Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma

Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2012 VEROHALLITUS 31.10.2007 versio 1.0

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 2 (49) SISÄLTÖ 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA 2009 2012... 3 2 TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan... 4 2.1.1 Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila... 4 2.1.2 Kehittämistoiminnan pitkän tähtäyksen tavoitetila... 4 2.1.3 Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen... 6 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS-kaudelle... 7 2.2.1 Toiminnalliset painopisteet ja päämäärät... 7 2.2.2 Tuottavuustavoitteet ja henkilötyömääräkehitys... 11 2.3 Toiminnoittainen TTS-kauden tarkastelu... 15 2.3.1 Toiminnoittainen tarkennus - Ydintoiminnot... 15 2.3.2 Toiminnoittainen tarkennus - Tukitoiminnot... 18 3 VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SEKÄ HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 22 3.1 Peruslaskelma... 22 3.2 Kehittämissuunnitelma... 43 4 KEHYSEHDOTUS...43 4.1 Pääluokan 28 menomomentit ja luvun 12.28 tulomomentit... 43 4.2 Toimintamenomomentti ja peruslaskelma... 43 4.3 Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma... 43 LIITTEET... 43 Liite 1: Pääluokan 28 menomomentit ja luvun 12.28 tulomomentit... 44 Liite 2: Toimintamenomomentti ja peruslaskelma... 47 Liite 3: Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma... 48 Liite 4: Tietojärjestelmähankkeet (hankeluettelo ja hankekuvaukset)... 49

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 3 (49) 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA 2009 2012 Talouden kansainvälistyminen lisää työn, työvoiman, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muutos vaatii julkisen hallinnon organisaatioilta kykyä reagoida muutoksiin sekä havaita ja hallita aivan uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä. Kansainväliset normit ja verokilpailu edellyttävät muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Ikääntyvä ja kiihtyvässä tahdissa eläkkeelle siirtyvä väestö vaikuttaa epäedullisesti elatussuhteeseen. Samaan aikaan kansainvälinen verokilpailu vaikuttaa veroasteeseen ja siten verotuloihin. Nämä tekijät synnyttävät kilpailua verovarojen käytöstä, jolloin esille nousee myös kysymys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Kansantalouden kilpailukyky, hyvinvointiyhteiskunnan vaatimukset ja julkisen hallinnon voimavarojen rajallisuus vaikuttavat koko julkisen sektorin toimintaan ja kehittämiseen siten, että toiminnan vaikuttavuuden ohella huomiota kiinnitetään erityisesti myös toiminnan tuottavuuteen. Tuottavuutta voidaan lisätä julkisella sektorilla tehokkaimmin hyödyntämällä tietotekniikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Toisaalta uuden tekniikan hyödyntäminen prosesseissa, valvonnassa ja palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä asettavat kovia vaatimuksia osaamiselle. Tuottavuusvaatimuksia vastaan toimii monimutkaistuva verolainsäädäntö, jolla toteutetaan myös muita yhteiskunnallisia tavoitteita kuin varojen keruuta. Lisäksi EY-tuomioistuimen ratkaisut saattavat jatkossakin aiheuttaa yllättäviä lisätöitä. On myös otettava huomioon, että taloudellisen toiminnan monipuolistuminen ja kansainvälistyminen lisäävät verotuksessa kerättävien tietojen määrää ja vaikeuttavat verovalvontaa. Julkisen sektorin palveluita kehitetään kansalaisten tarpeiden pohjalta kaikilla yhteiskunnan toimialoilla. Palvelutuotanto digitalisoituu ja erilaiset sähköiset kanavat avaavat uusia mahdollisuuksia tarjota ja tuottaa palveluja. Verkkotalous luo kokonaan uuden toimintaympäristön ja muuttaa kansalaisten käyttäytymistä. Tuottavuustarkastelun näkökulmasta kansalaisille tarjottavien uusien palveluiden ja tarjonnan lisääminen edellyttävät palvelutason laajuuden ja laadun määrittämistä ja koko palvelutoiminnan tavoitteiden kiinnittämistä. Sähköiseen asiointiin siirtyminen edellyttää julkisen sektorin yhteisiä linjauksia muutoksen ohjauksessa käytettävissä olevista viranomaiskeinoista. Palvelutuotannon ja palvelujen sähköistäminen johtavat myös sisäisten prosessien, palveluiden tuottamistapojen ja organisaatioiden uudelleen tarkasteluun. Palveluja tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä eri viranomaisten ja myös yksityisen sektorin kanssa. Uudet toimintatavat ja yhteistyömallit asettavat haasteita mm. hankkeiden hallinnalle, rahoituksesta sopimiselle ja toimivaltakysymyksille. Väestön keskittymisen odotetaan edelleenkin jatkuvan, joskin mm. jo aloitetut ja tulevat aluepoliittiset toimenpiteet saattavat lieventää tätä kehitystä. Asiakkaiden keskittyminen aiheuttaa työmäärän ja voimavarojen epätasapainoa verohallinnon eri alueyksiköiden välillä. Toimintaympäristöä muuttavat myös odotettavissa olevat uudet kuntajaot ja niistä johtuvat veronsaajamuutokset.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 4 (49) 2 TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan 2.1.1 Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila Verohallinnon toiminta-ajatuksena on oikea vero oikeaan aikaan. Verohallinnon arvoina ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito. Verohallinnon asiakkaita ovat veronsaajat, veronmaksajat ja tietopalvelujen käyttäjät. Toiminnan ja kehittämisen lähtökohtina ovat asiakkaiden tarpeet niin, että toiminnassa toteutetaan toiminta-ajatusta ja noudatetaan verohallinnon arvoja. Verohallinnon perustehtävänä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaiden taloudelliselle toiminnalle. Verohallinnon strategisena tahtotilana on: Olemme arvostettu ja yhtenäisesti toimiva verotusorganisaatio. Tarkennamme tehtäväaluettamme ja toimintamme painopisteitä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Toimimme aloitteellisesti myös kansainvälisesti. Huolehdimme veronsaajien verotuloista toimimalla niin, että veronmaksajat maksavat veronsa omatoimisesti määräajassa ja oikean määräisenä. Tätä edistääksemme tarjoamme veronmaksaja-asiakkaille hyvää palvelua ja ennakoivaa ohjausta. Verovalvontamme on kohdennettua. Järjestämme toimintamme asiakasryhmittäin. Toimimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa näiden tarpeet huomioon ottaen. Automaattiset, kustannustehokkaat prosessit vähentävät asiakkaiden asiointitarpeita. Olemme kilpailukykyinen työnantaja. Kannustavalla johtamisella luomme edellytykset hyvin toimiville työyhteisöille. Tarjoamme henkilöstölle monipuolisia, haastavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä työtehtäviä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja työhyvinvoinnista. 2.1.2 Kehittämistoiminnan pitkän tähtäyksen tavoitetila Kehittämistoiminnan tavoitteet Verohallinnon kehittämisessä tavoitteena on parantaa verohallinnon tuloksellisuutta eli toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta. Veronsaajiin kohdistuvassa asiakasvaikuttavuudessa tavoitteena on edistää verotulojen oikea aikaista ja oikeamääräistä kertymistä ja tilittämistä veronsaajille. Veronmaksajien asiakasvaikuttavuuden tärkeimpiä tekijöitä ovat asiakkaiden asiointitarpeiden vähentäminen ja asioinnin helpottaminen sekä verotuksen toimittamisen, jolloin kyse on erityisesti verotuksen yhdenmukaisuudesta ja oikeellisuudesta.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 5 (49) Toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamisessa kyse on siitä, että tietty määrä verotussuoritteita tuotetaan mahdollisimman vähien työpanosten (työn tuottavuus) käytöllä tai mahdollisimman vähäisin kustannuksin (taloudellisuus). Verohallinnon tuottavuustyön ydintavoitteena on jatkaa verotusprosessien virtaviivaistamista lisäämällä automaatiota ja sähköistä itsepalvelua. Erityisesti tukitoimintojen tuottavuustyössä hyödynnetään myös valtiokonsernin ja valtiovarainministeriön hallinnonalan yhteisiä palveluja ja menettelyjä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Tuottavuustyö vaikuttaa myös toiminnan taloudellisuuteen, joskin mm. uusien järjestelmien kehittämisen kalleuden vuoksi taloudellisuus ei voi kehittyä yhtä suotuisasti kuin työn tuottavuus. Tuloksellisuuden kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki edellä mainitut asiakasryhmät ja tuloksellisuuden osatekijät. Verotusprosessien tavoitetila Verohallinnon ydinprosesseja ovat palvelutoiminta, verotuksen toimittaminen ja verovarojen hallinta. Ydinprosessit ovat tavoitetilassa valtakunnallisia, mikä lisää verotuksen yhtenäisyyttä ja mahdollistaa toimintojen joustavan järjestämisen. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet Ohjausprosessit Palvelutoiminta Verotuksen toimittaminen Verovarojen hallinta Tyytyväiset asiakkaat ja sidosryhmät Oikea ja yhdenmukainen verotus Tuottava ja taloudellinen toiminta Tukiprosessit Motivoitunut ja hyvin voiva henkilöstö Kuva 1: Verohallinnon prosessikartta Palvelutoiminnassa tavoitteena on lisätä automatisoitujen, internet-pohjaisten palvelujen määrää. Muutoinkin painopistettä siirretään sähköisten, vuorovaikutteisten palvelujen suuntaan. Asiakkaat segmentoidaan palvelu- ja ohjaustarpeiden perusteella, jolloin mm. palvelujen tarjonnan ja asiakasviestinnän osuvuus paranee.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 6 (49) Verotuksen toimittaminen muodostuu automatisoiduista toiminnoista ja tapauskohtaisesta valvonnasta. Yksinomaan automatisoidussa osuudessa verotetaan noin 70 prosenttia henkilöasiakkaista. Henkilötyötä vaativaan, tapauskohtaiseen ohjaukseen ja valvontaan asiakkaat valikoidaan analyysijärjestelmän avulla. Verotuksen oikea-aikaisuuden ja oikeamääräisyyden toteutuminen varmistetaan suunnitelmallisen ja systemaattisen riskien hallinnan avulla. Verovarojen hallinta muodostuu rahan välityksestä, maksujen ja saatavien käsittelystä, verovarojen kirjaamisesta ja verovarojen tilittämisestä veronsaajille. Verovarojen hallinta on jo nykyisin hyvin pitkälle automatisoitu. Tavoitetilassa asiakaslähtöisyyttä lisätään ottamalla käyttöön verotili, joka kattaa kaikki asiakkaan ja verohallinnon väliset transaktiot. Kaikissa ydinprosesseissa on ihmistyötä vaativaa palvelua ja valvontaa. Tämä toiminta järjestetään asiakaslähtöiseksi ja -kohtaiseksi, mikä merkitsee sitä, että veronmaksaja-asiakkaan tapauskohtaiset palvelu-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakasvastuussa olevaan toimialaan. Automatisoidut tehtävät hoidetaan mahdollisimman keskitetysti. Tietotekniikkamuutokset Informaatioteknologian haasteena on tukea samanaikaisesti automatisoituja toimintoja, tapauskohtaista asiakaspalvelua ja valvontaa sekä toiminnan ohjausta siten, että niiden yhteentoimivuus turvataan. Yhteentoimivuuden keskeisiä välineitä ovat yhteiskäyttöiset tietokannat, yhtenäiset teknologia-alustat sekä teknisten- ja sovellusarkkitehtuurien yhdenmukaisuus. Verotusprosessien automatisointi ja sähköisten palvelujen edellyttävät uusien tietojärjestelmien rakentamista ja kehittämistä. Uusien järjestelmien kehittämisen yhteydessä otetaan uutta teknologiaa käyttöön siinä määrin kuin se on toiminnallisten vaatimusten ja nykyisin käytössä olevan teknologian vanhenemisen vuoksi tarkoituksenmukaista. Hallittavuus, taloudellisuus ja soveltuvuus tavoiteltavaan toimintatapaan sekä sen mahdollisiin muutoksiin asettavat omat vaatimuksensa informaatioteknologian kehittämiselle. Toiminnan ja teknologian kehittyessä myös järjestelmä- ja sovellusarkkitehtuuri muuttuvat. Verohallinnon tietojärjestelmiä kehitetään palvelupohjaisen arkkitehtuurin mukaisesti käyttäen oliopohjaisia menetelmiä. Sovellukset rakentuvat infrastruktuurin tuottamien yhteisten palvelujen käyttöön. Uudistuksella parannetaan järjestelmäkehityksen ohjattavuutta, rakennettavien komponenttien uudelleen käytettävyyttä ja ylläpitotyön kasvun hallittavuutta. 2.1.3 Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen Valtiovarainministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus ja visio ovat: Valtiovarainhallinnon toiminta-ajatus Valtiovarainhallinnon toiminta-ajatuksena on turvata osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia tehokkaalla ja laadukkaalla julkisen toiminnan ja talouden ohjauksella ja kehittämisellä luomalla yrityksille ja yksityisille suotuisaa, kannustavaa ja vakaata taloudellista toimintaympäristöä

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 7 (49) Valtiovarainhallinnon visio 2015 Valtiovarainhallinnon vuoteen 2015 ulottuva visio on, että Suomen valtiovarainhallinto on edelläkävijä julkisen talouden ja toiminnan ohjaajana ja uudistajana tietoon ja vahvaan näkemykseen perustuvana strategisena vaikuttajana ja keskustelukumppanina ohjausprosessien ja vaikuttavuuden huippuosaajana taloudellisen toimintaympäristön turvaajana asiakaslähtöisten vero- ja tullipalvelujen tuottajana taloudellisen toiminnan laillisuuden luotettavana varmistajana tehokkaana valtion konsernipalvelujen järjestäjänä ja kehittäjänä Verohallinto hallinnonalan tavoitteiden edistäjänä Verohallinnon strategiset tavoitteet edistävät valtiovarainministeriön hallinnonalan toiminta-ajatuksen ja vision toteutumista, koska toimintaa kehitetään asiakaslähtöiseksi, mikä merkitsee veronmaksaja-asiakkaan asiointitarpeiden vähentämistä ja asioinnin helpottamista. Tavoitteena on mm. lisätä automatisoituja palveluja. Asiakaslähtöisyyttä edistetään myös kohdistetulla viestinnällä ja ennakoivalla ohjauksella. Verohallinnon fiskaalista vaikuttavuutta edistämällä turvataan veronsaajien verotulojen oikeamääräistä ja oikea-aikaista kertymistä. Tätä tuetetaan veronmaksaja-asiakkaiden palvelun ja ohjauksen lisäksi analyysi- ja valikointimenettelyihin perustuvalla perus- ja erityisvalvonnalla. Valvonta edistää myös taloudellisen toiminnan laillisuutta. Verohallinto osallistuu merkittävällä panostuksella hallinnonalan tuottavuustyöhön ja on mukana erilaisissa tuottavuustyöhön liittyvissä hallinnonalan hankkeissa ja yhteistyöryhmissä. 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS-kaudelle 2.2.1 Toiminnalliset painopisteet ja päämäärät Asiakasvaikuttavuus Suunnittelukaudella tavoitteena on parantaa asiakasvaikuttavuutta. Tärkeimpänä asiakasvaikuttavuuden indikaattorina on asiakkaan kokema. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan joka kolmas vuosi tehtävillä asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Suunnittelukaudella tutkimukset tehdään vuonna 2010. Asiakastyytyväisyystutkimus (kouluarvosana) 2001 2004 2007 *) tavoite 2010 tavoite Veronsaaja-asiakas 8,1 8,1 8,1 8,2 Taulukko 1: Veronsaaja-asiakkaiden asiakastyytyväisyyden kouluarvosanat *) Vuoden 2007 tulokset eivät vielä ole valmistuneet

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 8 (49) Asiakastyytyväisyystutkimus (kouluarvosana) Veronmaksaja-asiakas 1995 1998 2001 2004 2007 *) tavoite 2010 tavoite - henkilöasiakas 7,3 7,7 7,8 7,9 8,0 8,0 ei tutkittu - yritysasiakas 7,3 7,6 7,8 7,9 8,0 Taulukko 2: Veronmaksajien asiakastyytyväisyyden kouluarvosanat *) Vuoden 2007 tulokset eivät vielä ole valmistuneet Verotuksen yhdenmukaisuus ja oikeellisuus Verotuksen yhdenmukaisuuden ja oikeellisuuden parantaminen vaikuttaa myös asiakastyytyväisyyteen. Yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta edistetään mm. kehittämällä asiakkaan analyysi- ja valikointimenettelyä. Menettelyssä on keskeistä lisätä käytettävien tietojen määrää. Automaatioasteen nostamisen yhteydessä verohallinto panostaa perustietojen kunnossapitoon sidosryhmäyhteistyötä parantamalla ja edistämällä tietojen yhteiskäyttöä eri viranomaisten kesken. Suunnittelukauden aikana toteutetaan vuonna 2010 yhteisöasiakkaiden osalta verotuksen yhdenmukaisuuteen ja oikeellisuuteen liittyvä tutkimus. Tutkimuksen avulla kyetään arvioimaan verotustoiminnan vaikuttavuuden kehittymistä edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Toiminnan yhdenmukaisuutta edistäviä keinoja ovat mm: Yhdenmukaisuus Henkilöverotus Yritysverotus Palvelut Prosessit prosessien yhdenmukaistaminemukaistamineointi prosessien yhden- tuotteistaminen ja vaki- Työmenetelmät yhtenäiset valikointiohjeetelmäohjeet yhtenäiset työmene- yhteiskeskustoimintojen yhtenäiset työmenetelmäohjeejeenan yhtenäiset valikointioh- asiakasviestien hallin- valvontahankkeet valvontahankkeet Työkalut virkailijan työväline virkailijan työväline asiakasviestien hallinnan työkalun kehittämi- Osaaminen henkilöstön keskitetty koulutus ohjaus ja neuvonta Seuranta päätösten pysyvyys päätösten oikeellisuus käsittelyajat auditoinnit otantatutkimukset asiakastyytyväisyys henkilöstön keskitetty koulutus ohjaus ja neuvonta päätösten pysyvyys päätösten oikeellisuus käsittelyajat auditoinnit otantatutkimukset asiakastyytyväisyys Kuva 2: Henkilö- ja yritysverotuksen yhdenmukaisuuden nen henkilöstön keskitetty koulutus ohjaus ja neuvonta käytön seuranta palvelulupausten toteutumisen seuranta asiakastyytyväisyys Yhdenmukaisuuteen ja oikeellisuuteen vaikuttavat valtakunnallisen ohjauksen ja seuranta (kuten menettelyjen sujuvuus ja päätösten pysyvyys). Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat myös verohallinnon toimintojen uudelleen järjestelyt. Järjestelyjen avulla voidaan tasata työmääriä ja varmistaa tarvittaessa tehostuneen toiminnan riittävä osaaminen (osaamiskeskittymät). Toiminnoissa siirrytään järjestelyjen avulla valtakunnallisten toimivaltasäännösten mukaiseen toimintaan, jolloin verotuksen toimittamisen ohjaaminen yhtenäistyy nykyisestä. Tämä lisää suoritteiden laadullista yhteneväisyyttä.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 9 (49) Verovalvonta Verovalvonnan painopistealueina suunnittelukaudella ovat suurten verokertymien turvaaminen, kansainvälisyyden lisääntymisestä johtuviin valvontahaasteisiin vastaaminen ja harmaan talouden torjunta. Harmaan talouden torjumiseksi verohallinto osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön ja tämän toiminnan kehittämiseen. Perus- ja erityisvalvonnan vaikuttavuutta kehitetään perustamalla verohallinnon yhteinen ja keskitetty analyysitoiminto. Kehittämisen perustana on EU:n Risk Management Guide For Tax Administration. Toiminnolle luodaan selkeät vastuualueet sisäisesti ja suhteessa muuhun organisaatioon. Toiminnon vastuulla ovat riskien tunnistaminen, arviointi ja priorisointi sekä kohdevalintalausekkeiden tuottaminen ja valikointien tekeminen. Lisäksi toiminto vastaa järjestelmän teknisestä ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. Suunnittelukaudella toteutettava analysoinnin tietojärjestelmä hyödyntää tietoja suoraan hallinnon perusjärjestelmistä tai niistä edelleen jatkojalostettuja tietoja sekä vertailutietoja hallinnon ulkopuolelta. Tietojen käsittelyyn hankitaan vaatimukset täyttävä valmisohjelmisto. Järjestelmä otetaan käyttöön ensimmäisessä vaiheessa verotarkastuksen omassa kohdevalinnassa, jonka jälkeen järjestelmää laajennetaan koko hallinnon henkilö- ja yritysasiakkaiden valvontaan. Tuottavuus ja taloudellisuus Verohallinnon tuottavuustyö merkitsee henkilöstön määrän huomattavaa vähentämistä suunnittelukauden loppuun mennessä. Lähtökohtana on, että tuottavuuden parantamista ei toteuteta vaikuttavuuden kustannuksella. Henkilötyön määrän vähentämisessä hyödynnetään luonnollista poistumaa turvaamalla samalla riittävän asiantuntijapotentiaalin säilyminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mm. verotusprosessien automaatioasteen lisäämistä, uusien sähköisten palvelujen kehittämistä ja uusien työvälineiden käyttöönottoa. Edellytyksenä myös on, että aineellinen ja menettelyllinen lainsäädäntö tukee verotusprosessien kehittämistyötä. Tuottavuutta edistävän uuden henkilöverotusmenettelyn käyttöönoton jälkeen painopiste on siirtynyt henkilöasiakkaiden vuorovaikutteisten sähköisten palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä asiakaskohtaisten prosessien kehittämiseen (esim. kiinteistöverotuksen yhdistäminen tuloverotukseen). Ennen suunnittelukauden alkua on tavoitteena siirtyä ns. yhden viraston -malliin (Verohallinto niminen virasto) 1.5.2008 alkaen. Muutos edistää verohallinnon töiden ja tehtävien tasaista jakautumista erityisesti veronkanto-, perintä- ja veroasiamiestoiminnan osalta. Verohallinnon tukitoimintojen keskittämisratkaisut edistävät myös toiminnan tuottavuutta. Palvelukeskuksiin keskitettyjä tehtäväkokonaisuuksia arvioidaan jatkuvasti ja tehtäväjakoja muutetaan tarvittaessa. Toimintojen sisällä jatketaan massatehtävien keskittämistä. Suunnittelukauden aikana tehdään päätös Verohallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskustoimintojen siirtämisestä valtion/vm:n hallinnonalan palvelukeskukseen.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 10 (49) Kansainvälistyminen Talouden ja yhteiskunnan kansainvälistyminen vaikuttaa kaikkiin verotustoimintoihin. Tavoitteena on kansainvälistymisen tuomien uudenlaisten asiakkuuksien tunnistaminen ja palveluiden sekä edellytysten luominen vaivattomaan asiointiin. Erityisesti kansainvälissä kysymyksissä ja yrittäjyyden edistämisessä luodaan uusia verkostoja muun julkisen sektorin ja sidosryhmien kanssa. Riskienhallinta Riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti verohallinto tunnistaa ja arvioi riskienhallinnan avulla niitä tekijöitä, jotka uhkaavat asetettujen tavoitteiden toteutumista. Verohallinto tunnistaa ja arvioi toimintaansa kohdistuvia riskejä jatkuvasti ja erityisesti toiminnansuunnittelun yhteydessä. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien analysointi ulotetaan yksikön päälliköiden toimesta kaikkiin verohallinnon yksiköihin. Riskianalyysin perusteella kohdennetaan resursseja eri toimintoihin ja valvonta kohdistetaan riskianalyysissä valikoituneisiin asiakkaisiin. Seurannan ja sisäisen valvonnan menetelmät sovitetaan riskitekijöiden seuraamiseksi ja niiden vaikutuksen vähentämiseksi. Suunnittelukaudella merkittävimpinä riskeinä tavoitteiden saavuttamisen suhteen ovat verolainsäädännön monimutkaisuuden vaikutukset tuottavuusohjelmalle, henkilöstön ja asiakkaiden osaamiselle, sähköisen asioinnin edistämiselle sekä tietojärjestelmien ylläpidolle toimintaympäristön muutosten aiheuttamat vaikeudet verotuksen tietopohjan ylläpidolle automaatioasteen ja asioinnin vaivattomuuden lisäämisen hidastuminen henkilöstön osaamisvaatimusten kasvu tietojärjestelmien ja tietojenkäsittelyn infrastruktuurin pitäminen toimintavarmoina Henkilöstö Muuttuva toimintamalli ja tuottavuustavoitteet edellyttävät töiden alueellista tasaamista ja aktiivisen, strategialähtöisen henkilöstöpolitiikan käyttöä. Henkilöstöpolitiikan keskeisiä painopistealueita ovat muutosjohtamisen sekä osaamisen johtamisen. Niihin liittyvien rakenteiden ja käytäntöjen juurruttamiseen ja ylläpitoon panostetaan erityisesti. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen kuuluvien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen vaativat niin ikään kasvavaa voimavarojen käyttöä. Toimenpiteinä ovat henkilökierto ja osaamisen siirtäminen sekä suunnitelmallinen ja oikein kohdennettu rekrytointi. Ikääntyvien ihmisten työssä jaksamista ja pysymistä tuetaan työhyvinvointia ja työolosuhteita edistävillä toimilla. Osaamisen kehittämisessä toimenpiteet kohdistetaan strategisen tahtotilan mukaisesti johdon osaamisen kehittämiseen, uusien johtajien rekrytointiin sekä verotus- ja asiakasosaamisen vahvistamiseen.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 11 (49) 2.2.2 Tuottavuustavoitteet ja henkilötyömääräkehitys Verohallinnon tuottavuusohjelmaa on tarkistettu toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä (Taulukko 3). Verohallinnon henkilötyömäärätavoitteet vuosille 2007-2012 TTS 2008-2011, lokakuu 2006 (tarkistettu vaikuttavuustavoitteet) 2006 toteuma 2007 2008 2009 2010 2011 2012 6 062 6 000 5 900 5 770 5 580 5 400 - TTS 2009-2012, lokakuu 2007 6 062 6 000 5 900 5 770 5 580 5 400 5 300 Taulukko 3: Verohallinnon henkilötyömäärätavoitteet vuosille 2007-2012 Tällä hetkellä verohallinto on hieman edellä tuottavuusohjelman jaksotettua vuositavoitetta. Vuonna 2007 tavoitteena on 6.000 henkilötyövuotta ja toteutumaennuste on noin 5.950 henkilötyövuotta eli kehys alitettaisiin noin 50 henkilötyövuodella. Valtiovarainministeriön tammikuussa 2006 verohallinnolle asettama tavoitetaso vuodelle 2011 oli 4.954 henkilötyövuotta. Tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista vielä vuonna 2011. Verohallinnon esittämän vuoden 2011 tavoitetason (5.400 htv) syinä ovat mm. hankevaikutusten realisoitumisen ajoitus ja eläköitymiskehitys. Lähtökohtana onkin, että verohallinnon tuottavuusohjelmaa jatketaan vuoden 2011 jälkeen siten, että vuoden 2012 henkilötyömäärätavoitteena on 5.300. Verohallinnon suunnittelukauden 2009-2012 henkilötyömäärätason perusolettamuksia ovat tuottavuutta edistävien lainsäädäntöhankkeiden etenemättömyys, tuottavuutta heikentävät lainsäädäntömuutokset (esim. kotitalousvähennyksen laajentuminen ja ns. kakkosasunnon verovähennys), tarkentunut tieto eläköitymisestä sekä hankeajoituksiin tehdyt tarkistukset. Tavoitteessa on otettu huomioon verohallinnon toimivaltasäännösten joustavoittaminen (Verohallinto niminen virasto ja suunnitellut virastofuusiot). Muita Verohallituksen ehdottamia tuottavuutta parantavia säädösmuutosehdotuksia ei ole huomioitu, koska näiden toteutuminen on epätodennäköistä tai niiden toteutustapa ei ole tiedossa. Tuottavuutta heikentävät tekijät on otettu huomioon nykymuotoisina ja tasoisina. Valtiovarainministeriön alkuperäisen henkilötyövuositavoitetason saavuttaminen edellyttää tuottavuutta edistävien lainsäädäntömuutosten toteuttamista. Verohallinto on esittänyt valtion tuottavuusohjelman tavoitteiden toteutumisen edellytykseksi useita tuottavuutta edistäviä säädösmuutoksia. Näitä ovat mm. yksittäisen vähennyskäsittelyn poistaminen kaikilta asiakasryhmiltä, ns. omavastuiden muutospaketti sekä pienyritysten ilmoitus- ja valvontajakson pidentäminen kolmeksi kuukaudeksi. Suunnitteluprosessin yhteydessä on keskusteltu ministeriön kanssa erityisesti matkakuluvähennyksen kaavamaistamisesta, verotilin vaikutuksista sekä esitäytetyn veroilmoituksen osalta hankintameno-olettaman käyttämisestä arvopaperikauppojen yhteydessä. Näiden säädösmuutosten säästövaikutuksia voidaan arvioida vasta säädösvalmistelun etenemisen yhteydessä. Verohallinto on valmis ottamaan nämä huomioon tulevilla suunnittelukierroksilla, kun toteutustavat ja aikataulut ovat tiedossa. Verotilin vaikutukset kuitenkin jo pääsääntöisesti sisältyvät hankevaikutuksiin.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 12 (49) Verohallinnon toiminnallisia vaatimuksia on vuosittain lisätty uusien säädösmuutosten yhteydessä. Nämä säädösmuutokset luokitellaan toimintatason vaikutustensa vuoksi ns. tuottavuutta heikentäviksi tekijöiksi, jotka tulisi huomioida tuottavuustavoitteessa säästötavoitetta alentavina tekijöinä. Suunnittelukaudella on odotettavissa, että tuottavuutta heikentäviä lainsäädäntömuutoksia toteutuu jatkossakin. Tuottavuutta heikentävät lainsäädäntömuutokset hidastavat myös tuottavuutta edistävien strategisten kehittämishankkeiden etenemistä, koska pakollisten muutosten toteutuksessa käytetään pitkälti samoja järjestelmien määrittelyosaajia kuin strategisissa kehittämishankkeissa. Eläköityvien keski-ikä on eläkelainsäädännön muuttumisesta johtuen myöhentynyt vuosina 2004-2006. Tapahtunut muutos on Valtiokonttorin VEL-omaeläketilastojen perusteella vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-iän osalta noin 7 kuukautta ja kaikkien eläkkeelle jäävien osalta noin 2 vuotta. Myös verohallinnon henkilöstön työssäjaksamiseen liittyvät toimenpiteet ovat vaikuttaneet tähän positiivisesti. Tuottavuustavoitteissa on otettava huomioon, että verohallinnon toimintavarmuus ja toiminnalliset muutokset edellyttävät jatkossa myös ulkoista rekrytointia. Tällä tavalla voidaan vaikuttaa myös henkilöstön keski-ikään, joka verohallinnossa vuonna 2006 oli 48,2 vuotta. Verohallinnon henkilöstön eläköitymisennuste vuosina 2008-2012 VM:n vaihtuvuustilasto, vanhuuseläkeiän saavuttavien henkilöiden lukumäärä (vuoden 2005 tietojen perusteella) 2008 2009 2010 2011 2012-134 -204-211 -209-216 Henkilölukumäärä (arviot) 2008 2009 2010 2011 2012 TTS 2008-2011, 31.10.2006 (huhtikuu 2006) -112-188 -190-189 - TTS 2009-2012, 31.10.2007 (VH arvio) -93-165 -200-200 -207 Ennustemuutosten erotus - 19-24 + 10 + 11 - Arvio eläköitymisen henkilötyövuosivaikutuksesta (HTV) 2008 2009 2010 2011 2012 - TTS 2008-2011, 31.10.2006 (huhtikuu 2006) -106,1-190,8-189,1-128,3 - TTS 2009-2012, 31.12.2007 (VH arvio) -74,1-191,5-190,9-186,1 116,6 Taulukko 4: Verohallinnon henkilöstön eläköitymisennuste vuosina 2008-2012 Korkeammat tuottavuustavoitteet edellyttäisivät eläköitymisen hyödyntämisen lisäksi myös muiden toimenpiteiden käyttöönottoa kuten muun luontaisen poistumaan hyödyntämistä, määräaikaisten työntekijöiden vähentämistä ja irtisanomisia. On kuitenkin huomattava, että määräaikaisuudet perustuvat pääosin sekä henkilöstön lakisääteisten ja vapaaehtoisten työajanjärjestelyjen käyttöön että verotusprosessien kausivaihtelusta syntyvän kuormituksen hallintaan. Verohallinnon tarkistetut tuottavuustavoitteet on kohdistettu myös toiminnoille, jotta tuottavuuskehityksen vaikuttavuutta kyetään arvioimaan ja seuraamaan entistä tarkemmin.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 13 (49) Verohallinto 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 toteuma arvio ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste Ydintoimintoihin käytettävä työaika Henkilöverotus 2 153 2 086 2 041 1 966 1 899 1 826 1 776 Yritysverotus 920 904 889 862 839 797 767 Yhteisöverotus 854 859 844 816 794 776 716 Verotarkastus 785 772 772 772 772 772 772 Veronkanto 171 166 163 172 181 175 170 Perintä 274 262 256 240 225 225 225 Tietopalvelu 9 10 10 10 10 10 10 Tuotantopalvelut 50 47 47 46 46 45 44 Ydintoiminnot yhteensä 5 215 5 105 5 021 4 883 4 765 4 625 4 479 Tukitoimintoihin käytettävä työaika Konsernihallinto 52 50 50 50 50 50 50 Taloushallinto 113 113 113 113 113 113 113 Henkilöstöhallinto 173 177 175 171 167 150 127 Tietohallinto 275 253 252 251 251 251 251 Toimitilat 131 133 133 133 133 133 133 Hankintatoimi 5 4 4 4 4 4 4 Tukitoiminnot yhteensä 750 730 728 722 718 701 678 Erillisvastuutoimintoihin käytettävä työaika Oikeudenvalvonta 56 54 54 54 54 54 54 Maksullinen toiminta 75 79 79 79 79 79 79 Muut toiminnot yhteensä 131 133 133 133 133 133 133 HTV-TAVOITETASO 6 062 5 950 5 900 5 770 5 580 5 400 5 300 Taulukko 5: Työaikapohjainen henkilötyömääräjakauma ja suunnitelma vuosille 2008-2012 Verohallinnon sisäistä ohjausta ja johtamista varten on tavoitteet edelleen tarkennettu organisaatiorakenteen ja toimintojohtamisen mukaan. Tarkennuksella painottuu tulosohjauksen organisatoriset vaatimukset käytettäessä entistä tarkemman ja matalamman kohdistustason tietoja. Ohjaukselliset tavoitteet on eritelty yhteenvedossa (Taulukko 6). Verohallinto 2006 toteuma 2007 arvio 2008 ennuste 2009 ennuste 2010 ennuste 2011 ennuste 2012 ennuste Ydintoiminnot (sis. hajautetut tukitoiminnot) Henkilöverotus 2 300 2 234 2 181 2 093 2 025 1 952 1 894 Yritysverotus 993 978 959 925 902 859 826 Yhteisöverotus 916 921 903 870 847 829 766 Verotarkastus 842 829 826 821 820 820 817 Veronkanto 184 179 175 183 192 186 180 Perintä 294 282 275 257 242 242 241 Tietopalvelu 9 10 10 10 10 10 10 Tuotantopalvelut 50 47 47 45 45 44 43 Ydintoiminnot yhteensä 5 588 5 478 5 375 5 202 5 082 4 942 4 777 Keskitetyt tukitoiminnot Konsernihallinto 52 50 50 50 50 50 50

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 14 (49) Taloushallinto 33 33 33 41 41 41 41 Henkilöstöhallinto 38 42 60 83 81 64 61 Tietohallinto 217 195 194 193 193 193 193 Toimitilat 16 18 18 18 18 18 18 Hankintatoimi 2 2 2 2 2 2 2 Tukitoiminnot yhteensä 357 338 356 386 384 367 364 Erillisvastuutoiminnot Oikeudenvalvonta 56 54 54 54 54 54 54 Maksullinen toiminta 75 79 79 79 79 79 79 Muut toiminnot yhteensä 131 133 133 133 133 133 133 HTV-TAVOITETASO 6 062 5 950 5 900 5 770 5 580 5 400 5 300 Taulukko 6: Henkilöstömäärät toiminnoittain ja suunnitelma vuosille 2008-2012 Toiminnoittainen toimintojohtamisen laskentamalli (Taulukko 6): Toiminnoittainen laskentamalli perustuu mahdollisimman matalaan toimintokohdistukseen, jotta kyetään laskemaan toiminnoittaiset valtakunnalliset kustannukset eli mitä toiminnon ylläpitäminen maksaa myös henkilötyövuosina tarkasteltuna. Tuottavuustarkasteluun otetaan jatkossa myös kannanotot ns. erillisvastuutoimintoihin (oikeudenvalvonta ja maksullinen toiminta). Näiden toimintojen toimintataso määrittyy muun kuin verotussäännösten ja verotukseen liittyvän toiminnan tehostumisen kautta. Esimerkiksi maksullisen toiminnan tasoon vaikuttaa ensi sijaisesti maksuperustelaissa säädettävä hinnoittelurakenne ja malli. Tukitoiminnoissa on kirjattuna vain keskitettyyn ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvä osuus sekä keskitetysti tehtävän operatiivisen työn osuus kuten palvelukeskukset. Ydintoimintojen toimintatason mukaan korreloivan työn osuus on kohdistettu mallissa ydintoiminnoille. Esimerkiksi yritysverotoimiston henkilötyövuosimäärä sisältyy yhteisöverotukseen ja työmäärä sisältää myös tukitoimintorajapintaan liittyvän hajautetun työn osuudet.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 15 (49) 2.3 Toiminnoittainen TTS-kauden tarkastelu 2.3.1 Toiminnoittainen tarkennus - Ydintoiminnot Verotuksen toimittaminen (yhteinen henkilö- ja yritysverotukselle) Verotuksen toimittaminen ja toimintavarmuuden turvaaminen ovat henkilöverotuksen ja yritysverotuksen perustehtäviä. Molemmat toiminnot vastaavat myös pakollisten lainsäädäntömuutosten nopeasta toteuttamisesta sekä EU-tasoisen normiston huomioon ottamisesta. Tehtäviin kuuluvat myös tietojärjestelmien, prosessien ja työvälineiden ja - menetelmien sekä uusien palveluiden sekä näihin liittyvä osaamisen varmistaminen. Prosessien, toimintojen ja asiakkaiden ohjaaminen on jatkuvasti uudistuva ja muuttuva osa perustyötä. Asiakkaat valvotaan kattavasti koneellisesti. Tapauskohtaiseen, henkilötyötä vaativaan käsittelyyn nousevat etukäteen kiinnitetyt valikointikriteerit täyttävät tapaukset. Automaation ja sähköisten palveluiden lisääminen ja prosessien yhdenmukaistaminen ovat avainasemassa ydintoimintojen kehittämisessä. Uudet toimintatavat synnyttävät aivan uudenlaisia tehtäviä myös verotuksen toimittamiseen ja asiakkaiden palveluun. Samanaikaisesti osa vanhoista tehtävistä katoaa. Henkilöstön osaamisen turvaaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen hallinnon toimintojen organisoinnin ja työn tekemistapojen turbulentissa muutosvaiheessa ovat keskeisiä ja vaativia tehtäviä kaikkien toimintojen yhteydessä. Muuttuvien asiakkuuksien tunnistaminen, relevantti asiakassegmentointi ja palveluiden vakiointi lisäävät toimintavarmuutta ja yhdenmukaisuutta. Tärkeää on saada asiakkaat osaksi verotuksen prosesseja oikean ja oikea-aikaisen tiedon tuottajina ja palveluiden osaavina käyttäjinä. Monipuolisten viestintä- ja palvelukanavien on tärkeää. Henkilöverotus Henkilöverotustoiminnon resurssein huolehditaan henkilöasiakkaiden ennakkoverotuksesta, verovuoden verotuksesta ja muutosverotuksesta sekä mm. kiinteistöverotuksesta, perintö- ja lahjaverotuksesta, metsänhoitomaksun määräämisestä, varainsiirtoverotuksesta ja monista varojen arvostamistehtävistä myös yritys- ja yhteisöasiakkaiden osalta. Veronsaajia ja ns. tietopalveluasiakkaita palvellaan tietotarpeissa, jotka perustuvat henkilöverotuksen yhteydessä kerättävien ja tuotettujen tietojen hyödyntämiseen. Henkilöverotustoiminnossa huolehditaan verotoimistojen tarvitsemien työvälineiden, tietojärjestelmien ja ohjeiden valmistamisesta, vuosiylläpidosta ja kehittämisestä eri verotustoimintojen ja asiakaspalvelun apuvälineiksi. Toiminnossa tehdään myös lomakkeet ja ohjeistukset sekä verotoimistojen asiakaspalvelun tueksi että henkilöasiakkaiden ja ennakonpidätysvelvollisten tarpeisiin. Henkilöverotustoiminnossa tehdään myös vuosittaiset Verohallituksen päätökset. Kehyskaudella henkilöverotukseen käytettävissä olevan henkilöstön kokonaismäärä vähenee 13,1 prosenttia vuoteen 2012 mennessä. Tämä merkitsee n. 290 henkilötyövuoden vähennystä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kuitenkin, että lainsäädännön kautta ei aseta uusia tai monimutkaistuvia tehtäviä.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 16 (49) Henkilöverotuksen tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamisessa ydintavoitteena on jatkaa verotusprosessien virtaviivaistamista lisäämällä automaatiota ja itsepalvelua. Tiedot verotusta varten kerätään mahdollisimman pitkälti sähköisesti. Asiakkaille tuotetaan nykyistä enemmän sähköisiä, vuorovaikutteisia palveluja. Markkinoinnilla pyritään vaikuttamaan siihen, että asiakkaat käyttävät näitä palveluja mahdollisimman paljon. Valvonta tehdään mahdollisimman pitkälti koneellisesti. Toisaalta uusien tietojärjestelmien on kallista ja se vaikuttaa toiminnan taloudellisuuteen. Henkilöverotuksen uusi toimintamalli sekä tuottavuustavoitteet edellyttävät sekä töiden alueellista tasaamista ja toisaalta erikoistumisen lisäämistä sekä osaamisen vahvistamista. Aineellisen ja menettelyllisen lainsäädännön tulee tukea verotusprosessien virtaviivaistamista. Yritys- ja yhteisöverotus Yritysverotustoiminnossa huolehditaan yhteisöjen, henkilöyhtymien, yksityisten elinkeinonharjoittajien sekä maatalousyrittäjien tuloverotuksesta mukaan lukien ennakoiden määrääminen sekä arvonlisäverotuksesta ja työnantajasuoritusten valvonnasta. Yritysverotustoiminnon resurssein hoidetaan myös näiden ryhmien rekisteröinti, kuukausivalvonta ja sivullisroolissa annettavien tietovirtojen vuosivalvonta. Yritysverotoiminnossa huolehditaan verovirastojen ja verotoimistojen tarvitsemien työmenetelmien, työvälineiden, tietojärjestelmien ja ohjeiden valmistamisesta, vuosiylläpidosta verotuksen toimittamiseksi ja asiakaspalvelun tueksi. Asiakkaille valmistetaan lomakkeet, täyttöoppaat ja muut ohjeet velvoitteiden oikea-aikaista ja oikeamääräistä täyttämistä varten. Viestintä on monikanavaista. Suunnittelukaudella yritys- ja yhteisöverotukseen käytettävissä olevan henkilöstön määrä vähenee yhteensä 14,5 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Tämä merkitsee n. 270 henkilötyövuoden vähennystä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kuitenkin, ettei lainsäädännöllä luoda uusia tai monimutkaistuvia tehtäviä. Yrityksiltä kerättävät laajat tiedot tulee saada mahdollisimman kattavasti sähköisesti. Menettelyt säädetään ja suunnitellaan sisällöltään ja tekniikaltaan niin yksinkertaisiksi, että asiakkaiden on helppo käyttää sähköisiä välineitä. Palveluiden markkinointi on tehokasta. Valvonta tehdään mahdollisimman pitkälle automaattiseksi. Työprosessit on yhdenmukaistettu ja niitä johdetaan keskitetysti. Verotarkastus Verotarkastuksen tehtävänä on verorasituksen tasapuolisen jakautumisen varmistaminen, verojärjestelmän uskottavuuden ylläpitäminen ja verotulojen kertymisen turvaaminen kohdennetun valvonnan keinoin. Toiminnalla pyritään aikaansaamaa ennaltaehkäisevää vaikutusta verovelvollisten käyttäytymiseen. Verotarkastuksen rooli tulee korostumaan suunnittelukauden edetessä verojärjestelmän muuttumisen ja automaatioasteen noston takia. Valvontatoimenpiteiden oikean kohdistamisen tueksi kehitetään riittävän tietopohjan tarjoava analyysi-/kohdevalintatoiminto. Valvonnan kannalta haastavia ilmiöitä ja toimialueita tunnistetaan. Tarvittaessa käynnistetään valvontahankkeita kehittämään toimintamallit näiden alueiden valvonnan tehostamiseksi. Verotarkastuksessa hyödynnetään ja kehitetään atk-verotarkastusmenetelmiä ja viranomaisyhteistyötä sekä kansainvälistä tietojenvaihtoa ja muuta kansainvälistä toimintaa. Ohjauksella varmistetaan verotarkastuksen ja yhdenmukaisuus. Viestinnällä ja sidosryhmäyhteistyöllä lisätään valvonnan näkyvyyttä.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 17 (49) Veronkanto Suunnittelukaudella otetaan käyttöön vuorovaikutteisia veronsaajien asiointipalveluja. Veronsaajien verkkopalvelut -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan veronsaajille ja viranomaissidosryhmille suunnatut sähköiset palvelut. Näillä palveluilla tarjotaan tietoja verotulojen seurantaa, talouden ja maksuvalmiuden suunnittelua varten. Verotilihanketta jatketaan ja ensimmäisessä vaiheessa verotili otetaan käyttöön oma-aloitteisten verojen osalta 1.1.2010. Verotilimenettelyyn siirryttäessä otetaan käyttöön takuutilitysmenettely, jolla turvataan veronsaajien tilitykset. Verotilihankkeen toisessa vaiheessa valmistaudutaan verotilin käyttöönottoon maksuunpantujen verojen osalta. Tavoite on, että maksuunpannut verot otettaisiin verotilimenettelyyn aikaisintaan vuonna 2013. Verojen maksamismenettelyä kehitetään selvittämällä mahdollisuutta siirtyä verkkolaskutuksen käyttöön. Lisäksi toteutetaan yhtenäisen euro-maksualueen (SEPA) käyttöönotosta aiheutuvat muutokset maksujen välitykseen. SEPA -järjestelmän käyttöönotto ajoittuu tämän hetkisen näkemyksen mukaan vuoteen 2010. Veronkantotoimintojen uudelleen organisointi toteutetaan Verohallituksen 31.5.2005 antaman suunnittelupäätöksen mukaisesti. Veronkannosta ja perinnästä muodostetaan 1.5.2008 Veronkantokeskus, johon siirretään Verohallituksen nykyiset veronsaajapalvelun yksiköt sekä perustetaan operatiivisia veronkantotehtäviä varten 4 alueellista veronkantoyksikköä. Veronkannon ohjauksesta vastaa veronkannon ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Perintä Perinnän toimintaprosesseja yksinkertaistetaan ja automatisoidaan. Maksujärjestelymenettelyä kehitetään standardimuotoiseksi. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta maksaa veroerä useammalla maksumuistutuksella, jolloin maksujärjestelyn tarve vähenee. Verovelkakohtaisesta perinnästä siirrytään asiakaskohtaiseen saldoperintään, jossa asiakkaalta perintään yksittäisen veroerän sijasta verotilin saldon osoittamaa velvoitteiden yhteismäärää. Perintätoimenpiteiden valinta tehdään asiakaskohtaisesti. Perinnän järjestelmän uudistamisen valmistelu käynnistetään suunnittelukaudella, mutta uudistamisen toteuttaminen siirtyy seuraavalle suunnittelukaudelle. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus saada todistus verojen maksamisesta verkkoasioinnin kautta. Myöhemmin menettelyä laajennetaan verovelkatodistukseen. Lisäksi tuomiosaatavien perintää kehitetään nostamalla niiden käsittelyn automaatioastetta. Veronkantotoimintojen uudelleen organisointiin liittyen myös perintä organisoidaan 1.5.2008 alkaen Veronkantokeskukseen, johon operatiivisia tehtäviä varten perustetaan 7 alueellista perintäyksikköä. Perinnän ohjauksesta vastaa perinnän ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Lisäksi veronkannon ja perinnän toiminnallista vastuurajaa muutetaan siten, että maksumuistutusten lähettäminen ja ulosottoperintä siirtyvät veronkannon vastuulle. Tietopalvelu Tietopalvelussa keskeisenä tavoitteena on vähentää verotoimistoista asiakirjoilta tapahtuvia yksittäisiä tietoluovutuksia. Asiakkaille tullaan luovuttamaan nykyistä

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 18 (49) laajemmin näiden tarvitsemia verotustietoja sähköisessä muodossa automatisoitujen kyselyjärjestelmien välityksellä. Kyselyjärjestelmien käynnistyy valmistamalla keskitetty tietopalvelutietokanta ja siihen ensimmäisenä toteutetaan sosiaalihuollon viranomaisten kyselyjärjestelmä. Tämän jälkeen kaikki uudet ja jo käytössä olevat kyselyjärjestelmät liitetään asteittain vuosina 2010-2012 keskitettyyn tietopalvelutietokantaan. Tuotantopalvelut Verotuksen automaattisista tuotantotehtävistä huolehtiva Tuotantokeskus aloitti toimintansa 1.2.2006. Tuotantokeskus vastaa verohallinnon tarvitsemista tuotanto-, posti- ja painatuspalveluista. Painatuspalveluihin sisältyvät myös käännöstyöt. Merkittävä osa tarvittavista palveluista hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta. Suunnittelukaudella tuotantopalveluun kuuluvaa tiedonkeruuta kehitetään edelleen siten, että verotusprosessissa tarvittavia tietoja hankitaan sähköisesti enenevässä määrin ja loput siirretään hallinnon tietovarastoihin optisen luvun avulla. Tavoite on, että kaikki tiedonkeruuseen ja automaattiprosessin tietokoneajoihin liittyvät tehtävät keskitetään tuotantokeskuksen vastuulle. Tulostus-, painatus- ja postipalveluissa kohdistuu ensisijaisesti hankintaprosessiin liittyvän yhteistyön kehittämiseen siten, että palvelujen korkeaisuus ennen kaikkea toimintavarmuus säilyy korkealla tasolla. 2.3.2 Toiminnoittainen tarkennus - Tukitoiminnot Taloushallinto Suunnittelukaudella verohallinnon tavoitteena on keskittää taloushallinnon toimintoja hallintopalveluun. Suunnittelukauden toiminta painottuu palveluorganisaation keskinäisten tehtävien suunnitteluun ja valmisteluun. Verohallinnon Turkuun sijoitettua taloushallinnon palvelukeskusta kehitetään mm. jatkamalla erikseen sovittavien tehtävien keskittämistä. Suunnittelukaudella (2010-2011) tullaan hyödyntämään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa erikseen määritettävien tehtävien osalta hallinnonalan palvelukeskuksen palveluja. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon toimintoja keskitetään suunnittelukaudella hallintopalveluun. Henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintaa kehitetään siirtämällä sinne lähinnä palvelussuhteen hallintaprosessiin kuuluvia tehtäviä. Palvelukeskuksen kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon verohallinnon tukitoimintojen kehittämistarve saavutettavien synergiaetujen kannalta. Tavoitteena on, että palvelukeskus toimii kiinteänä osana verohallinnon palveluyksikköjen kokonaisorganisaatiota. Henkilöstötoimintoja kehitetään edelleen yhtenäistämällä prosesseja ja toimintaohjeita. Edellä esitetyllä kehittämistyöllä arvioidaan saavutettavan noin 30 %:n tuottavuusvaikutukset koko suunnittelukaudella nykyiseen työaikapohjaiseen henkilötyömäärätasoon verrattuna (vuodesta 2007 alkaen). Suunnittelukauden loppupuolella 2011-2012 hyödynnetään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa erikseen määritettävien tehtävien osalta hallinnonalan palvelukeskuksen palveluja.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 19 (49) Ydinprosessien strategiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteet ohjaavat henkilöstövoimavarojen hallintaa. Henkilöstö- ja osaamistarpeen kehitystä ennakoidaan osana toiminnan strategista suunnittelua. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa riittävä henkilöstömäärä ja osaaminen verohallinnon eri tehtävissä. Osaamista kehitetään systemaattisesti monipuolisia ura- ja koulutuspolkuja joustavasti hyödyntäen. Erityisesti asiantuntijatehtävien osalta tavoitellaan henkilöstövoimavarojen yhteiskäyttöisyyttä. Vuonna 2007 käynnistettyä verohallinnon koulutusjärjestelmän ja oppimisympäristön kehittämistä jatketaan. Tietohallinto Tuottavuustavoitteet edellyttävät verotusprosessien automaatioasteen nostamista ja sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Nämä edellyttävät tietotekniikka-arkkitehtuurin uudistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa. Sovellukset hyödyntävät enenevässä määrin infrastruktuurin ja tukijärjestelmien tarjoamia palveluja sekä verotusjärjestelmien toisilleen tarjoamia yhteiskäyttöisiä liiketoiminta- ja tietokantapalveluja (Kuva 3: Tietotekniikka-arkkitehtuurin tavoitetila). Palvelupohjaisen arkkitehtuurin ansiosta sovellusten ylläpitotyön kasvutarvetta voidaan hillitä, kun sovellusten yhteisesti tarvitsemat palvelut ja ominaisuudet toteutetaan vain kertaalleen sen sijaan, että sama toiminnallisuus olisi ylläpidettävänä useissa sovelluksissa. Esimerkiksi verolainsäädännössä tapahtuvat muutokset voidaan tällöin toteuttaa nykyistä vähemmällä systeemityömäärällä. Lisäksi kokonaan uusien laskentasovellusten rakentaminen helpottuu. Sovellus 1 Sovellus 2 Sovellus 3 Yhteiskäyttöinen liiketoimintapalvelu 1 Yhteiskäyttöinen liiketoimintapalvelu 2 Paksu infrastruktuuri Tukipalvelut sovelluksille Komponenttipalvelut sovelluksille Ohut infrastruktuuri Tietokannat Laitteistot ja käyttöjärjestelmät Tietotekniikka-arkkitehtuurin tavoitetila Kuva 3: Tietotekniikka-arkkitehtuurin tavoitetila Infrastruktuuripalvelut sisältävät tukijärjestelmien ja sovelluksille tuotettavien palvelujen lisäksi laitteiston, käyttöjärjestelmät ja tietokannat. Sovelluksille tuotettavien tukipalvelujen lisääntymisen vuoksi voidaan sanoa, että infrastruktuuri paksunee. Tietokannat rajapintaistetaan tietokantapalvelujen avulla. Tämä mahdollistaa tietokantojen muutettavuuden ilman että tietokantamuutokset aiheuttavat laajoja sovellusmuutoksia. Tavoitetilan mukaisessa verotuksessa tarvitaan täysin uusia sovelluksia. Tätä edellyttävät mm. asiakaslähtöinen ja -kohtainen toimintatapa, analyysitoiminnon ja prosessien hallinta. Automatisoitujen ja sähköisten palvelujen ke-

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 20 (49) hittämisen yhteydessä on jatkettava uusia sovelluksien rakentamista ja mukautettava olemassa olevia sovelluksia uudenlaiseen toiminnallisuuteen ja arkkitehtuuriin. Varsinaiset laskentasovellukset ohenevat, koska infrastruktuuri tuottaa niille järjestelmästä riippumattomat yhteiset tukipalvelut. Lisäksi näiden sovellusten ylläpitoa helpottavat yhteiskäyttöiset liiketoiminta- ja tietokantapalvelut. Tietojärjestelmien rakentamisessa tukeudutaan mahdollisimman paljon valmistuotteisiin. ICT-kokonaisuuden tuottavuusohjelman ja verohallinnon strategisen tahtotilan vaatimusten mukaan edellyttää kehityshankkeiden toimintatason säilyttämistä kehyskaudella, jotta toiminnallisten tavoitteiden tekniset valmiudet kyetään kehittämään oikea-aikaisesti. Kehyskaudelle asetettuja vaatimuksia ovat meneillään olevan teknisen arkkitehtuurin uudistamisen ja uuden teknologian käyttöönottoon ja tukeen liittyvien kehitystehtävien läpivienti. Paksunevan infrastruktuurin tukipalveluiden edelleen ja uusien rakentaminen jatkuvat koko kehyskauden ajan. Kehyskauden aikana laajennetaan vaiheittain tukipalvelujen käyttöönotto (kuten asianhallinta- ja tulostuspalvelut) käyttöä verotusjärjestelmissä. Nykyarkkitehtuurin mukaiset sovellukset Tavoitearkkitehtuurin mukaiset sovellukset Sovellus 1 tietotieto- kantakanta- liittymä liittymä Laskentaa tms. Tiedonkeruu Asianhallinta Tulostus Sovellus a Laskentaa tms. Sovellus b Laskentaa tms. Sovellus 2 Laskentaa tms. tietotietotietokantakantakantaliittymä liittymä liittymä Tulostus Palvelut sovelluksille Tulostus Tiedonkeruu Tiedonkeruu Asianhallinta tietokantaliittymä Kuva 4: Nykytilanteen ja tavoitetilan vertailu Toimitilat Nykytilanteen ja tavoitetilan vertailu Verohallinnon toimitilaratkaisuissa strategisena tavoitteena on tilojen sopeuttaminen muuttuvan toiminnan tarpeisiin. Tilatarpeissa tähdätään olemassa olevien tilojen parempaan hyödyntämiseen. Uusia tiloja suunniteltaessa tavoitteena on tilojen joustavuus, yhteiskäyttö ja muunneltavuus. Lisäksi tavoitteina on toimitiloihin käytettävän rahoitustarpeen jäädyttäminen suunnittelukaudella enintään 25 M :n tasolle hyödyntämällä mm. toimitilamarkkinoiden kilpailevaa tarjontaa, vähenevää henkilöstömäärää sekä sähköisen arkistoinnin lisääntymisen myötä vähenevää arkistotilojen tarvetta. Toimintokohtaisesti tarvittavien tilojen suunnittelua sekä tiloille asetettavia tavoitteita ja vaatimuksia yhtenäistetään. Verohallinnolla on nykyisin toimitiloja yhteensä noin 230.000 m 2 (huoneneliöitä noin 203.000 hum 2 ), joista Senaatti-kiinteistöltä hankittuja toimitiloja 131.000 m 2 ja muilta tahoilta hankittuja toimitiloja 98.000 m 2. Senaatti-kiinteistöjen kanssa solmittiin kumppanuussopimus vuonna 2006 ja yhteistyötä syvennetään kumppanuuteen perustuvalla toimintatavalla.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 21 (49) Hankintatoimi Verohallinnon hankintatointa kehitetään edelleen keskitetyn ohjausmallin avulla. Tavoitteena on lisätä hallinnonalan sisäistä hankintayhteistyötä ja Hansel Oy:n vuosi- ja puitesopimuksien käyttöä sekä selvittää valtion tilaustenhallinnan kokonaispalvelun käyttömahdollisuuksia verohallinnossa. Valtiovarainministeriön hallinnonalan hankintayhteistyöverkoston toiminnassa sekä Hanselin työryhmissä pyritään olemaan mahdollisimman laajasti mukana, jotta tulevia vuosi- ja puitesopimusjärjestelyjä saadaan muokatuksi verohallinnon tarpeisiin sopiviksi. Oikeudenvalvonta Veronsaajien oikeudenvalvonta keskitetään oikeudenvalvonnan laadun, yhtenäisyyden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi erilliseen muusta verohallinnosta riippumattomaan valtakunnallisen toimivallan omaavaan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköön 1.5.2008 alkaen. Yksikössä on keskusjohto ja yksikköön tulee kolme toimintaryhmää: henkilö- ja yritysverotusryhmä, yhteisöverotusryhmä ja omaaloitteisten verojen ryhmä. Yksikön perustaminen, sen valtakunnallinen toimivalta ja toimintamallien muutokset pienentävät henkilöstötarvetta nykyisestä. Toisaalta henkilöstön määrä lisääntynee kunnalta siirtyvien päätoimisten veroasiamiesten määrällä. Yksikössä arvioidaan olevan sen perustamishetkellä noin 55 veroasiamiestä. Suunnittelukauden aikana uudistetaan toimintamalleja toiminnan laadun, yhtenäisyyden ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Veroasiamiesten määrä vähenee vaiheittain kehittämistoimien seurauksena. Veroasiamiesten optimaalinen määrä suunnittelukauden lopun tilanteen mukaisena tarkennetaan 1.5.2008 mennessä. Maksullinen toiminta Verohallinnon maksulliseen toimintaan kuuluvat verotusta koskevat ennakkopäätökset sekä eräät valtion maksuperustelain tarkoittamat julkisoikeudelliset suoritteet ja liiketaloudellisesti hinnoitellut muut suoritteet. Suoritteiden sisältö ja hinnoittelu tarkistetaan viimeistään 1.1.2010 voimaan tulevassa Valtiovarainministeriön asetuksessa verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta. Maksullisen toiminnan suoritteiden tuottamiseen käytetään noin 1 % verohallinnon henkilöstömäärästä ja toiminnan suoritekohtaista kustannusvastaavuutta parannetaan. Toiminnan laajuus ja suoritetarjonta sopeutetaan valtiovarainministeriön tuottavuusohjelman puitteisiin. Verohallinnon maksullisen toiminnan tulot ovat noin 1 % vuotuisten toimintamenojen määrästä eli tulot jäävät ohjeessa TM 0501 mainitun viiden miljoonan euron rajan alle. Tämän vuoksi verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei esitetä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 22 (49) 3 VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SEKÄ HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 Peruslaskelma Perussuunnitelma sisältää viraston perustoiminnan eli ne säädösperusteiset tehtävät, joita varten virasto on olemassa. Peruslaskelma sisältää perustoiminnan lisäksi ne välttämättä toteutettavat hankkeet, jotka on hyväksytty tehtäväksi voimassa olevassa kehyspäätöksessä tai joita esitetään sisällytettäväksi uuteen kehyspäätökseen. Hankkeella tarkoitetaan tiettyä kokonaisuutta, joka koostuu usein monista erillisistä projekteista. Vaikuttavuudelle, toiminnalliselle tuloksellisuudelle sekä henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle asetettavat tärkeimmät, peruslaskelmaan sisältyvät tavoitteet esitetään seuraavassa taulukossa (Taulukko 7).

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 23 (49) Taulukko 7: Verohallinnon peruslaskelmaan sisältyvät toiminnalliset tavoitteet; voimassaolevan kehystason mukainen suunnitelma Perus- Tavoitteen muuttuminen edellises- saavuttamiseksi Toimenpiteet tavoitteen laskelma * Ydintoiminnot Henkilöverotus TTS-kaudelle 2009-2012 asetettu tavoite Verotuksen toimittaminen (toimintavarmuuden turvaaminen) tä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen - 1. Tiedonkeruu ja hallinta 2. Verotuslaskenta ja perusvalvonta 3. Tietojärjestelmien ylläpito 4. Neuvonta, ohjaus, koulutus ja viestintä 5. Osaamisen turvaaminen TTS-kaudelle 2009-2012 esitettävä määräraha ** (1000 ) Voimassa olevan kehyspäätöksen 2008-2011 mukainen määräraha (1000 ) Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen (1000 ) lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osaalue *** Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2012 **** - - - Vaikuttavuus Verokertymät (suhdanneriippuvuus) Taloudellisuus Ennakkoperinnän vastaavuus 11 % (poikkeama enintään, suhdanneriippuvuus) Kustannukset eivät kasva inflaatiokehitystä enempää Palvelukyky ja Asiakastyytyväisyys säilyy ennallaan (v. 2010: 8,0) Päätösten yhdenmukaisuus ja pysyvyys Oikaisuvaatimuksella muutettujen osuus asiakkaiden kokonaislukumäärästä enintään 1,4% Hallinto-oikeudessa muutettujen osuus oikaisuvaatimuksista enintään 1,5 % KHO:ssa muutettujen osuus oikaisuvaatimuksista

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 24 (49) enintään 0,7 % Menettelyjen sujuvuus (=läpimenoajat) Perintö- ja lahjaverotapausten käsittelyaika enintään 24 kk Oikaisuvaatimusten käsittelyaika virastossa enintään 24 kk Oikaisuvaatimusten käsittelyaika oikaisulautakunnassa enintään 24 kk Jälkiverotusten ja maksuunpanojen käsittelyaika enintään 6 kk Asiakaskohtainen verotusmenettelyn : Tuloverotuksen yhdistetty toimittaminen Perintö- ja lahjaverotusuudistus Varainsiirtoverotus Asiakkaan sähköisten itsepal- - Asiakaskohtaisen verotusmenettelyn 2012 (hanke): Verotuslaskennan (VTL) ja ennakkoperinnän laskennan (ENPE) yhdistäminen Kiinteistöverotuksen liittäminen tuloverotukseen Henkisten voimavarojen hallinta ja 23 135 16 882 - Vaikuttavuus Tuottavuus Taloudellisuus Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,40 Asiakaskäyttäytymisen evaluointi Asiakastyytyväisyystutkimus Käyttäjätutkimus, profiloinnit Palautteen hallinta Säästö n. 329 HTV Kustannusten kasvun hillintä ja kustannusten leikkaaminen

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 25 (49) Yritys- ja yhteisöverotus veluiden Henkilöverotuksen työkalujen (asiahallinta, optinen luku ja sähköinen arkistointi) Suorituskyvyn johtaminen Asiakaskohtainen verotusmenettelyn : Esiselvitys Verovelvolliskohtaisen asiakasreskontran käyttöönotto (henkilöasiakkaat) Valvonnan - analyysitoiminto (henkilöasiakkaat) Verotuksen toimittaminen Uusi! Perintö- ja lahjaverotusjärjestelmän Varainsiirtoverotus Esitäytetyn veroilmoituksen sähköinen korjaaminen Toimintojen uudelleenjärjestelyt; Maakuntaverotoimistot sekä seuranta- ja raportointimenettelyjen (henkilö- ja yritysasiakkaat) Asiakaskohtaisen verotusmenettelyn 2017 (hanke) - Verotiliuudistus, henkilöasiakkaan verotus (Verotili-hankkeen osakokonaisuus; Oma-aloitteiset ja maksuunpannut verot) ks. Verotarkastus / Analyysitoimintohanke - Henkilöasiakkaan analyysitoiminnon (Analyysijärjestelmähankkeen osakokonaisuus) - 1. Tiedonkeruu ja hallinta ks. Veronkanto / Verotilihanke 1 800 - - Palvelukyky ja Henkisten voimavarojen hallinta ja - - Tuottavuus Huom! Aiemmin oli arvioitu vain Palvelukyky omaaloitteisten verojen osuus - - Tuottavuus Vaikuttavuus ja Asiakastyytyväisyyden parantaminen Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Työilmapiiri ja yhteistyö vähintään 3,60 Säästö n. 30 HTV Asiakastyytyväisyyden parantaminen Asiakastyytyväisyys Palautteen hallinta Säästö n. 37 htv Verokertymät (suhdanneriippuvuus) Asiakaskäyttäytymisen evaluointi - - - Vaikuttavuus Verokertymät (suhdanneriippuvuus)

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 26 (49) (toimintavarmuuden turvaaminen) 2. Verotuslaskenta ja perusvalvonta 3. Tietojärjestelmien ylläpito 4. Neuvonta, ohjaus, koulutus ja viestintä 5. Osaamisen turvaaminen Taloudellisuus Ennakkoperinnän vastaavuus 11 % (poikkeama enintään, suhdanneriippuvuus) Kustannukset eivät kasva inflaatiokehitystä enempää Palvelukyky ja Asiakastyytyväistason säilyttäminen (v. 2010: 8,0) Päätösten yhdenmukaisuus ja pysyvyys Oikaisuvaatimuksella muutettujen osuus asiakkaiden kokonaislukumäärästä enintään 1,4% Hallinto-oikeudessa muutettujen osuus oikaisuvaatimuksista enintään 1,5 % KHO:ssa muutettujen osuus oikaisuvaatimuksista enintään 0,7 % Menettelyjen sujuvuus (=läpimenoajat) Oikaisuvaatimusten käsittelyaika virastossa enintään 24 kk Oikaisuvaatimusten käsittelyaika oikaisulautakunnassa enintään 24 kk

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 27 (49) Asiakaskohtaisen verotusmenettelyn : Automaatioasteen nostaminen Yritysverotuksen työkalujen (asiahallinta, optinen luku ja sähköinen arkistointi) Suorituskyvyn johtaminen - Asiakaskohtaisen verotusmenettelyn 2012 (hanke): Tietojen sähköisen keräämisen laajentaminen ja valikointimenettelyjen Tyviilmoittamisen uudistaminen Yritysten sähköiset veroilmoitukset Toimintojen uudelleenjärjestelyt; Maksuvalvontatoiminnon osatehtävien keskittäminen, yritysverotoimistot sekä seuranta- ja raportointimenettelyjen (yhteisöasiakkaat) 7 812 7 228 - Vaikuttavuus Tuottavuus Taloudellisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja Jälkiverotusten ja maksuunpanojen käsittelyaika enintään 6 kk Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,40 Asiakaskäyttäytymisen evaluointi Säästö n. 285 HTV Kustannusten alentaminen Verovelvolliskohtai- - Verotiliuudistus, yri- ks. Veron- - - Tuottavuus Säästö n. 125 HTV

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 28 (49) sen asiakasreskontran käyttöönotto (yritysasiakkaat) Valvonnan - analyysitoiminto (yritysasiakkaat) tys- ja yhteisöasiakkaan verotus (Verotili-hankkeen osakokonaisuus; Oma-aloitteiset ja maksuunpannut verot) - Yritys- ja yhteisöasiakkaan analyysitoiminnon (Analyysijärjestelmähankkeen osakokonaisuus) kanto / Verotilihanke ks. Verotarkastus / Analyysitoimintohanke Huom! Palvelukyky Aiemmin oli arvioitu vain omaaloitteisten verojen osuus - - Tuottavuus Vaikuttavuus ja Asiakastyytyväisyyden parantaminen Säästö n. 30 htv Verokertymät (suhdanneriippuvuus) Asiakaskäyttäytymisen evaluointi Verotarkastus Yrityksen sähköiset palvelut (viranomaisyhteistyö VH ja PRH, YTJtietojärjestelmä) Erityisvalvonta (toimintavarmuuden turvaaminen) Kohdentaminen: Painopistealueet Valtakunnalliset hankkeet Hyödyntäminen: ATKmenetelmät Viranomais- ja - YTJ:n sähköiset palvelut (viranomaisyhteistyöhanke): Aloittamisilmoitus Muutosilmoitus Lopettamisilmoitus - Valtakunnallisesti valittujen painopistealueiden valvonta (ja muu tarkastustoiminta). Painopistealueet ovat 1. Veroa kerryttävä verovalvonta, 2. Harmaan talouden torjunta sekä 3. Kansainväliset verokysymykset. (tarkistus vuosittain) Palvelukyky 4 378 3 520 - Tuottavuus Palvelukyky - - - Vaikuttavuus Tuottavuus ja ja Päätösten yhdenmukaisuus Säästö n. 30 HTV Asiakastyytyväisyyden parantaminen Suurimpien konsernien osalta valvontakattavuus on 15 %. (KOVE) Liikevaihdoltaan suurimpien yritysten (yli 5M ) valvontakattavuus 15 % (Virastot) Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistetaan 30 % tarkastusajasta Tarkastustavoite on 15 osallistumista/tarkastaja

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 29 (49) sidosryhmäyhteistyö Kansainvälinen tietojen vaihto Valvontahankkeita (toteutetaan tiettyjen toimialojen tai ilmiöiden osalta) Palvelukyky ja ryhmäkoolla 2. Vuosittainen tavoite on 7 %:n kasvu, kunnes tavoite on saavutettu Läpimenoaika 80 % 8 kk:ssa (KOVE 60 %) Veronkanto Analyysitoiminnon : Valikoinnin Kohdevalinnan Valvonnan Verovarojen hallinta (toimintavarmuuden turvaaminen) - Analyysitoiminnon (Analyysitoiminto hanke): Kohdevalinnan, 1. vaihe (aiemmat arviot) Kohdevalinnan jatkokehitys Valvonnan, henkilöasiakkaat Valvonnan, yritysasiakkaat Muiden toimintojen yhteensä kuten perintä - 1. Rahanvälitys 2. Maksujen ja saatavien käsittely 3. Verovarojen kirjaaminen 4. Tilitys veronsaa- 10 673 (5 979) (2 246) (1 497) (752) 10 080 (2 790) (4 400) (2 890) - Huom! Arvio sisälsi aiemmin vain verotarkastuksen osalta 1. vaiheen kustannukset - Vaikuttavuus Taloudellisuus - - - Palvelukyky ja Verokertymät (suhdanneriippuvuus) AsiakasCompliancen evaluointi Kustannustehokkuuden nostaminen Maksuliikkeen käsittelyaikavaateet: Päätöspalautusten maksatus 5 pv:n kuluessa Ennakonpalautuk-

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 30 (49) Verojen maksamismenettelyn kansainvälistyvän maksuliikkeen vaatimusten mukaiseksi Verovelvolliskohtaisen asiakasreskontran Veronsaajien sähköisen asioinnin jille 5. Tietojärjestelmien ylläpito 6. Neuvonta, ohjaus, koulutus ja viestintä 7. Keskitetyt palvelut, niiden ylläpito ja käytön ohjaus - Verojen maksamismenettelyn 2012 (hanke): Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) Verkkolasku Toimintojen uudelleenjärjestelyt (Valtakunnallinen toimivaltuus; Veronkantotoiminnot) - Verotiliuudistus (Verotilihanke): saldonhallintapalvelut ja takuutilitys henkilöasiakkaat yritysasiakkaat 1 100 1 620-16 701 (5 739) (3 812) (7 152) 465 15 455 (12 355 omaaloitteiset verot) Huom! Sisältää perinnän uudelleenjärjestelykustannukset - Huom! Arvio sisälsi aiemmin vain hankkeen 1. vaiheen kustannukset (omaaloitteiset verot) Taloudellisuus Palvelukyky Tuottavuus 730 - Tuottavuus Palvelukyky ja ja sista maksatettu palautuspäivänä vähintään 99,95 % Reaaliaikaisuus 99,4 % Maksujen käsittelyn käsittelyajat (tehtäväluettelotapahtumat): Mediaani enintään 0,05 pv ja Keskihajonta enintään 5 pv Kustannustason säilyttäminen Veronmaksaja-asiakkaiden asiakastyytyväisyyden parantaminen (v. 2010: 8,2) Säästö n. 10 htv (yht. 40 htv, josta kehyskauden jälkeen 30 htv). osuus enin- Takuutilitysten kausitilityksistä tään 8 % Säästö n. 2 htv - Veronsaajien verkkopalvelut (hanke): Veronsaajien sähköisten verkkopalve- Veronsaajien verkkopalvelun käyttö 99 %

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 31 (49) Perintä Veron perintä (toimintavarmuuden turvaaminen) luiden ja käyttöönotto Veronsaajien asiakastyytyväisyyden parantaminen (v. 2010: 8,2) 1. Veron perintä 2. Rikosasiat 3. Tietojärjestelmien ylläpito 4. Neuvonta, ohjaus, koulutus ja viestintä 5. Keskitetyt palvelut, niiden ylläpito ja käytön ohjaus - Palvelukyky ja Rikosilmoitusharkinta vähintään 95 % / 12kk Maksumuistutus ja maksujärjestelykertymä 75 % / kokonaiskertymä Verovelvollisasiakkaiden määrä: 2,6 % / luonnolliset henkilöt, 13,0 % / oikeushenkilöt Kustannustason säilyttäminen Perintämenettelyjen sähköisten palveluiden Perinnän - Perintämenettelyjen 2011 (hanke): Sähköinen verovelkatodistus Tuomiosaatavien perinnän automatisointi Toimintojen uudelleenjärjestelyt (Valtakunnallinen toimivaltuus; Perintätoiminnot) Uusi! Perinnän 2017 (hanke): Esiselvitys suunnittelukauden aikana (sisältäen 870 (230) (640) - - Huom! Perinnän uudelleenjärjestelykustannukset sisältyvät veronkannon uudelleenjärjestelyn kustannuksiin Taloudellisuus Jäämäperinnän kertymä 58 % (suhdanneriippuvuus) 1 005 - - Taloudellisuus Kustannustason säilyttäminen

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 32 (49) Tietopalvelu Tuotantopalvelut Verotustietojen luovuttaminen sekä tilastointitehtävät (toimintavarmuuden turvaaminen) Sähköisten kyselyjärjestelmien Verotus- ja muiden toimintojen keskitettyjen tuotantotehtä- mm. työvälineiden teknisen uudistamisen) - 1. Verotustietojen luovuttaminen (kertaluovutukset ja kyselyjärjestelmät) 2. Tilastojen ja ennustemallien laatiminen (Verotilasto, Infojärjestelmä, HVSmalli, yksittäiset tilastot) 6. Tietojärjestelmien ylläpito - Sähköisten kyselyjärjestelmien (VeroKysyhanke): Perustetaan tietopalvelutietokanta verohallinnon - sähköiseen asiointiympäristöön, Sosiaalihuollon kyselyjärjestelmä Tietokantaa laajennetaan vaiheittain ensin uudet tarpeet ja sen jälkeen jo käytössä olevien kyselyjärjestelmien korvaaminen. Toimintaprosessien ja työn uudelleenorganisointi - - - Palvelukyky ja Tietoluovutusten läpimenoaikojen lyhentäminen (v. 2012 tavoitearvo määritetään myöhemmin erikseen) Tietopalveluasiakkaiden asiakastyytyväisyyden parantaminen (v. 2010: 8,2) 680 510 - Tuottavuus Säästö n. 6 htv (Sosiaalihuollon viranomaisten kyselyjen vaikutus henkilöasiakkaiden verotustoiminnossa) - - - Tuottavuus Palvelukyky ja Kyselyjärjestelmän välityksellä tehtävien kyselyjen lisääminen 20 % (vuodesta 2010 alkaen) Säästö 2 htv Prosessin virheettö-

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 33 (49) vien hoitaminen) (toimintavarmuuden turvaaminen) Painatus- ja postituspalveluihin liittyvä hoitaminen (toimintavarmuuden turvaaminen) - Toimintaprosessien - - - Palvelukyky ja myys ja häiriöttömyys Prosessin virheettömyys ja häiriöttömyys

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 34 (49) Peruslaskelma Tukitoiminnot Konsernihallinto TTS-kaudelle 2009-2012 asetettu tavoite Verohallinnon ohjaus ja toiminnan Verohallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyt Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen - Uusi! Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * 1. Konserniohjaus 2. Toimivaltasäännökset 3. Organisaatiomuutokset 4. Toimintojen uudelleenjärjestelyjen organisointi 5. Siirtotyöohjaus TTS-kaudelle 2009-2012 esitettävä määräraha ** (1000 ) Voimassa olevan kehyspäätöksen 2008-2011 mukainen määräraha (1000 ) Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen (1000 ) lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osaalue *** Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2012 **** - - - Vaikuttavuus Verokertymät Tuottavuus Taloudellisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja 7 568 - - Tuottavuus Taloudellisuus Verohallinnon organisaatiouudistus 2012 (hanke): Hallintolain muutos, 2. vaihe Toimialamalliin siirtyminen Konserninohjausja johtamismallin Konsernin suunnittelumallin Laatuohjaustoiminnan Tulospalkkausmenettelyn kehit- Henkisten voimavarojen hallinta ja Tuottavuusohjelman tavoitteet (tavoitetaso) Kustannustason alentaminen Henkilöstötilinpäätös Työhyvinvointi Tuottavuusohjelman tavoitteet (tavoitetaso) Kustannustason alentaminen Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Johtaminen vähintään 3,40 Työn sisältö ja haasteellisuus vähintään 3,70 Tiedon kulku vähintään 3,30 Työnantajakuva vähintään 3,30

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 35 (49) Riskienhallinta Strategisten riskien haltuunotto Toiminnallisten riskien haltuunotto (kuten turvallisuusriskit) YETT-strategian mukaisen toiminnan ohjaus ja valvonta Verohallinnon informaatiopalvelun : Palveluportaali Uusi! - täminen Riskienhallinta (hanke): 1) Strategisten riskien hallinta (ei rahoitus) 2) Rahoitusriskien hallinta Tuottavuustavoitteiden edellyttämä kehitystoiminta Hallitusohjelma Lainsäädäntömuutokset 57 973 (900) (56 373) (700) 2 400 1 280 - - - Taloudellisuus Huom! Arvio oli 3) Toiminnallisten riskien hallinta: Turvallisuustyön organisointi ja ohjausjärjestelmän käyttöönotto Turvallisuuden kehittämisen toimintamallit Riskien hallintamenettelyn ulottaminen koko verohallinnon operatiivisiin riskeihin Pelastus- ja valmiussuunnittelu Vaatimustenmukaisuus VERO.FI kanavan uudistus (hanke): Kohdennettujen asiakassegment- Henkisten voimavarojen hallinta ja Palvelukyky ja Siirtomäärärahakanta toimintamäärärahoista vähintään: 3 % vuonna 2012 7 % vuonna 2014 Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Johtaminen vähintään 3,40 Turvallisuustoiminnan kehittyminen (turvallisuuskysely); Esimieheni keskustelee aktiivisesti turvallisuuteen liittyvistä asioista kysymyksen keskiarvo vähintään 3,75 ja kaikista vastanneista vähintään 75 % on joko täysin samaa tai samaa mieltä asiasta Asiakastyytyväisyyden parantaminen v. 2010: 8,0 luonnolliset henkilöt

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 36 (49) Taloushallinto sähköisille palveluille Asiakassegmentoidut palvelut Konsernin ohjaus ja hallinta: Rahoitussuunnittelu Taloushallinnon tukipalvelut (toimintavarmuuden turvaaminen) Palveluorganisaation - - Uusi! tien palvelu Sähköiset palvelut Viranomaisyhteistyö Konsernivaraus: 1. Hallitusohjelman vaikutukset 2. Säädösmuutokset 3. Kehittämishankkeiden jatko (tuottavuusohjelman edellyttämät seuraavat vaiheet) Taloushallinnon menettelytapojen Taloushallinnon palveluorganisaation 2012 (hanke): Palvelurajapintojen määrittely Palvelutoiminnan jatko (erikseen määritettävien tehtävien siirto VK:n palvelukeskukseen) Toimialamalliin siirtyminen Seuranta- ja ra- ks. Konsernihallinto / Riskienhallinta -hanke aiemmin vasta alustava arvio v. 2010: 8,0 yritysasiakkaat - - Tuottavuus Tuottavuusohjelman vaatimien kehityshankkeiden jatkorahoitus - - - Vaikuttavuus Verotustoimintojen kehittymisen tuki Henkisten voimavarojen hallinta ja Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Työilmapiiri ja yhteistyö vähintään 3,60 465 - - Tuottavuus Taloushallinnon tehostamisvara 2008-2012 on noin 11 htv (10 %)

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 37 (49) Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon tukipalvelut (toimintavarmuuden turvaaminen) Palveluorganisaation Osaamisen - Uusi! Uusi! portointimenettelyjen Henkilöstöhallinnon menettelytapojen Henkilöstöhallinnon palveluorganisaation 2012 (hanke): Yhteisten toimintamallien Palvelurajapintojen määrittely Palvelutoiminnan jatko (erikseen määritettävien tehtävien siirto VK:n palvelukeskukseen) Toimialamalliin siirtyminen Seuranta- ja raportointimenettelyjen Osaamisen 2012 (hanke): Osaamisen hallinnan strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely 2008 - - - Vaikuttavuus Verotustoimintojen kehittymisen tuki Henkisten voimavarojen hallinta ja 5 136 - - Tuottavuus Henkisten voimavarojen hallinta ja 5 284 - - Vaikuttavuus Henkisten voimavarojen hallinta ja Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,40 Henkilöstöhallinnon tehostamisvara 2008-2012 on noin 40 htv (30 %). 1. vaiheessa keskitettyyn tukitoimintoon siirtyy ydintoiminnoista noin 35 htv (vuosina 2008-2009): Henkilöstön kehittäjät Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Työilmapiiri ja yhteistyö vähintään 3,60 Verotustoimintojen kehittymisen tuki Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Kehittymisen tuki vähintään 3,40

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 38 (49) Tietohallinto Ydintoimintojen tarvitsema tietotekninen tuki (toimintavarmuuden turvaaminen) Verohallinnon teknisen infrastruktuurin Verohallinnon koulutusjärjestelmän uudistaminen 2007-2010 Osaamisen hallinnan prosessien ja palvelukuvausten määrittely 2008-2010 Osaamisen seurannan ja raportointimenettelyn käyttöönotto 2008-2010 - Teknologian : Tietotekniikkaarkkitehtuurin uudistus Uuden teknologian käyttöönotto Palvelupohjainen toimintamalli Yhteiskäyttöiset liiketoiminta- ja tietokantapalvelut Valmistuotteiden käyttöönotto - Teknologiaympäristöjen (hanke): toimintavarmuus Tuottavuus Taloudellisuus Palvelukyky ja Henkisten voimavarojen hallinta ja 1 720 2155 - Palvelukyky ja - - - Vaikuttavuus Verotustoimintojen kehittämisnopeuden ylläpito ja varmistaminen Keskitetyn ohjauksen ja kehittämisen osuutta vahvistetaan Tietotekniikan ylläpitoja kehittämiskustannusten hallittavuuden parantaminen Tietojärjestelmien ylläpitoedellytysten luonti Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen Tietoteknisen osaamisen varmistus Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 39 (49) tekniset edellytykset - Asianhallintajärjestelmän (hanke): Kehittämistarpeet Automaattiset prosessit, Tapauskohtainen käsittely, yhtenäinen valvonta, Tehtävien ja voimavarojen tasapainottaminen ja Toiminnan rationalisointi - Sähköisen asiointialustan (hanke) Asianhallintajärjestelmän Sähköisen asiointialustan 5 280 3 050 - Palvelukyky ja 5 360 2 400 - Palvelukyky ja Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen Sähköisen arkistoinnin - Sähköisen arkistoinnin (hanke) 1 580 1 390 - Palvelukyky ja Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen Tulostusjärjestelmän uudistaminen: Yhtenäinen tulostus- ja tulostuksenhallintaratkaisu Toimistojärjestelmän uudistaminen ja dokumentinhallinta (perustyövälineet) - Tulostuksen hallinta (hanke): Korvataan usealla eri tekniikalla tehdyt nykymenettelyt Otetaan käyttöön verotusjärjestelmissä vaiheittain - Toimistojärjestelmän uudistaminen ja dokumentinhallinta (hanke) 2 683 1 050 - Palvelukyky ja 908 240 - Palvelukyky ja Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 40 (49) Toimitilat Verohallintoon valtakunnalliseen vaihdeverkkoon perustuvan puheliikenneverkon Asiakasviestien hallintajärjestelmän Toimitilahallinta (toimintavarmuuden turvaaminen) Toimitilahallintamenettelyn ja ohjauksen - Puheliikenteen ja välitysjärjestelmän (hanke) - Asiakasviestien hallintajärjestelmän (hanke): Tukipyynnöt Palautteet - Toimitilahallinnan Uusi! Toimitilahallintamenettelyn ja ohjauksen 2012 (hanke): Yhteisten toimintamallien (toimitilayhteistyö Senaattikiinteistön kanssa, kumppanuussopimus) ja tilahallintajärjestelmän käyttöönotto, Optimize) Palvelurajapintojen määrittely Toimialamalliin siirtyminen Seuranta- ja ra- 57 270 - Palvelukyky ja 609 960 - Palvelukyky ja Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen - - - Vaikuttavuus Verotustoimintojen kehittymisen tuki Henkisten voimavarojen hallinta ja 465 - - Taloudellisuus Tuottavuus Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely); Työolot vähintään 3,70 Vuokrakustannustason säilyttäminen alle 25 M (kehyskaudenkin jälkeen) Indeksikorotusten tasoa vastaava tuottavuuden parantaminen Toimitilaneliöt per kalustettu työpiste enintään 30 m 2, josta suorakäyttötiloja enintään 17 m 2 Kalustettujen työpisteiden keskimääräinen käyttöaste yli 95 % Toimitilat -tukitoiminnon tehostamisvara 2008-2012 on noin 25,5 htv

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 41 (49) Hankintatoimi Hankintatoimi (toimintavarmuuden turvaaminen) Hankintatoimen menettelytapojen ja ohjauksen Oikeudenvalvonta Veroasiamiestoiminnan (perustoiminnan turvaaminen) Maksullinen toiminta Maksulainsäädännön vaatimuksiin vastaa- - Uusi! - - portointimenettelyjen Hankintatoimen menettelytapojen Hankintatoimen menettelytapojen ja ohjauksen 2012 (hanke): Palvelurajapintojen määrittely Toimintatapojen yhtenäistäminen ja koulutus Seuranta- ja raportointimenettelyjen Veronsaajien valtakunnallisen oikeudenvalvontatoiminnon : uuden organisaation käyttöönotto v. 2008 yhteisten toimintamalleja toiminnan laadun, yhtenäisyyden ja tuloksellisuuden parantaminen Maksullisen toiminnan tehostaminen Henkisten voimavarojen hallinta ja (30 %) Työhyvinvointi (VM- Baro-henkilöstökysely): Työolot/Työtilat ja välineet vähintään 3,70 - - - Vaikuttavuus Hankintatoimen yhtenäiset prosessit ja menettelytavat 465 - - Taloudellisuus Kustannustason säilyttäminen - - (450) Henkisten voimavarojen hallinta ja - Vaikuttavuus Palvelukyky ja Hankintatoimen päivittyvän lainsäädännön riittävä osaaminen Veronsaajien asiakastyytyväisyyden parantaminen (v. 2010: 8,2) Seurantamittariston käyttöönotto suunnittelukauden aikana - - - Vaikuttavuus Maksulainsäädännön vaatimukset

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 42 (49) minen Kustannusvastaavuus Asetuksen ajantasaisuus Kustannusvastaavuuden Uuden asetuksen valmistelu ja käyttöönotto vuonna 2010 Verohallinnon hankemäärärahatarve kehyskaudella 2009-2012 yhteensä 120 000 120 000 - Taloudellisuus Kustannusvastaavuus eri säädösperusteisten suoritelajien osalta: Liiketaloudelliset vähintään 100 % Julkisoikeudelliset vähintään 66 % Muut säädökset vähintään 60 % Peruslaskelmataulukon otsikkokenttien selitteet (Taulukko 7): * Toimenpiteet voivat olla erillisiä hankkeita tai osa perustoimintaa. ** Määräraha sisältää kaikki tavoitteen saavuttamiseksi tehtävien toimenpiteiden menot. Jos toimenpide on hanke, määräraha sisältää kaikki hankkeen toteuttamisesta erikseen aiheutuvat menot. Hankkeen määrärahan tulee täsmätä Cognos Planning järjestelmään tallennettavaan hankkeen suunnitelmaan. *** Tavoite liittyy yhteen tai useampaan tulosprisman osa-alueeseen: a. vaikuttavuus b. tuottavuus c. taloudellisuus d. kannattavuus e. kustannusvastaavuus f. suoritteet g. palvelukyky ja h. henkisten voimavarojen hallinta ja **** Jokaisella tulosprisman osa-alueella, johon tavoite liittyy, esitetään tunnusluku, jolla tavoitteen saavuttamista mitataan. Tunnusluvulle esitetään tavoitearvo vuodelle 2012 ja sen tulee täsmätä Cognos Planning järjestelmään tallennettavaan suunnitelmaan.

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 43 (49) 3.2 Kehittämissuunnitelma Verohallinnon tuottavuusohjelman jatkaminen edellyttää kehittämistoimintatason säilyttämistä ennallaan koko suunnittelukauden ajan. Tuottavuusohjelman edellyttämä rahoitustarve katetaan suunnittelukaudella lähes kokonaan siirtomäärävaroista. Suunnittelukauden jälkeinen rahoitusturva rahoitusriskien hallinnan näkökulmasta edellyttää vuoden 2012 kehystason asettamista tasolle, jolla verohallinnon pitkän aikavälin rahoitushallinta turvataan. 4 KEHYSEHDOTUS Kehysehdotuksessa ei ole huomioituna valtion neuvotteluratkaisua virka- ja työehtosopimukseksi sopimuskaudelle 2007-2010. Sopimuksella on merkittäviä vaikutuksia palkkakustannusten hallintaan liittyen. Sopimus sisältää yleiskorotusten ja paikallisten järjestelyerien lisäksi mm. lisäkustannusvaikutuksia valtion uudistetun palkkausjärjestelmän siirtymäkauden varhentamisesta johtuen. Verohallinnon kehysehdotus perustuu olettamukseen, että sopimuksen kustannusvaikutukset huomioidaan erikseen talousarviomenettelyn kautta täysimääräisesti. 4.1 Pääluokan 28 menomomentit ja luvun 12.28 tulomomentit Pääluokan 28 menomomenttien ja luvun 12.28 tulomomenttien kehysehdotukset Cognos Planning järjestelmästä tallennettu yhteenveto on liitteessä 1. 4.2 Toimintamenomomentti ja peruslaskelma Toimintamenomomentti ja peruslaskelma Cognos Planning järjestelmästä tallennettu yhteenveto on liitteessä 2. 4.3 Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma Cognos Planning järjestelmästä tallennettu yhteenveto on liitteessä 3. LIITTEET

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 44 (49) Liite 1: Pääluokan 28 menomomentit ja luvun 12.28 tulomomentit Kehys : [Verohallinto] 2009 TTS Kehyspäätös Viraston kehysehd. Muutos Kommentti 12. Sekalaiset tulot 164 541 167 234 2 693 12.28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 164 541 167 234 2 693 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista 114 529 116 068 1 539 ALV:n alaisten ostojen kasvu 12.28.12 KELA:n osuus verotuskustannuksista 31 235 31 655 420 ALV:n alaisten ostojen kasvu 12.28.13 Ev.lut. seurakuntien osuudet verotuskust. 17 477 17 711 234 ALV:n alaisten ostojen kasvu 12.28.99 VM:n hallinnonalan muut tulot 1 300 1 800 500 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 589 847 591 447 1 600 28.01. Hallinto 22 000 27 000 5 000 28.01.29 VM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 22 000 27 000 5 000 ALV:n alaiset ostot kasvavat kuten IT-ostopalvelut 28.10. Verotus ja tullitoimi 393 847 390 447-3 400 28.10.01 Verohallinnon toimintamenot 349 847 349 847 0 28.10.63 Verosta vap. johdosta takaisin maksetut 4 000 600-3 400 28.10.95 Verotukseen liittyvät korkomenot 40 000 40 000 0 28.91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 174 000 174 000 0 28.91.40 Tuki työnantajille 174 000 174 000 0

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 45 (49) 2010 TTS Kehyspäätös Viraston kehysehd. Muutos Kommentti 12. Sekalaiset tulot 160 388 166 070 5 682 12.28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 160 388 166 070 5 682 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista 111 615 115 251 3 636 ALV:n alaisten ostojen kasvu 12.28.12 KELA:n osuus verotuskustannuksista 30 441 31 432 991 ALV:n alaisten ostojen kasvu 12.28.13 Ev.lut. seurakuntien osuudet verotuskust. 17 032 17 587 555 ALV:n alaisten ostojen kasvu 12.28.99 VM:n hallinnonalan muut tulot 1 300 1 800 500 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 580 193 588 793 8 600 28.01. Hallinto 22 000 27 000 5 000 28.01.29 VM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 22 000 27 000 5 000 ALV:n alaiset ostot kasvavat kuten IT-ostopalvelut 28.10. Verotus ja tullitoimi 384 193 387 793 3 600 28.10.01 Verohallinnon toimintamenot 340 193 347 193 7 000 Henkilötyövuositavoitteen tarkistaminen 28.10.63 Verosta vap. johdosta takaisin maksetut 4 000 600-3 400 28.10.95 Verotukseen liittyvät korkomenot 40 000 40 000 0 28.91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 174 000 174 000 0 28.91.40 Tuki työnantajille 174 000 174 000 0 2011 TTS Kehyspäätös Viraston kehysehd. Muutos Kommentti 12. Sekalaiset tulot 160 388 166 070 5 682 12.28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 160 388 166 070 5 682 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista 111 615 115 251 3 636 ALV:n alaisten ostojen kasvu 12.28.12 KELA:n osuus verotuskustannuksista 30 441 31 432 991 ALV:n alaisten ostojen kasvu 12.28.13 Ev.lut. seurakuntien osuudet verotuskust. 17 032 17 587 555 ALV:n alaisten ostojen kasvu 12.28.99 VM:n hallinnonalan muut tulot 1 300 1 800 500 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 580 193 588 793 8 600 28.01. Hallinto 22 000 27 000 5 000 28.01.29 VM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 22 000 27 000 5 000 ALV:n alaiset ostot kasvavat kuten IT-ostopalvelut 28.10. Verotus ja tullitoimi 384 193 387 793 3 600 28.10.01 Verohallinnon toimintamenot 340 193 347 193 7 000 Henkilötyövuositavoitteen tarkistaminen 28.10.63 Verosta vap. johdosta takaisin maksetut 4 000 600-3 400 28.10.95 Verotukseen liittyvät korkomenot 40 000 40 000 0 28.91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 174 000 174 000 0 28.91.40 Tuki työnantajille 174 000 174 000 0

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 46 (49) 2012 TTS Kehyspäätös Viraston kehysehd. Muutos Kommentti 12. Sekalaiset tulot 0 166 070 166 070 12.28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 0 166 070 166 070 12.28.11 Kuntien osuudet verotuskustannuksista 0 115 251 115 251 12.28.12 KELA:n osuus verotuskustannuksista 0 31 432 31 432 12.28.13 Ev.lut. seurakuntien osuudet verotuskust. 0 17 587 17 587 12.28.99 VM:n hallinnonalan muut tulot 0 1 800 1 800 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 0 588 793 588 793 28.01. Hallinto 0 27 000 27 000 28.01.29 VM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 0 27 000 27 000 28.10. Verotus ja tullitoimi 0 387 793 387 793 28.10.01 Verohallinnon toimintamenot 0 Perustoiminnan ja tuottavuusohjelman jatkuvuuden 347 193 347 193 turvaaminen 28.10.63 Verosta vap. johdosta takaisin maksetut 0 600 600 28.10.95 Verotukseen liittyvät korkomenot 0 40 000 40 000 28.91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 0 174 000 174 000 28.91.40 Tuki työnantajille 0 174 000 174 000

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 47 (49) Liite 2: Toimintamenomomentti ja peruslaskelma Yhteenveto : [Verohallinto] [28.10.01 Verohallinnon toimintamenot] [PERUSLASKELMA] MENOT 2006 tot. 2007 arvio 2008 suunn. 2009 TTS 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS Palkkaukset 228 783 233 500 231 600 233 200 227 300 221 400 218 600 Vuokrat 23 957 24 700 24 000 25 000 25 000 25 000 25 000 Muut kulutusmenot 91 269 98 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Investoinnit 3 451 5 000 7 000 7 000 7 000 7 000 7 000 MENOT YHTEENSÄ 347 460 361 200 362 600 365 200 359 300 353 400 350 600 TULOT Maksullinen toiminta 3 554 3 330 3 700 3 330 3 330 3 330 3 330 EU-tulot 0 0 0 0 0 0 0 Yhteisrahoitteinen toiminta 674 400 400 400 400 400 400 Muut tulot 428 250 250 250 250 250 250 TULOT YHTEENSÄ 4 656 3 980 4 350 3 980 3 980 3 980 3 980 NETTOMENOT 342 804 357 220 358 250 361 220 355 320 349 420 346 620 RAHOITUS Talousarvio 347 487 339 947 344 347 0 0 0 0 Lisätalousarvio I 1 750 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio II 0 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio III 0 0 0 0 0 0 0 Kehyspäätös 0 0 0 349 847 340 193 340 193 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 349 237 339 947 344 347 349 847 340 193 340 193 0 SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Siirto edelliseltä vuodelta 58 646 65 079 47 806 33 903 22 530 7 403-1 824 Siirtomäärärahakannan muutos 6 433-17 273-13 903-11 373-15 127-9 227-346 620 Siirtomäärärahakanta 31.12. 65 079 47 806 33 903 22 530 7 403-1 824-348 444 EHDOTUKSEN MUKAINEN SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Ehdotus 0 0 0 349 847 347 193 347 193 347 193 Siirto edelliseltä vuodelta 58 646 65 079 47 806 33 903 22 530 14 403 12 176 Siirtomäärärahakannan muutos 6 433-17 273-13 903-11 373-8 127-2 227 573 Siirtomäärärahakanta 31.12. 65 079 47 806 33 903 22 530 14 403 12 176 12 749 Henkilöstömäärä (HTV) 0 5 950 5 900 5 770 5 580 5 400 5 300

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 48 (49) Liite 3: Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma Yhteenveto : [Verohallinto] [28.10.01 Verohallinnon toimintamenot] [KEHITTÄMISSUUNNITELMA] MENOT 2006 tot. 2007 arvio 2008 suunn. 2009 TTS 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS Palkkaukset 228 783 233 500 231 600 233 200 227 300 221 400 218 600 Vuokrat 23 957 24 700 24 000 25 000 25 000 25 000 25 000 Muut kulutusmenot 91 269 98 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Investoinnit 3 451 5 000 7 000 7 000 7 000 7 000 7 000 MENOT YHTEENSÄ 347 460 361 200 362 600 365 200 359 300 353 400 350 600 TULOT Maksullinen toiminta 3 554 3 330 3 700 3 330 3 330 3 330 3 330 EU-tulot 0 0 0 0 0 0 0 Yhteisrahoitteinen toiminta 674 400 400 400 400 400 400 Muut tulot 428 250 250 250 250 250 250 TULOT YHTEENSÄ 4 656 3 980 4 350 3 980 3 980 3 980 3 980 NETTOMENOT 342 804 357 220 358 250 361 220 355 320 349 420 346 620 RAHOITUS Talousarvio 347 487 339 947 344 347 0 0 0 0 Lisätalousarvio I 1 750 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio II 0 0 0 0 0 0 0 Lisätalousarvio III 0 0 0 0 0 0 0 Kehyspäätös 0 0 0 349 847 340 193 340 193 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 349 237 339 947 344 347 349 847 340 193 340 193 0 SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Siirto edelliseltä vuodelta 58 646 65 079 47 806 33 903 22 530 7 403-1 824 Siirtomäärärahakannan muutos 6 433-17 273-13 903-11 373-15 127-9 227-346 620 Siirtomäärärahakanta 31.12. 65 079 47 806 33 903 22 530 7 403-1 824-348 444 EHDOTUKSEN MUKAINEN SIIRTOMÄÄRÄRAHAKANTA Ehdotus 0 0 0 349 847 347 193 347 193 347 193 Siirto edelliseltä vuodelta 58 646 65 079 47 806 33 903 22 530 14 403 12 176 Siirtomäärärahakannan muutos 6 433-17 273-13 903-11 373-8 127-2 227 573 Siirtomäärärahakanta 31.12. 65 079 47 806 33 903 22 530 14 403 12 176 12 749 Henkilöstömäärä (HTV) 0 5 950 5 900 5 770 5 580 5 400 5 300

VEROHALLITUS TTS 2009-2012 49 (49) Liite 4: Tietojärjestelmähankkeet (hankeluettelo ja hankekuvaukset) Hankeyhteenveto on tehty syys-lokakuun 2007 tilanteen mukaisesti. Osasta hankkeista tarkentava työ voidaan tehdä vasta myöhemmin ja kustannustaso on arvioitu tämän hetken tietojen ja päätösten mukaisesti. Arvioita joudutaan tarkentamaan kulloisenkin hankkeen toiminnallisen tason kiinnittämisen yhteydessä. Hankeluettelo sisältää myös perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet. Hallinnonala Valtiovarainministeriö Virasto tai laitos Verohallinto Liite Hankkeen nimi IT- Toiminto Hankkeen ohjauksesta han ke vastaava hen- kilö (K/E) 4.1 Henkilöverotus 2012 K Henkilöverotus Laanterä Erkki 4.2 Henkilöverotus 2017, esiselvitys K Henkilöverotus Laanterä Erkki 4.3 Yritysverotus 2012 K Yritys- ja yhteisöverotus Kukkonen Anneli 4.4 Analyysitoiminto K Verotarkastus Wickström Anita 4.5 Verotili K Veronkanto Rautanen Maija-Leena 4.6 Verojen maksamismenettely 2012 K Veronkanto Lampinen Paula 4.7 Perintämenettelyt 2011 K Perintä Niutanen Timo 4.8 Perintämenettelyt 2017, esiselvitys K Perintä Niutanen Timo 4.9 Veronsaajien verkkopalvelut K Veronkanto Lampinen Paula 4.10 Verohallinnon riskienhallinta E Konsernihallinto pääjohtaja 4.11 VH organisaatiouudistus 2012 E Konsernihallinto pääjohtaja 4.12 VERO.FI palvelun uudistus K Konsernihallinto Korvola Pirjo 4.13 Teknologiaympäristöjen K Tietohallinto Lehtinen Heli 4.14 Asianhallintajärjestelmä K Tietohallinto Lehtinen Heli 4.15 Sähköinen asiointialusta K Tietohallinto Lehtinen Heli 4.16 Sähköinen arkistointi K Tietohallinto Lehtinen Heli 4.17 Tulostuksen hallinta K Tietohallinto Lehtinen Heli 4.18 Toimistojärjestelmän uudistaminen ja dokumentinhallinta K Tietohallinto Lehtinen Heli 4.19 Puheliikenteen ja välitysjärjestelmän K Tietohallinto Lehtinen Heli 4.20 Asiakasviestien hallintajärjestelmä K Tietohallinto Lehtinen Heli 4.21 Taloushallinnon toimintojen uudelleenjärjestely E Taloushallinto Saarela Osmo 2012 4.22 Henkilöstöhallinnon toimintojen uudelleenjärjestely E Henkilöstöhallinto Digert Hannu 2012 4.23 Osaamisen hallinta 2012 E Henkilöstöhallinto Olin Marita 4.24 Toimitilahallinnan ja ohjauksen E Toimitilat Digert Hannu 2012 4.25 Hankintatoimen ohjauksen ja menet- E Hankintatoimi Saarela Osmo telytapojen 2012 4.26 Kyselyjärjestelmät (viranomaisyhteistyö, palvelu) 4.27 Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän sähköiset palvelut (YTJ) 4.28 Arvonlisäverovelvollisten varmennus EU-maissa (VIES 2) K K K Viranomaisyhteistyö/Tietopalvelu Viranomaisyhteistyö/YTJ-PRH Viranomaisyhteistyö/EU ALV Heikkilä Ulla-Maija Kukkonen Anneli Wickström Anita