1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla
Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti tarjonnan ja kysynnän mukaan: Tarjonta määrittyy poliittisten ilmastotavoitteiden mukaan; EU asettaa päästöilleen ylärajan Kysyntä riippuu yritysten energiavalinnoista ja suhdanteista; taantumassa päästöt alenevat, nousukautena kasvavat Päästökauppasektori kattaa noin 45 % EU:n päästöistä Suomessa noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta Ongelmana päästökaupan rajoittuminen EU-alueelle Eurooppalaisten yritysten kilpailuhaitta ja hiilivuotoriski
EU:n päästövähennystavoitteet vuodelle 2020 Päästövähennystavoite -20 % v. 1990 tasosta eli -14 % v. 2005 tasosta Päästökauppasektori tavoite -21 % v. 2005 tasosta Muut sektorit (liikenne, maatalous ja rakennusten öljylämmitys) tavoite -10 % v. 2005 tasosta Jäsenmaakohtaiset tavoitteet Lähde: TEM 3 Suomi 16 %
Toimintaperiaate yrityksen näkökulmasta Päästökaupan piiriin kuuluva yritys hankkii päästöoikeudet saamalla niitä maksutta (ns. hiilivuotosektori) ostamalla EU:n tai eräiden jäsenmaiden huutokaupoista ostamalla jälkimarkkinoilta (muilta yrityksiltä tai pörsseistä) Yrityksen tulee vuosittain raportoida toteutuneet päästöt ja luovuttaa niitä vastaava määrä päästöoikeuksia Energiavirastolle Yritykset voivat itse valita kustannustehokkaimman tavan vähentää päästöjä, esim: Käyttääkö fossiilista energiaa ja ostaa päästöoikeuksia? Vai investoidako energiatehokkuutta parantavaan teknologiaan ja myydä pois päästöoikeuksia? Vai siirtyäkö uusiutuvaan energiaan ja myydä pois päästöoikeuksia? 4
Yritykset saavat päästöoikeuksia sekä ostamalla että maksutta 1) Sähkön tuottajat - Ostavat kaikki päästöoikeutensa huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta 2) Teollisuus ja kaukolämmön tuotanto - Vuonna 2013: ostettava 20 % laskennallisesta tarpeesta - Vuonna 2020: ostettava 70 % laskennallisesta tarpeesta - Ilmaisjakoon vaikuttaa myös toiminnan hiilidioksiditehokkuus 3) Teollisuus, jolla hiilivuodon riski - Teollisuus, joka kohtaa globaalin kilpailun (eli kärsii eniten kilpailuhaittaa EU:n muita tiukemmista pelisäännöistä) - Voi saada jopa 100 % laskennallisesta tarpeesta ilmaiseksi - Ilmaisjakoon vaikuttaa myös toiminnan hiilidioksiditehokkuus 5
Päästöoikeuden hinta seuraa talouden kehitystä 35 Päästöoikeuden Spot-hinta, euroa/co2-tonni 30 25 20 15 10 5 0 12.6.2008 12.6.2009 12.6.2010 12.6.2011 12.6.2012 12.6.2013 Lähde: Point Carbon, 3.1.2014
Päästökauppajärjestelmät maailmalla KANADA Quebec: Alkoi 2013: sähköntuotanto ja teollisuus Alberta: Alkoi 2007: Teollisuus Ontario, Manitoba, Br. Columbia: Suunnitteilla USA Kalifornia: Alkoi 2013: sähköntuotanto ja teollisuus Regional GHG Initiative: Alkoi 2009: sähköntuotanto MEKSIKO, CHILE Suunnitteilla BRASILIA Rio de Janeiro: Suunnitteilla 7 EU Alkoi 2005: sähköntuotanto, teollisuus, lentoliikenne SVEITSI Alkoi 2008: Sähköntuotanto, teollisuus KAZAKSTAN Alkoi 2013: sähköntuotanto, teollisuus UKRAINA Suunnitteilla Lähde: IEA World Energy Outlook 2013 ETELÄ-AFRIKKA Alkaa 2015: sähköntuotanto, teollisuus KIINA Viisi kaupunkia, kaksi maakuntaa: Pilotit alkoivat 2013 Kansallinen päästökauppa: Suunnitteilla ETELÄ-KOREA Alkaa 2015: sähköntuotanto ja teollisuus JAPANI Tokio: Alkoi 2010: teollisuus ja kaupalliset kiinteistöt Saitama: Alkoi 2011: teollisuus ja kaupalliset kiinteistöt AUSTRALIA Alkoi 2012, päätetty lopettaa UUSI-SEELANTI Alkoi 2008: sähköntuotanto, teollisuus, jäte, liikennepolttoaineet jne.
8 Komission ehdotus päästökaupan uudistamiseksi 2020-luvulla
Komission ehdotus päästökaupan uudistamiseksi Päästökauppa on osoittautunut kustannustehokkaaksi keinoksi vähentää päästöjä Vaikka 2020-päästötavoite saavutetaan, komission mukaan päästöoikeuden hinta on liian halpa Alhainen hinta ei kannusta investoimaan uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkuuteen Komissio julkaisi tammikuussa 2014 ehdotuksen uudesta mekanismista päästökaupan tarjonnan hallintaan 9
Tarjonnan hallintamekanismin periaate Käyttöön vuonna 2021 alkavalla kaudella Perustetaan markkinoita vakauttava reservi (market stability reserve) jonne päästöoikeuksia voisi ylijäämätilanteessa siirtää josta niitä voisi kysynnän kasvaessa palauttaa markkinoille Siirrot ja palautukset perustuisivat ennalta sovittuihin kynnysarvoihin 10
Milloin mekanismi tulee käyttöön Keskeinen tunnusluku: päästöoikeuksien ylijäämä (ks. seur. dia) kierrossa olevien päästöoikeuksien määrä Siirto reserviin, jos päästöoikeuksien ylijäämä on yli 833 milj. kpl Reserviin siirtyisi vuosittain enintään 12 % ylijäämästä vähintään 100 miljoonan päästöoikeusyksikön erissä Palautus markkinoille, jos ylijäämä on alle 400 miljoonaa Päästöoikeuksia palautetaan myös silloin, jos hinta nousee nopeasti 11
Päästöoikeuksien siirto ja palautus Päästöoikeuksien ylijäämä Ylijäämä = Yli 833 milj. Ylijäämä = alle 400 milj. Päästöoikeuksia siirretään reserviin 12 % ylijäämästä, vähintään 100 milj. kpl erissä Tavoiteltu vaihteluväli, jolloin ei toimenpiteitä Päästöoikeuksia palautetaan markkinoille 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 12
Esimerkkilaskelma Myönnettyjen päästöoikeuksien kokonaismäärä vuodesta 2008 + Kansainvälisten päästöoikeuksien kokonaismäärä vuodesta 2008 - Käytettyjen päästöoikeuksien kokonaismäärä vuodesta 2008 - Päästöoikeuksien määrä reservissä vuonna 20XX Päästöoikeuksien ylijäämä vuonna 20XX Toukokuussa 2020 komissio ilmoittaa päästöoikeuksien ylijäämän vuonna 2019 Oletus: vuonna 2019 ylijäämä 1 300 miljoonaa päästöoikeutta Tällöin reserviin siirtyisi vuonna 2021 12 % eli 156 miljoonaa päästöoikeutta PointCarbonin arvio hintavaikutuksesta keskimäärin 2020 2030: 27 euroa / tonni ilman mekanismia 40 euroa / tonni mekanismin kanssa 13
Johtopäätökset Tarjonnan hallintamekanismi vaikuttaa päästökaupan perusperiaatteisiin: markkinaehtoisuus ja kustannustehokkuus Uuden mekanismin käyttöönoton tarpeellisuus ja toimivuus on harkittava tarkkaan Positiivista on tarjonnan hallinnan automatiikka ja aloitusajankohta 2021 Kilpailukykyvaikutukset minimoitava Hiilivuotosektorille maksuttomat päästöoikeudet täysimääräisesti Epäsuorien kustannusten hyvitys niin kauan, kunnes saadaan kattavat kansainväliset ilmastositoumukset Pysyvyyttä hiilivuotoyritysten asemaan Ennakoitavuus ja läpinäkyvyys maksimoitava Eliminoitava mahdollisuus muuttaa pelisääntöjä kesken kauden
Lisätiedot Kati Ruohomäki asiantuntija Ilmasto, energia ja materiaalitehokkuus: ilmastovelvoitteet ja päästökauppa energian käytön ohjauskeinot materiaalitehokkuuden edistämiskeinot gsm 040 767 5684 puh. 09 4202 2562 kati.ruohomaki@ek.fi 15