1 (17) Infrasuunnittelu 28.1.2016 Porin matkakeskus Yleissuunnitelma
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKASTUKSEN ORGANISOINTI JA KULKU... 3 1.1 Organisointi ja soveltavat ohjeet... 3 1.2 Tarkastuksen kulku... 3 2 HANKKEEN KUVAUS... 4 2.1 Sijainti ja ongelmat (liikenteen toimivuustarkastelun mukaan)... 4 3 HAVAINNOT... 5 3.1 Yleishavainnot... 5 3.2 Yksityiskohtaiset havainnot... 5 3.3 Suunnitelman tarkistamista vaativat kohteet (taso A)... 6 3.4 Kohteet joissa turvallisuusriski,toimenpiteitä tulisi harkita (taso B).... 6 3.5 Kohteet, jotka on otettava huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa (taso C)... 12 3.6 Muut huomioitavat asiat (taso D)... 14
3 1 TARKASTUKSEN ORGANISOINTI JA KULKU 1.1 Organisointi ja soveltavat ohjeet Tilaajan yhteyshenkilö: Sanna Välimäki, Porin kaupunki Suunnittelijat: Porin kaupunkisuunnittelu Arvioijat: Christel Kautiala ja Eija Yli-Halkola Destia Oy Liikenneturvallisuusarviointi on tehty soveltaen ohjeita Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus, Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus (Tiehallinto 2002), Suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastus, Tarkastajan opas, Tiehallinnon selvityksiä 18/2003 sekä Tiehankkeiden liikenneturvallisuusauditointi, Liikenneviraston ohjeita 19/2012. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty Trafin liikenneturvallisuusarviointikoulutukseen liittyvää koulutusaineistoa. 1.2 Tarkastuksen kulku Liikenneturvallisuusarviointi tehtiin yleissuunnitelman loppuvaiheessa. tilaaja lähetti suunnitelmaasiakirjat liikenneturvallisuusarvioijille 3.12.2015. Tilaaja ja arvioijat kävivät hankeen läpi videopalaverissa 15.12.2015. Tämän jälkeen arvioijat tekivät alustavan arvioinnin jonka tulokset tilaaja ja arvioijat kävivät läpi 12.1.2016. Tilaaja kävi läpi arvioinnin tulokset matkakeskuksen ohjausryhmän kokouksessa 13.1.2016. Arvioijat laativat arviointiraportin, joka lähetettiin tilaajalle 28.1.2016. Tarkastusaineisto sisälsi seuraavan materiaalin: Porin matkakeskuksen yleissuunnitelman esittelymateriaali Porin matkakeskuksen ja kampuksen liikenteen toimivuustarkastelu, raportti SAMK-kampuksen liikenteelliset tavoitteet, v. 2013
4 2 HANKKEEN KUVAUS 2.1 Sijainti ja ongelmat (liikenteen toimivuustarkastelun mukaan) Hankkeessa linja-autoliikenteen kaukoliikenteen terminaalin siirtyy nykyiseltä linja-autoasemalta rautatieaseman yhteyteen matkakeskukseksi. Suunnittelualue sijoittuu Porin keskustaan, Pori- Kokemäki radan ja valtatien 2 tuntumaan. Suunnittelukohde rajautuu Karjalankatuun, Asemaaukioon, Satakunnankatuun ja K-Supermarketin pysäköintialueeseen. Toimivuustarkasteluiden yhteydessä todettiin, että liikenneverkko kestää hyvin SAMK:n kampuksen aiheuttaman liikennemäärälisäyksen. Matkakeskus ei ruuhkauta tarkastelualueen liikenneverkkoa, mikäli linja-automatkustajien saattoliikennettä on ennustetusti 150 ajon/h. Mikäli linja-autojen saattoliikennettä on noin 300 ajon./h eli 5 ajon./minuutti ja mikäli saattoliikenne poistuu alueelta suurimmaksi osaksi Asema-aukion kiertoliittymän kautta, voi liikenneverkko ruuhkautua. 300 ajon./h saattoliikenteen määrä vastaa arviolta noin 30 linjaautomatkustajaa/auto lähtö- tai jättöpysäkillä ja 15 kaukoliikenteen linja-autotapahtumaa/tunti. Edellä mainittu tarkastelutilanne kuvaa liikenneverkon ns. maksimikuormitustilannetta. Linja-autojen lähtölaitureilta Asema-aukion kiertoliittymään ajaminen saattaa olla ruuhka-aikoina vaikeaa. Linja-autot saattavat joutua odottamaan kiertoliittymään ajoa kohtalaisen kauan, mikäli kiertotilassa ajava henkilöautot eivät anna linja-autoille tilaa. Tämä saattaa aiheuttaa viivästyksiä linja-autojen ajoaikoihin. Maksimiennusteen toteutuessa kiertoliittymän toimivuutta voidaan parantaa esimerkiksi jokerivalolla, joka antaa linja-autoille etuajo-oikeuden ruuhka-aikaan, ryhmittymiskaistalla Asemaaukion kiertotilaan tai ohjaamalla jalankulku ja pyöräily Satakunnankadun alitse kiertoliittymän alittavalla alikululla. Matkakeskuksen ja SAMK:n jatkosuunnittelussa tulisi ratkaista mm. linja-autoterminaalin laiturijärjestelyt, katutilan mitoitukset sekä auto- ja pyöräpysäköintijärjestelyt. Pyöräilyn järjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä Asema-aukion kautta kulkee pääpyöräilyreitti rautatien länsipuolisen alueen (mm. Satakunnan keskussairaalan) ja Porin keskustan välillä. Matkakeskuksen suunnittelussa tulisi pyrkiä mahdollisimman esteettömiin jalankulun järjestelyihin, minkä takia saattoliikenteen järjestelyt ja linja-autolaiturit sekä matkustajien odotustilat on sijoiteltava selkeäksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen matkaketjujen ja niihin liittyvien palveluiden, kuten pyöräpysäköinnin sujuvalla yhdistämisellä voidaan merkittävästi vaikuttaa sekä matkakeskukseen että SAMKin kampukselle tehtävien matkojen kulkutapajakaumaan.
5 3 HAVAINNOT 3.1 Yleishavainnot Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että liikkumisympäristö tehdään käyttäjilleen selkeäksi ja ymmärrettäväksi niin, että rakennetun ympäristön ja liikenteen ohjauksen viestit tukevat toisiaan. Tiivis katutila (tarkoituksenmukainen poikkileikkaus) ja pienipiirteinen geometria (lyhyet suorat osuudet ja pienet kaarresäteet) osoittavat kuljettajalle sopivan ajonopeuden. Jalankulun ja pyöräilyn reitit tulee suunnitella mahdollisimman lyhyiksi ja helppokäyttöisiksi. Matkakeskuksen alueella, tulee kiinnittää erityistä huomioita moottoriajoneuvoliikennevirtojen sekä jalankulku ja pyöräilyn risteyskohtiin. Risteämisiä tulee olla mahdollisimman vähän ja toteutettavat pyörätiejatkeet/suojatiet tulee rakentaa mahdollisimman turvallisiksi. Henkilöautojen pysäköinti tulisi ensisijaisesti sijoittaa pysäköintialueille. Mikäli kadunvarsipysäköintiä kuitenkin tilan puutteen vuoksi joudutaan käyttämään, suositeltavaa on käyttää kadun suuntaista pysäköintiä vino- ja suorakulmaisen pysäköinnin sijaan. Asema- ja terminaalialueilla tulee olla vähintään yksi kauttaaltaan esteetön reitti tärkeimpien toimintojen, kuten liityntäliikenteen pysäkkialueen, autojen pysäköintialueen, sisään- ja uloskäyntien, neuvontapisteiden, palvelupisteiden ja matkustajalaitureiden, välillä. 3.2 Yksityiskohtaiset havainnot Liikenneturvallisuusarvioinnissa tehdyt havainnot on luokiteltu luonnoksen Tieturvallisuusarvioinnin kurssimateriaalin mukaisesti seuraavasti: Taso A: Aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin, suunnitelmaa tulee muuttaa - kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavan onnettomuuden riski - suuret ajonopeudet (>60 km/h), paljon liikennettä - riski koskee suojaamatonta tienkäyttäjää, lapsia, vanhuksia tai vammaisia - kevyen liikenteen oikopolku tai yhteyspuute vaarallisessa tienkohdassa - suunnitteluvirhe tai puutteellisin perustein tehty poikkeama suunnitteluohjeista - konfliktikohdassa kuljettajan havainnointikyky ylikuormittuu Taso B: Aiheuttaa turvallisuusriskin, toimenpiteitä tulee harkita - lievään henkilö- tai aineelliseen vahinkoon johtavan onnettomuuden riski - kohtuulliset tai alhaiset ajonopeudet (40 70 km/h), ei kovin suuret liikennemäärät Taso C: Otetaan huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa - havainnot, joita ei suunnittelutarkkuuden vuoksi voida ottaa huomioon vielä tässä suunnitelmavaiheessa Taso D: Muut huomioitavat asiat - muut asiat (esim. esteettömyysasiat) Merkinnät (esim. C1) viittaavat karttamerkintöihin.
6 3.3 Suunnitelman tarkistamista vaativat kohteet (taso A) Ei kohteita. 3.4 Kohteet joissa turvallisuusriski, toimenpiteitä tulisi harkita (taso B) Kohde B1. Liikenneturvallisuusarvioija 12.1.2016 Pysäköintiruudusta peruuttavasta autosta on vaikea havaita Karjalankadulla suoraan ajavia autoja. Lisäksi nopeudet suoralla katuosuudella saattavat nousta korkeiksi. Suositeltavaa on, että vinopysäköintiä ja suorakulmaista pysäköintiä sovelletaan lähinnä vähäliikenteisillä tonttikaduilla. Liikenneturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto olisi tienvarsipysäköinnin siirto parempaan paikkaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, pysäköinti tulisi olla kadun suuntaista ja nopeusrajoitus kadulla korkeintaan 30 km/h. Nopeusrajoitusta voidaan tukea esim. suojatien tai liittymän korotuksin.
7 Kohde B2. Asema-aukiolle on suunniteltu lyhytaikaista pysäköintiä varten vinopysäköinti molemmille puolille katua. Aukion kohdalla kulkee kaksisuuntaista läpiajoliikennettä Karjalankadulle, saatto- ja taksiliikennettä aseman eteen sekä asukasliikennettä Ratalinnankadun uusille kerrostaloille. Pysäköintiruudusta peruuttavan ja läpiajavan auton välillä on onnettomuusriski. Paras vaihtoehto olisi siirtää lyhytaikainen pysäköinti toiseen paikkaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista tulisi läpiajoliikenne Karjalankadulle katkaista.
8 Kohde B3. Asema-aukion kiertoliittymästä asemalle saapuminen on eteenkin ulkopaikkakuntalaiselle vaikeasti hahmotettava. Myös liikenteenohjaus alueelle on hankala toteuttaa niin, että se olisi yksiselitteinen. Miten saadaan estettyä henkilöautoliikenteen kulku linja-autoliikenteen jättöalueelle? Liikenteen ohjauksen osalta olisi parempi että matkustajat jäisivät linja-autosta aseman edessä ja kulku sinne henkilöautoliikenteen kanssa samaa väylää.
9 Kohde B4. Asema-aukion kiertoliittymän liittymien kohdalla pyörätien jatkeet/suojatiet, jotka sijaitsevat lähellä kiertotilaa voivat jäädä linja-autonkuljettajan näkemäkatvealueelle. Voidaanko pyörätien jatkeita siirtää kauemmas kiertotilasta? Lisäksi vihersuunnittelun yhteydessä tulee huolehtia siitä, että näkemäalueille ei sijoiteta kasvaessaan näkemäesteeksi muodostuvia pensaita tai puita.
10 Kohde B5. Asema-aukion kiertoliittymässä Satakunnankadun ylittävän suojatien sijainti muodostaa liikenneturvallisuusriskin, koska kiertoliittymästä poistuvan ajoneuvon vauhti saattaa nousta ennen suojatietä korkeaksi. Lisäksi kiertoliittymään saapuva ajoneuvon kuljettaja saattaa kiinnittää huomionsa kiertoliittymään saapumiseen, jolloin jalankulkijat sekä pyöräilijät jäävät huomioimatta. Mikäli suojatien sijoittaminen lähemmäksi kiertotilaa ei ole mahdollista, tulee suojatien havaittavuuteen kiinnittää erityistä huomiota (esim. suojatien korottaminen, suojatien kohdan kiveys tai heräteraidat ennen suojatietä ja väistämisvelvollisuuksien merkitseminen). Koska kyseessä on jalankulun ja pyöräilyn pääreitti Keskussairaalan alueen ja keskustan välillä suojatie voisi olla leveämpi (vertaa suojatie Karjalankadun ylityskohdassa). Jos suojatie sijaitsee 15 40 metrin etäisyydellä kiertotilasta, kärkikolmioita tulisi käyttää ennen suojatietä osoittamaan ajoneuvojen väistämisvelvollisuutta molemmista suunnista tultaessa.
11
12 3.5 Kohteet, jotka on otettava huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa (taso C) Kohde C1. Tärkeiden jalankulku- ja pyöräteiden reiteillä olevat suojatietä/pyöräteiden jatkeita, joissa on runsaasti kevyttä liikennettä, olisi hyvä parantaa esim. korottamalla suojatiet tai rakentamalla suojatien kohta kiveyksellä.
13 Kohde C2. Ratalinnankadun ja saattoliikenne paikan liittymäalue on laaja ja jäsentymätön. Saattoliikennepaikan poikkileikkaus on yksisuuntaiseksi väyläksi leveä. Jotta poikkileikkaus tukisi alempia nopeuksia, sitä tulisi kaventaa. Samalla voidaan jäsennellä Ratalinnankadun liittymää.
14 Kohde C3. Suojatie Asema-aukion kiertoliittymässä, bussilaiturin liittymässä on pitkä. Liittymä on yksisuuntainen. Mikäli liittymää ei voi kaventaa suojatien kohta tulisi korottaa tai rakentaa erilaisella kiveyksellä. 3.6 Muut huomioitavat asiat (taso D) Kohde D1. Asema- ja terminaalialueilla tulee olla vähintään yksi kauttaaltaan esteetön reitti (reitti, jota pitkin kaikki liikkumis- ja toimimisrajoitteiset henkilöt voivat kulkea vapaasti) tärkeimpien toimintojen, kuten liityntäliikenteen pysäkkialueen, autojen pysäköintialueen, sisään- ja uloskäyntien, neuvontapisteiden, palvelupisteiden ja matkustajalaitureiden, välillä. Asemalta lähtölaitureille johtavalle jalankulkureitille on suunniteltu portaat. Jotta reitti olisi käytettävissä myös liikuntaesteisille, reitillä tulisi olla portaiden lisäksi luiska, jonka pituuskaltevuus on esteettömyysohjeiden mukaisesti enintään 5 %.
15 Kohde D2. Esteettömyysohjeiden mukaisesti aukiolla tulisi ottaa eri käyttäjäryhmien vaatimukset huomioon. Eri toiminnot tulee pyrkiä sijoittamaan siten, että niille varatut alueet ovat helposti hahmotettavia. Pyöräily tulisi ensisijaisesti sijoittaa omalle väylälleen (ks. esimerkkikuva) välillä tunneli Satakunnankadun jalankulku- ja pyöräilyreitti. Pyöräilyreitin ei tule olla liian mutkitteleva, koska pyöräilijät eivät siinä tapauksessa käytä heille tarkoitettua reittiä.
16
17 Kohde D3. Linja-autojen tulosuunta ja lähtösuunta on suunniteltu erotettavaksi toisistaan teräspollareilla. Jalankulkijalle tulee pitkä yhtäjaksoinen matka ylitettäessä suojatietä (18,5 metriä). Teräspollaririvin kohdalla oleva saareke, joka mahdollistaa pysähtymisen ja kaistojen ylittämisen kahdessa erässä, parantaisi liikenneturvallisuutta. Tampereella 28.1.2016 Christel Kautiala Johtava asiantuntija, Destia Oy Eija Yli-Halkola Konsultti, Destia Oy