Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari

Transkriptio

1 Kohti Pariisin ilmastosopimusta Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari

2 Neuvotteluiden historia Tukholma 1972: ympäristö nousi kv. suhteiden asialistalle, YK:n ympäristöohjelma UNEP perustettiin Rio de Janeiro 1992: kestävä kehitys, agenda 21, useita ympäristösopimuksia kuten UNFCCC (YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus) Kioto 1997: Kioton pöytäkirja, sitovat päästövähennystavoitteet kaudelle , myöhemmin Kioto 2 ( ), jossa mukana enää EU ja muutama muu Euroopan maa sekä Australia Kööpenhamina 2009: kovat odotukset kv. Ilmastosopimukselle, tuloksena kuitenkin pannukakku Durban 2011: tiekartta Pariisin sopimukseen 2015 (voimaan 2020)

3 Durbanin (COP17/2011) mandaatti vuoden 2015 (COP21) ilmastosopimukselle 3 YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen alainen Sovelletaan kaikkiin Muoto pöytäkirja, muu oikeudellinen instrumentti, tai sovittu lopputulos, jolla oikeudellista vaikutusta Kunnianhimon tasoa nostetaan mm. IPCC:n tulokset huomioonottaen Sopimusneuvotteluihin liittyy työohjelma kunnianhimon parantamiseksi

4 Eteneminen kohti Pariisia 4 Lähde: YM

5 Geneven neuvottelukokous Kaikki osapuolet hyväksyivät Geneven neuvottelutekstin jatkoneuvottelujen pohjaksi. - pohjana Limassa 12/2014 työstetty ensimmäinen versio - toimitettiin virallisesti => YK:n ns. 6 kk:n sääntö täyttyy = > mahdollista solmia pöytäkirja Pariisissa Teksti kuitenkin paisui 38-sivusta 86:een sivuun maiden esittäessä lisäyksiään Puheenjohtajat ylistivät kokouksen päätöspäivänä saavutusta merkittäväksi EU luonnehti lopputulosta minimivaatimuksen täyttäväksi => Kova työ tekstin selkeyttämisessä ja vaihtoehtojen karsimisessa Bonnissa parhaillaan sekä alkusyksyllä käytävissä virkamiesneuvotteluissa 5 Lähde: YM

6 Tiekartta Pariisiin & YK:n ilmastoneuvottelut EU:n Energiaunioni-tiedonannon yhteydessä annetussa Pariisin protokollassa komissio esittää EU:n oman YK:n päästövähennystavoitteen - V vähintään -40 % v verrattuna EU:n sisäisin toimin peräänkuuluttaa G20-maita (75 % päästöistä) sekä kaikkia suuri- ja keskituloisia valtioita toimittamaan omat tavoitteensa maaliskuun loppuun mennessä (=> toistaiseksi vasta EU ja 9 muuta maata!) esittää oman vision läpinäkyvästä, dynaamisesta ja laillisesti sitovasta ilmastosopimuksesta, Pariisin protokollasta (v globaalit päästöt vähintään -60% vs. v. 2010) - 5 vuoden välein tapahtuva tarkastelu (review) - tekniset yksityiskohdat erikseen vuoteen 2017 mennessä esittää voimaantulorajaksi: ratifioineiden maiden päästöt > 80% päästöistä EK peräänkuuluttaa kattavien ja tasapuolisten kv. Ilmastositoumusten (YK tai väh. G20) syntymistä sekä osallistui Maailmanpankin hiilelle hinta aloitteeseen ( Perjantaina avattu EK:n nettisivu Kohti Pariisia : 6

7 Sitoumukset (INDC) tähän mennessä + Liechtenstein, Andorra ja Kanada CAN: 30% vs v mennessä 7

8 UNFCCC: Pariisissa (COP 21) 2015 kattava, kaikkia maita koskeva ilmastosopimus vuodesta 2020 eteenpäin 8 Lähde: YM

9

10

11

12 Elinkeinoelämän odotuksia ilmastosopimukselta Kattava, tasapuolinen, oikeudellisesti sitova (päästövähennysvelvoitteet) => win-win-win: globaalit päästöt vähenevät, tasapuolinen pelikenttä yrityksille, maailmanlaajuiset cleantech-markkinat, joilla suomalaisilla paljon tarjottavaa Pakollinen ja läpinäkyvä ilmastotoimien raportointi ja todentaminen => myös ilmastorahoituksen edellytys! IPR-oikeuksien (patentit, lisenssitulot yms.) turvaaminen keskeistä yritysten pitkäjänteisten T&K-panostusten takaisin saamiseksi ja uusien ilmastomyönteisten ratkaisujen edelleen kehittämiseksi Yritysten osallistaminen ilmastoneuvotteluprosessiin! => yritykset / elinkeinoelämä investointeineen iso osa ilmastonmuutoksen ratkaisua! Mikäli YK-prosessi ei pääse maaliin, G20-maiden sitoumukset olisivat riittävä ja tarvittava ensiaskel (3/4 maailman päästöistä) Myös kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelu (yhdistämällä eri alueiden päästökauppajärjestelmiä kohti globaalia päästökauppaa) voisi olla hyvä ja bisneslähtöinen tie eteenpäin ilmastonmuutoksen hillinnässä 12

13 Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut ja kotitaloudet toimivat energian varassa Suomi on erityisen energiariippuvainen maa (ilmasto, välimatkat, teollisuusrakenne) Yritykset toimivat ja työllistävät siellä, missä ne saavat energiaa kilpailukykyiseen hintaan Suomalaisen teollisuuden valttina on vähäpäästöinen sähkö ja energiatehokkuus Ilmastonmuutos on ihmiskunnan polttavimpia ympäristöhaasteita Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä johtuu fossiilisen energian tuotannosta ja käytöstä EU ei pysty yksin pelastamaan ilmastoa EU:n osuus päästöistä laskee nopeasti; 8 % vuonna 2020 ja 4-5 % vuonna 2030 USA, Kiina, Intia ym. suuret taloudet mukaan ilmastotalkoisiin 13

14 EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Päästövähennykset -20% vs Päästökauppasektori: -21 % vs Muut sektorit: EU -10 %, Suomi -16 % vs Uusiutuvan energian osuus EU 20 % Suomi 38% energian loppukulutuksesta Liikenne: EU 10 %, Suomi 20% Energiatehokkuus + 20% - Ei-sitova (tosin EED:ssä sitova velvoite) Komission esitys & & Eurooppaneuvosto 10/ Päästövähennykset Uusiutuvan energian Energia- vähintään -40 % osuus EU-tasolla vs Päästökauppasektori vähintään 27% -43 % - EU-laajuinen, sitova vs Ei maakohtaisia tavoitteita Muut sektorit: - Kansallisia EU -30% vs. 2005, Suomi? toimenpideohjelmia Tarkistus Pariisin jälkeen - Ei liikennetavoitetta tehokkuus väh % - EU-laajuinen, ei-sitova - Ei maakohtaisia tavoitteita 14 -> Vain yksi jäsenmaita sitova ylätavoite

15 Uusiutuva energia / Biomassan kestävyys 15 Hiilen kierto: hiilidioksidi kiertää puun ja ilman välillä - Puunkäyttö ei lisää CO 2 :a ilmakehään, kun metsävarat säilyvät / kasvavat - Euroopan metsävarat ovat kasvussa Biomassojen päästöt lasketaan maankäyttösektorilla (LULUCF) eli kaadettu puu lasketaan jo nykyisin päästönä - valitettavasti kaikki maat eivät ole mukana laskennassa - Päästöjä ei lasketa toiseen kertaan, kun puu poltetaan (olisi tuplalaskentaa) - Maankäyttösektorilla lasketaan myös metsiin ja puustoon vuosittain sitoutuva hiilidioksidi YK:n alainen kv. ilmastopaneeli IPCC on määrittänyt biomassan polton/käytön päästökertoimen nollaksi (EU:n ei tule poiketa kansainvälisistä päästökertoimista), koska puun päästöt lasketaan maankäyttösektorilla - Päästöt on järkevä laskea maankäyttösektorilla, koska suuri osa puusta poltetaan muualla kuin voimalaitoksissa => Suomen tulee vaikuttaa kestävän biomassan käyttöä rajoittavan sääntelyn, kuten byrokraattisten kestävyyskriteerien tai biomassan hiilineutraaliutta vaarantavan luokittelun, torjumiseksi.

16 Kiitos! mob

17 Lisätiedot Mikael Ohlström Johtava asiantuntija Energia, ilmasto ja biotalous Energiapolitiikan ohjausjärjestelmät Cleantech ja energiateknologiat gsm Kati Ruohomäki Asiantuntija Ilmasto, energia ja materiaalitehokkuus: ilmastovelvoitteet ja päästökauppa energian käytön ohjauskeinot materiaalitehokkuuden edistämiskeinot gsm

18 Päästökaupan (ETS) uudistaminen Päästökauppaa koskevia linjauksia Eurooppa-neuvostossa 10/ Pääasiallinen ohjauskeino, ml. markkinavakausmekanismi - Hiilivuotoaloille maksuttomat päästöoikeudet jatkossakin, päästöoikeuksien allokoinnissa huomioon tuotantomäärien vaihtelu - Myös epäsuorat kustannusvaikutukset huomioon (Suomessakin otetaan käyttöön kansallinen kompensaatio, tulisi laajentaa EU-laajuiseksi järjestelmäksi viimeistään 4. päästökauppakauden alussa 2021) Komissio antaa lähikuukausina esityksen päästökaupan uudistamisesta, hiilivuodon torjunta keskiössä Ilmaisjakoa olisi parannettava niin, että tehokkaimmat laitokset saavat tosiasiallisesti 100 % päästöjä vastaavan määrän maksuttomia oikeuksia C-kerroin poistettava eli joustava raja ilmaisjaon ja huutokauppaosuuden välillä Epärealistiset vertailuluvut tarkistettava, toimialat pidettävä ennallaan Parlamentin käsittelyyn syyskuussa Kati Ruohomäki 18

19 Jo putkessa: Markkinavakausvaranto päästökauppaan vuoden 2019 alusta Päästöoikeuksien ylijäämä Ylijäämä = Yli 833 milj. Tavoiteltu vaihteluväli, jolloin ei toimenpiteitä Päästöoikeuksia siirretään varantoon 12 % ylijäämästä, vähintään 100 milj. erissä Ylijäämä = alle 400 milj. Päästöoikeuksia palautetaan markkinoille, vähintään 100 milj. erissä Kati Ruohomäki 19

20 Ei-päästökauppasektorit (non-ets, Effort sharing) Suomen tulee pyrkiä siihen, että päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästötavoitteen taakanjako jäsenmaille ottaa huomioon täysimääräisesti jo tehdyt toimenpiteet ja kustannustehokkaat päästövähennyspotentiaalit (jotka löytyvät Itä-Euroopan maista) - VTT:n laskelmien (2014) mukaan jokainen %-yksikkö merkitsee, kustannustehokas potentiaali Suomelle 30-32% v. 2030; 36% aiheuttaisi rajakustannuksen 55 /tco2 ja 40% peräti 129 /tco2!! Taakanjakosektoreista erityisesti liikenteen osalta ohjauskeinojen tulisi olla tasavertaisia jäsenmaiden kesken - Mikään maa ei saisi ulkoistaa liikenteen päästöjään EU:n päästökauppaan (opt-in) energiantuotannon ja teollisuuden rasitteeksi EU:ssa tulee sitoutua pitkäjänteisesti liikenteen uusiutuvan energian tavoitteisiin Non-ETS -sektoreillakin ohjauskeinojen tulee olla mahdollisimman kustannustehokkaita ja teknologianeutraaleja tavalla, joka ei vaaranna teollisuuden raaka-aineen (kuten puun) saantia Mikael Ohlström 20