Ehdotus päästökauppadirektiivin muuttamisesta. Ympäristövaliokunta

Transkriptio

1 Ehdotus päästökauppadirektiivin muuttamisesta Ympäristövaliokunta

2 EU-päästökauppajärjestelmä uudistuu Päästökauppa on jatkossakin keskeinen ilmastopolitiikan ohjauskeino. Komissio antoi ehdotuksen päästökauppadirektiivin muutokseksi Ehdotus koskee 4. päästökauppakautta Uudistuksen pääpiirteet sovittu 2030-kehyksen yhteydessä lokakuussa % päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi lineaarinen vähennyskerroin kiristyy 1,74 %:sta 2,2 %:iin vuodesta 2021 eteenpäin. Markkinavakausvaranto otetaan käyttöön vuonna Hiilivuototoimet jatkuvat tarkoituksenmukaisella tasolla. Ilmaisjakomenetelmää päivitetään säännöllisesti.

3

4 Päästöoikeuksien kokonaismäärä Huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus olisi jatkossa 57 % päästöoikeuksien kokonaismäärästä kehyksessä linjattu, että huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus ei saa laskea. 2 % huutokaupattavista päästöoikeuksista käytetään modernisaatiorahastoon. 90 % jaetaan jäsenvaltioiden kesken päästöjen perusteella. 10 % jaetaan köyhimmille jäsenvaltioille. Uusien osallistujien varanto täytetään jakamattomista päästöoikeuksista. Markkinavakausvaranto ei vaikuta kokonaismäärän jakautumiseen.

5 Päästöoikeuksien ilmaisjako Ilmaisjako jatkuisi vuoteen 2030 saakka. Nykyisen direktiivin mukaisesti päästöoikeuksien ilmaisjako loppuisi ennen vuotta Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää rajaa huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus. Monialainen korjauskerroin tulisi edelleen sovellettavaksi, jos päästöoikeuksien kokonaismäärä olisi ylittymässä. Maksutta jaettavia päästöoikeuksia olisi mahdollista siirtää jaettavaksi tuleville vuosille, jos koko määrää ei jaettaisi Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä lasketaan laitoskohtaisesti vertailuarvojen perusteella. Ehdotuksen mukaan vertailuarvoja kiristettäisiin teknologinen kehitys huomioon ottaen. Vertailuarvot päivitettäisiin kaksi kertaa seuraavalla kaudella. Päivitys tehtäisiin kiinteämääräisesti siten, että vertailuarvosta vähennetään 1 % vuosittain 2008 alkaen Mahdollisuus poiketa 1 % vähennyksestä kerätyn datan perusteella (0.5 % - 1 % %) Pääsäännön mukaan vertailuarvot kiristyisivät 15 % %

6 Päästöoikeuksien ilmaisjako Ehdotuksen mukaan päästöoikeuksien ilmaisjakopäätökset tehtäisiin kaksi kertaa 5 vuoden ajanjaksoissa. Samalla huomioitaisiin paremmin uusimmat tuotantotiedot. Merkittävät tuotantotasojen muutokset muuttavat laitoskohtaista ilmaisjakoa. Ehdotuksen mukaisesti laitoksen ilmaisjakoa voitaisiin lisätä tuotantotason nousun johdosta vaikka laitoksen kapasiteettia ei olisi lisätty. Vertailuarvojen päivitys toteutettaisiin toimeenpanopäätöksellä. Ilmaisjakosääntöjä (mm. tuotantotason merkittävän nousun huomioiminen) täsmennettäisiin delegoidulla säädöksellä.

7 Hiilivuoto Hiilivuodon riskiä vähentäviä toimia pidetään perusteltuina niin kauan kuin vastaavia ilmastopoliittisia toimia ei oteta käyttöön muissa merkittävissä talouksissa EU:n ulkopuolella. Hiilivuotosektorilla olevalle laitokselle jaettaisiin 100 % ilmaisjakosääntöjen mukaisesta päästöoikeusmäärästä. Muutoin laitos saisi 30 % laitokselle ilmaisjakosääntöjen mukaisesta päästöoikeusmäärästä. Hiilivuotoriskin arviointi perustuisi nykyisiin kriteereihin: kauppaintensiteettiin ja päästöintensiteettiin. Laadullisen arvioinnin käytettävyys olisi rajoitettu. Hiilivuotoluettelosta putoaisi sääntöjen muutoksien johdosta noin 100 toimialaa, jolloin noin 50 toimialaa ja noin 94 % ilmaisjaon piirissä olevista päästöistä kuuluisi hiilivuotoluetteloon. Suomelle tärkeät metalli-, metsä- ja kemian teollisuuden toimialat kuuluisivat 100 % ryhmään. Hiilivuotoluettelosta annettaisiin delegoitu säädös.

8 Epäsuorien kustannusten kompensaatio Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimista riskialttiille toimialoille suositeltaisiin jäsenvaltioille ( should ). Kompensaatio ehdotetaan lisättäväksi päästöoikeuksien huutokauppatulojen suositeltujen käyttökohteiden listalle. Myös ilmastorahoitus kehitysmaille sekä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisestä aiheutuvien työnkuvien muutoksen tukeminen ehdotetaan lisättäväksi päästöoikeuksien huutokauppatulojen suositeltujen käyttökohteiden listalle. 50 % huutokauppatuloista olisi käytettävä yhteen tai useampaan direktiivissä lueteltuun tarkoitukseen.

9 Innovaatiorahasto Nykyistä innovaatiorahastoa laajennetaan komission ehdotuksen mukaan siten, että se perustuu 400 miljoonaan päästöoikeuteen ja niistä saataviin tuloihin. Lisäksi ennen vuotta 2021 tähän rahastoon kanavoitaisiin markkinavakausvarannosta 50 miljoonaa päästöoikeutta. Nykyisin rahasto tukee uusiutuvaan energiaan sekä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyviä innovaatioita. Rahaston käyttötarkoitusta laajennettaisiin koskemaan myös teollisuuden teknologiainnovaatioita.

10 Suomen kannat Valtioneuvosto haluaa tarkastella ehdotetun vertailuarvojen kiristysmallin vaikutuksia toimialakohtaisesti ennen lopullisen kannan muodostamista asiasta. Valtioneuvosto lähtee siitä, että merkittävälle hiilivuodon riskille alttiin energiaintensiivisen vientiteollisuuden tulee olla sisällytettynä jatkossakin hiilivuotoluetteloon. Tässä vaiheessa on ennenaikaista arvioida, onko nyt esitetty laskentamalli riittävän monipuolinen ja kattava. Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että direktiiviehdotukseen sisältyy varsin paljon säädösvallan siirtoa komissiolle. Yleisenä huomiona valtioneuvosto pitää tärkeänä, että toimivallan siirrot määritellään direktiivissä riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Valtioneuvosto pitää parempana, että luotaisiin EU-tason järjestelmä päästökaupan aiheuttamien epäsuorien kustannusten kompensointiin. Toisaalta ymmärretään harmonisoidun järjestelmän luomiseen liittyvät vaikeudet. Valtioneuvoston käsityksen mukaan komission ehdotukseen sisällytetty uudistettu innovaatiorahasto voi tarjota myös Suomen kannalta varteenotettavan kanavan uusiutuvan energian ja erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden ja biotalouden edellyttäminen investointien rahoittamiseen.