilaitosten käyttöön. Vastuullisen ja turvallisen Internetin käytön edistämiseksi toteutettu EU-rahoitteinen Safer Use of Internet -projekti (SUI) tuotti opetusmateriaalipaketin, joka jaettiin kaikille helsinkiläisille peruskouluille. ITCOLE-projekti käynnistyi (Innovative Technologies for Collaborative Learning and Knowledge Building). Projektin tavoitteena on kehittää yhteisöllistä oppimista tukevia pedagogisia käytäntöjä sekä näitä periaatteita palveleva Internet-pohjainen opiskeluympäristö. Opetushallituksen osittain rahoittamassa Kosmopolis-projektissa luotiin lukion kurssina toteutettava ja www-ympäristöön luotu rooli- ja elämyspeli. Opetushallituksen osittaisella rahoituksella toteutettiin myös verkkoopinto-ohjauksen hanketta (VOPO). Mediakeskus suunnitteli ja järjesti oppilaitoskohtaista verkkopedagogian täydennyskoulutusta ja konsultointia ammatti- ja aikuiskoulutuslinjan ESR-hankkeessa mukana oleville oppilaitoksille (Työssäoppimista verkossa-projekti). Vuoden lopulla valmisteltiin OPIT-oppimisympäristökokeilun käynnistämistä pilottihankkeena seitsemässä yleissivistävän koulutuslinjan koulussa. Vuoden 2001 talousarviossa oli varauduttu mittavan verkko-oppimishankkeen toteuttamiseen. Verkkokoulun kehittämistavoite ei toteutunut, koska markkinoilla olevat verkko-oppimisalustat eivät vielä vastanneet tarpeita. Tietotekniikan koulutustarjontaa lisättiin ja kurssivalikoima monipuolistui. Kurssikäynneissä ylitettiin 5000 osallistumiskerran raja. Mediakeskus järjesti myös tietokoneen ajokorttitutkintoon tähtäävää koulutusta koko opetustoimen henkilöstölle. Vuoden lopussa ajokorttitutkinnon oli suorittanut 786 henkilöä ja tutkinnon aloittaneita oli 1284. Kuva- ja äänistudiot valmistuivat tuotantokäyttöön helmikuussa 2001. Studiotuotantoihin osallistui syksyn aikana noin 100 opettajaa ja 500 oppilasta. Mediakeskuksen toteutuneet bruttomenot olivat 11,2 miljoonaa markkaa eli 60,0 % talousarviosta (18,7 miljoonaa markkaa). Säästöjä syntyi, koska verkkokouluhanke ei toteutunut. Tietohallinnon prosesseja vakiinnutettiin Vuoden 2001 aikana tietohallintoryhmässä ylläpidettiin yli 11 000 työaseman tietoliikenneverkkoa ja 40 ohjelmistoa. Verkkopalveluista vakiinnutettiin intranet. Uutena järjestelmänä otettiin käyttöön Opevinet-kurssihallintaohjelmisto. Opetusviraston oman smtp-sähköpostijärjestelmän uudistaminen saatettiin loppuun. Opetusvirasto osallistui kaupunkitason tietohallinnon kehittämiseen muun muassa Helnet-tietoliikenneverkon, dokumenttienhallintajärjestelmän ja matkalaskujärjestelmän osalta. Tietohallintoryhmä aloitti toimintansa viraston eri tulosyksiköitten 2001 talousarvioon varaamin taloudellisin resurssein. Vuonna 2001 tietohallintoryhmän käyttömenot olivat 2,4 miljoonaa markkaa ja investointeihin käytettiin linjojen talousarvioihin varattuja määrärahoja. Lisäksi tietohallintoryhmä hankki opettajien kannettavia mikrotietokoneita suomen- ja ruotsinkielisille yleissivistäville kouluille yhteensä 3,8 miljoonalla markalla ja ammatillisille oppilaitoksille 0,9 miljoonalla markalla. K u vat M e d i a k e s k u s Tietoliikennerunkoverkon käyttömenot vuonna 2001 olivat 5 miljoonaa markkaa ja investoinnit 1,5 miljoonaa markkaa. Koulujen ja oppilaitosten tietotekniikan laitteistojen hankintaan kehitettiin laitetarjotinmenettely. Näin päästiin suurissa hankintaerissä edullisempiin hankintoihin. Vuoden 2001 lopussa suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa oli käytössä viittä vuotta nuorempia mikrotietokoneita opetuksessa keskimäärin yksi tietokone kahdeksaa oppilasta kohden. 36 37

Henkilöstö ja talous Henkilöstö Helsingin kaupungin opetustoimessa työskenteli 31.12. 2001 yhteensä 6687 henkilöä päätoimisesti. Heistä 4361 oli vakinaisia ja 2326 määräaikaisia. Henkilöstöstä päätoimisia peruskoulun, lukion ja aikuislukion opettajia ja rehtoreita/koulunjohtajia oli 3638. Suomenkielisten koulujen opettajia ja rehtoreita/ koulunjohtajia oli 3294 ja ruotsinkielisten koulujen opettajia ja rehtoreita/koulunjohtajia 344. Ammatillisten oppilaitosten opettajia ja rehtoreita 604. Viraston hallinnon henkilöstöä oli 305 (ilman palvelukeskuksen hallintoa), peruskoulujen, lukioiden ja aikuislukion muuta henkilöstöä 712 ja ammattija aikuiskoulutuslinjan oppilaitosten ja pajojen muuta henkilöstöä 142. Palvelukeskuksen henkilöstön määrä oli kokonaisuudessaan 1286 (lukuun sisältyy myös palvelukeskuksen hallinnon henkilöstö). Muun kuin opetushenkilöstön suurimmat ryhmät olivat koulunkäyntikäyntiavustajat, psykologit ja kuraattorit, koulusihteerit, kouluisännät, kouluhuoltajat ja vastaavat kouluhuoltajat. Työllistettyjä oli tämän lisäksi 59. K u va B o y H u l d é n Huolena pätevien opettajien saatavuus tulevaisuudessa Opetusviraston henkilöstöhallinnon painopistealueena vuonna 2001 olivat työhyvinvointi ja osaamisen korostaminen. Näitä asioita painotettiin myös marraskuussa hyväksytyssä, vuodelle 2004 ulottuvassa henkilöstöstrategiassa. Erityisenä huolenaiheena opetusvirastossa on viime vuosina ollut kelpoisien opettajien saatavuus. Asiaa pohdittiin opetusviraston asettamassa opettajatarvetyöryhmässä, joka sai työnsä päätöksen toukokuussa 2001. Työryhmän arvion mukaan opettajien eläkkeelle jääminen ja nykyisten eikelpoisten opettajien korvaaminen kelpoisilla tulee aiheuttamaan sen, että seuraavan kuuden vuoden aikana tullaan Helsingin yleissivistäviin kouluihin tarvitsemaan yli 1200 uutta opettajaa. Työryhmä päätyi esittämään yhteensä 25 eri toimenpide-esitystä pätevien opettajien saatavuuden turvaamiseksi tulevina vuosina. Toimenpide-esitykset liittyvät opettajien koulutuksen kehittämiseen ja lisäämiseen, henkilöstöetuuksien ja palkkauksen kehittämiseen, opetustoimen imagoon ja markkinointiin, opetustoimen resursseista ja kehittämisestä huolehtimiseen ja työhyvinvointiin. Opetusvirastossa käynnistettiin sähköisen rekrytoinnin kehittämishanke, jolla pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan lähinnä määräaikaisten opettajien rekrytointia. Tavoitteena on suunnitella ja hankkia järjestelmä, jossa olevaan tietokantaan opettajat voivat jättää hakemuksiaan, ja jossa voidaan ilmoittaa avoimista työtehtävistä. Vuonna 1999 käynnistynyt opettajien kokonaistyöaikaprojekti jatkui ja käsitti vuonna 2001 kolme koulua, joista kaksi oli yläasteen kouluja ja yksi ala-asteen koulu. Tulospalkkausta laajennettiin niin, että koko viraston hallinto oli mukana tulospalkkauskokeilussa. Tulokset määriteltiin ja niiden toteutumista seurattiin tasapainotetun mittariston neljän osa-alueen alueella, jotka olivat prosessit, asiakaskeskeisyys, talous ja osaaminen. Yksitoista suomenkielistä yleissivistävää koulua oli mukana tulospalkkiojärjestelmässä. Tavoitteina oli muun muassa kehittää koulujen tuloksellisuuden arviointia, kokeilla ryhmäpalkitsemisen toimivuutta kouluissa ja tukea kehittämishankkeiden toteuttamista. Palvelukeskuksella oli oma tulospalkkiojärjestelmänsä. Opetusviraston päätoimisen henkilöstön määrän kehitys yksiköittäin v. 1997 2001 4000 3500 3000 2500 2000 1997 3238 968 628 175 987 1998 3335 997 732 180 1079 Opetusviraston henkilöstö yksiköittäin v. 2001 Yleissivistävä koulutuslinja 3915 58 % Ruotsinkielinen koulutuslinja 435 7 % Palvelukeskus 1286 19 % Viraston hallinto 305 5 % Ammatti- ja aikuiskoulutuslinja 746 11 % Opetustoimen henkilöstön kokonaismäärän kehitys v. 1997 2001 1997 1998 1999 2000 2001 Muutos % Vakinaista henkilöstöä 3692 3854 3989 3779 4361 15,4 Määräaikaista henkilöstöä 2304 2469 2680 2480 2326 6,2 Työllistettyjä 209 303 86 135 59 56,3 Yhteensä 6205 6626 6755 6394 6746 5,5 Peruskoulujen ja lukioiden opettajat /rehtorit.................................................................................................. 4000 Ammatillisten oppilaitosten opettajat /rehtorit................................................................................................. 3500 Peruskoulujen ja lukioiden muu ja viraston hallinnon henkilöstö................................................................................ 3000 Ammatillisten oppilaitosten ja pajojen muu henkilöstö......................................................................................... 2500 Palvelukeskus (sisältää myös hallinnon)....................................................................................................... 2000 1500.................................................................................................................................................... 1500 1000.................................................................................................................................................... 1000 500.................................................................................................................................................... 500 0.................................................................................................................................................... 0 Painopiste työhyvinvoinnin kehittämisessä Opetusviraston henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia selvitettiin Työterveyslaitokselta tilatussa laajassa tutkimuksessa, jonka tulokset valmistuivat syyskuussa 2001. Selvityksen kohteena oli koko opetusviraston henkilöstö. Selvitys osoitti, että työilmapiiriä opetusvirastossa pidettiin vapautuneena ja jopa kannustavana sekä tasa-arvon koettiin toteutuneen. Työ koettiin mielekkääksi ja siihen oltiin sitoutuneita. Toisaalta esimiestyöhön toivottiin kehittämistä, ja hallinnon ja koulujen/oppilaitosten suhde koettiin etäiseksi. Kiire koettiin henkisesti rasittavana ja työn ulkoista palkitsevuutta ei pidetty riittävänä. Tutkimuksen pohjalta käynnistettiin vuoden 2001 lopulla kaupunginkanslian työhyvinvointiohjelman periaatteita mukaillen laaja työhyvinvoinnin kehittämishanke, jos- 1999 3483 957 847 224 1158 2000 3568 484 870 81 1256 2001 3638 Opetustoimen päätoimisen henkilöstön kokonaismäärän kehitys (ilman työllistettyjä) v. 1997 2001 1997 5996 1998 6323 1999 6669 2000 6259 2001 6687 Henkilöstön määrä 2000 4000 6000 8000 Opetustoimen henkilöstön työkyky henkilöstön oman arvion mukaan 0 4 heikko 3 % 5 6 alentunut 6 % 7 8 keskim. 43 % 9 10 hyvä 48 % 604 1017 142 1286 38 39