Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka
Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä Vuorovaikutuksen merkitys Kasvattajan vuorovaikutukseen sitoutuminen Inka ja lapset nukkeineen
Turvallinen ympäristö lapsi hakee turvallisuuden rajoja; vuorovaikutus vanhempien kanssa, lasten tarpeet ja niihin vastaaminen turvallisuutta lisäävät tekijät fyysisiin tarpeisiin vastaaminen ruoka, vaatetus, lepo psyykkisiin tarpeisiin vastaaminen lapsen tunnetiloihin eläytyminen, tunnistaminen rajat huolenpito, hoiva turvallisuutta horjuttavat tekijät epävarmuus, ennalta arvaamattomuus aikuisen toiminnassa perustarpeiden tyydyttämättä jättäminen
Lapsen kehitykselliset tarpeet vuorovaikutuksessa (Emde 1989) Lapsi Kiintymys (attachment) Haavoittuvuus Fysiologinen säätely Tunteiden säätely ja jakaminen Oppiminen Leikki Itsekontrolli Aikuinen Kiin(nit)tyminen (bonding) Suojelu Järjestynyt struktuuri, tarpeisiin vastaaminen Empaattinen vastavuoroisuus Opettaminen Leikki Kuri
Päiväkoti kasvatusinstituutiona sosiokulttuurinen viitekehys (Vygotsky 1978) lapsi kohtaa kulttuurin sosiaalisessa kontekstissa päivähoito on heijastuma laajemmasta sosiaalisesta systeemistä institutionaalistuminen on osa modernia lapsuutta lapsuus muotoutuu kahdessa erilaisessa systeemissä perhe perhekulttuurinen kasvatustraditio päivähoito ammattikasvatuksen traditio
oppiminen ja kehittyminen oppiminen on sosiaalinen ilmiö, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yksilön psyykkinen kehitys rakentuu sosiaalisissa suhteissa yksilön sitoutuessa kollektiiviseen, sosiaalisesti organisoituun toimintaan (Vygotsky 1978)
Leikki oppimisen välineenä leikki on inhimillisen toiminnan korkeampi muoto jonka savuttamiseen liittyy aina myös sosiaalisuus leikkiessään lapsi rakentaa uusia asioita ja merkityksiä ympäristöstään luo suhteita muihin ihmisiin ratkaisee sosiaalisia pulmia, joiden kautta hänen ymmärryksensä sosiaalisista suhteista kasvaa (Vygotsky 1978)
leikki on aktiivista toimintaa lapsi toimii lähikehityksen vyöhykkeellä (ZPD) leikkiin sisältyy: symbolinen representaatio näkökulman otto varhainen lukemisen taito (literacy), kielen merkityksen ymmärtäminen kyky ymmärtää merkkejä mielikuvitus (Bodrova 2005)
Kommunikaatiosta vuorovaikutukseen kommunikaatioprosessi viestin vastaanotto sen prosessointi viestiin vastaaminen vuorovaikutus kommunikaatioprosessien ketju toistuvien yhdenmukaisuuteen pyrkivien intentioiden ja aktiviteettien vastaavuus kyky lukea intentioita ja toimia kulttuurisesti toisten kanssa
Vuorovaikutus oppimisen ytimenä integratiivinen kommunikaatio (Siegel 2004) tietoisuus omista tunteista, kehon kielestä ja muista nonverbaaleista signaaleista tietoisuus tilanteesta kyky asettua toisen tilaan ja kokemaan empatiaa vastavuoroiseen oppimiseen liittyvää lapsi oivaltaa toisen ihmisen käyttämisen oman intentionsa agenttina vastavuoroisesta intentioiden tunnistamisesta syntyy yhdessä jaettua toimintaa
Kasvattajien tapa ohjata lasta lapsilähtöinen ohjaus; aikuinen reagoi ja vastaa lapsen aloitteisiin, mutta ei ole itse aktiivinen aloitteen tekijä aikuisjohtoinen ohjaus; aikuinen ohjaa lapsen toimintaa ja suuntaa lapsen huomiota tahtomalleen taholle vuorovaikutteinen ohjaus; lasten intentioiden lukeminen leikkialoitteiden tekeminen edellisen pohjalta rohkaisu toistamaan, matkimaan vuorottelu, kysymykset, pyynnöt, kommentointi (Suhonen 2009)
Kasvattajan työhön sitoutuminen Rogersin (1983) mukaan; kasvattajan käyttäytyminen on suhteessa lapsen käyttäytymiseen kasvattaja edistää oppimista ollessaan; rehellinen ja vilpitön kunnioittava, hyväksyvä ja luotettava empaattinen sitoutuessaan työhönsä ja noudattaen siinä ed. mainittuja periaatteita kasvattaja voi motivoida ja edistää lapsen oppimisprosessia
sitoutumiseen liittyvät tekijät: sensitiivisyys myönteinen äänensävy myönteiset eleet ja katsekontakti lämmin, osoittaa kiintymystä kunnioittaa ja arvostaa lasta rohkaisee ja kehuu tunnistaa lapsen tarpeita ja huolen aiheita kuuntelee ja vastaa lapselle rohkaisee lasta luottavaisuuteen
sitoutumiseen liittyvät tekijät: aktivointi energinen ja elävä virittää tarkoituksenmukaisesti sovittaa yhteen lasten kiinnostukset ja havainnot motivoi lasta stimuloi keskustelua, vuoropuhelua, aktiivisuutta ja ajattelua jakaa ja laajentaa lapsen toimintaa voi olla myös nonverbaalista
sitoutumiseen liittyvät tekijät: autonomia sallii lapsen valita ja tukee valintoja tuottaa tilaisuuksia kokeiluille rohkaisee lapsen aloitteellisuutta ja vastuullisuutta rohkaisee lasta neuvottelemaan konflikteista ja säännöistä
kasvattajien tiimi käytännön toimintoja ( Strain and Joseph 2004); tiimillä yhteinen toimintakulttuuri työajan käyttö tarkoituksenmukaista säännölliset kokoontumiset ja konsultaatio jatkuva tiedon kerääminen lapsista, tiedon hyödyntäminen opetuksessa suunnitelmien laadintaan osallistuvat koko tiimi vanhempien kanssa dokumentointi arvioinnin pohjana tarkoituksenmukainen arviointitapa