Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvitys Kuntalaistilaisuus Jyväskylän Paviljongilla 18.12.2007 Kuntajakoselvittäjä 1
Uusi kunta on mahdollisuus Kuntajakolain mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen, jota varten ministeriö asettaa asianomaisia kuntia kuultuaan kuntajakoselvittäjän tai selvittäjiä. Selvitystyö käynnistyi 15.8.2007, asiasisällöltään valmiina esiteltäväksi kuntien valtuustoille viimeistään 15.12.2007. Selvityksen lopputulos on toimitettava sisäasiainministeriölle 29.2.2008 mennessä, jolloin selvitystyö päättyy Erityisselvityksen tavoitteena on ollut selvittää edellytykset Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan strategiselle yhdistymiselle siten, että syntyisi uusi kunta, joka on kilpailukykyinen, edistää asukkaiden hyvinvointia, synnyttää pysyviä työpaikkoja sekä turvaa peruspalvelut kuntalaisille. 2
Kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjän selvitys luovutettiin 14.12.2007 Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustoille. Selvityksessä esitetään, että kuntajakoa muutetaan lakkauttamalla Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta 31.12.2008 ja perustamalla 1.1.2009 uusi kunta. Uuden kunnan nimi on Jyväskylä, se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen nykyisen Jyväskylän vaakunan. Korpilahden yhdyttävä myös päätökseen, jos haluaa mukaan. Uudessa kunnassa on enemmän mahdollisuuksia kuin selvitä tulevaisuuden haasteista kuin nykyisissä erikseen. Uuden kunnan vaikutus seudulle on suuri, myös koko Keski- Suomen elinvoimalle. Uuden kunnan myötä henkisetkin voimavarat suunnataan vuosi kestäneistä liitoskeskusteluista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Uudessa kunnassa olisi lähes 130 000 asukasta. 3
ASUKASLUKU Yhteensä Naiset 108 392 56 674 Miehet 51 718 0-17 vuotiaat 21 763 18-64 vuotiaat 73 000 65 v. ja yli 13 629 Säde 10 km 4
Uusi kunta on mahdollistaa: 1) luontevan työssäkäyntialueen, elinvoimainen ja toimintakykyisen kunna, kuten kuntajakolaki edellyttää, se voi panostaa helpommin ja enemmän bruttokansantuotteen ja tulotason kasvattamisen sekä työttömyyden vähentämisen edellytyksiin. 2) riittävät talouden resurssit sekä terveen ja vakaan talouden. Peruspalveluinvestointien toteuttamiset tarvitsevat runsaasti voimavaroja. 3) paremmin henkilöstön osaamisen varmistamisen ja saatavuuden turvaamisen. Henkilöstön eläköityminen on uuden kunnan alkuvuosina mahdollisuus tehtävien ja toimintojen uudelleen järjestelyyn. 4) Uusi kunta varmistaa palvelujen turvaamisen ja uudistamisen paremmin. Erityisesti lähipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen uusilla asiakaslähtöisillä järjestelyillä mahdollistuu eri tavalla. 5
Uusi kunta on mahdollistaa: 5) hallinnollisten rajojen poistamisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, liikenteen kehittämisen ja kestävän kehityksen tukemisen. 6) kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen koko alueelle sekä poliittisen päätöksenteon vastuunoton koko alueen kehittämisestä. 7) henkisten voimavarojen suuntaamisen jatkuvista liitoskeskusteluista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. 6
Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestämisen periaatteina ovat toimivat, tehokkaat ja laadukkaat peruspalvelut. Kuntalaisille taataan lähipalvelujen saatavuus sekä kattava ja toimiva palveluverkosto. Uudessa kunnassa järjestetään pääosin nykyiset lähipalvelut siten, että toiminnassa otetaan huomioon palvelujen kysynnän muutokset ja palvelujen tarjonnan uudet mahdollisuudet sekä tuottavuuden kehittämisen vaateet. Lähipalveluita ovat lähiympäristössä olevat tai kotiin tuotavat palvelut, joita kuntalaiset käyttävät toistuvasti ja joiden luonne edellyttää asiakasläheisyyttä. Palvelutarjonnassa otetaan myös huomioon uuden kunnan osien erityistarpeet ja -olosuhteet. Uuden kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan osa-alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvastuullisuuden kehittymistä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa. 7
Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveystoimessa palvelujen kokoaminen yhteen mahdollistaa resurssien ja osaamisen uudenlaisen käytön sekä palvelujen tarjoamisen asiakaslähtöisesti ja kokonaistarpeiden mukaisesti Opetus-, kulttuuri ja liikuntatoimen hallinnon yhdistäminen uudessa kunnassa mahdollistaa toiminnan vähemmillä hallinnon voimavaroilla sekä samoin voidaan nostaa opetuksen tasoa panostamalla suunnitteluun ja uudenlaisiin toimintatapoihin Kulttuuri- ja liikuntatoimen palveluiden taso on merkittävä tekijä kulttuurikaupungin imagolle ja myös uusien asukkaiden ja yritysten tarvitsemien osaajien saamiseksi. Teknisen toimen palvelujen yhdistäminen mahdollistaa hallinnon vähentäminen ja tuottavuuden nousu sekä palvelujen ohjattavuuden parantaminen maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa 8
Demokratia ja johtaminen - tavoitteet Aiemmin käytettyjen osallistumismuotojen laajentaminen ja vakiinnuttaminen Internetin keskustelupalstojen hyödyntäminen kunnan ja kuntalaisen välisessä vuorovaikutuksessa ja palautteessa Kiinnostuksen herättäminen kunnan toimintaan ja vaaleissa äänestämiseen Kuntalaisten vastuullisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Poliittisen päätöksenteon, vaikutusvallan ja johtamisen toimintatapojen kehittäminen Kunnan oman toimintavapauden kasvaminen ja omistajaohjauksen parantuminen Uudenlaisen organisaatio- ja johtamiskulttuurin ja rakenteen kehittäminen Uudenlaisen seutuyhteistyön toimintatavan rakentaminen 9
Tulevaisuuden ratkaisu Avainkysymyksiä on miten elää, opiskelee ja yrittää Jyväskylän alueen asukas tänä vuonna syntynyt 18-vuotias vuonna 2025. Ratkaisu on, ei menneisyyden, eikä edes tämän päivän, vaan tulevaisuuden Onko meillä, niin kuin aiemmilla sukupolvilla, malttia ajatella ja järkeä päättää tulevien sukupolvien eduksi? 10
Kansanäänestys näistä jokaisesta näkökulmasta ja osa-alueeseen pitäisi vastata/äänestää, jotta voitaisiin arvioida onko kuntaliitos parempi vai huonompi kuin nykytila Demokratia ja johtaminen Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympärist ristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Kuntakeskustan elinvoimaisuus Taajamien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Elinkeinot ja työllisyys Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Henkilöst stö ja talous Verotulokertymä Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi 11
Yleisön kommentit Täällä on palautelaatikko mitä sille tehdään käsitelläänkö niitä Miten yhdistyminen varmistaa palvelujen turvaamisen ja uudistamisen paremmin? Kuntalaisten vaikuttaminen koko alueelle onko se mahdollista? Nuorten vaikutusmahdollisuuksien vaikuttamismahdollisuudet, miten uudessa isossa kunnassa kun nytkään ei toimi? Miten yhteinen tulevaisuus, jos ei ihmisiä oteta nytkään mukaan? Miksi tiedotustilaisuus jo nyt, vasta perjantaina raportti ilmestyi? 67 valtuutettuja, miksi niin selvitysmies esittänyt niin vähän lautakuntapaikkoja, saavatko valtuuston ulkopuolelta kukaan lautakuntapaikkaa? Lisää lautakuntapaikkoja! Miten kaavoituksella turvataan vanhuksilla asumismahdollisuuksia? Milloin Jyskä-Vaajakoski tie valmistuu? Miten korkeitten viranhaltijoiden palkat maksetaan ja saadaan hallintomenot kuriin? Kaksi köyhää menossa, kolmas pieni vielä lisää, miten mahdollista veroprosentti 18,5, uskooko selvitysmies tähän? Ennen kuin ratkaisu tehdään, niin järjestettävä kansanäänestys, koska kukaan ei kunnallisvaalien puhunut liitoksesta. Kuinka Palokan kuntayhtymän kohtalo muut kunnat Kuntaraja poistaminen poista ihmisten asumispaikkoja, miten voi vaikuttaa? 12
Yleisön kommentit Mihin viety eläkeläisten tilat maalaiskunnan Palokasta? Sirpalerakenne on olemassa, korkea aika tehdä jotakin. Onko mahdollista turvata palvelut myös maalaiskunnan asukkaille, jotka asuvat harvemmin ja kauempana? Luottamushenkilöpaikkoja vähennetään, tarkastuslautakunta putoaa viidestä 27:ään, vähintään yhdeksän oltava, kaupunginhallituksen jäsenmäärä voi olla pienempi. Kansanäänestys tärkeä, mutta ovatko korpilahtelaiset ja maalaiskuntalaiset saman arvoisia, Korpilahdelta yksi jäsen jokaiseen lautakuntaan, jokaiselle korpilahtelaiselle yli 1000 euroa liitosavustusta, maalaiskuntalaisille vain 50 euroa ja omat Valon rahat. Maankäyttöön mukaan kuntalaiset Säynetsalon kaupunginosavaltuustosta hyvä kokemukset kaavoitusasioista voidaanko soveltaa? Nyt maankäyttöä tehdään monessa paikassa siitä ei tule mitään, pois rannoilta kaavat. Kompaktilla alueilla nyt toimitaan, kohoaako veroprosentti kun Korpilahden kylille ja maalaiskunnan haja-asutusalueille varustetaan tievaloja ja muita? Onko esitetty yhtään konkreettista perustetta kuntien yhdistymistä vastaan? Vuosikymmeniä asioista on keskusteltu, mitä jätetään nuoremmille? Katsotaan tulevaisuuteen ja tehdään yhdistymispäätökset. 13