KAAVA NRO Y22 - LIITE 5 KOTKAN KAUPPATORIN YMPÄRISTÖN ESIMERKKISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KAAVA NRO Y22 - LIITE 5 KOTKAN KAUPPATORIN YMPÄRISTÖN ESIMERKKISUUNNITELMA

2 sivu 2/6 1. TYÖN TAUSTA Kotkan kauppatorin ympäristön periaatesuunnitelma liittyy Kotkan keskustan osayleiskaavantyön yhteydessä laadittuun Kotkan keskustan liikennesuunnitelmaan. Suunnitelmassa esitettiin Kauppatorin ympäristöä kehitettävän jalankulkupainotteisena alueena, kuitenkin niin, että liikkuminen on mahdollista myös muilla kulkutavoilla. Kauppatorin ympäristön esimerkkisuunnitelman avulla on tarkoitus osoittaa, että liikennesuunnitelmassa esitetyt ratkaisuperiaatteet on mahdollista toteuttaa. Lisäksi esimerkkisuunnitelma syventää ymmärrystä mahdollisista toteutusratkaisuista. Esimerkkisuunnitelma esitetään karkealla tasolla, ajatuksena on lähinnä esittää ratkaisuperiaatteiden tilantarve. Esimerkkisuunnitelmassa esitetään yksi mahdollinen liikennesuunnitelman periaatteen toteutustapa, erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tulee miettiä jatkosuunnittelun yhteydessä mahdollisimman hyvän ratkaisun aikaansaamiseksi. Kauppatorin ympäristön esimerkkisuunnitelma kattaa seuraavat katuosuudet Keskuskatu välillä Ruotsinsalmenkatu - Itäkatu Kirkkokatu välillä Laivurinkatu - Ruotsinsalmenkatu Kustaankatu välillä Keskuskatu - Kirkkokatu Esimerkkisuunnitelman laadinnan yhteydessä käytiin Kotkan kaupungin edustajien kanssa syventävää ja tarkentavaa keskustelua Kauppatorin ympäristön liikenteellisestä ratkaisusta. 2. KAUPPATORIN YMPÄRISTÖN LIIKENNERATKAISU 1 LIIKENTEELLISET PERIAATTEET Keskustan liikennesuunnitelmassa sekä Keskuskatua että Kirkkokatua kauppakeskus Pasaatin ja Kauppatorin kohdalla esitettiin ns. shared ce -alueeksi, jossa kaikki kulkumuodot ovat samassa tilassa ja tasossa. Näin pyritään huolehtimaan, että erityisesti jalankululle on kaupallisen ydinkeskustan yhteydessä riittävästi tilaa ja riittävän korkealuokkaiset olosuhteet. Lisäksi kadun ylittäminen on mahdollista missä tahansa, mikä on tarkoituksenmukaista kaupallisen keskustan ja kauppatorin ympäristössä. Auto- ja pyöräliikenteelle voi olla tarpeen osoittaa (esimerkiksi erivärisen päällysteen, istutusten tai pollareiden avulla) paikka katutilan keskiosasta, jotta ratkaisu on selkeä ja turvallinen. Ratkaisuiden toteutustapa tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Keskustan liikennesuunnitelma sisältää myös Laivurinkadun ja Kauppakadun (Kirkkokatu-Satamakatu -välin) muuttamisen yksisuuntaisiksi niin, että Laivurinkatu johtaa liikennettä Satamakadulta Kirkkokadun suuntaan ja Kauppakatu puolestaan Kirkkokadulta Satamakadun suuntaan. Näiden muutosten myötä Kirkkokatu muuttuu Laivurinkadun ja Kauppakadun välisellä osuudella yksisuuntaiseksi Koulukadun suuntaan. Esimerkkisuunnitelman laadinnan aikana Kotkan kaupungin edustajien kanssa käydyn keskustelun perusteella myös Kustaankatu esitetään suunnitelmassa toteutettavaksi shared space -ratkaisun mukaisena. Lisäksi Keskuskadun Kustaankadun ja Itäkadun välinen osuus sovittiin kuvattavan suunnitelmaan yksisuuntaisena Itäkadun suuntaan. Edellä mainittujen tarkennusten

3 sivu 3/6 myötä kauppatorin ympäristön liikennejärjestelyt yhdenmukaistuvat selvästi sekä sallittujen ajosuuntien että poikkileikkausratkaisuiden osalta. Keskustan liikennesuunnitelmassa esitetyt joukkoliikenteen laatupysäkit sijoittuvat Keskuskadulle ja Kirkkokadulle kauppatorin molemmin puolin. Ote kauppatorin ympäristöä koskevasta esimerkkisuunnitelmasta on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kotkan kauppatorin ympäristön esimerkkisuunnitelma

4 sivu 4/6 2 JOUKKOLIIKENTEEN MITOITUSKYSYMYKSET Kotkan keskustan liikennesuunnitelmassa joukkoliikenteen pääreitistön laatupysäkkejä esitettiin Kauppatorin yhteyteen sekä Kotkankadulle. Liikennesuunnitelmassa esitetty ratkaisu perustuu ajatukseen, että bussiliikenteen yhteinen terminaali (kauko-, seutu- ja paikallisliikenne) sijoittuu nykyisen paikallisliikenteen terminaalin yhteyteen Norskankadulle. Esitetty pääreitti-, laatupysäkki- ja terminaaliratkaisu vaatii pieniä lisäyksiä sekä terminaali- että pysäkkikapasiteettiin seutu- ja kaukoliikenteen lähtöjen lisätessä bussiliikenteen päivittäistä yhteenlaskettua lähtömäärää noin 22 prosentilla (paikallisliikenteessä tehdään nykyisellään arkisin noin 189 päivittäistä lähtöä, joihin muutos lisää vielä 42 päivittäistä seutu- ja kaukoliikenteen lähtöä). Huipputuntien perusteella tarkasteltuna (mitoittava liikenne) ratkaisun mahdollistaminen vaatisi 2 laituripaikan lisäyksen Norskankadun terminaaliin sekä Kauppatorin ja Kotkankadun laatupysäkkien mitoittamisen lähtösuunnassa kolmelle ja saapumissuunnassa kahdelle bussille sopiviksi. Laatupysäkkejä suositellaan toteutettaviksi pysäkkisyvennyksinä, jolloin pysäkkialueella pidempään seisova kaukoliikenteen auto ei haittaa mm. paikallisliikenteen sujuvuutta. Mitoituksen perusteena on hyödynnetty paikallisliikenneliiton infrakortteja (Paikallisliikenneliitto, 2008), joiden mukaan levennyksenä toteutettavalla pysäkillä jo yhdenkin bussipaikan kapasiteetti riittäisi Kotkan lähtömäärille (yhden bussin pysäkin mitoituskapasiteetti on 30 bussia/tunti ja Kotkan paikallis- ja kaukoliikenteen tuntikohtaiset yhteenlasketut lähtömäärät vaihtelevat vilkkaimpina aikoinakin välillä lähtöä tunnissa). Työssä kuitenkin suositetaan pysäkkien mitoitusta lähtösuunnassa kolmelle bussille sopiviksi, jotta lähtömäärään jäisi kapasiteettimielessä kasvuvaraa sekä paikallis- että kaukoliikennettä ajatellen. Kaukoliikenteen pysäkkitoiminnot ovat myös paikallisliikennettä hitaampia (mm. matkatavaroiden lastaus), mikä osaltaan puoltaa minimiä väljempää mitoitusta. Toisaalta väljempi mitoitus antaa myös enemmän liikkumavaraa kauko- ja paikallisliikenteen aikataulusuunnittelulle. Saapumissuunnassa mitoitus voidaan tehdä vain kahden bussin suuruiseksi, sillä autot viipyvät pysäkillä lyhyemmän ajan (mm. lipunmyyntitoimintojen puuttuminen, jolloin pysäkkiviivettä aiheuttavat vain matkustajien sekä mahdollisten matkatavaroiden purku auton kyydistä). Saapumissuunnassa pysäkin ohitusajat ovat myös huomattavasti lähtösuuntaa hankalammin ennakoitavissa, jolloin pysäkkikapasiteetti ei aiheuta yhtä suuria rajoitteita aikataulusuunnittelulle kuin lähtösuunnassa. Toisaalta bussiliikenteen hetkellinen ruuhkautuminen ei myöskään aiheuta saapumissuunnassa liikennöinnin luotettavuuden kannalta läheskään yhtä laajamittaista haittaa kuin lähtösuunnassa.

5 sivu 5/6 3. KAUPPATORIN YMPÄRISTÖN LIIKENNEJÄRJESTELYIDEN VAIKUTUKSET 3 VAIKUTUKSET JALANKULKUUN 4 VAIKUTUKSET PYÖRÄILYYN 5 VAIKUTUKSET JOUKKOLIIKENTEESEEN 6 VAIKUTUKSET AUTOLIIKENTEESEEN Kauppatorin ympäristön liikennejärjestelyjen kehittämisen tavoitteena on erityisesti lisätä jalankulun viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kauppatorin ympäristön toteuttaminen aiempaa jalankulkupainotteisempana lisää jalankulun käytettävissä olevaa tilaa huomattavasti nykyisestä sekä kauppakeskus Pasaatin että kauppatorin ympäristössä. Lisäksi kadun ylittäminen on mahdollista missä tahansa, jolloin jalankulkijoiden matkat ovat mahdollisimman suoria ja kadun eri puolilla sijaitsevien toimintojen saavutettavuus paranee. Erityistä huomiota kiinnitettiin Kirkkokadun varteen esitetyn joukkoliikenteen laatupysäkin vieressä olevan jalankulkutilan leveyteen, jotta laatupysäkkiä käyttäville matkustajille (ml. kaukoliikenteen matkustajat mahdollisine matkatavaroineen) on riittävästi odotustilaa. Jalankulkijoiden olosuhteet paranevat myös katutilan tasoerojen poistuessa, millä on positiivinen vaikutus mm. liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee huolellisesti huomioida myös mm. näkövammaisten tarpeet katutilan suunnittelussa. Kauppatorin ympäristön pyöräilyolosuhteet selkeytyvät ja yhdenmukaistuvat nykytilanteeseen verrattuna selvästi. Sekä Keskuskadulla että Kirkkokadulla pyöräily tapahtuu lähtökohtaisesti katutilan keskiosassa ajoneuvoliikenteelle osoitetussa tilassa. Molemmilla kaduilla pyöräliikenne voidaan ohjata sujuvasti erillisiltä Kirkkokadulle sekä Keskuskadulle kaavailluilta yksisuuntaisilta pyöräteiltä/-kaistoilta shared space -katutilan keskiosaan muun ajoneuvoliikenteen yhteyteen. Liikenteellisten periaatteiden muuttumisella ei ole vaikutusta joukkoliikenteen reitteihin. Joukkoliikenteen laatupysäkit sijoitetaan lähtökohtaisesti kauppatorin molemmin puolin sijaitsevien nykyisten pysäkkien kohdille. Pysäkkitilat on mitoitettu huomioiden sekä paikallis- ja kaukoliikenteen tarpeet. Tavoitteena on, että myös kaukolinjat kulkisivat kauppatorin laatupysäkkien kautta, jolloin kaukoliikenteen saavutettavuus paranisi nykyisestä huomattavasti. Kirkkokadun laatupysäkin yhteyteen on esimerkkisuunnitelmassa esitetty selvästi muuta rakennetta leveämpää tilaa jalankululle, jolloin Kotkan keskustasta lähteville paikallis- ja kaukoliikenteen matkustajille on riittävästi odotustilaa. Lisäksi kauppatorin Kirkkokadun puoleisen päädyn pysäköintialuetta on mahdollista hyödyntää esimerkiksi saattoliikenteen tarpeisiin. Laatupysäkkien sijainti kaupallisen keskustan yhteydessä tarjoaa matkustajille palveluita pysäkkien lähistöllä. Laatupysäkeille tulee toteuttaa pieni reunakivellinen korotus linja-autoon nousun helpottamiseksi. Autoliikenteen olosuhteet muuttuvat hieman nykyisestä. Autoliikenteen nopeustaso on nykyäänkin alhainen kauppakeskus Pasaatin ja Kauppatorin kohdalla, eikä autoliikenteen nopeustasoon tule siten merkittävää muutosta shared space -ratkaisun myötä. Suurimman muutoksen nykytilanteeseen

6 sivu 6/6 tuonee jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asettaminen etusijalle (mm. kadun ylittäminen mahdollista missä tahansa). Autoliikenteen reitteihin kauppatorin ympäristön muutoksilla on hieman merkitystä. Kun sekä Kirkkokatu Laivurinkadun ja Kustaankadun välillä sekä Keskuskatu Kustaankadun ja Itäkadun välillä muutetaan yksisuuntaisiksi, Keskuskadulta toriparkkiin pyrkivä liikenne joutuu kiertämään muutaman korttelin esimerkiksi Ruukinkadun ja Kirkkokadun kautta. Samoin Itäkadun varresta Kirkkokadulle hakeutuva autoliikenne joutuu kulkemaan Ruukinkadun kautta. Reittimuutokset ovat sekä etäisyydeltään että ajallisesti hyvin pieniä.