27.2.2012. Espoon sairaala Jorviin Hankesuunnitelma

27.2.2012 Espoon sairaala Jorviin Hankesuunnitelma 2012

Sisältö 1 YHTEENVETO HANKKEESTA... 3 2 HANKKEEN OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO... 4 3 HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT... 5 4 HANKKEEN TAUSTA... 5 5 HANKKEESEEN LIITTYVÄT SELVITYKSET JA TUTKIMUSHANKKEET... 6 6 TOIMINNAN KUVAUS JA TILOILLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET... 6 6.1 Yleiset periaatteet... 6 6.2 Espoon sairaalan palvelukonsepti... 7 6.3 Kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset tavoitteet... 8 6.4 Esteettömyys... 9 6.5 Muuntojoustavuus... 9 6.6 Logistiikka... 9 6.7 Sairaala... 10 6.8 Muut tilat ja toiminnot... 13 6.9 Ympäristötavoitteet... 13 7 TEKNISET OMINAISUUDET... 14 7.1 Rakennustekniset tavoitteet... 14 7.2 Palotekniset tavoitteet... 14 7.3 Äänitekniset vaatimukset... 14 7.4 LVIA-tekniset vaatimukset... 14 7.5 Sähkö-, tieto- ja turvallisuusjärjestelmät... 14 7.6 ICT- tavoitteet... 14 8 RAKENNUSPAIKKA... 15 8.1 Sijainti, alueen rajaus... 15 8.2 Maanomistus... 15 8.3 Kaavoitustilanne... 15 8.4 Kadut ja kunnallistekniikka... 15 8.5 Liikenne ja pysäköinti... 16 8.6 Rakennuspaikan maaperä ja perustamisolosuhteet... 16 8.7 Liittyminen Jorvin sairaalaan... 16 8.8 Muut rakennuspaikan ominaisuudet... 16 9 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN... 16 9.1 Toteuttamistapa... 16 9.2 Toteuttamisaikataulu... 17 9.3 Väistötilat... 17 10 HANKKEEN KUSTANNUSTAVOITTEET... 17 10.1 Rakennuskustannusennuste... 17 10.2 Vuokra ja elinkaarikustannukset... 17 10.3 Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen... 17 LIITTEET... 18 Espoon sairaala, hankesuunnitelma 2/18

ESPOON SAIRAALA 1 YHTEENVETO HANKKEESTA Rakennushankkeen nimi on Espoon sairaala Jorviin. Espoon hankenumero on 2018. Pääkäyttäjä on Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Tilaaja on Espoon kaupunki Tilakeskus liikelaitos. Espoon sairaala rakennetaan Jorvin sairaalan tontille, kaupunginosa 64 Karvasmäki, kortteli 64001, tontti 8. Osoite: Turuntie 150, Espoo. Jorvin sairaala on osa Helsingin seudun yliopistollista keskussairaalaa ja kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS). Tontilla on 12.6.1997 hyväksytty Jorvi-Glims asemakaava. Kaavanmuutos Espoon sairaalan sijoittamiseksi Jorvin sairaalan yhteyteen on vireillä. Voimassa olevan kaavan viimeisimmän kaavamuutoksen mukainen tontin rakennusoikeus on 115 000 kem², rakennusoikeutta on jäljellä 14 757 kem², joka on varattu HUSin päivystyslisärakennukselle. Kaavoittajan kanssa on selvitetty vaadittavan lisärakennusoikeuden 35 000 kem² toteuttamismahdollisuus Jorvin nykyisten autopaikkojen kohdalle. Espoon sairaalan tarvitseman rakennusoikeuden lisäksi HUS varaa itselleen tulevaa laajentumista varten 20 000 kem². Näiden lisäksi kaavaa mahdollistaa n. 30 000 brm² katettua pysäköintitilaa n. 1000 autolle. Espoo vuokraa tarvitsemansa osuuden tontista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (HUS). Hankkeen kokonaislaajuus on 16 277 hym2, n. 35 000 brm2 + pysäköintitilat. kokonaistilavuus n.150 000 m 3 + pysäköintitilat. Espoon sairaalan pääasiallisia tiloja ovat: Kuntoutumisen tilat n.255 potilaalle ja n.30 kotoa tulevalle kuntoutujalle jakautuneena 15 potilaan pienryhmistä muodostettaviin kuntoutumisalueisiin. Saattohoitoyksikkö n.15 potilaalle Suun terveydenhuolto, 5 potilaan hoitotilat Geriatrinen poliklinikka, koti- ja päiväsairaala, kotiutustiimi sekä kuntoutuskeskus Apuvälinekeskus Kaupalliset palvelutilat, ravintolatilat, aula- ja yleisötilat Pysäköintitilat Espoon sairaala, hankesuunnitelma 3/18

Henkilökunnan määrä Espoon uudessa sairaalassa on n. 500 henkilöä. Jorvin sairaalan menettämät 650 piha-autopaikkaa korvataan rakentamalla ne Espoon sairaalan yhteyteen. Espoon sairaalaa varten rakennetaan sen tarvitsemat 350 autopaikkaa. Pysäköintitilat rakennetaan kellarikerroksiin ja/tai erilliseen paikoitussiipeen. Autopaikoista 50 toteutetaan ulkopaikkoina. Espoon sairaala tukeutuu HUS-röntgenin, -laboratorion, -välinehuollon, ja - apteekin palveluihin. Lisäksi tavoitteena on tukeutua Jorvin sairaalan mm. ravintokeskuksen (HUS-Ravioli) ja logistiikan (HUS-Logistics) palveluihin. Tekniset järjestelmät sovitetaan yhteen niin, että molemmat sairaalat voivat toimia myös itsenäisinä yksikköinä. Sairaaloiden välille rakennetaan niitä yhdistävät huolto- ja kulkutunnelit. Rakennuskustannukset Hankkeen rakennuskustannusten tavoitehinta on 150 M kustannustasossa 2/2012 (KL 83), alv 0 % ilman käyttäjän hankintoja. Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen Kiinteiden sairaala- ja kuntoutuslaitteiden kustannusarvio on 2 M. Irtokalusteiden, sairaalakalusteiden ja varusteiden kustannusarvio on 10 M. Taidehankinnoille varataan 0,5 M. Informaatioteknologia (ICT): Espoon eri yksiköille aiheutuva ICT-kustannusarvio on yhteensä 6 M. Käyttökustannukset Sairaalan pääomavuokra vuodessa on noin 11 M. Kiinteistön ylläpidon vuosikustannukset ovat arviolta 2,5 M. Henkilöstömenoarvio on 26,2 M /v. Muu Sosiaali- ja terveystoimen käyttömenoarvio on 15,5 M /v. Aikataulu Ajoitus: Tavoitteena on, että suunnitelmat ovat valmiit 2013, rakentaminen ajoittuu vv. 2013 2015, käyttöönotto keväällä 2016. 2 HANKKEEN OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO Hanketta ohjaa johtoryhmä, johon kuuluvat: Olavi Louko, teknisen toimen johtaja Juha Metso, perusturvajohtaja Reijo Tuori, rahoitusjohtaja Espoon sairaala, hankesuunnitelma 4/18

Carl Slätis, Tilakeskuksen toimitusjohtaja Arja Lukin, apulaiskaupunginarkkitehti Tero Vainio, projektinjohtaja, Tilakeskus Elina Kylmänen-Kurkela, projektipäällikkö, Sosiaali- ja terveystoimi Aulikki Torniainen, rakennuttaja-arkkitehti HUS:n puolelta hankkeen valmistelussa ovat olleet mukana: Anne Priha, investointijohtaja Hannu Lähteenmäki, HUS tilakeskuksen toimitusjohtaja Salla Itäaho, rakennuttaja-arkkitehti Hankesuunnitelman hyväksyy ja hankintapäätöksen tekee Espoon kaupunginvaltuusto. 3 HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi: Elina Kylmänen-Kurkela, Projektipäällikkö Terveyspalvelujen, vanhustenpalvelujen ja hallintopalvelujen työryhmät Espoon kaupunki, Tilakeskus: Tero Vainio, projektinjohtaja Aulikki Torniainen, rakennuttaja-arkkitehti Pertti Hakamäki, rakenneinsinööri Jaana Saira, LVI-insinööri Pirjo Kurttila, sähköinsinööri Veli-Pekka Tynkkynen, sähköinsinööri Tiina Sekki, energiainsinööri Espoon kaupunki, Tekninen keskus, Geotekniikka: Matti Kaurila, geotekniikkapäällikkö Hankesuunnittelukonsultti, Tilakonsultit TM2 Oy: Mikko Marja-aho Janne Henriksson Heikki Tuure 4 HANKKEEN TAUSTA Espoon sairaalaan suunniteltu toiminta perustuu Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuonna 2007 hyväksymiin Espoon sairaalan palvelukonsepteihin ja Geriatrisen kuntoutus- ja kotiutussairaalan ja Matinkylä-Olarin vastaanottotoiminnan sekä Puolarmetsän sairaalan peruskorjauksen ja toiminnan muutoksen tarveselvitykseen, se- Espoon sairaala, hankesuunnitelma 5/18

kä valtuuston vuonna 2010 hyväksymään Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen hankesuunnitelmaan. Espoon sairaalan sijoittaminen Jorvin läheisyyteen perustuu toimintaympäristön muutoksiin, potilashoidon tarpeisiin ja tuki- ja sisäisten palvelujen synergiahyötyihin. Jorvissa Espoon sairaalan potilaille voidaan tarjota laajemmat ja kattavammat palvelut kuin Puolarmetsässä esimerkiksi päivystys-, laboratorio- ja kuvantamispalveluissa. Samalla vältetään potilaiden toistuvat siirrot Puolarmetsästä Jorviin ja takaisin erikoislääkärikonsultaatioihin ja tutkimuksiin. Synergiaetuja voidaan mahdollisesti saavuttaa myös mm. lääke-, väline- ja ruokahuollossa. Lisäksi Jorvin sijainti arvioidaan edullisemmaksi uusia tarpeellisia liikenneyhteyksiä ajatellen. Espoon kaupungin päätökset: 5.12.2011: Espoon kaupunginhallitus päätti kehottaa teknistä ja ympäristötointa sekä sosiaali- ja terveystointa yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa käynnistämään välittömästi selvitystyön Espoon sairaalan rakentamisesta vaihtoehtoisesti Jorviin. Selvityksen tulee olla valtuuston käsittelyssä helmikuussa 2012. 15.12.2011: Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdotti kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi Espoon sairaalan vaihtoehtoisen tarveselvityksen Jorvin yhteyteen. 5 HANKKEESEEN LIITTYVÄT SELVITYKSET JA TUTKIMUSHANKKEET Tämä hankesuunnitelma pohjautuu Puolarmetsään suunniteltuun Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen hankesuunnitelmaan 5.3.2010. Seuraavat selvitykset on tehty tai ovat meneillään: Tarveselvitys, Espoon sairaala (vaihtoehtoinen sijainti Jorvin sairaalan läheisyyteen) 8.12.2011. Alustava rakennettavuusselvitys 23.12.2011. Selvitys nykyisen sairaalan lattiakoroista ja rakennusten liittymiskoordinaateista on meneillään. Tutkimushankkeiden tilanne: Potilashuoneesta kylpyhuoneineen rakennetaan luonnossuunnitteluvaiheessa jatkosuunnittelun tueksi 1/1 -malli. Mallihuone rakennetaan sopivassa laajuudessa hoitotyöergonomian ja tilojen käytettävyyden tutkimiseksi. Mallihuone sijoitetaan nykyisen Puolarmetsän sairaalan pohjakerrokseen. Henkilökunta voi vaivattomasti koekäyttää tilaa ja osallistua suunnitteluun. 6 TOIMINNAN KUVAUS JA TILOILLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET 6.1 Yleiset periaatteet Espoon sairaala toimii osana Espoon sosiaali- ja terveyspalveluja, tukeutuen Hus- Jorvin sairaalan olemassa olevaan palvelukokonaisuuteen. Espoon sairaala, hankesuunnitelma 6/18

Espoon sairaalan toimintaidea noudattaa Espoon ikääntymispoliittisen ohjelmaa ja korostaa kuntouttamisen sekä kuntoutumisen pikaista aloittamista ja potilaan kotiutumiseen tähtäävää palvelua terveyttä edistävässä ja miellyttävässä ympäristössä. Palvelujen käyttäjät Espoon sairaala tarjoaa perusterveydenhuollon palveluja espoolaisille. Kohderyhmänä ovat aikuiset espoolaiset, joilla on perusterveydenhuollon sairaalahoitoa tai kuntoutumista edellyttävä sairaus tai sairauden jälkitila. Saattohoitoyksikkö on kuntalaisten tukena kuoleman lähestyessä. Väestön määrän ja ikääntyneiden määrän lisääntymisen myötä tulevaan palvelutarpeen kasvuun vastataan Espoossa Ikäpoliittisen ohjelman (2008) mukaisesti kehittämällä ennalta ehkäiseviä ja kotona asumista edistäviä toimintatapoja. Sairaalahoidon ja kuntoutuksen tulee olla oikea-aikaista ja tehokasta, koska asukasmäärän kasvu pienentää sairaalapaikkojen peittävyyttä. Vuoteen 2021 mennessä yli 65- vuotiaiden Espoolaisten määrän arvioidaan kasvavan 55 % ollen tuolloin yhteensä noin 43 500. Henkilökunta Espoon sairaalassa arvioidaan työskentelevän yhteensä noin 500 henkeä. Pääosa henkilökunnan vakansseista on sosiaali- ja terveystoimen nykyisiä vakansseja. Henkilömäärään on laskettu mukaan sairaalassa työskentelevät opiskelijat. Vakinaisen henkilökunnan lisäksi sairaalassa työskentelee ammattilaisia HUS:n sisäisiä ja tukipalveluja tuottavista liikelaitoksista. Liiketiloissa työskentelee itsenäisiä yrittäjiä. Lisäksi sairaalaan luodaan edellytyksiä potilaan läheisten läsnäoloon ja hyödyntämiseen kuntoutuksessa. 6.2 Espoon sairaalan palvelukonsepti Tarveselvityksen yhteydessä määriteltiin suunnittelua ja toteutusta ohjaavat strategiset tavoitteet, joiden avulla mitataan koko hankkeen onnistumista. Asiakaskeskeisyys Asiakas saa yksilöllisten tarpeidensa mukaiset palvelut ja hänellä on mahdollisuus osallistua sairaalassaoloaikanaan monipuolisesti arkielämän aktiviteetteihin. Sairaalan tilat ovat viihtyisät ja helposti hahmotettavat ja tarjoavat mahdollisuuden sekä yksityisyyteen että yhdessäoloon. Sairaala on asiakkaiden ja omaisten helposti saavutettavissa ja viestii ulkonäöllään asiakkaiden ja palvelun arvostuksesta. Kuntouttava ja esteetön ympäristö Sairaalan tilat innostavat asiakkaita omatoimiseen ja ohjattuun kuntoutumiseen ja arkielämän toimintojen ylläpitoon. Liikennetilat ovat monipuolisia toimintatiloja, ulkotilat esteettömiä ja helposti käytettävissä. Tilat mahdollistavat omaisten läsnäolon ja osallistumisen kuntoutukseen. Potilashuoneista pyritään järjestämään esteetön näkymä luontoon; erityisesti vältetään näkymien suuntautumista liikennealueelle. Espoon sairaala, hankesuunnitelma 7/18

Toimivat työolosuhteet henkilöstölle Sairaalan tilat ja tekniikka edistävät ja tukevat henkilöstön laadukasta työskentelyä, työhyvinvointia ja turvallisuutta. Tilaratkaisut edistävät asiakaskeskeisyyden toteutumista ja kannustavat eri ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön ja kanssakäymiseen. Sairaala on helposti joukkoliikenteen saavutettavissa ja tarjolla on myös arkielämän palveluita. Uudet teknologiset ratkaisut Hoitotyön apuna on moderni diagnostiikka-, hoito- ja seurantateknologia. Omatoimisessa ja ohjatussa kuntoutuksessa käytetään uutta alan teknologiaa. Asiakkaalla on käytössään tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat yhteydenpidon talon sisällä ja ulkomaailmaan, tiedonhankinnan, omien terveystietojen katselun ja viihdetarjonnan seuraamisen. Sujuvat työprosessit ja logistiikka Diagnostiikka-, hoito- ja kuntoutusprosessit muodostavat potilaan kannalta tarkoituksenmukaisen, päämäärään etenevän kokonaisuuden. Hoitoprosessit mahdollistavat sen, että työajasta mahdollisimman paljon käytetään välittömään asiakastyöhön. Lääke-, tekstiili- ja muun tarvikehuollon toimintoja automatisoidaan. Monikäyttöisyys ja muunneltavuus Tilat ovat monikäyttöisiä ja ne voidaan helposti muuttaa uusia tarpeita vastaaviksi. Talotekniikan vaatimat kanava- ym. tilat suunnitellaan siten, että huolto, uusiminen ja muuttaminen voidaan tehdä siten, että sairaalan toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Laadun ja kustannusten hallinta Päämääränä on asiakastyytyväisyys. Sairaalassa tarjottavan palvelun laatu ja kuntoutumistulokset ovat korkeatasoisia. Sairaalan käyttö- ja toimintakustannukset ovat kokonaistaloudellisesti edulliset koko rakennuksen elinkaaren ajan. Ympäristöystävällisyys Sairaalan elinkaaren aikainen energiankulutus optimoidaan ja ympäristöhaitat minimoidaan. Sairaala on rakennuksena ajaton ja sen arkkitehtuuri on kestävää. 6.3 Kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset tavoitteet Rakennettava sairaala sijoittuu maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävälle paikalle. Tavoitteena on, että Espoon sairaala rakentuu luontevaksi Jorvin sairaala-aluetta täydentäväksi osaksi. Haasteena on uuden sairaalan sisäisten ja ulkoisten toimintojen järjestäminen siten, että se olemassaolollaan parantaa koko alueen toimintaa ja koettavuutta. Espoon sairaala, hankesuunnitelma 8/18

Uusi sairaala laajoine pysäköintitiloineen toimii keskeisenä välikappaleena sairaala-alueen ja sitä ympäröivän kulttuurimaiseman välillä. Koettavuus Suunnittelun tavoitteena on toiminnallisesti, teknisesti ja esteettisesti korkeatasoisen ja ympäristöönsä sopivan sairaalamiljöön synnyttäminen siten, että mielikuva sairaalasta häivytetään. Sairaalan fyysinen rakenne tukee asiakkaiden orientoitumista. Luonnonvalon käytöllä, valaistuksella, väreillä ja materiaaleilla vahvistetaan viestiä tilojen käyttötarkoituksesta. Yleisö- ja työtilat ovat ääniteknisesti miellyttäviä. Taide Uusissa sairaalasuunnittelun tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota ympäristön ja arkkitehtuurin vaikutukseen potilaiden kuntoon ja paranemiseen. Viihtyisän ympäristön on todettu nopeuttavan paranemista ja lyhentävän sairaalassaoloaikoja sekä lisäävän työtyytyväisyyttä. Taidehankintoihin varataan 500 000. 6.4 Esteettömyys Espoon sairaala ulko- ja sisätilat suunnitellaan ja toteutetaan huomioon ottaen apuvälineillä liikkuvien, heikkonäköisten ja -kuuloisten sekä orientoitumis- ja muistivaikeuksista kärsivien henkilöiden vaivaton, itsenäinen ja avustettu liikkuminen ja asiointi. Espoon vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä seuraa suunnittelua. Luonnoksista teetetään esteettömyysselvitys. 6.5 Muuntojoustavuus Rakennuksen kantava runko ja tekniset järjestelmät suunnitellaan niin, että elinkaaren aikana esiin tulevat tilojen käyttötarkoituksen tai tilajaon muutokset ovat mahdollisimman vähin rakenteellisin muutoksin toteutettavissa. Potilasosastojen käyttötarkoituksen muutokseen ei varauduta. Potilasosastot suunnitellaan erityisesti kuntoutumisen näkökulmaa painottaen, mutta soveltuvat sellaisenaan muunkin tyyppiselle potilaskohderyhmälle. Potilashuoneet mitoitetaan niin, että niihin sopii varavuode esim. omaisen yöpymistä varten. Sisäänkäyntiaula muuntuu erilaisten tilaisuuksien, näyttelyiden ja itsepalvelupisteiden näyttämönä. 6.6 Logistiikka Espoon sairaalan logistiikka suunnitellaan toimivaksi osaksi Jorvin sairaala-alueen logistisia toimintoja. Espoon sairaalalle rakennetaan toiminnan kannalta tarpeelliset lastaus- ja varastotilat. Logistiikassa hyödynnetään automaattista järjestelmää, joka hoitaa tavaroiden kuljetuksen logistiikkatiloista käyttökohteeseen saakka. Tavoitteena on vähentää välivarastoinnin tarvetta nopeuttamalla tavarankiertoa. Automaattiset kuljetukset liikkuvat turvallisesti myös henkilökunnan ja potilaiden käyttämissä tiloissa ympärivuorokautisesti. Espoon sairaala, hankesuunnitelma 9/18

Varastointi Espoon sairaalalla ei ole omaa keskusvarastoa. Tavarantoimituksissa rakennuksessa pyritään noudattamaan ns. läpivirtausperiaatetta, jossa tavaraa tilataan erissä, jotka pystytään siirtämään tavaranvastaanoton kautta suoraan lähelle lopullista käyttöpaikkaansa. Koko kaupunkia palvelevan apuvälinekeskuksen varasto ja huoltopiste sijoitetaan tavaranvastaanoton lähelle ja niin, että myös asiakkaiden pääsy autolla apuvälinevaraston nouto- ja palautuspisteeseen toimii jouhevasti. Saavutettavuus Espoon sairaalaan tullaan joko toisesta sairaalasta, terveysasemalta tai kotoa. Potilaita saapuu sairaankuljetusajoneuvolla, invatakseilla tai Jorvin sairaalasta saatettuna yhdyskäytävää pitkin. Kohteen hyvä saavutettavuus sekä julkisen liikenteen että henkilökohtaisten liikkumismuotojen osalta ja logistiikkaliikenteen minimointi ovat tavoitteita, joiden toteutumista edistetään. Myös peruspalveluiden saavutettavuuteen pyritään vaikuttamaan sijoittamalla niitä mahdollisuuksien mukaan rakennukseen. Saavutettavuuden vaikutus rakennuksen käytön aikaiseen hiilijalanjälkeen on merkittävä. 6.7 Sairaala Akuuttihoito- ja kuntoutusosastot Väestökasvun ja demografisten muutosten perusteella yleisgeriatrian, akuuttihoidon ja kuntoutuksen tarpeiden oletetaan kasvavan. Näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan kehittämällä toimintatapoja niin että keskimääräiset hoitoajat lyhenevät. Espoon sairaalan kuntoutusosastot palvelevat aikuisia espoolaisia, joilla on perusterveydenhuollon sairaalahoitoa tai kuntoutumista edellyttävä sairaus tai sairauden jälkitila. Sairaalan palvelut ja tilat tuottavat potilaille parhaat mahdollisuudet sekä tuen paranemiseen, kuntoutumiseen että kotiutumiseen. Sairaalassa ei asuta ja hoitojaksot ovat keskimäärin nykyistä lyhyempiä. Kuntoutus ja toipuminen voi jatkua vielä kotiutumisen jälkeen esimerkiksi kotihoidossa, Espoon sairaalan päiväkuntoutuksessa tai avopalvelukeskuksissa järjestettävässä päivätoiminnassa. Potilaiden entistä paremman hoidon, kuntoutuksen ja kotiutuksen kehittämiseksi tehdään yhteistyötä Hus-Jorvin sairaalan kanssa. Osastojen toiminta ankkuroituu uuteen liukumäkimalli toimintatapaan, jossa potilaiden osasto- ja sairaalasiirrot minimoidaan, hoito ja kuntoutus on tehokkaasti integroitu ja kotiutuksen suunnittelu ja valmistelu aloitetaan välittömästi. Liukumäki-mallissa perinteiset akuutti- ja kuntoutusosastojen rajat väistyvät. Osastoille perustetaan 5-10 ns. päiväpaikkaa. Päiväpaikoilla potilaat voivat kotiutua siinä vaiheessa, kun eivät enää tarvitse sairaalahoitoa yöllä, mutta voivat tulla osastolle ryhmäkuntoutukseen/-hoitoon päivisin. Espoon sairaala, hankesuunnitelma 10/18

Tavoitteena on luoda sairaalaan olosuhteet, joissa potilaiden hoito, kuntoutus ja kotiutus toimisivat optimaalisesti. Espoon sairaalaan suunnitellaan noin 260 potilaspaikkaa, lisäksi osastoilla olisi yhteensä noin 30 päiväpaikkaa. Tavoitteena on, että yksiköiden kokoa voidaan säätää kysynnän mukaan. Mahdollisimman varhaisen kuntoutuksen tukemiseksi potilashuoneiden ulkopuolelle tarvitaan torimainen kuntoutus/seurustelutila. Tilajärjestelyissä pyritään siiten, että niistä riippuvan valvonta-, yms. henkilöstön määrä minimoidaan. Potilastilat koostuvat 15 yhden hengen potilashuoneen muodostamista pienryhmistä omine yhteistiloineen. Pienryhmät muodostavat 2-4 pienryhmän kokonaisuuksia yhteistiloineen. Yhden hengen huoneissa potilaille voidaan taata yksityisyys, rauhallinen ympäristö ja mahdollisuus lepoon. Jokaisessa potilashuoneessa on WCsuihkuhuone. Potilasosastot ovat valoisia, viihtyisiä ja kyllin väljästi mitoitettuja kuntoutumisen alun avustettuun harjoitteluun. Potilashuoneissa on välttämättömän kalustamisen lisäksi tilaa varavuoteelle ja apuvälineille. Suurimmat potilasyksiköt ovat: 1. Ortopedinen kuntoutusyksikkö, jossa hoidetaan esim. lonkka- ja alaraajamurtumapotilaita, monivammapotilaita ja yläraajamurtumapotilaita. Yksikössä olisi yhteensä noin 60 potilaspaikkaa 3-4 pienryhmässä. 2. Neurologinen kuntoutusyksikkö, jonka suurin potilasryhmä ovat aivoverenkiertohäiriöpotilaat, lisäksi osastolla hoidetaan neurologisia sairauksia sairastavia esim. MS-tautia ja Parkinsonintautia sairastavia potilaita. Yksikön koko olisi yhteensä noin 50 potilaspaikkaa 3-4 pienryhmässä. 3. Infektioyksikössä potilailla on akuutteja infektioita ja usein myös muita sairauksia. Infektioiden hoitoa kehitetään liukumäkityyppisillä parannuksilla ja mahdollisestaan infektiopotilaiden hoito muualla kuin sairaalassa esim. kotisairaalan, kotiutustiimin, kotihoidon ja geriatrisen poliklinikan avulla. Infektiopotilaiden hoitoon arvioidaan tarvittavan noin 90 potilaspaikkaa 5-6 pienryhmässä. 4. Yleisgeriatrinen yksikkö vastaa yleisgeriatrisista tutkimuksista, hoidosta ja kuntoutuksesta, myös sydän- ja keuhkosairauspotilaiden hoidosta. Yksikössä olisi yhteensä noin 60 potilaspaikkaa 3-4 pienryhmässä Polikliiniset palvelut Potilaiden kotiutumisen ja kotona asumisen tukipalvelut keskitetään lähelle toisiaan polikliinisiin palveluihin. Polikliiniseen toimintaan kuuluvat kuntoutuskeskus, geriatrian poliklinikka, koti- ja päiväsairaala sekä asiakasohjauskeskus ja kotiutustiimi. Kuntoutuskeskus Kuntoutuskeskukseen keskitetään erikoisosaamista vaativia kuntoutusprosesseja. Kuntoutuksessa tarvitaan erityisvälineitä, kuten kävelysimulaattoria ja kävelyrataa, ryhmä- ja terapiatiloja sekä terapia-allas. Kuntoutuskeskusta käytetään osastopotilaiden ja päiväsairaalapotilaiden kuntoutuksessa sekä geriatrisen poliklinikan toiminnassa. Geriatrian poliklinikka Espoon sairaala, hankesuunnitelma 11/18

Geriatrian poliklinikalla tutkitaan henkilöitä, joilla epäillään muistihäiriötä. Asiakas käy poliklinikalla lääkärin ja/tai muistineuvojan vastaanotolla muutaman kerran, jatkohoito ja seuranta ovat avoterveydenhuollossa. Kaatumisten ehkäisyä ja tasapainon edistämistä voidaan tehdä moniammatillisena työnä geriatrisella poliklinikalla. Koti- ja päiväsairaala Kotisairaala antaa määräaikaista, sairaalatasoista hoitoa kotona oleville henkilöille, joilla on esim. infektioita tai jotka ovat saattohoitovaiheessa. Kotisairaalan toimintatapa pohjautuu sairaanhoitajien tekemiin hoitokäynteihin potilaiden kotiin. Kotisairaala tekee yhteistyötä saattohoitoyksikön, sairaalaosastojen, erikoissairaanhoidon ja muiden polikliinistä palvelua antavien yksiöiden kanssa. Päiväsairaala tarjoaa, geriatrista arviointia sekä määräaikaista hoitoa ja kuntoutusta. Päiväkuntoutus tukee potilaiden kotiutumista ja kotona selviytymistä. Päiväkuntoutus toimii hoidollisena jatkona osalle potilaista sairaalajakson jälkeen, jolloin päiväsairaalan potilaat tulevat sovitun ohjelman mukaisesti kuntoutukseen kotoaan. Päiväsairaalaan keskitetään niiden potilaiden hoito, jotka tulevat kotoa saamaan suunniteltuja suonensisäisiä lääkehoitoja. Päiväsairaalassa on samanaikaisesti noin 15-20 potilasta. Asiakasohjaus ja kotiutustiimi Asiakasohjaus (ASKO) ja kotiutustiimi toimivat yhteistyössä potilaiden ja kaikkien hoitoketjun yksiköiden kanssa tavoitteena potilaiden hyvä kotiutuminen. Yksikössä neuvotellaan ja järjestellään kotiutukseen liittyviä asioita, ja tavataan potilailta osastoilla ja päivystyksessä. Saattohoitoyksikkö Saattohoitopotilaiden hoitoon suunnitellaan 12-15 potilaan erillinen, kodinomainen yksikkö. Saattohoitoyksikössä tarvitaan tehokkaat tekniset hoitomahdollisuudet esim. kivunhoitoon sekä viihtyisät tilat sosiaaliseen kanssakäymiseen ja virkistykseen Apuvälinekeskus Apuvälineyksikkö (osa lääkinnällisen kuntoutuksen yksikköä) lainaa kuntalaisille liikkumista ja toimintakykyä edistäviä apuvälineitä, arvioi yksilöllisesti apuvälinetarvetta sekä neuvoo ja ohjaa apuvälineasioissa. Apuvälinepalveluita kehitetään sekä yhdessä Espoon sairaalan kanssa niin, että potilaiden kuntoutuminen ja kotiutuminen ei viivästy. Apuvälinepalveluita kehitetään myös yhteistyössä Hus:in apuvälinekeskuksen kanssa. Apuvälinekeskus koostuu asiakaspalvelupisteestä ja varasto-huoltotiloista. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon yksikköön suunnitellaan viisi suun terveydenhuollon hoitohuoneita ja tarvittavat muut tilat. Sairaalapotilaiden suun hoito yhdistetään potilaiden kokonaishoitoprosessiin. Espoon sairaalassa voidaan hoitaa myös niitä potilai- Espoon sairaala, hankesuunnitelma 12/18

ta, joiden terveydentila edellyttää nosto-siirto -laitteen käyttö hoitotuoliin siirryttäessä ja siten suurempaa tilavarausta. Taustatyötilat Sairaalassa työskentelevälle henkilökunnalle varataan työtilat, kokoustiloja ja taukotiloja. Välinehuolto, kuvantamispalvelut, HUS-apteekki ja laboratorio Sairaala tukeutuu HUS-Jorviin väline- ja lääkehuollon, laboratorion sekä kuvantamispalveluiden osalta. Välinehuollon ja lääkehuollon tässä hankkeessa toteutettavat paikalliset tilatarpeet on lueteltu tilaohjelmassa. Ruokahuolto HUS-Ravioli:n kanssa selvitetään mahdollisuuksia saada potilas- ja henkilöstöruoka Jorvin sairaalan keittiöstä. Tällöin potilasruoka toimitettaisiin sairaalaosastoille sekä Espoon sairaalaan rakennettavaan työpaikkalounasravintolaan. Lisäksi aulatoimintojen yhteyteen rakennetaan tilat ravintolalle, jota operoi yksityinen palveluntuottaja. 6.8 Muut tilat ja toiminnot Julkiset ja yksityiset palvelut Potilaille, omaisille, henkilökunnalle ja muille kuntalaisille tarjotaan nykyistä toimintaa enemmän julkisia ja yksityisiä palveluja. Esimerkiksi ravintola- ja hyvinvointipalvelut voivat olla kannattavia toimintoja Espoon sairaala - Jorvin sairaala - kokonaisuudessa. Palvelujen sisältö ja laajuus tarkentuvat suunnittelun aikana Arkisto Päätearkistoa ei sijoiteta yksikköön. Hankkeen yhteydessä toteutetaan lähiarkistotilaa. Väestönsuoja Kohteeseen rakennetaan kaksi S3-teräsbetoniväestönsuojaa. Suojapaikkoja rakennetaan 600 hengelle. Henkilömäärälaskelmaan on arvioitu kohteessa samanaikaisesti yli 3-4 tuntia oleskelevien potilaiden ja henkilökunnan keskimääräinen lukumäärä. Väestönsuojaan sijoitetaan rauhanajan toimintoina henkilökunnan pukutiloja. 6.9 Ympäristötavoitteet Espoon sairaala, hankesuunnitelma 13/18

Hankkeelle asetettu keskeinen tavoite on ympäristövaikutusten huomioon ottaminen siten, että hankkeessa tehtävillä valinnoilla kuormitetaan ympäristöä mahdollisimman vähän. Hanke toteutetaan kestävän rakentamisen periaatteiden mukaan ja erityisesti keskitytään rakennuksen hiilijalanjäljen minimoimiseen. Kohteen ympäristövaikutukset sisällytetään SR-urakkakilpailussa pisteytettäviin suoritusominaisuuksiin. 7 TEKNISET OMINAISUUDET 7.1 Rakennustekniset tavoitteet Uusi sairaala suunnitellaan rakenteeltaan kestäväksi, turvalliseksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet ja rakennejärjestelmät toteutetaan siten, että ne mahdollistavat sairaalan täysipainoisen hyödyntämisen koko sen elinkaaren ajan. 7.2 Palotekniset tavoitteet Rakennuksen paloluokka on P1. Sairaala varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla sekä kattavalla osoitteellisella automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. 7.3 Äänitekniset vaatimukset Rakennusten akustiset vaatimukset ovat akustisen standardin SFS 5907 luokkaa C. Tavoitteena ovat hälyttömät ja ääniolosuhteiltaan miellyttävät, kutakin käyttötarkoitusta parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat akustiset olosuhteet. 7.4 LVIA-tekniset vaatimukset Kohteeseen suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkuudeltaan hyvät ja sisäolosuhteiltaan laadukkaat ratkaisut. Järjestelmien ja laitteiden tarpeenmukaiseen käyttöön panostetaan. Uusiutuvina energioina hyödynnetään sekä kallio- että aurinkoenergiaa. 7.5 Sähkö-, tieto- ja turvallisuusjärjestelmät Tietojärjestelmien arkkitehtuuri ja ratkaisut tukevat tiedon luotettavuuden, luottamuksellisuuden ja eheyden korkean tietoturvallisuuden vaatimuksia. Potilasturvallisuuden tavoitteina ovat tiedon luotettavuus, jäljitettävyys sekä yhtenäisyys potilaan itsenäisyyttä kunnioittaen. 7.6 ICT- tavoitteet Sairaalan ICT- palvelujen tavoitteena on tukea hoito- ja kuntoutusprosesseja sekä potilaiden tarpeita ja viihtyvyyttä. ICT-infrastruktuurin ja tietopalveluiden suunnittelun lähtökohtina ovat mobiilisuus, helppokäyttöisyys, muuntojoustavuus ja tinkimätön tietoturvallisuus. Järjestelmäratkaisuiksi valita uusinta, mutta luotettaviksi todettua teknologiaa, jotka toimivat saumattomassa yhteistyössä ja integroituvat myös toimintaa tukeviin muihin palveluihin. Espoon sairaala, hankesuunnitelma 14/18

8 RAKENNUSPAIKKA 8.1 Sijainti, alueen rajaus Rakennuspaikka sijaitsee Jorvin sairaalan länsipuolella Turuntien ja Karvasmäentien rajaamassa kulmauksessa, nykyisen pysäköintialueen kohdalla. Tontille on leimallista maanpinnan voimakas viettäminen luoteeseen kohti Turuntietä. Tontin korkeusaseman vuoksi tontti muodostaa Turuntien pohjoispuolella sijaitsevaa peltomaisemaa visuaalisesti rajaavan elementin. Koska peltomaisema on luokiteltu arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi, kohdistuu rakennuspaikkaan ympäristöstä aiheutuvia maisemakuvallisia vaatimuksia. Jorvin sairaalan maankäyttö on tehokasta ja toteutettu tavanomaisella sairaalarakentamisella. 8.2 Maanomistus Rakennuspaikka on HUS-kuntayhtymän omistuksessa. Espoon kaupunki vuokraa rakennuspaikan. Rakennushankkeen edellyttämät väliaikaiset pysäköintipaikat toteutetaan Jorvin sairaalan läheisyyteen. 8.3 Kaavoitustilanne Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (lainvoimainen 15.8.2007), jossa Jorvin alue on osoitettu taajamatoimintoihin. Yleiskaavatasolla suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I (YM 27.6.1996) ja heti suunnittelualueen itäpuolella Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoimainen 29.1.2010). Suunnittelualueelle on laadittu asemakaava Jorvi-Glims (630200), joka on hyväksytty 12.6.1997. Asemakaavan eri osa-alueille on tehty asemakaavojen muutoksia, joiden myötä mm. sairaala-alueen (630202) rakennusoikeutta on lisätty. Kortteleissa rakennusten korkeuksia säädellään kerrosluvulla II ja rakennusaloittain vaihtelevan ylimmän vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohdan korkeusaseman mukaan. Espoon sairaalan sijoittamiseksi Jorvin sairaalan yhteyteen on vireillä asemakaavan muutos nimellä Jorvi-Glims (alue 630203). Valmisteluaineistossa kaava-alue on rajattu koskemaan sairaala-aluetta ja sitä ympäröivää katualuetta. Sairaala-alueelle osoitetaan rakennusalat, joille uutta rakentamista maanalaisine pysäköintitiloineen voidaan sijoittaa sekä ohjataan merkinnöin ja määräyksin näiden korkeutta ja muita toteutuksen yksityiskohtia. Tontin rakennusoikeutta lisätään Espoon sairaalan osalta 35 000 kem² ja HUS:n tulevaisuuden tarpeita varten 20 000 kem², minkä jälkeen tontin rakennusoikeus on yhteensä 170 000 kem². Lisäksi kaava mahdollistaa n. 1000 autopaikkaa kellariin ja/ tai pysäköintitaloon. Asemakaavan muutoksen sisältö tarkentuu ehdotusvaiheessa valmisteluaineistosta saadun palautteen ja laadittavista selvityksistä saatavien tietojen myötä. 8.4 Kadut ja kunnallistekniikka Rakennusaluetta rajaavat nykyiset Karvasmäentie ja Turuntie. Karvasmäentie kuuluu vireillä olevan kaavanmuutoksen alueeseen. Karvasmäentien linjaus, korkotasot ja liittymien paikat sovitetaan Espoon ja Jorvin sairaaloiden tarpeet huomioon ottaen. Sairaala liitetään alueen kaukolämpö-, sähkö-, vesi- ja viemäriverkostoihin. Espoon sairaala, hankesuunnitelma 15/18

8.5 Liikenne ja pysäköinti Sairaalan julkista liikennettä palvelee linja-autoliikenne. Osayleiskaavassa on osoitettu Turuntien varteen pikaraitiotielinjaus. Suunnitelmissa varaudutaan pikaraitiotien toteutumiseen tulevaisuudessa. Joukkoliikenteen pysäkit sijoitetaan pääsisäänkäyntien läheisyyteen ja pysäkeiltä järjestetään lyhyet, esteettömät ja liukkaudelta suojatut kulkuyhteydet sisätiloihin. Ambulanssien ja invataksien liikenne järjestetään toimivasti ja turvallisesti. Autopaikkoja rakennetaan sairaalaan pohjakerroksiin 300 kpl Espoon sairaalalle ja 650 kpl korvaavaa autopaikkaa Jorvin sairaalle. Kulku autopaikoilta sairaalatiloihin tapahtuu katettua yhteyttä pitkin. Lisäksi rakennetaan 50 kpl ulkoautopaikkaa. Polkupyörille varataan katettuja, lukittavia jättöpaikkoja pääsisäänkäynnin ja henkilökunnan sisäänkäyntien lähettyville 70 kpl. 8.6 Rakennuspaikan maaperä ja perustamisolosuhteet Alustava rakennettavuusselvitys on liitteenä. Maaperä rakennusalueella on pääosin kantavaa. Kellarikerrosten rakentaminen edellyttää louhintaa. 8.7 Liittyminen Jorvin sairaalaan Sairaala liitetään Jorvin sairaalaan yhdyskäytävillä, jotka palvelevat huolto- sekä henkilöliikennettä sairaaloiden välillä. Huoltoa palvelevat yhdyskäytävät sijoitetaan maan alle. Asiakkaiden kulku sairaaloiden välillä pyritään järjestämään selkeästi ja sujuvasti. 8.8 Muut rakennuspaikan ominaisuudet Espoon kaupunki on julkaissut suunnittelualuetta käsittelevän strategisen tason viheraluesuunnitelman: Espoonjokilaakson esiselvitys, osa II Pohjoinen (12.9.2011), jota voidaan hyödyntää suunnittelussa. Asemakaavan valmistelun yhteydessä tehdään liikenne- ja maisemaselvitykset. 9 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 9.1 Toteuttamistapa Espoo omistaa kiinteistön joko suoraan tai hankkeelle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön kautta. Kohde toteutetaan SR-mallilla (Suunnittele ja rakenna malli), joka sisältää sekä hankkeen suunnittelun, että toteuttamisen. Kilpailutus toteutetaan SR-edullisuusmallilla, jossa urakoitsijavalinnassa otetaan huomioon sekä suoritusominaisuudet että kustannukset etukäteen ilmoitetulla painotuksella. Toteutuksen kilpailutus sisältää kohteen luonnossuunnittelun. Laatukriteerejä ovat mm. käyttäjän suunnitteluohjeissa täsmentämät toiminnallisuuteen vaikuttavat tekijät, elinkaariedullisuus, energiatehokkuus sekä vastuuajan pituus. Espoon sairaala, hankesuunnitelma 16/18

9.2 Toteuttamisaikataulu Kohteen tarjouskilpailu toteutetaan 2012. Urakkakilpailu pisteytetään vuodenvaihteessa 2012-13 ja sopimukset laaditaan alkuvuodesta 2013. Espoon sairaala toteutetaan 2013-16. Kohteen käyttöönotto on keväällä 2016. 9.3 Väistötilat Espoo rakentaa rakennustyön toteuttamisen edellyttämät väliaikaiset autopaikat Jorvin sairaalan läheisyyteen. 10 HANKKEEN KUSTANNUSTAVOITTEET Hankkeen tavoitehintalaskelman on laatinut Tocoman Oy. Tässä luetellut kustannukset eivät sisällä arvonlisäveron osuutta. 10.1 Rakennuskustannusennuste Hankkeen rakennuskustannusten tavoitehinta on 150 M kustannustasossa 2/2012 (KL 83) alv. Neliökustannukset: Sairaala 3 465 / brm 2 Pysäköintitilat 1060 /brm 2 Kustannusarvio sisältyy liiteasiakirjoihin. 10.2 Vuokra ja elinkaarikustannukset Sairaalan pääomavuokra vuodessa on noin 11 M. Kiinteistön ylläpidon vuosikustannukset ovat arviolta 2,5 M. Vuotuisessa ylläpitokustannusarviossa ovat mukana kiinteistön hallinto, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito, siivous, lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö, jätehuolto, vahinkovakuutukset, tonttivuokra ja kiinteistövero sekä vuotuiset korjaus- ja kunnossapito ja korjauskustannukset. Henkilöstömenoarvio on 26,2 M /v. Muu Sosiaali- ja terveystoimen käyttömenoarvio on 15,5 M /v. 10.3 Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen Kiinteät sairaala- ja kuntoutuslaitteet 2 M Espoon sairaala, hankesuunnitelma 17/18

Irtokalusteet, sairaalakalusteet ja varusteet 10M Informaatioteknologia/ eri osapuolille aiheutuvat kustannukset Espoon Hallinto 0,8 M Espoon Palvelu-liikelaitos 0,8 M Liittymät HUS-järjestelmiin 0,7 M Sosiaali- ja terveystoimi 2,5 M Tilakeskus 0,2 M Suunnittelu, testaus, koulutus ja käyttöönotto 1,1 M yhteensä n. 6 M Osa ICT-järjestelmien ja käyttäjän järjestelmähankintojen keskinäisestä jaosta täsmentyy suunnittelun edetessä ja tavoitteiden tarkentuessa. Taidehankinnat 0,5 M LIITTEET 1 Huonetilaohjelma 2 Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Tavoitehintalaskelma 4 Tontinkäyttötutkielma 5 Lomake 6 Espoon sairaala, hankesuunnitelma 18/18

LIITE 1 Huonetilaohjelma

Espoon sairaala Jorviin Huonetilaohjelma 20.1.2012 1/5 20.1.2012/TIKE/AT tilaryhmä tilajaottelu tilanumero lkm m2/ a` yht. m2 1 AULA- JA YLEISÖTILAT 677 huom P 1 Aulatoimisto 1 50 50 P 2 Info 1 30 30 P 3 Walk-in-aulatoiminnot 1 300 300 terv.neuvonta, omahoito, näyttelyt, musiikki, rent, käynti Jorviin. P 5 Työhönotto 4 7 28 käynti aulasta P 6 Hiljentymistila 1 60 60 Y 1 Vaatesäilytys 1 50 50 Y 2 WC-toispuoleinen inva 2 4,5 9 toispuoleiset inva-wc:t/ sukupuolineutraali Y 3 WC kaksipuoleinen inva 1 6 6 molemminpuoleinen inva-wc V 1 Tuulikaappi, apuvälinesäilytys ja -pesu 1 20 20 Vedoton sisäänkäynti A 1 Siivoushuone 1 15 15 A 1 jakelukeittiö 1 20 20 työpaikkaravintolan H 1 Työpaikkalounasravintolasali 1 80 80 50 hengelle H 1 WC HK 2 4,5 9 inva K T T 1 Käytävä (tilaryhmän sisäinen) 1 Telejakamo 2 Ryhmäkeskus 2 KAUPALLISET PALVELUTILAT 339 Liittyvät aulatiloihin U 1 Asiakastila pieni 6 35 210 kukat, kamp, jalk.hoito, hieronta yms U 2 Asiakastila iso 1 80 80 esim. R-kioski U 3 Sosiaalitila 7 3 21 U 4 Varasto 7 3 21 U 5 Siivoustila 7 1 7 K T T 1 Käytävä (tilaryhmän sisäinen) 1 Telejakamo 2 Ryhmäkeskus 3 RAVINTOLA 281 Liittyy aulatiloihin, asiakas-wc:t aulan yhteysdessä U 1 Ravintolasali 1 150 150 80 asiakaspaikkaa, erotettavissa aulatiloista U 2 Kabinetti 30 0 erotettavissa ravintolasalista, päiväsairaalan ruokailu 11-13 2x12 U 3 Kuivavarasto 1 6 6 U 4 Kylmävarastot 1 10 10 U 5 Valmistus 1 30 30 U 6 Esillepano 1 30 30 U 7 Astianpesu 1 25 25 U 8 Toimisto 1 10 10 U 9 Jätetila 1 3 3 U 10 Tarvikevarasto 1 3 3 U 12 Siivous 1 3 3 U 11 Puku- ja pesutila (hk) 2 3 6 U 13 HK-WC 2 2,5 5 K T T 1 Käytävä (tilaryhmän sisäinen) 1 Telejakamo 2 Ryhmäkeskus 10 SUUN TERVEYDENHUOLTO 209,5 P Vastaanottotiski 1 10 10 HK P Hoitohuone norm 3 20 60 HK P Hoitohuone iso 2 24 48 P Lepohuone 1 15 15 Y Odotus 1 15 15 Y WC asiakkaat 1 6 6 V Lääke- ja tarveainevarasto 1 5 5 V Varasto/ likainen 1 5 5 V Varasto/ Steriili 1 5 5 V Purkutila / puhdas 1 5 5 V Varasto/ puhdas 1 5 5 HK A Porahuolto 1 5 5 A Skanneri 1 3 3 A Siivous 1 5 5 A Jätehuone 1 5 5 H Työhuone 15 0 Espoon kaupunki Tilakeskus/ Sotet TIKE/ AT Sotet/ E K-K

Espoon sairaala Jorviin Huonetilaohjelma 20.1.2012 2/5 H Taukotila/ hk 1 10 10 H WC/ hk 1 2,5 2,5 K T T 1 Käytävä (tilaryhmän sisäinen) 1 Telejakamo 2 Ryhmäkeskus 11 APUVÄLINEKESKUS + APUV.PESULA 830 aulan kanssa samassa tasossa, asiakkaat palautuksiin henkilöautolla HK P Palautushuone (apuvälineet + kulj.vaunut) 1 60 60 palautusautomaatin kautta ja muuten tuodut (sis ja ulkoa) P Sovitus ja säätötila 2 15 30 odotustilan lähellä, yhteys varastoon HK P Korjaustila 1 80 80 yhteys varastoon, puhdastilaan ja sovitukseen HK P Puhdastila 1 60 60 kuivaus ja käsittely, yhteys korj.tilaan,varastoon ja käyt. P Apuvälinetestaus 1 45 45 välineet + työpiste 2:lle P Apuvälinesovitus 1 12 12 myös lastan teko Y Odotus ja nouto 1 15 15 asiakastila Y Inva-WC 1 6 6 V Apuvälinevarasto 1 130 130 190 jm, yhteys korjaustilasta, avaustilasta, puhdastilasta V Lajittelu ja varasto 1 300 300 HK A Konetilat + pesuainevar 1 45 45 palautuksen ja puhdastilan välissä A Jätehuone 1 5 5 H Toimisto 1 30 30 työpiste kolmelle, lähellä odotustilaa H WC/ hk 1 2 2 H taukotila 1 10 10 yhdistettävissä muuhun lähellä sijaitsevaan taukotilaan K T T 1 Käytävä (tilaryhmän sisäinen) 1 Telejakamo 2 Ryhmäkeskus 12 KUNTOUTUMISEN MAAILMA 639 P Vastaanotto-infopiste 1 15 15 sis arkiston P Moniammatillinen vastaanotto 3 15 45 P Vip-GYM 1 150 150 P Musiikkiterapia 1 30 30 P Hienomotoriikka ja koordinaatioharjoitteet 1 100 100 P Rentoutustila 1 20 20 tilaa 4 vuoteelle P Fysioakustinen tila 1 10 10 P Lepotilaa 1 15 15 4 sänkyä P Kodintoiminnot/ terapiakeittiö 1 30 30 P Kodintoiminnot/KH 1 10 10 P Ryhmätila 1 40 40 Y Pukuhuone 1 33 33 3m2 suihku jokaisen ph:n yht.:ssä, 15 kaappia/ ph Y WC/ potilaat ja asiakkaat 4 6 24 käynti yleisestä tilasta V Varasto 3 7 21 liikuntatarvikkeet, askartelutarv., toimistotarv. A Jätteen esilajittelutila 3 5 15 pudotuskuilut A siivous 1 15 15 H Henkilökunnan työpiste 5 7 35 avointa + suljettava +kopiokonehuone H Henkilökunnan taukotila 1 15 15 yhditstetään toiseen H WC / hk 2 3 6 13 ALLASOSASTO 295 HK P Pieni allashuone 1 100 100 Y Ryhmäpukuhuone 1 1 52 52 sis apuvälineparkin 6 m2 Y Märkätila 1 1 30 30 4 suihkua, oveton käynti altaille Y Sauna 1 1 10 10 Y WC 2 4,5 9 Y Märkätila 2 1 30 30 2 suihkua, oveton käynti altaille Y Sauna 2 1 10 10 Y WC 2 4,5 9 Y Yksilöpukutila Y Yksilöpukutilan suihku/wc Y Pukutila/ hk /M + N 1 5,5 5,5 Y Suihku/ hk /M + N 1 2 2 V Allasvarasto/ allassiivous 1 30 30 V Siivoustila 1 4,5 4,5 H WC/ hk /M + N 1 3 3 20 PIENRYHMÄ 17 kpl 7259 a`15 potilasta P Potilashuone 15 18 270 Espoon kaupunki Tilakeskus/ Sotet TIKE/ AT Sotet/ E K-K

Espoon sairaala Jorviin Huonetilaohjelma 20.1.2012 3/5 P Potilashuoneen WC-kylpyhuone 15 6 90 P Avointa kuntoutumisen tilaa 1 15 15 1 kirjaamispisteistä P Avointa ruokailutilaa 1 15 15 5:lle, ei jakelukeittiötä V Varasto 2 6 12 vaipat + hoitoarv, potvaattet + liinav., A Huoltohuone likainen + puhdas 1 10 10 A Vaunujen säilytys 1 5 5 huoltohuoneen välittömäsä läheisyydessä, pois käytävältä H WC / hk 1 3 3 etuhuoneellinen H kirjaamispisteet 1 7 7 2 x 1m2 avoimessa tilassa + 1 x 5m2 suljettava K T T 1 Käytävä (tilaryhmän sisäinen) 1 Telejakamo 2 Ryhmäkeskus 21 2 tai 3 PIENRYHMÄN YHTEISET TILAT 8 kpl 848 a`30/ 45 potilasta P Avointa ruokailu- oleskelu- ja lepotilaa 1 75 75 ruokailijamäärä 20, ei jakelukeittiötä A Lääkehuone 1 16 16 1/ 30 vai 1/ 60 A Siivoushuone 1 15 15 K T T 1 Käytävä (tilaryhmän sisäinen) 1 Telejakamo 2 Ryhmäkeskus 22 4 tai 5 PIENRYHMÄN YHTEISET TILAT 4 kpl 1488 a`60/ 75 potilasta + 10 päiväpotilasta P Vastaanottotiski 1 7 7 2 työpiste P Kuntoutumistila 1 50 50 myös kotoa tuleville päiväpotilaille P Ruokailu 1 25 25 kotoa tuleville päiväpotilaille P Lepotila 1 10 10 kotoa tuleville päiväpotilaille P Toimenpidehuone 1 30 30 Y WC 1 6 6 kotoa tuleville päiväpotilaille V Varasto 1 45 45 apuväl+ kunt.väl, lattiakaivo, yhteys apuväl.yksikköön A Jakelukeittiö 1 25 25 sis siivoustilan, jk aamupala, välipalan valm, ast pesu, A Toimistokoneet 1 10 10 vastaanottotiskin yhteydessä, sis. paperijätekeräysen H Työhuone 8 10 80 lääkärit, TA-avust, os.hoitaja H Neuvottelutila 2 10 20 4 hengelle, työhuoneiden vieressä H Kokoustila 1 40 40 24 hengelle H Henkilökunnan taukotila 1 24 24 K T T 1 Käytävä (tilaryhmän sisäinen) 1 Telejakamo 2 Ryhmäkeskus 24 SAATTOHOITOYKSIKKÖ 736 P Sisäänkäyntiaula 1 30 30 P Potilashuone kylpyhuoneineen 15 30 450 P Omaisten tilat 1 25 25 oleskelu, kahvittelu, inva-wc P Yhteistila 1 80 80 ruokailu, oleskelu HK P Buffet 1 5 5 P Sauna 1 40 40 puku, pesu, löyly, inva-wc V Varasto 1 5 5 UÄ-laitteelle, nostolaitteelle V Varasto 1 3 3 V Varasto 1 3 3 suihkulaverin säilytys V Keittiön varasto 1 3 3 HK A Keittiö 1 18 18 HK A Lääkehuone 1 16 16 HK A Huoltohuone 1 10 10 puhdas/likainen A Siivous 1 7 7 H Vastaanotto 1 8 8 kopiointi H Työhuone 1 10 10 H Kirjaamistila 1 5 5 H Kopionti 1 5 5 H Taukotila 1 10 10 H WC / hk 1 3 3 K T T 1 Käytävä (tilaryhmän sisäinen) 1 Telejakamo 2 Ryhmäkeskus Espoon kaupunki Tilakeskus/ Sotet TIKE/ AT Sotet/ E K-K

Espoon sairaala Jorviin Huonetilaohjelma 20.1.2012 4/5 25 KOTISAIRAALA 154 saattohoitoykiskön läheisyyteen, lyhyt yhteys paikoitukseen P Asiakaspalvelutiski 1 10 10 avoimesti työtilan yhteyteen V Varasto 1 6 6 HK A Lääkehuone 1 13 13 H Avoin työtila 1 45 45 12:lle? H taukotila 1 15 15 esim. saattohoitokodin yhteydessä 2,5m2/hk H Suljettava työtila 6 10 60 H WC / hk 2 2,5 5 26 KOTIUTUSTIIMI 104 minkä toiminnan viereen P Asiakaspalvelutiski 10 0 avoimesti työtilan yhteyteen V Varasto 1 6 6 HK A Lääkehuone 1 13 13 H Avoin työtila 1 20 20 5:lle H taukotila 1 10 10 yhdistetään toiseen taukotilaan H Suljettava työtila 5 10 50 H WC / hk 2 2,5 5 27 KAPPELI 152 oma käynti hisseiltä P 1 Eteinen 1 7 7 Omaisten vaatetila P 2 Vainajien valmistelutila 1 15 15 HK P 3 Kylmäsäilytys 1 80 80 paikka 80 vainajalle + kirjaamispiste, ei sis. tekn.tilaa P 4 Vainajien hyvästelytila 1 40 40 P 5 WC 1 5 5 V 1 Varasto A 1 Siivoustila 1 5 5 30 Kotisairaala Asiakasohjaus 40 TYÖTILAT 612 25 hengelle P Työpiste 25 13 325 paikka 1 vierailijalle P Pieni neuvottelutila 2 15 30 5 hengelle P Iso neuvottelutila 1 60 60 30 hengelle, päivittäin jaettavissa kahteen P Potilasarkisto 1 100 100 ei välttämättä huoltopihan tasossa P Asiakirjakeskus / arkisto 1 25 25 ei välttämättä huoltopihan tasossa P Varasto/ arkisto 1 7 7 ei välttämättä huoltopihan tasossa V Varasto 1 8 8 sihteerien tilan yhteyteen A Toimistokonehuone 1 10 10 A Siivoushuone 1 5 5 H Taukotila 1 30 30 2,5m2 x 25/2, avoin liikennetilaan H Ulkovaatesäilytys 1 5 5 H WC 1 4,5 4,5 toispuoleiset inva-wc:t, sukupuolineutraalit H WC 1 2,5 2,5 50 APUTILAT (huoltopihan tasossa) 1620 P Keskusvalvomo 1 25 25 ei välttämättä huoltopihan tasossa P Saapuvan tavaran lajittelukeskus 1 70 70 P Postikeskus 1 30 30 A 1 Lastauslaituri/ jätteet Jorvissa A 2 Lastauslaituri/ puhdas 1 70 70 säältä suojattu, paikka 4 kuorma-autolle (12 / 16,5m) A Likaisten instrumenttien jättötila 1 3 3 kotisairaalan autopaikkojen lähellä A HK:n kuraeteinen 1 5 5 kotisairaalan autopaikkojen ja pukutilojen lähellä A Likapyykki 8 10 80 jäähdytetty, pudotusputki kultakin potilasosastolta A Jätteenkeräily 8 10 80 jäähdytetty, pudotusputki kultakin potilasosastolta + ylim. A Kierrätyshuone 1 25 25 A Jätelajitteluhuone 1 15 15 A Jäähdytetty jätehuone 1 15 15 A Jäteastiavarasto 1 15 15 A Ongelmajätehuone 1 10 10 A Trukkien/ vihivaunujen latauspaikka 1 20 20 A Vihivaunujen telakka-alue 1 50 50 Saapuvan tavaran lajittelukeskuksen yhteydessä V Varasto 2 20 40 aulan tuolit, ständit, pöydät ym rekvisiitta V Mobiililääkevarasto 2 6 12 Espoon kaupunki Tilakeskus/ Sotet TIKE/ AT Sotet/ E K-K

Espoon sairaala Jorviin Huonetilaohjelma 20.1.2012 5/5 V Henkilökunnan vaateannosteluautomaatti 1 130 130 puku- ja pesutilojen lähettyville A Siivousliinapesula 1 95 95 A Siivouskeskus (sairaala) 1 80 80 lik 40 + puhd. varasto 40 A Suuret siivouskoneet 20 0 harvoin käytettävät isot koneet A Pesuhuone 1 15 15 ambulanssipihan yhteyteen H Henkilökunnan puku- ja pesutilat 1 680 680 566:lle X 1,2 m2/hk, josta 500 m2 väestönsuojan suojatilassa H Logistiikkahenkilöstön toimisto+taukotila 1 25 25 H WC /hk 4 2,5 10 myös tavarantoimittajien käytössä U 1 Ulkopuolisten toimijoiden toimisto 1 20 20 U 2 WC / tavarantoimittajat huoltopiha, tuleva tavara tilaa 4 puoliperävaunulliselle kuorma-autolle suojaisa ruumisauton paikka säältä ja katseilta suojattu, vainajien säilytyksen lähellä Ambulanssipiha säältä ja katseilta suojattu Varasto 60 Kiinteistönhuoltokoneet, kylmä T Operaattoritila 13 T Telejakamo 13 80 KULJETTAJIEN TAUKOTILA 33 Eteinen 1 7 7 WC 2 4 8 Taukohuone 1 18 18 90 TILARYHMIÄ YHDIST. LIIKENNETILAT ja KOKO RAKENNUSTA PALVELEVAT TEKNISET TILAT L 1 Yhdystunneli 2 270 kahdessa kerroksessa: likainen + tekniikka, puhdas L 2 Käytävä L 3 Hissi 12 T 1 Pääkeskus 1 100 T 2 Kojeistotila 1 75 T 3 UPS-pääkeskustila 1 45 T 4 UPS-laitetila 1 75 T 5 Akustotila 1 40 T 6 Pääjakamo 2 28 T 7 Tele-, turva-päälaitetila 1 30 T 8 Nousukeskus n kpl 15 jokaisen rakennus"siiven" alle T 9 Lämmönjakohuone 1 50 T 10 IV-konehuoneet 1050 6% hyötyalasta T 11 Imujärjestelmän tekninen tila 1 12 T 12 Paineilmakeskus 1 50 T 13 Kaasukeskus 1 50 T 14 Allastekninen tila 1 20 T 15 Sumusammutuslaitteistotila 1 50 T 16 Aurinkopaneelien tekninen tila 1 20 yhteensä 1710 16277 hym² x 2 32553 brm² Espoon kaupunki Tilakeskus/ Sotet TIKE/ AT Sotet/ E K-K

LIITE 2 Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

1 (8) Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Jorvi-Glims Asemakaavan muutos Asianumero Aluenumero 630203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Sijainti Mitä suunnitellaan? Suunnittelualue on Jorvin sairaalan ympäristö, joka sijaitsee Espoon Karvasmäen kaupunginosassa Turuntien ja Kauniaisten kaupungin rajan välisellä alueella. Tavoitteena on luoda edellytykset Espoon sairaalan sijoittamiselle Jorvin alueelle. Lisäksi tutkitaan alueen lisärakentamismahdollisuuksia HUS:n tarpeisiin sekä alueen pysäköinti- ja liikenneratkaisuja. LÄHTÖTIEDOT Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu lehtikuulutuksella 21.12.2011. Käyntiosoite: Postiosoite: Asiakaspalvelu: Faksi: Espoon keskus Kaupunkisuunnittelukeskus (09) 8162 4030, (09) 8162 4031 (09) 8162 4016 Kirkkojärventie 6 B PL 43 Internetosoite: Sähköposti: Virastotalo 2, 4. kerros 02070 ESPOON KAUPUNKI www.espoo.fi/kaavoitus kaavoitus@espoo.fi

2 (8) Nykytilanne Jorvin alueen maisemassa sairaala-alueen suuret laitosmaiset rakennukset erottuvat selvästi ympäröivästä maaseutumaisemasta, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus muodostuu alavien viljeltyjen peltojen, metsäisten rinteiden sekä vanhojen rakennusten ja pihapiirien maisemasta. Suunnittelualueen pohjoispuolelta kulkee joki ja Turuntie sekä pohjoisempana valtakunnallisesti merkittävää Suuren Rantatien linjausta noudatteleva Kuninkaantie. Glimsin tila on heti suunnittelualueen vieressä ja Bembölen kylä noin puolen kilometrin päässä sairaalalta luoteeseen. Alueen ympäristöstä tunnetaan myös runsaasti muinaismuistoja. Maanomistus Kaavoitustilanne Maakuntakaava Alueen tärkeimpiä maanomistajia ovat HUS-kuntayhtymä (sairaala-alue) ja Espoon kaupunki (muut alueet). Suunnittelualueen ympäristössä on myös yksityisten maanomistajien maita. Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä maakuntakaavasta tehdyt valitukset 15.8.2007 tekemällään päätöksellä. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta, johon on merkitty suunnittelualueen likimääräinen sijainti violetilla renkaalla. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintoihin. Suunnittelualueen lounaispuolella on virkistysaluetta, josta on merkitty vihrein katkoviivoin eri suuntiin viheryhteystarpeita. Alueen läpi kulkee valtatie (Turuntie) ja alueen luoteispuolelta moottoriväylä (Kehä III). Keltaisella viivalla osoitettu rajaus on kehäkaupungin kehittämisvyöhyke. Turkoosilla viivalla on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie (Suuri Rantatie). Suunnittelualueen kaakkoispuolella on Kauniainen, jonka puolelle on merkitty turkoosilla neliöllä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä kohde ja mustalla vinorasterilla arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma.