Väittämä Oikein Väärin Vastaus sivulla. 1. Haarautuminen on yksi tieteen kehittymisen muoto. x 14

Transkriptio

1 VALINTAKOE 1 (7) Osio 1 Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K, Åstedt-Kurki P. Hoitotiede. 3. uudistettu painos. SanomaPro Oy. Helsinki, OSIO 1. Taulukossa esitetyt väittämät (30) perustuvat yllä olevaan kirjaan. Vastaa taulukkoon rastittamalla mielestäsi oikea vastaus. (ma 7,5 pistettä) Oikeasta vastauksesta saa +0,25p, väärästä -0,25p, tyhjästä 0p. Mikäli osion vastausten yhteispistemäärä jää alle nollan, osion pistemääräksi tulee 0. Väittämä Oikein Väärin Vastaus sivulla 1. Haarautuminen on yksi tieteen kehittymisen muoto Skeptisismi on yksi tiedonhankinnan strategioista Tieteen kehittymisessä kumuloituminen tarkoittaa sitä, että uusi tieto on yhdenmukaista vanhan tiedon kanssa. 4. Soveltavan tutkimuksen tavoitteena on tuottaa teoreettista tietoa ihmisen terveyteen ja ympäristöön liittyvistä teemoista 5. Eettisessä ennakkoarvioinnissa vastuu tutkimuksen eettisyydestä voidaan tarvittaessa siirtää eettiselle toimikunnalle Tieteenalalla ja tutkimusalalla tarkoitetaan samaan asiaa Paradigma tarkoittaa tutkimusstrategiaa Induktiivisessa teorian kehittämisessä johtopäätöksiä voidaan tehdä yksittäisistä havainnoista. 9. Käsitteet ovat mielikuvia, joiden avulla kommunikoidaan ja tarkastellaan todellisuutta Paradigma määrittää tulosten tulkinnan ja käyttötavan Kuvaileva tieto vastaa kysymykseen miksi Koeasetelmassa tutkimukseen osallistujien on aina tiedettävä, kuuluvatko he koe- vai kontrolliryhmään Perustutkimus merkitsee uuden tiedon tuottamista. 81, 82

2 VALINTAKOE 2 (7) Osio 1 Väittämä Oikein Väärin Vastaus sivulla 14. Hoitotyön vaikuttavuutta voidaan tutkia käytännöllisellä koeasetelmalla eli siinä käytännön tilanteessa, jossa se tapahtuu. 15. Realistinen arviointitutkimus on yksi keino interventioiden vaikuttavuuden arviointiin Koeasetelma on tavallisin keino tutkia intervention vaikuttavuutta Monitieteinen tutkimusote varmistaa tutkimusten laatua Monitieteisellä yhteistyöllä tarkoitetaan sitä, että samaa ilmiötä tai ongelmaa tarkastellaan eri tieteenalojen näkökulmista samassa projektissa. 19. Toimintatutkimus on yksi tapa tehdä hoitotieteellistä tutkimusta tunnetuksi. 20. Soveltava tiede yrittää edistää jonkin tavoitteen mukaista toimintaa Kliininen hoitotiede voi olla perustutkimusta Hoitotieteellisen tutkimuksen painopisteet riippuvat hoitotyön yleisestä asemasta. 23. Terveys on otettu tärkeäksi hoitotieteen tutkimuskohteeksi luvulla. 24. Hoitotieteen keskeiset käsitteet ovat luonteeltaan muuttumattomia. 25. Korrespondenssiteorian mukaan totuus on se, mikä voidaan havaita ja mikä vastaa havaittua todellisuutta. 26. Koherenssiteorian mukaan totuutta ei voida havaita tai todeta vaan jokin asia on tietämyksen perusteella totta. 27. Terveyttä koskevaan tietoon kuuluvat yleinen terveystietous ja tieto omasta ja läheisten voinnista. 28. Hoitotyön kehittämisestä saatava tieto ei täytä tieteellisiä kriteereitä. 29. Terveyden ideaalitilan määritelmässä terveys on määritelty voimavarana Plagiointi on eräs tieteellisen raportoinnin muoto. 25

3 VALINTAKOE 3 (7) Osio 2 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 4. uudistettu painos. SanomaPro Oy, Helsinki OSIO 2: Vastaa kahteen alla olevaan essee-kysymykseen. (ma 7,5 pistettä) A) Mitä triangulaatiolla tarkoitetaan, mihin sillä pyritään ja mitkä ovat sen edut? (ma 2,25 p) 1. Triangulaatiolla tarkoitetaan erilaisten menetelmien (0,25), tutkijoiden (0,25), tietolähteiden (0,25) tai teorioiden yhdistämistä tutkimuksessa (0,25). Ma 1 p. 2. Triangulaatiolla pyritään lisäämään tutkimuksen luotettavuutta (0,25). Ma 0,25 p. 3. Triangulaation etuja ovat aineiston validointi (0,25), täydentäminen (0,25), vahvistaminen (0,25), syventäminen (0.25), rikastaminen (0,25) ja kokonaiskuvan saaminen tutkittavasta ilmiöstä (0,25), kuvaus käytännön toiminnan ja/tai toimintaympäristön kompleksisuudesta (0,25). Ma 1 p. B) Nimeä triangulaatiotyypit ja määrittele ne. (ma 5,25 pistettä) 1. Metodologinen triangulaatio (0,5) tarkoittaa useamman kuin yhden eri tutkimusmenetelmän yhdistämistä samassa tutkimuksessa (0,25). Ma 0,75 p. 2. Tutkijoiden triangulaatio (0,5) tarkoittaa tutkimusryhmän erilaisten näkökulmien ja asiantuntijuuden yhdistämistä (0,25). Ma 0,75 p. 3. Aineistojen triangulaatio (0,5) viittaa eri aineistoihin eri aikoina (0,25), eri paikoissa (0,25) ja eri tasoilla (0,25). Ma 1,25 p. 4. Teorioiden triangulaatio (0,5) voi toteutua teorioiden (0,25) tai niiden osien (0,25) testaamisena. Ma 1 p. 5. Tieteenalojen triangulaatio (0,5) tuottaa tietoa tutkimusilmiöstä eri tieteenalojen näkökulmista (0,25). Ma 0,75 p. 6. Analyysiyksiköiden triangulaatio (0,5) voi sisältää esimerkiksi henkilön sanallisen kuvauksen ja jonkin muun menetelmän tuottaman havainnon hänen toiminnastaan (0,25). Ma 0,75 p.

4 VALINTAKOE 4 (7) Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. 4. uudistettu painos. SanomaPro Oy, Helsinki Artikkeli: Tella ym Suomalaisten ja brittiläisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ja arvioita potilasturvallisuuden oppimisesta kansainvälinen vertaileva tutkimus. Hoitotiede, 28(suppl), S36-S46. OSIO 3. Arvioi artikkelissa (Tella ym. 2016) kuvattua tutkimusta hyödyntäen kirjassa Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K (2015) esitettyä tietoa, ja vastaa taulukkoon rastittamalla mielestäsi oikea vastaus. (ma 5 pistettä) Oikeasta vastauksesta saa +0,25p, väärästä -0,25p, tyhjästä 0p. Mikäli osion vastausten yhteispistemäärä jää alle nollan, osion pistemääräksi tulee 0. Väittämä Oikein Väärin Perustelut 1. Tutkimus on survey- eli havainnointitutkimus. Survey-tutkimus tarkoittaa kyselytutkimusta. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015, 53) Artikkelin tiivistelmässä teksti Survey-tutkimuksen aineisto kerättiin Patient Safety in Nursing Education Questionnaire -mittarilla (Tella ym. 2016, S36). 2. Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen. Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen 2015, 54-55). Survey-tutkimuksen aineisto kerättiin Patient Safety in Nursing Education Questionnaire -mittarilla ja laadullinen aineisto kerättiin merkityksellisten tapahtuminen tekniikalla (Tella ym. 2016, S36). 3. Tutkimuksessa on kokeellinen tutkimusasetelma. Tutkimus ei ole kokeellinen, vaan vertaileva ja kuvaileva 2015, 57, 59). Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja vertailla suomalaisten ja brittiläisten sairaanhoitaja opiskelijoiden arvioita potilasturvallisuuden oppimisestaan. (Tella ym. 2016, S36). 4. Tutkimuksessa käytettiin primääriaineistoja. Primääriaineisto tarkoittaa, että se sisältää välitöntä tietoa tutkimiskohteesta ja kerätään juuri tiettyä tutkimusta varten 2015, 113). Survey-tutkimuksen aineisto kerättiin Patient Safety in Nursing Education Questionnaire -mittarilla ja laadullinen aineisto kerättiin merkityksellisten tapahtuminen tekniikalla (Tella ym. 2016, S36, S39).

5 VALINTAKOE 5 (7) Väittämä Oikein Väärin Perustelut 5. Tutkimus on toteutettu käyttäen teorioiden triangulaatiota. 6. Survey-aineisto on analysoitu käyttäen sisällönanalyysia. Teorioiden triangulaatiota käytetään esimerkiksi teorioiden tai niiden osien testaamiseen tai teorian tuottamiseen 2015, 76). Tutkimus toteutettiin kansainvälisessä tutkijaryhmässä eri tutkimusmenetelmiä käyttäen (tutkija- ja metodologinen triangulaation) (Tella ym. 2016, S43). Sisällönanalyysia käytetään kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston analyysissa 2015, 67). Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla (Tella ym. 2016, S36, S39). 7. Kyseessä oli otantatutkimus. Tutkimus voidaan toteuttaa kokonais- tai otantatutkimuksena. 2015, 57, 105). Tutkimukseen osallistui 3. vuoden suomalaisia ja brittiläisiä sairaanhoitajaopiskelijoita survey-tutkimuksessa kahdesta suomalaisesta ammattikorkeakoulusta ja kahdesta brittiläisestä yliopistosta ja laadullisessa tutkimuksessa yhdestä organisaatiosta per maa. (Tella ym. 2016, S39). 8. Kahden maan opiskelijoiden (suomalaisten ja brittiläisten) arvioiden eroja testattiin Mann-Whitney n U-testillä, joka on parametrinen analyysimenetelmä. 9. Tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin alle 0,001 olevia p-arvoja. Mann-Whitney n U-testiä (parametriton testi) voi käyttää kahden riippumattoman ryhmän vertailuun, kun muuttuja ei noudata normaalijakaumaa ja riippumaton (selittävä) muuttuja on kaksiluokkainen 2015, 143, 145). Kahden maan (Suomi ja Iso-Britannia) opiskelijoiden arvioiden eroja testattiin Mann-Whitney n U-testillä (Tella ym. 2016, S39). Yleisemmin käytetty p-arvo on alle 0, 05 (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015, 61). Tässä tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin alle tai yhtä suuri kuin 0,05 olevia p- arvoja (Tella ym. 2016, S39).

6 VALINTAKOE 6 (7) Väittämä Oikein Väärin Perustelut 10. Mittari sisälsi Likert-asteikollisia eli suhdeasteikollisia muuttujia. Hoitotieteessä käytetään usein kyselytutkimuksessa Likert-asteikollisia muuttujia. Likert-asteikko on järjestysasteikko 2015, 130). Mittari sisälsi 4-portaisia Likert-asteikollisia muuttujia (Tella ym. 2016, S39), mutta Likert-asteikko on järjestysasteikko. 11. Artikkelissa ei kuvata voimaanalyysia otoskoon määrittelyssä. 12. Mittarin sisäistä yhdenmukaisuutta arvioitiin Cronbach n alfalla. Otoksen kokoa voidaan määrittää käyttäen voimaanalyysia 2015, 106). Artikkelissa ei raportoida voima-analyysin käyttöä (Tella ym. 2016). Mittarin sisäistä johdonmukaisuutta voidaan arvioida Cronbachin alfakertoimella 2015, 161). Mittarin sisäistä yhdenmukaisuutta arvioitiin Cronbach n alfalla (Tella ym. 2016, S40, S43). 13. Tutkimuksessa on esitetty selkeät, perustellut hypoteesit eli tutkimuskysymykset. 14. Laadullinen aineisto kerättiin focusryhmähaastatteluna eli merkityksellisten tapahtumien tekniikalla (Critical incident technique). Hypoteesi tarkoittaa formaalia määritelmää, jossa kuvataan kahden tai useamman muuttujan välistä yhteyttä määrätyssä kohdejoukossa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015, 59). Artikkelissa ei ole esitetty hypoteeseja, vaan ainoastaan tutkimuskysymykset (Tella ym. 2016, S38). Ryhmähaastattelujen yhtenä muotona voidaan käyttää focusryhmähaastatteluja 2015, 124). Kirjoitetut oppimiskokemukset kerättiin merkityksellisten tapahtumien tekniikalla, Critical incident technique (CIT) (Tella ym. 2016, S39). 15. Mittarin luotettavuutta arvioitiin esitestauksella Suomessa ja Iso-Britanniassa. Esitestaaminen on keskeinen osa tutkimuksen luotettavuuden lisäämistä (Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2015, 205). Artikkelissa raportoidaan, että mittari esitestattiin Suomessa ja Iso-Britanniassa (Tella ym. 2016, S43).

7 VALINTAKOE 7 (7) Väittämä Oikein Väärin Perustelut 16. Suomalaisista sairaanhoitajaopiskelijoista 27 % oli harjoitellut vaaratapahtumien raportoimista kouluympäristössä ja vastaavasti brittiläisistä sairaanhoitajaopiskelijoista 80 % oli harjoitellut vaaratapahtumien raportointia (p<0,001). Tulos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Yleisimmin käytetty p-arvo on alle 0,05 (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015, 61). Suomalaisista sairaanhoitajaopiskelijoista 27 % oli harjoitellut vaaratapahtumien raportoimista kouluympäristössä ja vastaavasti brittiläisistä sairaanhoitajaopiskelijoista 80 % oli harjoitellut vaaratapahtumien raportointia (p<0,001). Tässä tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin alle tai yhtä suuri kuin 0,05 olevia p-arvoja (Tella ym. 2016, S39), joten tulos on tilastollisesti merkitsevä. 17. Tutkimukseen osallistuminen perustui tietoisen suostumuksen allekirjoitukseen. 18. Tutkimuksessa käytettiin logistista regressioanalyysiä. Sitä voidaan käyttää vain, jos selitettävä muuttuja on kolmitai useampi luokkainen. 19. Tutkimuksen tuloksia voidaan yleistää. Tutkimukseen osallistumisen tulee perustua tietoiseen suostumukseen (Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2015, 219). Sairaanhoitajaopiskelijoita tiedotettiin saatekirjeellä tutkimuksen osallistumisen vapaaehtoisuudesta, jossa myös kerrottiin, että vastaaminen tulkitaan tietoiseksi suostumukseksi eli erillistä allekirjoitusta ei tehty (Tella ym. 2016, S39). Logistista regressioanalyysiä käytetään, kun selitettävä muuttuja on kaksiluokkainen (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015, 155). Suomalaisten ja brittiläisten opiskelijoiden arvioiden eroja testattiin logistisella regressioanalyysillä (Tella ym. 2016, S39). Hoitotieteellisessä tutkimuksessa käytetään usein harkinnanvaraisia otoksia, jolloin tuloksia ei voida yleistää koko suomalaisen terveydenhuollon alueella 2015, 196). Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää perusjoukkoon osallistujien mahdollisen valikoitumisen takia (Tella ym. 2016, S44). 20. Survey-tutkimusaineistoa on tiivistetty käyttäen monimuuttujamenetelmiä, kuten pääkomponenttianalyysia. Pääkomponenttianalyysissä tarkastellaan, miten muuttujajoukon yhteisvaihtelu voidaan tiivistää keskenään korreloimattomiin varianssikimppuihin (pääkomponentteihin) 2015, 154). Aineistoa analysoitiin pääkomponenttianalyysillä (Tella ym. 2016, S39).