Osallisuuden johtaminen ja arviointi

Transkriptio

1 Osallisuuden johtaminen ja arviointi Osallisuus uudessa Etelä-Savossaseminaari , Mikkeli

2 Mitä on osallisuus? SOSIAALINEN OSALLISUUS Elämänhallinta Sitoutuminen Vastuun ottaminen Identiteetti Osallisuus omassa elämässä Toiminta ja vaikuttaminen oman elämän asioihin Turvallisuuden tunne Oikeudenmukaisuus Kiinnittyminen Osallisuus ympäröivässä yhteisössä Yhteenkuuluvuuden tunne YHTEISÖLLINEN OSALLISUUS Halu vaikuttaa Osallistuminen Osallisuus yhteiskunnassa Luottamus päättäjiin DEMOKRATIAOSALLISUUS

3 Osallisuus voi toteutua monella eri tavalla päätöksenteko -osallisuus tietoosallisuus suunnitteluosallisuus toimintaosallisuus oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen yksilö osallistuu toiminnan suunnitteluun ja kertoo mielipiteitään mahdollisuus osallistua itseä ja esimerkiksi omaa asuinaluetta koskevien päätösten tekoon ihmisen omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista erilaisiin tehtäviin omassa elinympäristössä Korhonen & Tiala 2002

4 Mihin tarpeeseen? Tavoitteita Ratkaisevia tekijöitä Hyötyjä julkinen talous ahtaalla byrokraattiset rakenteet yhteiskunnalliset ongelmat (työttömyys, syrjäytyminen yms.) asukkaiden esiin nostamat asiat puutteet palveluissa, infrassa vähäinen kiinnostus poliittiseen osallistumiseen edustuksellisen demokratian oheneminen suoran osallistumisen kehittäminen läpinäkyvyys tasa-arvo asukkaiden oikeudet asukkaiden tietoisuuden lisääminen sosiaalinen pääoma vuoropuhelu ongelmien ratkaisu palveluiden ja rakennetun ympäristön kehittäminen hyvinvointi elinvoima kiinnostus ottaa uusi menetelmä käyttöön vaatii usein asennemuutosta aito halu kuunnella asukkaiden mielipiteitä sitoutuminen osallistumisen aktivointi Vuorovaikutteisuus asukkaan todellinen mahdollisuus vaikuttaa taloudelliset resurssit säännöllisyys ja jatkuvuus palaute, seuranta prosessin jatkuva arviointi ja kehittäminen aikataulutus monipuolinen viestintä kuntalaisten oma vastuunotto kasvaa vähentää valituksia taloudelliset vaikutukset asukkaiden monipuolisen osaamisen hyödyntäminen syntyy positiivista pöhinää vaikutukset syrjäytymiseen, eriarvoisuuteen uudet toimintamallit ja ratkaisut vaikutukset elinvoimaan rahoituskanavien hyödyntäminen vaikutukset äänestysaktiivisuuteen Yhteenvetoa erilaisista esimerkeistä/ Korhonen S 2016

5 Demokratian vanha ja uusi paradigma Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Vanha paradigma Uusi paradigma Mitä lähidemokratia on? Aaro Harju & Ritva Pihlaja 2013

6 Osallisuuskuilu Poliitikkojen kiinnostus/ vaikutusmahdollisuus Kuntalaisten kiinnostus Ongelman määrittely Asioiden valmistelu Päätös Toimeenpano 6 Tietoosallisuus Suunnitteluosallisuus Päätösosallisuus Toimeenpanoosallisuus

7 Johtamisen tehtävänä on Luoda julkista arvoa (public value), joka määrittyy vuorovaikutuksessa ja muuttuu ajassa ja paikassa Ratkaisemalla aitoja ongelmia Parantamalla palveluiden vaikuttavuutta ja reiluutta Vastaamalla julkiseen tunteiden tai huolen ilmaukseen Houkuttelemalla yhteen toimijoita Tukea systeemin ja yksilöiden kestävyyttä ja kyvykkyyttä

8 Osallisuuden ja osallistumisen hyötyjä Taloudellisia hyötyjä uudistaa palvelutuotantoa ja lisää kilpailukykyä nopeuttaa reaktiokykyä asukkaiden palvelutarpeisiin parantaa tuottavuutta ja laatua vähentää valituksia päätöksistä mahdollistaa organisaatiotason innovaatioiden lisääntymistä Demokratiahyötyjä on keino palauttaa luottamusta parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä tarjoaa uusia yhteistoiminnallisia ratkaisuja yhteiskunnan ilkeisiin ongelmiin uudistaa paikallishallintoa ja tekee asukkaasta vastuullinen palvelutuottaja vahvistaa kuntaa kumppanuuskuntana (Jäppinen Tuula: Kunta ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta, Acta 230, 2011)

9 Osallisuuden hyödyistä merkittävimmät rakentuvat pitkällä aikavälillä, esimerkiksi luottamuksen vahvistuessa parhaimmillaan luottamus puolestaan mahdollistaa järkevän keskustelun ja ratkaisut myös vaikeissa tilanteissa tavoitteena ovat innovatiiviset ratkaisut, joissa kaikki osapuolet voittavat jollakin tavoin joustavaan ja avoimeen toimintaan perustuva päätöksentekokyky on tärkeä hyvän organisaation ominaisuus. 9 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

10 Osallistuminen tuottaa kyllä mitattavia hyötyjä toiveet osallisuuden suorien hyötyjen yksiselitteisestä mittaamisesta eivät yleensä toteudu lisäksi pelkkä mitattavien hyötyjen arviointi vahvistaa mekaanista johtamista ja toimintaa, joka ei sovi inhimilliseen hallintoon olisiko parempi puhua hyötyjen todentamisesta kuin mittaamisesta? osallistumisen hyötyjä voidaan pitkällä aikavälillä todentaa tilastoilla, lehdistöseurannalla ja kyselytutkimuksin jne» mutta ovatko muut hyödyt kuitenkin tärkeämpiä? 10 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

11 Osallistumisen järjestäminen Vapaaehtoista - tämä vaatii taitoa ja tahtoa Kyselyt tiedotustilaisuudet asukastilaisuudet asukasraadit palvelumuotoilu osallistuva budjetointi Aktiivinen kuntalaisten tarpeiden ymmärtäminen (asiakasymmärrys ja arvon muodostus) Pakollista - laki määrää Kaavoitus ym. lakisääteiset prosessit, vaalit Alueelliset toimielimet, nuorisovaltuustot, vanhusneuvostot, vammaisneuvostot jne. Osallistumisen nelikenttä (Syvärinen, 2015) Katja Syvärinen 2015 Tapauskohtaista Jatkuvaa

12 IAP2 Spectrum of Public Participation IAP2 Spectrum of Public Participation

13 Osallisuusparadoksi Jos strategia- ja talouspuheesta puuttuu kansalaiset ja demokratia, se vieraannuttaa päättäjät ja valmistelijat tavallisista asukkaista Osallistuminen on nähtävä vuorovaikutuksen muotona, jossa on mukana kaikki päätöksenteon tasot Huonoimmillaan erillinen osallisuusohjelma erottaa kuntalaiset muusta päätöksenteosta ja toimii näin tarkoitustaan vastaan osallisuuslokero Katja Syvärinen esityksessään USO4 projektin päätösseminaarissa

14 Osallisuus osana maakuntien suunnittelua Maakunnan osallistumisen ja vaikuttamisen strategiset tavoitteet Osallisuusohjelma tai suunnitelma Osallistumiskeinot ja menetelmät Osallistumisen rakenteet Entä palvelustrategia ja palvelulupaus, miten ne valmistellaan osallistavasti? Miten saatu tieto ristiinpölytetään suunnittelussa? 14 [pvm]

15 Osallisuuden johtamisen näkökulmasta on oleellista Se, että osallisuuden vahvistaminen ja osallistuminen on mukana strategiassa Se, että strategia on laadittu osallistaen, asukkaat mukaan ottaen Se, että strategiasta on johdettu tavoitteet ja niille mittarit, resurssit ja vastuutahot (kenelle se kuuluu?, ml. viestintä) Se, että edellä mainituista raportoidaan Se, että osallisuus toteutuu kaikilla toimialoilla Se, että toiminnan tueksi laaditaan osallisuusohjelma 15 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

16 Johtamisen tsekkilistaan kuuluu myös Tiedonkulun ja osaamisen varmistaminen organisaatiossa poikkihallinnollisesti» Kuka siitä vastaa? Monikanavaisen viestinnän kunnossa pitäminen Varmistaa osallistumisen toteutumiseen riittävä osaaminen, laaja-alainen koulutus, työaika ja määrärahat Miten onnistumisista tiedotetaan, kiitetään ja palkitaan? 16 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

17 Osallisuuden johtaminen on päämäärätietoista ja suunnitelmallista tekemistä - sitä ohjaa kompassi, ei tuuliviiri 17 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

18 Osallisuuspeli Osallisuuspelissä pelaajat pääsevät asettamaan yhteiset tavoitteet asukkaiden osallistumiselle ja sopimaan siitä, miten suunnitelmat konkretisoidaan käytännön toiminnaksi. Pelaamisen kesto 1½ tuntia 18 [pvm]

19 Kiitos mielenkiinnostanne!