Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Transkriptio

1 Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki

2 Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora kustannus ja sen hyvitys

3 EU:n päästövähennystavoitteet vuodelle 2030 Päästövähennystavoite -40 % (vertailuvuosi1990) Päästökauppasektori Tavoite -43 % (vertailuvuosi 2005) Muut sektorit (mm. liikenne, maatalous, jätehuolto) Tavoite -30 % (vertailuvuosi 2005) Jäsenmaakohtaiset %-tavoitteet Lähde: TEM Kati Ruohomäki Suomi -X %

4 Ajankohtaista päästökaupassa EU:n päästökauppasektorin on vähennettävä päästöjään 43 % teollisuudessa ja energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä Tavoitteen saavuttamiseksi päästökauppaa ollaan uudistamassa kaudelle Keskeisiä muutosehdotuksia päästökauppadirektiiviin (ks. s. 13): - Päästöjen vuosittainen maksimimäärä alenisi nykyistä jyrkemmin - Kansainvälisessä kilpailutilanteessa toimivat teollisuusyritykset saisivat aiempaa niukemmin maksuttomia päästöoikeuksia Eurooppalaisten vientiyritysten uhkana kustannusnousu, kilpailuaseman heikentyminen ja ns. hiilivuoto (ks. s. 9).

5 Päästökaupan toimintaperiaate

6 Mistä päästökaupassa on kyse? Tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sitä kautta, että niille määritetään katto ja päästöille tulee hinta (euroa/hiilidioksiditonni) - Kannustaa tekemään päästövähennyksiä esimerkiksi tehostamalla energian käyttöä tai lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti tarjonnan ja kysynnän mukaan: - Tarjonta määrittyy ilmastotavoitteen mukaan - Kysyntä riippuu yritysten energiavalinnoista ja suhdanteista Päästökauppa on kustannustehokkain tapa saavuttaa ilmastotavoite - Markkinamekanismi kohdistaa päästövähennykset sinne, missä ne on edullisinta tehdä (ks. dia 6) Haasteita - Päästökauppa (päästöjen hinnoittelu) ei toimi maailmanlaajuisesti - Nostaa EU:ssa energianhintaa, myös uusiutuvan! - Riskinä teollisuuden siirtyminen alempien ilmastokustannusten maihin (ks. S. 9)

7 Mitkä yritykset ovat EU:n päästökaupan piirissä? EU-laajuisessa päästökaupassa mukana Energian tuotantolaitokset ja suuret teollisuuslaitokset Suomessa noin 600 yritystä / laitosta EU:ssa noin yritystä / laitosta Kattaa noin 45 % EU:n päästöistä Päästökaupan ulkopuoliset sektorit Liikenne Maatalous Rakennusten erillislämmitys Jätteiden käsittely Tietyt teollisuuskaasut

8 Kuinka yritys toimii päästökaupassa? Päästökaupan piiriin kuuluva yritys hankkii päästöoikeudet - saamalla niitä maksutta (määrä riippuu muun muassa ns. hiilivuotoriskistä) - ostamalla EU:n tai eräiden jäsenmaiden huutokaupoista - ostamalla jälkimarkkinoilta (muilta yrityksiltä tai pörsseistä) Yritykset voivat itse valita kustannustehokkaimman tapansa toimia päästökaupassa, esim: - Ostaako päästöoikeuksia? - Vai toteuttaako päästövähennystoimia (esim. energiatehokkuuden parantaminen tai uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen) ja myykö pois päästöoikeuksia?

9 Miten eri aloilla hankintaan päästöoikeuksia? 1) Sähkön tuottajat: ostavat kaikki päästöoikeutensa 2) Teollisuus ja kaukolämmön tuotanto: Saavat maksutta 80 --> 30% laskennallisesta tarpeesta vuosina > 2020, loput ostettava *) 3) Teollisuus, jossa hiilivuotoriski: Paljon energiaa käyttävä teollisuus, joka kohtaa globaalin kilpailun (eli kärsii eniten kilpailuhaittaa EU:n muita tiukemmista ilmastovelvoitteista) Saa maksutta 100 % laskennallisesta tarpeesta *) *) Ilmaisjakoon vaikuttaa myös toiminnan hiilidioksiditehokkuus ja matemaattinen leikkuri (ns. korjauskerroin C).

10 Hiilivuodon käsite ja ratkaisu

11 Mitä tarkoitetaan hiilivuodolla? EU:lla muita kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet Päästökauppa (päästöjen hinnoittelu) kattaa EU:n lisäksi vain harvoja maita; velvoitteet eivät ole tasaveroisia Lisäkustannuksia eurooppalaisille yrityksille, kilpailuhaittaa kansainvälisillä markkinoilla Vaarana hiilivuoto eli teollisuustuotannon (ja päästöjen) siirtyminen alempien ilmastokustannusten maihin Eurooppa menettää yritystoimintaa, investointeja ja työpaikkoja Hiilivuodon seurauksena myös globaalipäästöt yleensä kasvavat

12 Hiilivuodon ratkaisu (pitkä tähtäin) Päästöt vähenevät aidosti ja globaalisti EU-yritykset pärjäävät maailmalla 5 Kati Ruohomäki, Satu Toivonen 4 6 Globaali päästöhinnoittelu 1 2 Globaalit päästösitoumukset 3 Yritykset investoivat, cleantech kehittyy Tasapuolisemmat energiakustannukset kansainvälisesti

13 Hiilivuodon ratkaisu (lyhyt tähtäin) Ennen kuin globaalisti tasapuoliset velvoitteet toteutuvat, tarvitaan toimia hiilivuotoriskin minimoimiseksi Päästöoikeuksien täysimääräinen ilmaisjako kunkin toimialan parhaille yrityksille Päästökaupan aiheuttamien epäsuorien kustannusten kompensointi - Ensin kansallisesti valtion tuilla - Myöhemmin EU-laajuisen tasapuolisen mekanismin kautta

14 Maksuttomat päästöoikeudet

15 Maksutta saatavat päästöoikeudet Päästökauppa aiheuttaa eurooppalaisille yrityksille kustannuksia ja kilpailuhaittaa, jotka lisäävät hiilivuodon riskiä. Tämän minimoimiseksi teollisuustoimialat saavat päästöoikeuksia myös maksutta (ks. s. 9). - Teollisuus ja kaukolämmön tuotanto osittain maksutta - Hiilivuotoriskin piirissä oleva teollisuus maksutta 100 % laskennallisesta tarpeesta EU:n päästökauppauudistuksessa uhkana, että maksuttomien päästöoikeuksien kriteerejä kiristetään ja niiden määrää rajoitetaan merkittävästi

16 Ilmaisjako kattaisi jatkossa yhä harvempia toimialoja EU:ssa kaavaillaan, että toimialojen kahtiajakoa jatkettaisiin hiilivuotoriskin perusteella seuraavasti: 1) Suurimman hiilivuotoriskin toimialat 100 % ilmaisjako *) Koskisi enää noin 50 toimialaa Kattaisi energiaintensiivisimmät suomalaiset toimialat 2) Loput noin 150 toimialaa saisivat 30 % ilmaisjaon *) Esimerkiksi sahat ja kaukolämmön tuotanto Väläytetty myös lisäkiristyksiä, joiden toteutuessa enää muutama toimiala olisi oikeutettu 100 % ilmaisjakoon - Merkittäviä kustannuksia Suomelle tärkeille toimialoille kuten metsäteollisuus *) Ilmaisjako määräytyy ns. laskennallisen tarpeen perusteella.

17 Ilmaisjaon laskenta Yrityksen saama ilmaisten päästöoikeuksien määrä = Korjauskerroin C * Hiilivuotokerroin * Vertailuluku * Tuotanto Tämän jälkeen ilmaisjakoa pienentää vielä päästökaton aleneminen joka vuosi 2,2 %.

18 Päästökaupan epäsuora kustannus ja sen hyvitys

19 Päästökauppa nostaa sähkön hintaa Päästötavoitteet kiristyvät, päästöoikeuksien määrä vähenee Päästöoikeuksien hinta nousee Päästö-oikeuksien kustannukset kasvavat (Valtaosa päästö-oikeuksista ilmaiseksi) Sähkön hinta nousee (=päästökaupan epäsuorat kustannukset kasvavat) Myös päästöttömän sähkön hinta nousee, sillä hinta määräytyy pörssissä hiilisähkön mukaan Sähköntuottajat Teollisuus & kaukolämpö Energiavaltainen teollisuus, joka toimii globaaleilla markkinoilla Tarve kompensoida epäsuoria kustannuksia 19 Päästöttömän sähköntuotannon kannattavuus paranee

20 Epäsuorien kustannusten hyvitys EU:n ilmastovelvoitteet & päästökauppa nostavat sähkön hintaa - Vaikutus voimistuu EU:n kiristyvän 2030-päästövähennystavoitteen myötä (-43 % päästökauppasektorille) Kilpailuhaitta tärkeää hyvittää, kunnes tasapuoliset globaalit ilmastovelvoitteet toteutuvat EU sallii päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaation vientiyrityksille - jotka toimivat sähköintensiivisillä toimialoilla - jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla - joiden on arvioitu olevan ns. hiilivuotoriskin kohteena

21 Kansalliset hyvitysohjelmat yleistyvät Euroopassa Iso-Britannia: Norja: Kreikka: Saksa: Slovakia: Hollanti: Belgia: Espanja: (jatko epäselvä)

22 Epäsuorien kustannusten hyvittäminen Suomessa Tarpeen ottaa kiireellisesti käyttöön myös Suomessa hallitusohjelman mukaisesti Auttaa tasapuolistamaan Suomen kilpailuasemaa myös EU:n sisällä Tulee toteuttaa komission salliman maksimin mukaisesti ja saattaa takautuvasti voimaan vuoden 2015 alusta

23 Kiitos!