Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2012 2016 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2012 Liikennepoliittista selontekoa odotellessa Odotellessamme liikennepoliittista selontekoa joudumme suunnittelemaan tulevaa toimintaamme tiukoissa taloudellisissa raameissa. Tämän vuoksi olemme joutuneet priorisoimaan toimintaamme yhä selvemmin sekä eri palvelujen että eri verkostojen välillä. Aiemmista suunnitelmistamme poiketen olemme karsineet tästä suunnitelmasta pois tulevien vuosien alueelliset investoinnit, mutta toivomme liikennepoliittisen selonteon luovan pohjaa myös niiden uudelleen arvioimiselle. Teiden kunnossapidossa joudumme asettamaan vilkasliikenteiset tiet muiden edelle. Vähäliikenteisten teiden kaikkia huonokuntoisia tieosuuksia ei pystytä heti korjaamaan. Kun korjausmenetelmät valitaan edullisimpien joukosta, urapaikkauksia ilmestyy teille yhä enemmän. Päällysteiden purkamiseltakaan ei kaikkein hiljaisimmilla väylillä vältytä. Talven keliolosuhteet ovat vaihdelleet muutamana viime talvena ääripäästä toiseen. Nopeista säävaihteluista aiheutuneen talvikunnossapidon vaikeuden on havainnut tienkäyttäjäkin. Talvihoidon tasosta emme voi tinkiä, mutta siinäkin painopiste pysyy pääväylillä. Liikenneturvallisuus on pitkällä aikajänteellä kehittynyt suotuisasti, mutta vuosi 2011 oli taas huomattavasti edellisiä vuosia heikompi. Tienpitäjän keinot onnettomuuksien estämiseksi ovat vähäiset, mutta turvallisuus tulee olemaan yksi painopistealueistamme. Käytettävissä olevien keinojen on oltava edullisia, mikä tarkoittaa usein nopeusrajoituksien alentamista. Pidän erittäin tärkeänä tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jotta myös muihin onnettomuuksien taustatekijöihin päästään vaikuttamaan. Valtionhallinnon omaa toimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Pelkkä toimintojen ja työntekijöiden vähentäminen ei riitä, vaan tarvitaan kehittyneitä toimintamalleja, joilla toiminnan tehokkuutta parannetaan. ELY-keskusten liikennepuolen asiakaspalvelut on valtakunnallisesti keskitetty Pirkanmaalle, jossa niiden hoitamiseen on kehitetty tehokas toimintamalli. Olemme valmiita toimimaan mallina muidenkin toimintojen keskittämisajatuksille ja tarvittaessa laajentamaan omia keskitettyjä palveluitamme. Juha Sammallahti Johtaja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Turvallista liikkumista!
Pirkanmaalla kohti kestävää ja älykästä kasvua Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on linjannut visiokseen: Ohjaamme Pirkanmaan kestävää ja älykästä kasvua. Maakunta on vetovoimainen ja uusiutuva, minkä ansiosta se on jo selkeällä kasvu-uralla. Haluamme pitää kasvun hallittuna ohjaamalla sitä suuntaan, joka mahdollistaa maakunnan kilpailukyvyn elinympäristöämme ja sen monitahoisia arvoja vaalien. Katseemme on oikeudenmukaisesti koko maakunnassa, mutta toisaalta tarvitsemme myös kestävän kasvun vetureita. Maakunnan väestön kasvu on keskittynyt voimakkaasti Tampereen kaupunkiseudulle. Reuna-alueilta löytyy myös hiipuvia kuntia. Talouden kasvu on ollut keskimääräistä hieman hitaampaa, vaikka taantumasta toipuminen lähti hyvin käyntiin. Uhkana on it-alan rakennemuutos, joka Pirkanmaalla vaikuttaa voimakkaasti alueen taloudelliseen kehitykseen. Työllisyystilanne on parantunut ja työttömyys vähentynyt, mutta toisaalta pitkäaikaistyöttömyys lisääntynyt. Taulukko 1. Väestönlisäys Pirkanmaalla ja koko maassa Väestönlisäys 1980 1990 1990 2000 2000 2010 Pirkanmaa 4 % 5,4 % 8,7 % Koko maa 4,4 % 3,7 % 3,7 % Pirkanmaan liikenteellinen sijainti on kansallisesti ajatellen ihanteellinen ja kansainvälisetkin yhteydet ovat kohtalaiset. Liikenneverkon runko koostuu valtakunnallisista pääväylistä. Pirkanmaan teillä on keskimäärin enemmän liikennettä muihin maakuntiin verrattuna ja liikenteen kasvu jatkuu useita muita alueita voimakkaampana. Maakunnan kasvu ja liikenteen lisääntyminen edellyttävät jatkuvaa toiminnan kehittämistä, mikäli liikkumisen palvelutaso halutaan turvata. Taulukko 2. Pirkanmaan tieverkon tunnuslukuja Liikennesuorite (milj.ajon.km) Pirkanmaa Pirkanmaa % 3160 8,9 Teiden pituus (km) 5011 6,4 Kevyen liikenteen 344 6,9 väylät (km) Sillat (kpl) 1086 7,5 Kasvu tuo myös lieveilmiöitä ja liikenteen osalta kannamme huolta liikenneturvallisuudesta. Pitkään jatkunut positiivinen turvallisuuskehitys katkesi vuonna 2011, jolloin liikenteessä kuolleiden määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuosien keskiarvoon verrattuna. Taulukko 3. Liikenneonnettomuuksien kehitys Pirkanmaan maanteillä (* ennakkotieto) 2001 2007 2008 2009 2010 2011* Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 27 17 13 15 11 26 Onnettomuuksissa kuolleet 33 17 15 17 14 29 Onnettomuuksissa loukkaantuneet 424 369 359 344 310 293 Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet 288 281 278 260 233 215 Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet 1353 1386 1472 1434 1256 1192
Tienpidon linjaukset ja rahoitus Tienpidossa keskeistä on turvata ihmisten matkojen ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus ja turvallisuus. Toimien lähtökohtana tulee olla asiakkaiden tarpeet. Tienpidon keskeiset linjaukset ovat seuraavanlaiset: Varmistetaan koko olemassa olevan tieverkon toimintakunto ja liikennöitävyys. Vasta tämän jälkeen parannetaan palvelutasoa (investoinnit). Rakenteellinen kunto varmistetaan ensisijaisesti keskeisellä tieverkolla (hyvä kunto). Muulla verkolla varmistetaan tyydyttävä kunto, mutta kunto voi heiketä rahoituksen vähentyessä tai kustannustason noustessa. Kalliiden ja kriittisten taitorakenteiden kunnon säilyttäminen ensisijaista. Pirkanmaalla kiinnitetään erityistä huomiota liikenneturvallisuuden kohentamiseen. Taitorakenteet tarkoittavat Pirkanmaalla lähinnä siltoja. Pirkanmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus on 37 889 000 euroa vuonna 2012. Valtiovarainministeriön menokehysten mukaan tienpidon rahoitustaso säilyy jatkossa samansuuruisena, mikä on lähtökohtana myös tässä suunnitelmassa. Hoidon palvelutaso on linjattu pidettäväksi entisellään, joten sen osuus kustannuksista kasvaa kustannustason noustessa. Muuta rahoitusta on käytettävissä seuraavasti: Valtionapu yksityisteiden parantamiseen ja kunnossapitoon on Pirkanmaalla 825 000. Tiealueiden hankinnat, korvaukset ja lunastukset -momentilta on Pirkanmaalle kohdistettu rahoitusta 4 000 000. Joukkoliikenteen alueellisten palveluiden ostoihin, hintavelvoitteisiin ja kehittämiseen on Pirkanmaalle osoitettu 3 141 000. Taulukko 4. Tienpidon rahoitus vuosina 2012 2016 Pirkanmaalla (milj. ) v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 Investoinnit 1,1 1 1 0,8 0,4 Hoito ja käyttö 18 18,9 19,9 20,8 21,8 Ylläpito ja korjaukset 16,8 16,5 15,5 15,2 14,7 Suunnittelu 2 1,5 1,5 1,1 1 YHTEENSÄ 37,9 37,9 37,9 37,9 37,9 Toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet
Liikennejärjestelmän kehittämisessä katse kokonaisuuteen Liikennejärjestelmällä, maankäytöllä ja yhteiskunnan erilaisten palvelujen sijoittamisella on vahva keskinäinen yhteys, jota hallitaan näiden vuorovaikutteisella suunnittelulla kuten liikennejärjestelmäsuunnittelulla. Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui keväällä 2012. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys valmistui vuonna 2010. ELY-keskus on osallistunut vahvalla panoksella molempien suunnitelmien laatimiseen. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma koostuu vuoteen 2040 tähtäävästä liikennejärjestelmävisiosta, kehittämisen pääteemoista ja konkreettisista toimenpiteistä. Pääteemoja on kaksi: Pirkanmaan ulkoista kilpailukykyä edistävät toimenpiteet sekä maakunnan asukkaiden arjen sujuvuutta ja turvallisuutta palvelevat toimenpiteet. Pirkanmaan saavutettavuuden kannalta keskeisiä ovat pääväylät ja niiden toimivuus. Arjen sujuvuus ja turvallisuus liittyvät erityisesti maakunnan sisäiseen liikkumiseen. Keskeistä on lisätä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta eri keinoin. Toisaalta on myös turvattava tarvittavat automatkat. Liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin samanaikaisesti Pirkanmaan 2. vaiheen maakuntakaavan kanssa ja sen yhteydessä laadittiin erillisselvitykset koskien logistiikkaa, joukkoliikennettä, liikenteen kysynnän hallintaa ja älyliikennettä sekä liikenneturvallisuutta. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on tehty rinnan seudun rakennesuunnitelman kanssa. Kaupunkiseudulla on tehty myös maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva MAL-sopimus. Tampereen kaupunkiseudun tavoitteissa korostuu joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien merkittävä kasvattaminen vuoteen 2030 mennessä. Liikennejärjestelmän kehittämisohjelmassa on esitetty rakennesuunnitelman edellyttämät joukkoliikenteen ja seudun pääväylästön kehittämistoimenpiteet sekä muita kärkiteemoja: keskustojen kehittämistä sekä pyörä- ja jalankulkuliikenteen kehittämistä koskevat toimenpiteet. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan seudun joukkoliikennejärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, jossa hyödynnetään eri joukkoliikennevälineiden vahvuuksia. Perustana toimii linja-autoliikenne. Maankäytön ja liikenteen kysynnän luodessa edellytykset riittävän vahvoille joukkoliikennevirroille, otetaan käyttöön tehokkaampia välineitä eli raitiotieliikennettä ja lähijunaliikennetyyppistä junatarjontaa. Päivittäinen liikkuminen turvataan kunnon heikentyessäkin Teiden liikennöitävyys turvataan nykyisellä tasolla koko suunnitelmakauden ajan. Ellei rahoitukseen tule muutoksia, on teiden hoitoon ja käyttökustannuksiin, esimerkiksi energiaan varattava rahoitus kustannustason noustessa karsittava muista tuotteista. Poikkeusoloissa ohjataan urakoitsijoiden kalusto hoitamaan ensisijaisesti vilkkainta tieverkkoa. Teiden kunto heikkenee etenkin vähäliikenteisellä tieverkolla. Tämä näkyy välillisesti myös talvihoidon vaikeutumisena. Syksyllä 2011 kesän korjaustöiden jälkeen huonokuntoisten tieosuuksien määrä oli 200 km. Suunnitelmakauden aikana niiden määrä lisääntyy noin 250 kilometrillä. Vähäliikenteisellä verkolla joudutaan liikennöitävyyden turvaamiseksi käyttämään edullisimpia menetelmiä, mikä joissain tapauksissa tarkoittaa olemassa olevan päällysteen purkamista. Vilkasliikenteisillä, nopeasti kuluvilla väylillä suositaan kustannussyistä urapaikkausta. Siltojen kunto pidetään nykyisellä tasolla ja huonokuntoisimpien siltojen määrää jopa jonkin verran vähennetään. Teiden varusteiden ja laitteiden kasvavaan kunnostustarpeeseen ei kyetä täysin vastaamaan. Kunnostamista tehdään kuitenkin entistä suunnitelmallisemmin pyrkien kohdentamaan toimenpiteet vaikutuksiltaan tehokkaimpiin kohteisiin.
Pirkanmaan tiestön jakautuminen talvihoitoluokkiin Talvihoitoluokka 1s, normaalisti aina paljaana 1, paljas, läpi talven suolattava 1b, osan talvea lumipintaisena T1b, 1b-luokka taajama-alueella II, pääosin lumipintainen III, lumipintainen, hiekoitus vain pahimmissa olosuhteissa Maanmittauslaitos lupa nro 20/MML/11 Karttakeskus, Lupa L4356
Sorateiden hoitoluokat Pirkanmaalla Sorateiden hoidon ja ylläpidon taso määräytyy sorateiden toimintalinjoissa lanseeratun sorateiden kolmiportaisen hoitoluokituksen mukaan. Linjausten mukaisesta luokituksesta on jouduttu luokan I osalta Pirkanmaalla tinkimään, sillä painorajoitusriskiä ei voida poistaa kaikilta liikennemäärien perusteella tähän luokkaan kuuluvilta teiltä. Suunnitelmakauden alkuvuosina kelirikkokorjaukset painottuvat puuhuollon kannalta olennaisimmille reiteille. Puuhuollon turvaamiseen kohdennettu rahoitus loppuu vuoden 2012 jälkeen. Pirkanmaan soratieluokat Vilkkaat soratiet (I lk) Perussoratiet (II lk) Vähäliikenteiset tiet (III lk) Maanmittauslaitos lupa nro 20/MML/11 Karttakeskus, Lupa L4356
Pirkanmaan tieverkon kehittäminen on kannattava investointi tulevaisuuteen Tieverkon kehittäminen on kannattava investointi. Kehittämisessä painotamme taloudellisia vaikutuksia ja turvallisuuden parantamista. Myös ympäristöstä huolehtiminen ja liikkumisen sujuvuuden varmistaminen kehittyvässä maakunnassa edellyttävät satsauksia. 1. Valtakunnalliset kehittämishankkeet Tieverkon kehittämishankkeet ovat valtion talousarviossa erikseen nimettyjä hankkeita, joilla parannetaan valtakunnallisesti merkittäviä yhteysvälejä. Pirkanmaalta valtion talousarviossa on esitetty vt 12 Tampereen Rantaväylän kehittäminen. Pirkanmaan ehdotukset seuraaviksi parantamiskohteiksi: valtatien 3 Tampereen ja Vaasan välisen osuuden parantaminen, kustannusarvio 185 milj. (mr.ind 150, 2005=100) valtatien 9 parantaminen Tampereen ja Oriveden välillä, kustannusarvio 140 milj. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennepaketti, 1. vaihe (vt 12 joukkoliikennekaistat ja TAYS:n kohta), kustannusarvio 25 milj. valtatien 12 parantaminen Tampereen ja Kangasalan välillä, kustannusarvio 60 milj. 2. Perusväylänpidon rahoituksella toteutettavat alueelliset investoinnit Investointirahoitus kohdennetaan vuosina 2012 2016 yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, liikenneturvallisuuden parantamiseen ja suunnitelmavalmiuden ylläpitämiseen. Vuonna 2012 jatkuu muutama aiemmin aloitettu investointihanke. Jatkuvia investointihankkeita: 1. vt 12 Ranta-Koiviston eritasoliittymän täydentäminen, Kangasala; 2,0 milj. 2. vt 11 Koukkujärven eritasoliittymän rakentaminen, Nokia; 2,7 milj. (EAKR-rahoitus, kunnan rahoitus) 3. mt 13791 Pinsiöntie, soratien parantaminen, Nokia 1,3 milj. 4. vt 3 Lakalaiva Ideapark, muuttuvat nopeusrajoitukset 0,6 milj. Uudet perusväylänpidon hankkeet vuonna 2012: 11. mt 249 Vaunusillan parantaminen 2,2 milj. 12. vt 12 Kostian sillan parantaminen; 0,6 milj. 13. vt 12 Kaivannon sillan parantaminen, Kangasala; 0,35 milj. 14. mt 130 Pispantallin risteyssilta, Valkeakoski; 0,3 milj. 15. mt 3260 Oriveden ylikulkusilta, Venehjoen silta ja Maljastensalmen silta, Orivesi; 1,1 milj. Vuonna 2012 työllisyysperusteisella investointiavustuksella toteutettavia hankkeita: 21. vt 23, mt 14362 Virtain alikulku ja kevyen liikenteen väylä, Virrat; 1,0 milj. Työllisyysperusteista investointiavustusta on haettu myös muille hankkeille. Lisäksi toteutamme pieniä liikenneturvallisuusparannuksia, esimerkiksi valaistusta, palautetta antavia tiemerkintöjä, kaiteita ja tienvarren puuston raivauksia. Keskeisessä roolissa teiden turvallisuustason parantamisessa ovat nopeusrajoitusten tarkistamiset ja nopeusrajoituksia tukevat toimenpiteet erityisesti asutustihentymien kohdalla.
3. Teemahankkeet Teemahankkeet ovat valtakunnallisesti ohjelmoituja investointeja, joiden rahoitus osoitetaan keskitetysti Liikennevirastosta erilaisten teemojen mukaisesti. Pirkanmaan ELY-keskuksella on hyvä valmius aloittaa useita teemahankkeita. Useampivuotiseen liikenneturvallisuusohjelmaan on Pirkanmaalta ehdotettu useita hankkeita. Vuodelle 2012 on Pirkanmaalta esitetty seuraavat kohteet: vt 12 Alasjärven eritasoliittymän parantaminen, Tampere, 300 000 kt 58 parantaminen Rovastintien (mt 14219) liittymän kohdalla ja Rovastintien jkp-tien rakentaminen, Orivesi, 400 000 vt 12 Alasjärvi Suorama 1+1-kaistaisen tien varustaminen keskikaiteella Pirkanmaan investointi- ja päällystyskohteet vuonna 2012 Toimenpideselitykset Päällysteen uusiminen Urapaikkaus Kevyen liikenteen väylän päällystys Päällystystarve tarkistetaan kevään mittauksella Investoinnit v. 2012 Karttakeskus, Lupa L4356
Pirkanmaan joukkoliikenteen palvelutaso määritelty ELY-keskus vahvisti joulukuussa 2011 joukkoliikennelain mukaisen palvelutason. Palvelutasomäärittely on voimassa 1.1.2012 31.12.2016 ja se suuntaa ELY-keskuksen ja kuntien toimia joukkoliikenteen järjestämisessä ja hankinnassa. Päätöksessä on Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivallassa olevat yhteysvälit jaettu neljään eri luokkaan. Palvelutaso määrittelee sekä joukkoliikenteen määriä että laadullisia tekijöitä. Tampereen kaupunkiseudulla toimivaltainen viranomainen on Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, joten kyseisen alueen luokittelua ei ole tässä esitetty. Joukkoliikenteen palvelutasoluokitus Pirkanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella Kaupunki- tai kuntakeskus Kylä Palvelutasoluokat, linja-autoliikenne Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Tampereen viranomaisten alue Kaukoliikenne
Suunnitelman vaikutukset Palvelutaso heikkenee etenkin vähäliikenteisillä teillä ja tieomaisuuden arvo alenee. Nykyisen palvelutason turvaamisen edellyttämä vuotuinen lisärahoitustarve on 12 miljoonaa euroa. Infrastruktuurin tasoa ei kyetä välttämättä parantamaan samaa tahtia kuin liikennemäärien lisääntyminen vaikuttaa onnettomuusriskiin. Turvallisuuden parantamiseksi joudutaan myös laskemaan nopeusrajoituksia. Myös lainsäädännöllä, kuljettajien asenteisiin ja ajoneuvoihin liittyvällä yhteistyöllä sekä valistuksella on merkittävä vaikutus tulevaan turvallisuuskehitykseen. Joukkoliikenteen rahoitustason riittämättömyys on heikentänyt heikon asiakasvirran alueiden palveluja viikonloppuisin ja ilta-aikaan. Nykyisen rahoituskehityksen jatkuessa palvelutason heikentyminen ulottuu tulevaisuudessa myös asiointi-, työ- ja oppilaitosyhteyksiin. Tieverkon hoito ja ylläpito antavat perusedellytykset yhteiskunnan tasapainoiselle kehittymiselle. Kasvukeskuksissa tarvittavia, maankäytön kehittymiseen liittyviä liikennejärjestelyjä ei pystytä toteuttamaan ympäristössä tapahtuvien muutosten tahdissa. Tämä lisää muutoinkin heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien kustannuspaineita ja eriarvoistumista. Ympäristöhaitat lisääntyvät liikennemäärien lisääntyessä. Liikennejärjestelmätyöllä yhdessä muiden toimijoiden kanssa pyritään ohjaamaan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä sekä ihmisten liikkumista siten, että liikenteen haitat voidaan minimoida. Pirkanmaan ELY-keskus vastaa liikenteen valtakunnallisesta asiakaspalvelusta Pirkanmaan ELY-keskukseen on valtakunnallisesti keskitetty liikenteen asiakaspalvelut, mikä kattaa asiakaspalvelukeskuksen, eräiden lupien käsittelyn ja erikoiskuljetukset. Lisäksi Pirkanmaa vastaa tienpidon perinnetoiminnasta. Asiakaspalvelukeskus vastaa eri kanavien kautta tuleviin asiakkaiden kyselyihin, neuvoo ja esikäsittelee hakemuksia. Lupapalvelut käsittelevät keskitetysti tienvarsimainonnan poikkeusluvat, palvelukohteiden opastusluvat ja johto- ja kaapelisopimukset. Lisäksi on pilotoitu muutaman ELY-keskuksen yksityisteiden avustusasioiden keskitettyä käsittelyä. Erikoiskuljetusryhmässä hoidetaan kuljetuslupien myöntäminen, erikoiskuljetusasioiden kehitystyö ja suurten erikoiskuljetusten verkon kokonaisvastuu. Pirkanmaan ELY-keskuksessa on luotu keskitetyille palveluille tehokas ja toimiva toimintamalli, jota on jatkuvasti laajennettu, ja jota voidaan helposti laajentaa myös muiden vastuualueiden tehtäviin. Keskitetty malli lisää toiminnan tehokkuutta ja parantaa asiakkaiden saamaa palvelua. Malli lisää myös eri alueiden asiakkaiden yhdenvertaisuutta.
Pirkanmaan liiton tiivistetty lausunto suunnitelmasta Pirkanmaan kasvu edellyttää liikennejärjestelmän kehittämistä. Investointeja tarvitaan, vaikka yhdyskuntarakennetta kehitetään nykyisiin liikenneväyliin tukeutuen ja tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tienpidon ja joukkoliikenteen rahoitustaso on liian alhainen edes nykyisen palvelutason ylläpitämiseksi. Pirkanmaan liitto esittää vakavan huolestumisensa siitä, että tilanne on johtamassa väestöltään ja liikennemääriltään kasvavassa maakunnassa alueen kehityksen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta kestämättömään tilanteeseen. Valtion liikennehallinnon määrärahojen jaossa tulee jatkossa korostaa liikennesuoritteen osuutta erityisesti ylläpidon rahoituksessa. Maakunnassa on runsaasti odottamassa tiehankkeita, joita ei ole voitu sijoittaa edes suunnitelmakauden lop- puvuosille. Valmisteilla olevassa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja siitä saaduissa lausunnoissa on runsaasti kantateihin ja seututeihin kohdistuvia parantamistarpeita. Liikenneturvallisuusohjelmaan tulee lisätä valtatie 12 Maatialan ja Kehon välillä. Joukkoliikenteen järjestämisen uudistuksista huolimatta monikanavainen joukkoliikenteen tuki ei tee nykyisestä liikennemuodon kehittämisestä ja tukemisesta tarpeeksi vaikuttavaa. Viranomaisten välistä yhteistyötä on edistettävä. Vaikka esitetyt painotukset ja priorisoinnit ovat tarkoituksenmukaisia, rahoitustaso ei ole maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman eikä maakuntakaavan ja valmisteilla olevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan liikenneverkkoon kohdistettujen kehittämisperiaatteiden mukainen. Yhteystiedot: Pirkanmaan ELY-keskus Yliopistonkatu 38 / PL 297 33101 Tampere Liikenteen asiakaspalvelu, p. 0206 90 300 www.ely-keskus.fi/pirkanmaa Lisätietoja suunnitelmasta: Johtaja Juha Sammallahti, p. 040 580 0717 Talouspäällikkö Janne Lintilä, p. 040 705 9780 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Tarkemmat tiedot ovat www-sivuillamme: www.ely-keskus.fi/pirkanmaa/tilsu www.ely-keskus.fi