Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Osallisuuskuilu Vallankäytön korostuminen Tiedon puute Erot kuntalaisryhmien välillä Läpinäkymättömyys Harvaan asuttujen alueiden äänen kuuluminen KUNTALAINEN Kuntalainen haluaa vaikuttaa palveluihin ja elinympäristöön. Kuntalaisen kokemus kuulumisesta paikallisyhteisöön ja tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksista vähentää syrjäytymisriskiä. PAIKALLISYHTEISÖ Kuntalaisten osallistuminen on edellytys, jotta voidaan säilyttää kunnan elinvoimaisuus ja toiminnan tuloksellisuus. Sosiaalinen pääoma syntyy vuorovaikutuksessa. YHTEISKUNTA Kuntalaisten itsehallinnolla on merkitystä koko Suomen hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta. Monipuolinen vuorovaikutus ja toimiva demokratia turvaa kansallisen yhteiskuntajärjestyksen. Perustuslaissa on turvattu kuntalaisten itsehallinto. Itsehallinnon perusidea on se, että samalla alueella asuvat kuntalaiset yhdessä hoitavat yhteisiä asioitaan ja tekevät valintoja paikallisen hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseksi.
Kuntalaisten osallistuminen on kunnallisen itsehallinnon perusta Kunnan olemassa olon oikeutus sekä kunnan toiminta ja tulevaisuus perustuvat kuntalaisten osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä haluun kantaa vastuuta paikallisyhteisöstä. Kunta toimii poliittisena toimintakenttänä, sosiaalisena alustana ja kohtaamisen paikkana. Tulevaisuuden kunta elää ja kehittyy kumppanuudessa kuntalaisten ja erilaisten vertaisyhteisöjen kanssa. 3
Monimuotoinen kansalaisyhteiskunta Kuntademokratian tavoitteena on mahdollistaa se, että kuntalaiset yhdessä voivat kehittää, parantaa ja säilyttää olemassa olevaa. Kuntalaiset pystyvät parhaiten kertomaan käytännössä toimivista toimintamalleista, jotka parantavat arjen sujuvuutta. Sen vuoksi kuntalaisilta saatujen kokemusten välittyminen valmisteluun ja niiden huomioon ottaminen päätöksenteossa on tärkeää. Aktiiviset kansalaisjärjestöt vaikuttavat päätettäviin asioihin, toimintojen ja palvelujen kehittämiseen, sekä kunnan elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuteen. Kunnan kannattaa olla aktiivinen ja luoda kumppanuuksia kansalaisyhteiskunnan kanssa. 4
Poliittisen päätöksenteon toimivuus Poliittisen päätöksenteon toimivuus taataan toimijoiden välisellä luottamuksella, selkeällä työnjaolla sekä moitteettomalla valmistelulla. Luottamushenkilö on linkki kuntalaisten ja valmistelijoiden välillä. Hän välittää kuntalaisten näkemyksiä valmistelusta vastaaville. Luottamushenkilö kuntayhteisön johtajana kuuntelee kuntalaisten kokemuksia ja näkemyksiä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Luottamushenkilö myös kertoo kuntalaisille toiminnan taloudellisista reunaehdoista ja toiminnan kokonaisuudesta. Luottamushenkilö on jatkuvassa vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. 5
Monipuoliset osallistumisen tavat Pitkäjänteinen ja jatkuva osallistumistapojen suunnittelu takaa eri kuntalaisryhmien osallistumisen ja jokaiselle kuntalaiselle sopivan tavan vaikuttaa. Uusi kuntalaki edellyttää, että kuntastrategiassa jatkossa linjataan myös kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kuntalaiset ovat kokemusasiantuntijoita palvelujen kehittämisessä. Viranhaltijat kannustavat kuntalaisia osallistumaan ja ottavat näkemykset huomioon valmisteluprosessissa. Kuntaorganisaatio on osallistumisen mahdollistaja. 6
Demokratia kuntauudistuksissa Asukkaita on kuultava ja näkemykset on otettava huomioon kuntalaisia koskevissa suurissa muutoksissa ja palvelujen järjestämisessä (esim. tuleva sote-laki). Asukkaiden näkemysten huomioon ottaminen koskee myös uudistusprosessien suunnittelua. Lähidemokratian ja -palvelujen kehittäminen on tärkeää, jotta kuntalaiset motivoituvat ottamaan vastuuta omasta elinympäristöstään. Lähidemokratian kehittäminen on yhteinen prosessi, jolla edistetään eri osapuolten välisen luottamuksen rakentumista. 7
Viestintä ja valmistelu osallistumisen edellytyksenä Aktiivinen, monikanavainen, riittävä ja oikea-aikainen ja ymmärrettävä viestintä luo edellytykset osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Uusi kuntalaki painottaa kaksisuuntaista vuorovaikutusta ja valmisteluprosessin avaamista sekä entistä laajempaa viestintävelvoitetta yleisessä verkossa. Tiedon ja datan avaamisella avataan myös valmisteluprosessia. 8
Kuntalaisten osallistumisen tasavertaisuus ja jatkuvuus Perusta aktiiviselle kuntalaisuudelle syntyy jo lapsuudessa. Eri-ikäiset kuntalaiset haluavat vaikuttaa omaan elämänlaatuunsa itselleen sopivilla tavoilla. Myös ikääntyvillä on oikeus vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa ja niitä koskeviin päätöksiin. Yhteiset ratkaisut rakentuvat erilaisista näkökulmista ja monimuotoisuuden ymmärtämisestä. Monilukutaito antaa eväitä vaikuttamiseen. Osallistumisen kehittämisessä hyödynnetään uutta teknologiaa, esimerkiksi jatketaan nettiäänestämisen kehittämistä. 9
Katse tulevaisuuteen Demokratian ja osallistumisen kulttuurin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Kuntaliitto pyrkii demokratiatyöllään vahvistamaan niin edustuksellista demokratiaa kuin myös kuntalaisten suoraa osallistumista. Kehitämme jatkuvasti omaa toimintaamme välineinä esimerkiksi Kuntademokratiatiedon keskus, Kuntademokratiaverkosto, Puheenjohtajapäivät ja sertifioidut koulutusohjelmat sekä Demokratiapäivä. 10
Kiitos mielenkiinnosta!