EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Transkriptio

1 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan viitekehys Työpaikkoja ja hyvinvointia Eurooppaan ja Suomeen Menestyvät yritykset, kestävä tuotanto ja talouden kasvu Johdonmukaisella politiikalla kilpailukykyinen toiminta- ja investointiympäristö yritystoiminnalle Energia- ja ilmastopolitiikka Innovaatiopolitiikka Kauppa- ja kilpailupolitiikka Muut politiikat 2

3 Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut ja kotitaloudet toimivat energian varassa Suomi on erityisen energiariippuvainen maa (ilmasto, välimatkat, teollisuusrakenne) Yritykset toimivat ja työllistävät siellä, missä ne saavat energiaa kilpailukykyiseen hintaan Suomalaisen teollisuuden valttina on vähäpäästöinen sähkö ja energiatehokkuus Ilmastonmuutos on ihmiskunnan polttavimpia ympäristöhaasteita Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä johtuu fossiilisen energian tuotannosta ja käytöstä EU ei pysty yksin pelastamaan ilmastoa EU:n osuus päästöistä laskee nopeasti; 8 % vuonna 2020 ja 4-5 % vuonna 2030 USA, Kiina, Intia ym. suuret taloudet mukaan ilmastotalkoisiin 3 Mikael

4 EU valmistelee energia- ja ilmastopolitiikan uusia suuntaviivoja vuoteen 2030 Kuinka turvaamme EU:n talouden elpymisen? Miten pärjäämme kv-markkinoilla, kun kilpailijoiden energiakustannukset laskevat? Kuinka puolustamme eurooppalaisia työpaikkoja? Miten huolehdimme hyvinvoinnista? Kuinka EU hillitsee ilmastonmuutosta? Rajoitammeko päästöjä yksipuolisesti vai ajammeko globaalisti tasapuolisia velvoitteita? Keppiä vai porkkanaa yrityksille: sääntelyä ja rajoituksia vai innovaatioita ja toimivia markkinoita? 4

5 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme tavoitetta vuoteen 2020 ( ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt -20 % 2) Uusiutuvan energian osuus 20 % 3) Energiatehokkuus +20 % (ohjeellinen) Tavoite 2050: päästöt -80 % Rinnakkaiset ja päällekkäiset tavoitteet, ohjauskeinot ja mekanismit Mitätöivät toistensa tehoa ja lisäävät kustannuksia EU:n kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole saanut seuraajia Kioto2-ilmastosopimus kattaa vain 15 % maailman päästöistä EU:n osuus globaalipäästöistä arviolta 8 % vuonna 2020 ja 4 5 % vuonna 2030 Kilpailukyky- ja ilmastonäkökulmia ei ole sovitettu riittävästi yhteen 5

6 Lähtökohdat 2030-päätöksentekoon Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti Energiamarkkinoiden murros ja talouskriisi Energia on yhä vakavammin EU:n kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä Yhteiskunta tarvitsee riittävästi ja varmasti energiaa kohtuuhintaan Suomi on erityisen riippuvainen energiasta Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeää ja keinot on valittava viisaasti Päästöjä vähennettävä globaalisti, kustannustehokkaasti ja kilpailua vääristämättä Ylisääntelyn sijaan markkinavetoista kehitystä Johdonmukaista, selkeää ja pitkäjänteistä politiikkaa Nykyistä mallia ei voi kopioida uudelle kaudelle 6

7 EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Päästövähennykset -20% vs Päästökauppasektori: -21 % vs Muut sektorit: EU -10 %, Suomi -16 % vs Uusiutuvan energian osuus EU 20 % Suomi 38% energian loppukulutuksesta Liikenne: EU 10 %, Suomi 20% Energiatehokkuus + 20% - Ei-sitova (tosin EED:ssä sitova velvoite) Komission esitys & & Eurooppaneuvosto 10/2014 -> Vain yksi jäsenmaita sitova ylätavoite 2030 Päästövähennykset Uusiutuvan energian Energia- vähintään -40 % osuus EU-tasolla vs Päästökauppasektori vähintään 27% -43 % - EU-laajuinen, sitova vs Ei maakohtaisia tavoitteita Muut sektorit: - Kansallisia EU -30% vs. 2005, Suomi? toimenpideohjelmia Tarkistus Pariisin jälkeen - Ei liikennetavoitetta tehokkuus väh % - EU-laajuinen, ei-sitova - Ei maakohtaisia tavoitteita

8 40 % päästötavoite linjassa 2050-tavoitteen kanssa CO2-päästöt verrattuna v Nykyinen politiikka -20 % 2020 Tiekartta % Tavoite % 8 Lähde: Komission vähähiilitiekartta 2050

9 Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi päästökauppasektorille (ETS)? Vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs ETS 43 % vs Vuoden 2020 vähennystavoite ETS 21 % vs Tavoite yli kaksinkertaistuu vain kymmenessä vuodessa Moni suomalainen teollisuusyritys joutuu ostamaan lisää päästöoikeuksia Hinta jopa 40 / hiilidioksiditonni; arvio Point Carbon Energian hinnat nousevat = päästökaupan epäsuora kustannusvaikutus Hyvitettävä energiaintensiiviselle teollisuudelle, kunnes saadaan globaalisti tasapuoliset ilmastositoumukset 9

10 Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi päästökaupan ulkopuolisille sektoreille (ei-ets)? Päästökaupan ulkopuoliset sektorit eli ei-ets Liikenne, maatalous, rakennusten öljylämmitys, jätehuolto, teollisuuskaasut Vertaa vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs ei-ets 30 % vs Vuoden 2020 vähennystavoite 10 % vs Tavoite kolminkertaistuu vain kymmenessä vuodessa Suomelle jopa % päästövähennysvelvoite?! Vähennyskustannukset per CO2-tonni: joillakin sektoreilla jopa satoja euroja tai yli euroa Suomi joutunee päästöoikeuksien ostajaksi Päästöoikeuksien oston oltava sallittua 10

11 Elinkeinoelämän arvio komission 2030-esityksestä Vain yksi päätavoite (päästövähennys) tuo selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja tuloksellisuutta Päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja edullisesti sekä samalla investoida ja työllistää, kun kilpailukyky säilytetään Uusiutuva energia ja energiatehokkuus lisääntyvät päästökauppasektorilla markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti, ilman päällekkäistä ohjausta Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla voidaan käyttää sitovia alatavoitteita esimerkiksi liikenteen uusiutuvan energian edistämiseen (puuttuu komission esityksestä) Ilmastokysymys ratkeaa vain kattavalla maailmanlaajuisella sitoumuksella, jolloin päästöt vähenevät aidosti; eivät vain siirry Aasiaan tai muualle kaikki yritykset samalla viivalla ilmastovelvoitteiden suhteen cleantechille syntyy maailmanlaajuiset markkinat 11

12 Johtopäätökset Pariisin ilmastokokouksessa 2015 saatava tasapuoliset ja kattavat sitoumukset päästöjen vähentämiseksi Mukana vähintään G20-maat Kilpailuvääristymät on hyvitettävä hiilivuotosektorin yrityksille, kunnes tasapuoliset globaalit ilmastovelvoitteet astuvat voimaan Ilmaiset päästöoikeudet Hyvitetään päästökaupan epäsuorat kustannukset (sähkön hinnan nousu) Mieluiten EU-laajuisena järjestelmänä välttäen EU:n sisäistä kilpailuvääristymää Päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla tarvitaan EU-tasolla koordinoituja alatavoitteita jatkossakin Jatkuvuutta esim. liikenteen uusiutuvan energian tavoitteisiin 12

13 Päästökaupan epäsuorien kustannusten hyvitys

14 Ilmastovelvoitteen vaikutus sähkön hintaan Päästötavoitteet kiristyvät, päästöoikeuksien määrä vähenee Päästöoikeuksien kustannukset kasvavat Päästöoikeuksien hinta nousee Päästöoikeuksien kustannukset kasvavat (Valtaosa päästöoikeuksista ilmaiseksi) Sähkön hinta nousee (Myös päästöttömän sähkön hinta nousee, sillä hinta määräytyy pörssissä hiilisähkön mukaan) Sähköntuottajat Teollisuus ja kaukolämpö Energiavaltainen teollisuus, joka toimii globaaleilla markkinoilla Päästökaupan epäsuorat kustannukset nousevat = KOMPENSAATIO- TARVE 14 Päästöttömän sähköntuotannon kannattavuus paranee

15 Päästökaupan epäsuorien kustannusten hyvitys Kunnes tasapuolinen kv. ilmastosopimus, kasvava tarve tukea vientiyrityksiä jotka toimivat sähköintensiivisillä toimialoilla jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla joiden on arvioitu olevan ns. hiilivuotoriskin kohteena EU:n säännökset mahdollistavat päästökaupan epäsuorien kustannuksien hyvittämisen Komission ohje määrittää tuettavat toimialat ja tuen enimmäismäärät Päätös hyvityksestä on jäsenmaiden omissa käsissä Yleistyy Euroopassa, mutta Suomessa keskustelu vasta viriää 15

16 Hyvitykseen oikeutetut toimialat Komission ohjeistuksessa luetellaan 20 hyvitykseen oikeutettua toimialaa, jotka ovat sähköintensiivisiä ja alttiita hiilivuodolle Esimerkiksi: raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus sekä rautamalmien louhinta lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto kuparin tuotanto paperin, kartongin ja pahvin valmistus mekaanisen puumassan valmistus lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus muiden epäorgaanisten ja orgaanisten peruskemikaalien valmistus ensiömuovin valmistuksen alatoimialoja 16

17 Maksimihyvityksen määrä Maksimihyvitys lasketaan kaikissa EU-maissa samalla tavalla kertomalla seuraavat parametrit keskenään: Hyvityksen intensiteetti: 0,85 vuonna ,75 vuonna 2020 Alueellinen päästökerroin: Suomessa 0,67 tco 2 /MWh Fall back -kerroin: 0,8 tai alakohtainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, jos käytettävissä Sähkön käyttö, MWh Päästöoikeuden hinta / CO 2 -tonni 17

18 EK:n arvio hyvityksen tarpeesta Suomessa Suomessa sähköintensiivisten toimialojen vuosittainen sähkön käyttö on noin 34 TWh Maksimihyvitys riippuen hiilidioksidin hinnasta 5 euroa / CO 2 -tonni 70 milj. euroa vuosittain 15 euroa / CO 2 -tonni 230 milj. euroa vuosittain Esimerkiksi maksimihyvitys vuonna 2014: 0,85 * 0,67 tco 2 /MWh * 0,8 * MWh * 6,5 /tco 2 = 100 milj. euroa 18

19 Mahdollisuuksia hyvityksen rahoittamiseksi Valtion saamat tulot päästöoikeuksien huutokaupasta Noin milj. euroa vuosittain, jos hinta 5 15 euroa / tco2 Kun päästöoikeuden hinta nousee, uusiutuvan energian tukitarve vähenee valtionrahoitusta vapautuu 19

20 Kansalliset hyvitysohjelmat yleistyvät Euroopassa Käytössä olevat hyvitysohjelmat Saksa: 252 milj. euroa vuosittain Iso-Britannia: 150 milj. euroa vuosittain Norja: noin 43 milj. euroa vuosittain Hollanti: noin 78 milj. euroa vuosittain Espanja: yht. 5 milj. euroa Belgian Flanders-maakunta: yht. 133 milj. euroa

21 Pitkän tähtäimen tavoite: EU-laajuinen hyvitys yhteisin pelisäännöin Erilaiset kansalliset tuet vääristävät kilpailutilannetta EU:n sisämarkkinoilla Epäsuorien kustannusten hyvityksen tulisi olla EU-laajuista tai pakollista kansallisesti viimeistään vuonna 2020 alkavalla päästökauppakaudella Eri toteutusvaihtoehtoja tarpeen selvittää 21

22 Lisätiedot Mikael Ohlström Johtava asiantuntija Energia, ilmasto ja cleantech Energia-, ilmasto- ja resurssitehokkuus Energiapolitiikan ohjausjärjestelmät Cleantech ja energiateknologiat gsm puh Kati Ruohomäki Asiantuntija Ilmasto, energia ja materiaalitehokkuus: ilmastovelvoitteet ja päästökauppa energian käytön ohjauskeinot materiaalitehokkuuden edistämiskeinot gsm puh

23 Liitteet Tausta-aineistoa 23

24 EK:n malli EU:n 2030-politiikaksi Ylätavoite Kohtuuhintaista energiaa ilmastonmuutosta hilliten Tavoite Vähäpäästöistä energiaa saatavilla riittävästi ja kohtuuhintaan Ilmastonmuutoksen torjunta kustannustehokkaasti ja globaalisti Mittari Toimivat markkinat, investointien kasvu tuotantokapasiteetti, energiaverkot Yksi sitova ilmastotavoite = Kasvihuonekaasujen päästövähennys Päästökauppa-ala Päästökaupan ulkopuoliset alat Ohjauskeinot Suotuisa innovaatio- ja investointiympäristö (EU ja kansallinen) Globaali päästökauppa Vain EU hyvitettävä - Verot - Tuet - Määräykset - Sopimukset Tulos Win-Win-Win: Päästöt vähenevät globaalisti + Yrityksillä tasapuoliset kilpailuedellytykset + Kasvua cleantechistä

25 Luodaan positiivinen kierre EU-yritykset pärjäävät maailmalla Työpaikat! Päästöt vähenevät aidosti ja globaalisti Globaalit päästösitoumukset Yritykset investoivat, cleantech kehittyy Tasapuolisemmat energiakustannukset kansainvälisesti Työpaikat! Hyvä toimintaympäristö yrityksille Työpaikat! Työpaikat!

26 F I Energia- ja ilmastohankkeiden aikatauluja Ilmastolaista päätös 4-5 / 2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta / 2014 E U Komission ehdotus 2030-tavoitteiksi 1 / 2014 Eurooppa-neuvosto 3 / 2014 (energia, teollisuuspolitiikka ja kilpailukyky) Biomassan kestävyys, ILUC, CO2-neutraalius Ehdotus päästökaupan markkinavakausreservistä 1 / 2014 Backloading-hyväksyntä 2 / 2014 Hiilivuotolistan päivitysehdotus kevät / lainsäädäntöhankkeet K V IPCC:n 5. arviontiraportti WG2 3 / Kehysriihi 3 / 2014 IPCC WG3 4 / 2014 EU-vaalit 5 / 2014 Päästötavoitteiden tarkistus Budjettiriihi 8 / 2014 IPCC synteesiraportti 10 / 2014 Puolueiden vaaliohjelmat Neuvottelutekstit COP20, Lima Komission työohjelma Kv. sopimus COP21 Pariisi 12 / 2015? 2015