Kunta järjestö -suhde

Transkriptio

1 Kunta järjestö -suhde Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö uusissa rakenteissa Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät Tarja Myllärinen

2 Yhteistyö ja uudet kumppanuudet Valtio Maakunta Lakisääteiset tehtävät A B Valtioneuvosto Ministeriöt Erilaista itsehallintoa Valtion rahoitus Miten yhteistyö rakennetaan Kunnat Samat asukkaat, järjestöt, yritykset ja muut kumppanit Yleinen toimiala Verotusoikeus Oy Ry

3 Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen Turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Resurssiviisaat toimintatavat Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta 3

4 Kunnan tulevaisuus on monin tavoin avoin ja sen roolit sekä toimintatavat ovat muuttumassa. Tulevaisuus on tekemisen kysymys. Jokaisessa kunnassa on vahvuuksia ja ominaisuuksia menestyvän kunnan tulevaisuuteen. Erilaisissa toimintaympäristöissä toimivissa kunnissa lähtökohdat, painopisteet, haasteet ja keinot ovat erilaisia. Keskeistä on löytää itselle oikeat painopisteet ja sopivat toimintatavat. Menestyminen edellyttää omien vahvuuksien löytämistä ja strategista ja pitkäjänteistä päätöksentekoa. 4

5

6 Kuntalaiset huolehtivat omasta ja lähiyhteisönsä hyvinvoinnista. Kunta edistää omalta osaltaan kuntalaisten hyvinvointia. Kuntalaisten hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin. Kunnan kumppaneita hyvinvoinnin edistämisessä ovat vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset, seurakunnat. Oleellista on myös, että maakuntien kanssa sovitaan yhteistyöstä. Kunnan hyvinvointityön ja -tekojen kirkastaminen on tarpeen. Poikkihallinnollisen ja monialaisen yhteistyön lujittaminen, eri ammattiryhmien osaamisen vahvistaminen sekä hyvinvointia edistävän ympäristön luominen ovat seuraavina vuosina työn alla. Jatkossa kunta toimii mahdollistajana ja koordinoijana muiden toimijoiden hyvinvointitoiminnalle. 6

7 Edustuksellinen demokratia, suora demokratia, käyttäjälähtöinen demokratia Kuntalaiset haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kuntademokratiaa on tarpeen kehittää parantamalla sähköisiä osallistumistyökaluja ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Edustuksellisen ja suoran demokratian kytkeminen toisiinsa toimivalla ja kiinteällä tavalla on tulevinakin vuosina tärkeää. Kunnalla on olennainen merkitys paikallisen yhteisöllisyyden luojana. Paikallinen yhteisöllisyys on innostuneita kuntalaisia, jotka toimivat yhteisen hyvän eteen ja näkevät yhteisön tavoittelemisen arvoisena. Yhteisöllisyys on arvokas voimavara kunnan toiminnassa. Yhteisöllisyys edellyttää toimijoiden välistä luottamusta, vapautta toimia yhteisesti sovittujen asioiden eteen sekä kuntajohdon ja kuntalaisten tukea. 7

8 Kuntalaiset hoitavat yhdessä yhteisiksi katsomiaan asioita ja tekevät valintoja hyvinvointinsa ja alueensa kehittämisen edistämiseksi. Itsehallinnollinen kunta on maaperä, jossa erilaiset kuntalaiset ja toimijat yhdessä käsittelevät yhteisöllisiä haasteita. Kuntalaisten tarpeet, arvot ja näkemykset määrittävät toimintaa ja toimintatapoja. Kunnallinen itsehallinto on tärkeä lähtökohta paikallisten asioiden hoidossa ja mahdollisuudessa tehdä paikallisia valintoja. Itsehallinnollisissa kunnissa erilaiset, paikalliset ratkaisut ovat mahdollisia. Kukin paikallinen yhteisö tekee omat ratkaisunsa ja toimii itse päättämällään tavalla niin, kuin näkevät tarpeelliseksi omat paikalliset olosuhteet ja toimintaedellytykset huomioon ottaen. Kunnilla on merkitystä koko Suomen hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta. Lisäksi kunnilla on perustavanlaatuinen merkitys koko maamme demokraattisen järjestelmän kannalta. 8

9 Hyviä ratkaisuja saadaan aikaan, kun eri toimijat tekevät yhteistyötä. Näin luodaan parhaat mahdollisuudet kuntalaisille ja kunnille menestyä tulevaisuudessa. Kumppanuus vahvistaa osaamista ja tietotaitoa sekä varmistaa tehokasta resurssien ja voimavarojen käyttöä. Kumppanuus perustuu yhteiseen arvopohjaan ja tasavertaisuuteen. Kumppanuuksien rakentamisessa kunnalla on merkittävä rooli. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja paikallisen elinvoiman kehittäminen tapahtuu kumppanuudessa kuntalaisten, yritysten, sidosryhmien ja muiden kuntien kanssa. Kunta kokoaa yhteen alueella toimivia yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja muita yhteisöjä. Kumppanuuden avulla voidaan esimerkiksi parantaa arjen turvallisuutta, edistää kuntalaisten hyvinvointia, kotouttaa maahanmuuttajia ja tuottaa palveluja. Lisäksi kumppanuudella voidaan luoda osallistumis- ja työllistymismahdollisuuksia, paikallista yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuuden kokemista. Ratkaisevaa; miten synnytetään kumppanuus ja toimijoiden välinen luottamus, miten koordinoidaan toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä miten tehdään yhteistä päätöksentekoa ja otetaan yhteistä vastuuta tuloksista.» Sosiaalinen pääoma 9

10 Kuntalaki 1 Kuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 10

11 Kuntalaki 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. 11

12 Kuntalaki 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava» Nuorisovaltuusto» Vanhusneuvosto ja» Vammaisneuvosto 12

13 Uusi maakuntalaki 23 Säädetään yleisistä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista maakunnassa» Pykälä vastaa pääosin kuntalain 22 :ää Maakunnan on sisällytettävä palveluntuottajien kanssa tekemiinsä sopimuksiin sekä liikelaitoksen hallintosääntöön osallistumisoikeuksien toteutumista turvaavat velvoitteet» Palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta 13

14 Yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytykset sote- ja maakuntauudistuksessa Kunnilla on jatkossakin mahdollisuus huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla, tarjota järjestöille tiloja ja ohjata kuntalaisia järjestöjen toiminnan piiriin. Maakunnan ja kuntien yhteistyön selkeyttämiseksi sotejärjestämislakiin säädetään yleisempi yhteistyövelvoite. Järjestöillä ja yhteisöillä säilyy vahva rooli oman toimintansa määrittämisessä.» Kolmannen sektorin toimijat voivat olla yleishyödyllisiä toimijoita, palveluntuottajia tai niiden yhdistelmiä, kunhan palvelujen tuottaminen ja yleishyödyllinen toiminta on erotettu toisistaan. Lähde: 14

15 Järjestöjen toiminta kohtaa paikallistasolla kunnan ja maakunnan Järjestöjen kansalais- ja vapaaehtoistoiminta on lähellä kuntien ja tulevien maakuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa, hyte ja sillä on yhtymäkohtia maakunnan järjestämiin sote-palveluihin Osa järjestöistä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Järjestölähtöinen auttamistoiminta asettuu sote-hytevälimaastoon 15

16 16

17 Mitä nyt tarvitaan - ainakin Uudenlaisia yhteistyön rakenteita» Kunnissa, muodostuvissa maakunnissa ja järjestöissä Järjestöjen palvelujen tuotteistamista ja markkinointia Järjestöjen muun toiminnan merkityksen ja vaikutusten esille tuomista maakunnan sote- ja kunnan hyte-valmistelussa Järjestöjen perinteisten roolien säilyttämistä ja uudistamista. 17

18 Menestyksellinen kansalais- ja järjestötoiminta on tunnetta, intohimoa, läsnäoloa, kumppanuutta, merkityksiä ja sitoutumista. Kansalais- ja järjestötoiminta on tehty ihmisten hyvistä aikomuksista ja konkreettisista teoista. Sitä tehdään yhteisössä ihmisten kesken ja ihmisten ja yhteisöjen hyväksi. (Lähde: Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti joulukuu 2007) 18

19 Kiitos! Kiitos! 19