HOITOTIEDE, (), 8 8 Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa Helvi Kyngäs THT, professori Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos Satu Elo TtT, lehtori Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos Maria Kääriäinen TtT, yliopisto-opettaja Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos Outi Kanste TtT, projektipäällikkö Oulunkaaren kuntayhtymä Tarja Pölkki TtT, dosentti, lehtori (ma.) Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja arvioida sisällönanalyysin käyttöä suomalaisissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa. Aineisto kerättiin Hoitotiede-lehdistä vuosilta 989 9. Tutkimukseen valittiin kaikki artikkelit (N = 56), joissa aineiston analyysimenetelmänä oli mainittu sisällönanalyysi tai sisällön erittely. Aineisto kerättiin strukturoidulla luokittelurungolla ja analysoitiin soveltaen sisällönanalyysin periaatetta. Luokitusrungon mukaiset asiat kvantifioitiin ja tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Sisällönanalyysiä käytettiin yleisesti (6 %) laadullisissa tutkimuksissa. Yli puolessa (65 %) tarkoituksena oli kuvata/kuvailla tutkittavaa ilmiötä. Kolmen artikkelin tavoitteena oli tuottaa malli tai teoria. Haastattelu oli yleisin (9 %) aineistonkeruumenetelmä. Otantamenetelmää ei yleensä mainittu. Analyysin toteutusta ei kuvattu 9 %:ssa artikkeleista. Induktiivisen sisällönanalyysin käyttö oli deduktiivista yleisempää. Tulokset oli esitetty analyysin mukaisesti 6 %:ssa artikkeleista. Suorien lainauksien käyttö oli niukkaa. Koko tutkimuksen luotettavuutta arvioitiin 6 %:ssa ja analyysin luotettavuutta 5 %:ssa artikkeleista. Tutkimus tuottaa arviointitietoa sisällön analyysin käytöstä ja sen raportoinnista suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Tietoa Saapunut 8.6. Hyväksytty julkaistavaksi 9.9. ABSTRACT Use of Content analysis in Finnish Nursing Science research Helvi Kyngäs, PhD, professor Satu Elo, PhD, lecturer Tarja Pölkki PhD, adjunct professor, lecturer Maria Kääriäinen, PhD, lecturer Outi Kanste, PhD, project manager The purpose of this study was to describe and evaluate how content analysis is used in Finnish Nursing Science research. The data were collected from the journal Hoitotiede from 989 to the end of 9. All articles (N = 56) were chosen where it was mentioned that the data were analysed using content analysis. The data were collected by using a structured questionnaire. The data were quantified and the results are reported as frequencies and per cent. Content analysis was commonly used in qualitative studies (6%). The purpose of more than half (65%) of those studies was to describe the research phenomena; only in three studies the purpose was to develop a model or a theory. The most commonly (9%) used data collection method was interview. The sample method was usually not mentioned. In addition, the data were most commonly collected from patients. The data analysis was not described in 9% of the papers. Inductive content analysis than was used more often than deductive content analysis. The results were reported according to the analyses in 6% of the articles. The use of
Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste 9 voidaan hyödyntää kehitettäessä sisällön analyysin raportointia ja raportoinnin arviointia. Asiasanat: sisällönanalyysi, sisällön erittely, tutkimusmenetelmä, analyysimenetelmä quotations was scarce. The validity of the study was evaluated in 6% of the articles and validity of analysis in 5%. The results of this study can be used to develop the reporting of content analysis as well as in reviewing papers where content analysis is used. Keywords: content analysis, research method, analyses method Tutkimuksen lähtökohdat Sisällönanalyysiä käytetään laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmänä ja määrällisessä tutkimuksessa avointen vastausten analysoinnissa. Hoitotiede-lehdessä on julkaistu vuodesta 989 alkaen sisällönanalyysillä tehtyjä tutkimuksia. Vaikka sisällönanalyysi on hoitotieteellisessä tutkimuksessa yleisesti käytetty, sen käyttöä ei ole systemaattisesti arvioitu. Sisällönanalyysi määritellään eri tavoin. Yleisesti se määritellään menettelytavaksi, jolla voidaan analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Sisällönanalyysiä käytetään kuvailemaan tutkittavaa ilmiötä. Sen avulla voidaan muodostaa tutkittavaa ilmiötä kuvaavia kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli (Weber 99, Morgan 99, Elo & Kyngäs 8). Käsitejärjestelmällä, -kartalla ja mallilla tarkoitetaan tutkittavaa ilmiötä kuvailevaa kokonaisuutta, jossa esitetään käsitteet, niiden hierarkia ja mahdolliset suhteet toisiinsa. Sisällönanalyysin onnistuminen edellyttää, että tutkija kykenee pelkistämään aineiston ja muodostamaan siitä käsitteet, jotka kuvaavat luotettavasti tutkittavaa ilmiötä (Cavanagh 997, Hsieh & Shannon 5, Elo & Kyngäs 8). Sisällönanalyysi voidaan tehdä joko induktiivisesti tai deduktiivisesti. Se, kumpaa käytetään, riippuu tutkimuksen tarkoituksesta. Induktiivisessa analyysissä edetään aineiston ehdoilla (Krippendorff 98, Elo & Kyngäs 8). Deduktiivisessa analyysissä aikaisemman tiedon perusteella tehdään analyysirunko, johon sisällöllisesti sopivia asioita etsitään aineistosta. Analyysirunko voi olla väljä, jolloin sen sisälle muodostetaan aineistosta käsitteitä noudattaen induktiivisen sisällönanalyysin periaatetta. (Downe-Wamboldt 99, Sandelowski 995, Elo & Kyngäs 8). Sisällönanalyysin tulos voidaan kvantifioida. Tällöin lasketaan, kuinka monta kertaa käsitteen sisältämä asia ilmenee aineistossa tai kuinka moni tutkittava ilmaisee kyseisen asian. (Burns & Grove 5, Kyngäs & Vanhanen 999.) Se kumpi menettelytapa valitaan, riippuu kvantifioinnin tarkoituksesta. Sisällönanalyysillä tehdyn tutkimuksen raportointiin liittyy haasteita. Induktiivisen sisällönanalyysin tuloksena syntyy abstrahoinnin kautta käsitteitä. Tutkija pystyy kuvailemaan osan tästä syntyprosessista perusteellisesti, mutta osa on tutkijan oivalluksia, joita tutkijan on vaikea kirjoittaa auki (Burnard 996, Backman & Kyngäs 998, Graneheim & Lundman, Elo & Kyngäs 8). Analyysiprosessin tuloksena raportoinnissa näkyy se, miten käsite on rakennettu. Deduktiivisessa analyysissä analyysirunko sisältää käsitteet ja analyysin tuloksena on näiden käsitteiden sisältö ja rakenne. Usein sisällönanalyysillä tuotetusta tuloksesta näkyy analyysin keskeneräisyys. Tutkija ei ole abstrahoinut aineistoa tai hän on yhdistänyt liian paljon erilaisia asioita samaan käsitteeseen. (Dey 99, Hickey & Kipping 996, Gao 996.) Käsitteiden runsaus puolestaan kuvaa yleensä sitä, että tutkija ei ole kyennyt ryhmittelemään aineistoa. Tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan laadullisen tutkimuksen kriteereiden mukaisesti, joita on useita (Lincoln & Cuba
HOITOTIEDE, (), 8 8 985, Neundorf, Polit & Beck 8). Yhteistä kriteereille on, että luotettavuuden lisäämiseksi on pyrittävä mahdollisimman tarkkaan analyysin raportointiin. Esimerkit analyysiprosessista havainnollistavat lukijalle sen etenemistä. Luotettavuuden lisäämiseksi tutkijan on osoitettava yhteys tulosten ja aineiston välillä (Sandelowski 995, Gao 996). Suorien lainauksien käyttöä tulosten raportoinnissa pidetään luotettavuuden kannalta keskeisenä (Harwood & Garry, Guthrie ym., Elo & Kyngäs 8). Niiden pitäisi systemaattisesti osoittaa tuloksen yhteys alkuperäisaineistoon sekä sisällöllisesti että tunnistetiedoin. Tutkijan tulee kuitenkin varmistua siitä, että ulkopuoliset eivät voi tunnistaa tutkittavia suorien lainausten tai tunnistetietojen perusteella. Riskinä on suorien lainausten suuri määrä. Face-validiteetin voidaan käyttää analyysin luotettavuuden lisäämiseksi. (Downe-Wamboldt 99, Hickey & Kipping 996, Cavanagh 997). Tällöin tulos esitetään niille, jotka ovat tuttuja tutkittavan ilmiön kanssa ja pyydetään heitä arvioimaan vastaako tulos todellisuutta. Kun toinen tutkija analysoi aineiston, voidaan silloin laskea yksimielisyyskerroin. Analyysin tulosta voidaan pitää luotettavana, jos yksimielisyyskerroin on 8 85 % (Robson 99). Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja arvioida sisällönanalyysin käyttöä suomalaisissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa. Tutkimustehtävät ovat:. Millaisissa tutkimuksissa sisällönanalyysiä on käytetty?. Miten aineisto on kerätty?. Millainen on ollut otos ja otantamenetelmä?. Miten sisällönanalyysiä on kuvattu? 5. Miten tulokset on esitetty? 6. Miten tutkimuksen ja sisällönanalyysin luotettavuutta on arvioitu? Aineiston keruu ja analyysi Aineisto kerättiin Hoitotiede-lehdistä vuosilta 989 9 kokonaisotannalla. Mukaan otettiin kaikki artikkelit (N = 56), joissa kirjoittajat itse mainitsivat, että aineiston analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä tai sisällön erittelyä. Näin mukaan valikoitui laadullisia tutkimuksia, joissa aineisto oli analysoitu sisällönanalyysillä, määrällisiä tutkimuksia, joissa avointen kysymysten vastauksia oli analysoitu sisällönanalyysillä ja kirjallisuuskatsauksia. Aineiston keruuta varten tutkijat kehittivät deduktiivisen luokittelurungon. Luokittelurunkoon kerättiin ne asiat, jotka pitäisi metodikirjallisuuden mukaan olla julkaisussa, jossa raportoidaan sisällönanalyysiä. Koska analysoitava aineisto oli laaja, aineiston keruu jaettiin kolmelle tutkijalle. Kukin tutkija keräsi tiedot tiettynä vuosina ilmestyneistä artikkeleista. Varmistaakseen luotettavan aineistonkeruun tutkijat sopivat asioista, joita aineistona olevista artikkeleista kerätään ja miten ne kirjataan luokittelurunkoon. Analyysirunko sisälsi seuraavat kohdat: tutkimuksen lähtökohdat, tutkimuksen tarkoitus ja tavoite, aineiston keruu (keruumenetelmä, keneltä kerätty, otanta, otoskoko), analyysistä käytetty nimi, analyysin tekeminen (induktiivinen/deduktiivinen, analyysiyksikkö, analyysiprosessin kuvauksessa käytetyt käsitteet, käsitteiden käytön loogisuus, lähdemateriaali), tulosten esittäminen (muodostettujen luokkien/käsitteiden/kategorioiden mukaisesti, hierarkkinen rakenne, raportoinnin kieliasu, suorien lainausten käyttö) ja tutkimuksen luotettavuus (käytetyt kriteerit, analyysin luotettavuuden pohdinta, kannanotto tutkimuksen luotettavuudesta). Tiedot luokitettiin sisällönanalyysin periaatetta soveltaen yhdistämällä samansisältöiset asiat samaan luokkaan. Aineistoa kvantifioitiin laskemalla kuinka monta kertaa tietyn luokan sisältämä asia ilmenee aineistossa. Tulokset esitetään frekvensseinä ja prosentteina. Suorien lainausten määrä tulososan tekstistä laskettiin prosentuaalisesti arvioiden, montako prosenttia tulos-
Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste osan palstatilasta on käytetty suoriin lainauksiin. Lisäksi laskettiin prosentteina, moneltako tutkittavalta suoria lainauksia oli suhteessa otoskokoon. Tutkimuksen tulokset raportoidaan siten, että kukaan yksittäinen kirjoittaja ei ole tunnistettavissa. Tästä syystä tuloksia ei raportoida vuosittain tai aihealueittain. Tunnistamattomuuden suojaamiseksi artikkelit on jaettu ajallisesti tulosten raportoinnissa neljän vuoden jaksoihin. Tulokset Sisällönanalyysin käyttö Sisällönanalyysin käyttö oli yleisintä (6 %) laadullisissa tutkimuksissa. Näistä neljässä oli mainittu lähtökohdaksi toimintatutkimus, etnografia, fenomenologia tai eksistentiaalis-fenomenologinen ja narratiivinen lähestymistapa. Seuraavaksi eniten ( %) sisällönanalyysiä oli käytetty määrällisissä tutkimuksissa, joissa analysoitiin avoimia vastauksia. Kirjallisuuskatsauksissa sisällönanalyysia käytettiin jonkin verran ( %), mikä oli lisääntynyt vuosien 5 9 aikana verrattuna edellisiin vuosiin. (Taulukko.) Artikkeleista yli puolessa (65 %) oli tutkimuksen tarkoituksena kuvata/kuvailla. Tarkoituksina olivat myös selvittää (7 %), kartoittaa ( %), selittää ( %) tai muu tarkoitus (esimerkiksi saada tietoa, analysoida tai tarkastella) ( %). Viidessä prosentissa ei ilmaistu tutkimuksen tarkoitusta. Kolmen artikkelin tavoitteena oli luoda malli tai teoria. Aineiston keruu Haastattelu oli yleisin (9 %) tapa kerätä aineistoa. Puolistrukturoitua teemahaastattelua käytettiin yli puolessa (6 %) ja strukturoimatonta haastattelua (avoin /syvähaastattelu, elämäkertahaastattelu) %:ssa. Muutamassa artikkelissa ( %) haastattelu oli yhdistetty havainnointiin ja kirjallisiin dokumentteihin. Kyselyä käytettiin 5 %:ssa artikkeleista. Tavallisimmin (7 %) kysely oli strukturoitu jonka sisältämät yksi/ useampi avoin kysymys analysoitiin sisällönanalyysillä. Muutamissa artikkeleissa ( %) kysely yhdistettiin haastatteluihin, havainnointiin ja tutkimuspäiväkirjoihin. Seuraavaksi eniten (7 %) sisällönanalyysiä käytettiin kirjallisuuskatsauksissa. Artikkeleista 5 %:ssa analysoitiin dokumentteja, kuten kirjoitelmia/esseitä/vapaamuotoisia aineita, päiväkirjoja ja potilasasiakirjoja. (Taulukko.) Otantamenetelmät ja otos Suurimmassa osassa (78 %) artikkeleista ei nimetty käytettyä otantamenetelmää. Nimetyistä otantamenetelmistä tavallisin oli harkinnanvarainen otanta ( %). (Taulukko.) Potilaat/asiakkaat olivat 6 %:ssa tutkimuksen kohteena ja terveydenhuoltohenkilöstö (eriasteiset hoitajat, lääkärit ja terveydenhoitajat) 5 %:ssa. Tutkimuksista 7 % kohdistui kirjallisuuteen, joka muodostui tieteellisistä artikkeleista ja opinnäytetöistä. Opiskelijoilta, jotka olivat tavallisesti sairaanhoidon opiskelijoita, oli kerätty aineisto %:ssa artikkeleista. Tavallisin yhdistelmä oli terveydenhuoltohenkilöstö ja potilaat/asiakkaat. (Taulukko ). Otoskoot vaihtelivat paljon. Yli 5 ( %) ja (7 %) tutkittavan otoskoot olivat tavallisimpia. Alle ja olevia otoskokoja oli molempia käytetty yhtä paljon ( %). Vähiten ( %) tutkimuksissa esiintyi 5 kokoisia otoksia. (Taulukko.) Sisällönanalyysin kuvaus Analyysistä käytettiin käsitettä sisällönanalyysi (77 %), sisällön erittely (6 %), molempia edellä mainittuja käsitteitä (5 %) tai sisällönanalyysimenetelmä käsitettä ( %). Induktiivista lähestymistapaa käytettiin 9 %:ssa ja deduktiivista joka viidennessä (8 %) artikkelissa. Yhdistettynä näitä lähestymistapoja käytettiin 5 %:ssa. Joka viidennestä ( %) artikkelista ei ilmennyt, mitä lähestymistapaa oli käytetty. Yli kolmasosassa (9 %) artikkeleista analyysin toteutusta ei kuvattu. Erityisesti
HOITOTIEDE, (), 8 8 Taulukko. Sisällönanalyysin käyttö erityyppisissä tutkimuksissa, aineiston keruu, otantamenetelmä ja otos (n = 56). 989 99 995 999 5 9 Yht. (n = 8) (n = ) (n = 7) (n = 57) (n = 56) f /% Sisällönanalyysin käyttö Laadullinen 6 7 9 95/6 Määrällinen 9 / Triangulaatio 5/ Kirjallisuuskatsaus 5 / Muu (käsiteanalyysi, metasynteesi) / Aineiston keruu Haastattelu (n = 6) 6 9 6/9 Strukturoimaton 7 / Puolistrukturoitu 5 8 5 8/6 Ei tuoda selkeästi esille 5/8 Useita aineistonkeruumenetelmiä 6/ Kysely (n = ) 5 /5 Strukturoimaton /7 Yksi tai useampi avoin kysymys* 9 9 8 8/7 Useita aineistonkeruumenetelmiä 5 9/ Kirjalliset dokumentit (n = ) 8 8 6/9 Kirjallisuushaku (n = 6) 8 6/7 Havainnointi (n = ) / Strukturoimaton / Strukturoitu* /67 Muu (n = ) / Otantamenetelmä Harkinnanvarainen 5 7 7 / Satunnaisotanta 7 /7 Satunnais- ja harkinnanvarainen / Ei nimetty 5 6 /78 Otos Terveydenhuoltohenkilöstö 7 5 8 9 9/5 Potilaat/asiakkaat 7 9 /6 Omaiset 8 /9 Opiskelijat 5 5 5/ Kirjallisuus 8 6/7 Muut; yhdistetty aineistoja 6 6 9 / * Strukturoitu aineistonkeruulomake, jossa yksi tai useampi avoin kysymys Taulukko. Tutkimusten otoskoot artikkelissa (N = 56). Otoskoko/ 989 99 995 999 5 9 ** n = 6 artikkeli (n = 8) (n = ) n = 7, * n = 5 (n = 57) otosta (otosta) f / % alle 6 6 / 7 8 6 /7 6 / 5 5 9 / yli 5 7 5/ * artikkeleista viidessä oli otoksia useampi kuin yksi ** prosenttiosuudet laskettu otosten määrästä
Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste Taulukko. Sisällönanalyysin kuvaus. 989 99 (n = 8) 995 999 (n = ) (n = 7) 5 9 (n = 6) Yht. (n = 56) f / % Lähestymistapa 5 6 77/9 Induktiivinen Deduktiivinen 8 6 8/8 Induktiivisen ja deduktiivisen yhdistelmä 6 8 / Analyysin toteutus Kuvattu Ei ole kuvattu Käsitteiden käyttö Looginen Epälooginen Analyysiyksikkö Lause Sana tai sanajoukko Teema, lausuma tai ilmaisu Asia, ajatuskokonaisuus tai merkitys Ei ilmene Analyysin kuvauksessa käytetyt käsitteet Luokittelu Ryhmittely (klusterointi) Koodaus Pelkistäminen Abstrahointi Kategoria Käsite/käsiteellinen kuvaus Teema/teemottelu Vertailu Sisältöluokka Kvantifiointi 5 8 6 5 5 8 9 5 8 6 9 6 8 6 5 5 5 6 9 5 5 7 5 9/58 6/9 9/56 6/ /8 /9 / 9/ 86/55 7/6 5/ 7/ 58/7 / 6/8 8/5 / 7/ 6/ 5/ Analyysin lähteet Ei lähteitä 5 5 /8 Yksi lähde 8 5 7/ Kaksi lähdettä 9/6 Kolme lähdettä 6 8/ Neljä tai enemmän 7 8/5 Käytetyt lähteet (viitattu > kertaa) Kyngäs & Vanhanen 999 5 Polit & Hungler 98, 99 /tai uusin 5 7 painos Polit & Beck, 6 Pietilä 976, 979 silloin, kun sisällönanalyysiä oli käytetty kyselylomakkeen avoimien kysymysten analyysiin tai systemoidussa katsauksessa, ei analyysin etenemistä kuvattu. (Taulukko.) Hoitotiede-lehden ensimmäisinä julkaisuvuosina vuoteen 995 asti sisällönanalyysin kuvaus oli puutteellinen ja perustui käsitteisiin luokittelu, sisältöluokka ja teema. Käsitteistö monipuolistui lähestyttäessä -lukua, jolloin alettiin käyttää käsitteitä abstrahointi, ryhmittely, kategoria ja käsite. (Taulukko.) Hieman yli puolessa (5 %) artikkeleista oli mainittu se, mikä ohjasi analyysin teke-
HOITOTIEDE, (), 8 8 mistä (esimerkiksi luokitusrunko, tutkimustehtävä). Deduktiivista analyysiä ohjasivat aikaisemmasta teoriasta, tutkimuksesta tai hoitotieteen keskeisistä käsitteistä muodostetut sisältöluokat tai -teemat. Induktiivista analyysiä ohjaavat tekijät raportoitiin suhteellisen harvoin (kaksi mainintaa vuosina 989 99). Ohjaavana tekijänä oli esimerkiksi etsittiin päätöksentekoon liittyviä asioita tai luokiteltiin hyötyihin ja haittoihin. -luvun alun jälkeen induktiivisen sisällönanalyysiä ohjasi tutkimustehtävä 79 %:ssa (n = ). Muut analyysiä ohjanneet asiat olivat kirjallisuudesta tulevat teemat, kysymykset ja haastatteluteemat. Analyysissä käytettyjen käsitteiden loogisuus Käsitteiden käyttö oli loogista 59 %:ssa artikkeleista. Niissä artikkeleissa, joissa käsitteiden käyttö oli epäloogista, käytettiin sekaisin ja toistensa synonyymeina käsitteitä teema, luokka ja kategoria sen sijaan, että olisi käytetty yhtä näistä. Vuosina 989 99 käsitteiden käyttö oli loogista vain joka viidennessä artikkelissa ( %) ja - luvulla kolmessa neljästä. (Taulukko.) Useimmiten analyysiin viitattaessa ja sen prosessia kuvattaessa käytettiin yhtä ( %) tai kahta (6 %) lähdettä. Kuitenkin 8 %:ssa artikkelista lähteitä ei käytetty lainkaan. Eniten käytettyjä lähteitä olivat tässä järjestyksessä Kyngäs & Vanhanen (999) ja Polit & Hungler (98, 99, 999) ja Polit & Beck (, 6). (Taulukko.) Tulosten esittäminen Tulokset oli esitetty analyysin mukaisesti 6 %:ssa. Näistä %:ssa tulosten raportoinnissa näkyi systemaattisesti muodostettujen luokkien/kategorioiden/teemojen/ käsitteiden sisältö ja rakenne. Usein tulososa ei noudattanut analyysin tulosta, vaan tuloksia raportoitiin eri käsiteillä kuin analyysiosassa oli esitetty. Vuosina 5 9 arvioitiin lähes kaikkien (98 %) tulosten raportoinnin kieli tieteelliseksi. Aikaisemmin tuloksia kuvattiin arkipäivän termeillä tai toistamalla, että tutkittavat sanoivat, kuvasivat tai olivat tiettyä mieltä. (Taulukko.) Artikkeleista %:ssa (n = 6) tuloksia esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Näistä vain 7 %:ssa (n = ) kuvattiin se, miten ja mistä frekvenssit ja prosentit oli laskettu. Suoria lainauksia käytettiin %:ssa artikkeleista systemaattisesti ja 6 %:ssa ei ollenkaan. Suorien lainauksien määrä vaihteli yhdestä 9:ään seuraavasti: 5 (n = ), 6 (n = ), 5 (n = ), 6 (n = ) ja yli suoraa lainausta (n = 7). Suoriin lainauksiin käytetty palstatila tulososassa vaihteli.5 75 %:n välillä. Alle 5 % tulososan palstatilasta oli käytetty suoriin lainauksiin artikkelissa, 5 5 % :sta artikkelissa, 6 5 % kahdessa ja yli 5 % artikkelissa. Kuudessa artikkelissa suoran lainauksen tunnistetieto oli merkitty siten, että se osoitti ryhmän (esim. sairaanhoitaja, isä), johon tutkittava kuului. Seitsemässätoista artikkelissa tunnistetieto oli merkitty tutkittavan koodilla. Näiden artikkeleiden suorien lainausten määrää verrattiin tutkittavien määrään. Seitsemässä artikkelissa lainauksia oli puolelta tai yli puolelta tutkittavista. Seitsemässä artikkelissa lainauksia oli prosentilta tutkittavista ja kahdessa alle prosentilta. Tutkimuksen ja sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi Koko tutkimuksen luotettavuutta oli arvioitu 6 %:ssa. Pelkästään analyysin luotettavuutta oli arvioitu puolessa (5 %) artikkeleista. Luotettavuuden arvioinnissa käytettiin 9 %:ssa (n = 5) kriteereitä. Yleisimmin ( %) ne olivat laadullisen tutkimuksen kriteerit. Lincoln ja Cuba (985) oli lähteenä %:ssa. Tällöin kriteereinä olivat vaihdellen uskottavuus, siirrettävyys, vahvistettavuus, pysyvyys, seuraamuksellisuus ja tutkimuksen neutraalisuus. Vaikka artikkelissa raportoitiin käytettävän kriteereitä, niin luotettavuuden arviointi ei edennyt aina niiden mukaisesti. (Taulukko 5.) Rinnakkaisluokitus koko aineistosta oli tehty %:ssa artikkeleista, mutta vain neljässä prosentissa oli laskettu yksimielisyyskerroin (content validity index, CVI).
Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste 5 Taulukko. Tulosten esittäminen. 989 99 995 999 5 9 Yht. (n = 8) (n = ) (n = 7) (n = 6) (n = 56) f/% Analyysin mukaisesti* Kyllä 6 5 /6 Ei 9 56/6 Tuloksissa ilmenee luokkien/ kategorioiden/teemojen/ käsitteiden* rakenne Systemaattisesti 6 8 67/ Satunnaisesti 9 7 9/9 Ei ilmene 5 9 6/8 Kielellinen ilmaisu Arkipäivän ilmaisua 6 9 / Tutkittavien sanomana 5 7/7 Tieteellistä ilmaisua 9 8 6 9/7 Suorien lainauksien käyttö Systemaattista 6 9 9 / Satunnaista 8 6/7 Ei suoria lainauksia ollenkaan 7 6 5 8 96/6 * analyysin tuloksena syntyneiden luokkien/kategorioiden/teemojen/käsitteiden mukaisesti. Eri tutkimuksissa syntynyttä tulosta kutsutaan eri termillä Taulukko 5. Luotettavuuden arviointi. Luotettavuuden 989 99 995 999 5 9 Yht. arviointi (n = 8) (n = ) (n = 7) (n = 6) (n = 56) f/% Tutkimuksen luotettavuus On arvioitu 6 5 /6 Ei ole arvioitu 7 7 56/6 Analyysin luotettavuus On arvioitu 7 7 6 9 79/5 Ei ole arvioitu 77/9 Arvioinnissa käytetty kriteerejä Kyllä 6 5 5/9 Ei kriteereitä 6 8 6 /7 Kriteerit: (n = 5) * siirrettävyys, yleistettävyys / * tutkimus prosessin vaiheet 7 5 / * laadullisen tutkimuksen kriteerit* 7 8/ * historian tutkimuksen kriteerit / * Lincoln ja Cuba (985)** 8 / * uskottavuus, siirrettävyys, riippuvuus, vahvistettavuus (lähde vaihtelee tai puuttuu kokonaan, yleisin Holloway ja Wheeler 996) ** uskottavuus, siirrettävyys, vahvistettavuus, pysyvyys, seuraamuksellisuus, tutkimuksen neutraalisuus (ko. termiä käytetty vaihdellen)
6 HOITOTIEDE, (), 8 8 Pohdinta Tulosten tarkastelu Sisällönanalyysia käytettiin eniten laadullisessa tutkimuksessa, mihin se soveltuu hyvin metodologisten lähtökohtiensa vuoksi (Catanazaro 988, Polit & Beck 8). Sen käyttö on lisääntynyt määrällisten tutkimusten avointen kysymysten sekä kirjallisuuskatsauksiin valittujen artikkelien analyysissa. Kyselylomakkeiden avointen kysymysten vastaukset tuottavat usein niin niukasti tietoa, ettei sisällönanalyysin toteuttaminen ole mahdollista. Niukkaa aineistoa voidaan ryhmitellä sisällönanalyysin periaatteen mukaisesti, mutta onko kysymyksessä todellinen sisällönanalyysi, jossa abstrahointi voidaan toteuttaa sisällönanalyysin periaatteen mukaisesti. Tämän tutkimuksen mukaan ei voida aina sanoa, että sisällönanalyysiä oli tehty. Sisällönanalyysin saama kritiikki yksinkertaiselta näyttävästä tuloksesta on saamiemme tulosten perusteella osin aiheellista, koska analyysimenetelmää on käytetty varsin yksikertaisella tavalla hyödyntämättä menetelmän mahdollisuuksia. (Harwood & Garry, Elo & Kyngäs 8.) Lähes poikkeuksetta kyselyaineistojen sisällönanalyysin kuvaus ja luotettavuuden pohdinta puuttuvat. Siitä, onko sisällönanalyysi sopiva menetelmä systemoidun kirjallisuuskatsauksen aineiston analyysiin, on ristiriitaisia näkemyksiä. Esimerkiksi kirjallisuuskatsausten yhteydessä voisi olla mielekkäämpää puhu kuvailevasta synteesistä (Petticrew, Khan ym., Kääriäinen & Lahtinen 6) kuin sisällönanalyysista, vaikka se noudattaakin sisällönanalyysin periaatetta. Systemoidussa katsauksessa on pyrkimyksenä enemmänkin asioiden ryhmittely kuin abstrahointi. Sisällönanalyysia käytettiin eniten tutkimuksissa, joiden tarkoituksena oli kuvata/ kuvailla. Yhtäältä sisällönanalyysi ei mahdollista käsitteiden välisten suhteiden tutkimista ja siksi useimmiten sen tarkoituksena on kuvailla tutkittavaa ilmiötä. Toisaalta käsitejärjestelmät ja mallit useimmiten liittävät käsitteet jollain tasolla toisiinsa ja antavat näin alustavaa tietoa käsitteiden välisistä suhteista. (Harwood & Garry, Elo & Kyngäs 8.) Strukturoimaton/puolistrukturoitu haastattelu oli yleisin tapa kerätä aineistoa. Sisällön analyysin katsotaankin soveltuvan erityisen hyvin strukturoimattomaan aineistoon. (esim. Sandelowski 995, Neundorf, Elo & Kyngäs 8). Mielenkiinto kohdistui useimmiten potilaisiin/asiakkaisiin ja terveydenhuoltohenkilöstöön. Nämä ovat tyypillisesti kohdejoukkona hoitotieteellisissä tutkimuksissa. Yli 5 ja tutkittavan otoskoot olivat kaikista tavallisimpia. Suurten otoskokojen määrää johtunee siitä, että tämän tutkimuksen kokonaisotantaan tuli mukaan artikkeleita, joissa raportoitiin pääosin määrällisiä tutkimuksia. Riittävästä otoskoosta laadullisessa tutkimuksessa ei ole yksiselitteisiä ohjeita, koska se riippuu tutkimuksen tarkoituksesta ja saavutetusta aineiston laajuudesta ja rikkaudesta. Aineiston saturaatiota pidetään tärkeimpänä kriteerinä otoskoolle. (Sandelowski 995, Guthrie ym. ). Tämän tutkimuksen mukaan ongelmallista oli tulosten systemaattinen raportointi. Käsitteiden rakenne ja hierarkia osoittaa abstrahoinnin etenemisen. Ongelmat raportoinnissa voi olla osoitus epäonnistuneesta analyysistä tai epäonnistuneesta tuloksen raportoinnista. (Dey 99, Backman & Kyngäs 998, Elo & Kyngäs 8.) Keskeneräisessä analyysissä abstrahointiprosessia ei ole viety niin pitkälle kuin se olisi ollut mahdollista. Kun aineiston abstrahointi on kesken, tuloksena voidaan esittää käsitteitä, jotka eivät sulje pois toisiaan. Myös silloin, kun aineiston saturaatio on saavuttamatta, aineistosta löytyneitä asioita on vaikea yhdistää toisiinsa. (Harwood & Garry, Guthrie ym., Elo & Kyngäs 8). Tällainen tulos näyttää pinnalliselle ja yksinkertaiselle (Weber 99, Harwood & Garry ). Kysymys voi olla myös tutkijan kyvyttömyydestä tehdä sisällönanalyysi oikein. Millä tahansa tutkimusmenetelmällä voidaan saada yksinkertaiselta näyttävä tulos, jos menetelmää ei osata käyttää oikein eikä tuloksia raportoida asiallisesti. Mikään analyysimenetelmä ei ole hyvä itsessään, vaan
Helvi Kyngäs, Satu Elo, Tarja Pölkki, Maria Kääriäinen ja Outi Kanste 7 menetelmä on sopiva jotain tiettyä tarkoitusta varten. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioimiselle on useita kriteereitä. Tämän tutkimuksen mukaan ongelmana oli se, että kriteereitä käytettiin harvoin tai vaikka niitä raportoitiin käytettävän, luotettavuuden arviointi ei edennyt niiden mukaisesti. Tutkijan on pystyttävä osoittamaan yhteys tulosten ja aineiston välillä. Suorien lainauksien systemaattista käyttöä pidetään luotettavuuden kannalta keskeisenä (Sandelowski 99, Polit & Beck 8.) Riskinä on suorien lainausten liian suuri määrä suhteessa tulososan tekstiin. Tällöin tutkijan oma analyysin tulos jää heikosti raportoitua. (Downe-Wamboldt 99, Graneheim & Lundman ) Tutkimuksen luotettavuus Tässä tutkimuksessa suhteellisen strukturoitu aineistonkeruumenetelmä mahdollisti luotettavan aineiston keruun. Lisäksi tutkijat olivat sopineet ennakkoon mitä ja miten aineistoa kerätään ja miten tieto tallennetaan analyysirunkoon. Aineiston keruuta varten aineisto oli jaettu vuosittain jaksoihin ja kukin kolmesta tutkijasta keräsi koko aineiston tietyltä ajanjaksolta (esimerkiksi vuosilta 989 995). Analyysivaiheessa kukin tutkija analysoi ajallisesti koko kahden kymmenen vuoden aineiston, mutta analysoitava asia oli rajattu esimerkiksi tulosten esittämiseen tai luotettavuuden tarkasteluun. Näin jokaisella tutkijalla oli mahdollisuus tarkastella, miten muut tutkijat olivat aineiston keränneet ja verrata sitä itse keräämäänsä aineistoon. Tämä lisää luotettavuutta, koska voitiin varmistua siitä, että aineisto oli kerätty yhdenmukaisesti. Aineistossa oli artikkeleita, joissa sisällönanalyysiä käytettiin avointen vastausten analyysiin. Näiden arviointia vaikeutti se, että artikkeleissa kuvattiin pääsääntöisesti määrällisen tutkimuksen tuloksia ja analyysiä. Avointen vastausten analyysin ja tulosten esittäminen sekä sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi jäi niukaksi. Voidaankin pohtia sitä, vääristääkö tämä tämän tutkimuksen tulosta. Kuitenkin, jos tutkija raportoi käyttävänsä sisällönanalyysiä, niin sen tulisi näkyä analyysin, tulosten ja luotettavuuden raportoinnissa, vaikka kysymys olisi vain yhden avoimen vastauksen analyysistä. Sisäänottokriteerinä oli, että tutkija itse mainitsee käyttävänsä sisällönanalyysiä tai sisällön erittelyä. Näin tämän tutkimuksen otos vastaa tätä. Tutkimuksen merkitys Tutkimus osoittaa vuosina 989 9 suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa käytetyn sisällönanalyysin heikkoudet ja vahvuudet. Vahvuutena voidaan pitää sitä, että sisällönanalyysiä käytettiin tarkoituksenmukaisella tavalla ja se valittiin tutkimuksiin, joihin se sopi. Otantamenetelmän perustelu ja koko pitäisi raportoida täsmällisemmin. Sisällönanalyysin prosessi kuvaamiseen olisi hyvä kiinnittää huomiota ja yhteys aineistoon osoittaa siten, että lukija ymmärtää sen. Muodostettujen käsitteiden hierarkian ja sisällöllisen rakenteen selkiinnyttämistä tarvitaan sekä analyysin kuvauksessa että tulosten esittämisessä. Myös suorien lainausten systemaattiseen käyttöön tarvitaan täsmällisyyttä. Lisäksi luotettavuuden pohdinta tulisi perustaa kriteereihin, joita seurataan johdonmukaisesti raportoinnissa. Merkittävää on myös pohtia itse analyysin luotettavuutta ja esittää tutkijan oma näkemys luotettavuudesta kokonaisuudessaan. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytettäessä ja kehitettäessä sisällön analyysiä, arvioitaessa sisällönanalyysillä tehtyjä tutkimuksia ja sisällönanalyysiä opetettaessa. Lisäksi tieteellisen tutkimusten arvioijat voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia, koska tämä lisää ymmärrystä siitä, miten sisällönanalyysillä tehty tutkimus tulisi raportoida, jotta se on ymmärrettävä ja luotettava.
8 HOITOTIEDE, (), 8 8 Lähteet Backman K & Kyngäs H. 998. Challenges of the grounded theory approach to a novice researcher. Hoitotiede, 6 7. Burnard P. 996. Teaching the analysis of textual data: an experiential approach. Nurse Education Today 6 (), 78 8. Burns N & Grove SK 5. The practice of nursing research: conduct, critique & utilization. Elsevier Saunders, St. Louis. Catanzaro M. 988. Using qualitative analytical techniques. In: Woods P & Catanzaro M. (ed.) Nursing Research; Theory and Practice. CV. Mosby Company, New York, 7 56. Cavanagh S. 997. Content analysis: concepts, methods and applications. Nurse Researcher (), 5 6. Dey I. 99. Qualitative data analysis. A user-friendly guide for social scientists. Routledge, London. Downe-Wamboldt B. 99. Content analysis: method, applications and issues. Health Care for Women International (),. Elo S & Kyngäs H. 8. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 6 (), 7 5. Gao. 996. Content analysis a methodology for structuring and analyzing written material. Program Evaluation and Methodology Division. United States General Accounting Office, Washington. Graneheim UH & Lundman B.. Qualitative content analysis in nursing research: concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today (), 5. Guthrie J, Yongvanich K & Ricceri F.. Using content analysis as a research method to inquire into intellectual capital reporting. Journal of Intellectual Capital 5 (), 8 9. Harwood TG & Garry T.. An overview of content analysis. The Marketing Review (), 79 98. Hickey G & Kipping E. 996. A multi-stage approach to the coding of data from open ended questions. Nurse Researcher (), 8 9. Hsieh HF & Shannon S. 5. Three approaches to qualitative content analysis. Qualitative Health Research 5 (9), 77 88. Krippendorff K. 98. Content Analysis: an introduction to its methodology. Sage Publications, Newbury Park. Khan KS, Kunz R, Kleijnen J & Antes G.. Systematic Reviews to Support Evidence-based Medicine, How to review and apply findings of healthcare research. The Royal Society of Medicine Press Ltd, London. Kyngäs H & Vanhanen L. 999. Sisällön analyysi. Hoitotiede (),. Kääriäinen M & Lahtinen M. 6. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 8 (), 7 5. Lincoln SY & Cuba EG. 985. Naturalistic inquiry. Sage Publications, California. Morgan DL. 99. Qualitative content analysis: a guide to paths not taken. Qualitative Health Research (),. Neundorf K.. The content analysis guidebook. Sage Publications Inc. Thousand Oaks, California. Petticrew M.. Systematic reviews from astronomy to zoology: Myths and misconceptions British Medical Journal (778), 98. Polit DF & Beck CT. 8. Nursing research. Principles and methods. Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia. Robson C. 99. Real World Research. A resource for social scientists and practitioner-researchers. Blackwell Publishers, Oxford. Sandelowski M. 995. Qualitative analysis: What it is and how to begin? Research in Nursing & Health 8 (), 7 75. Weber RP. 99. Basic content analysis. Sage Publications, Newburry Park, CA. Helvi Kyngäs, THT, professori, Terveystieteiden laitos, PL 5, 9 Oulun yliopisto, sähköposti: helvi.kyngas@oulu.fi Satu Elo, TtT, lehtori, Terveystieteiden laitos, PL 5, 9 Oulun yliopisto, sähköposti: satu.elo@oulu.fi Tarja Pölkki, TtT, dosentti, lehtori (ma.), Terveystieteiden laitos, PL 5, 9 Oulun yliopisto, sähköposti: tarja.polkki@nic.fi Maria Kääriäinen, TtT, yliopisto-opettaja, Terveystieteiden laitos, PL 5, 9 Oulun yliopisto, sähköposti: maria.kaariainen@oulu.fi Outi Kanste, TtT, projektipäällikkö, Oulunkaaren kuntayhtymä, Piisilta, 9 Ii, sähköposti: outi.kanste@oulunkaari.com