Asemakaava 503 Taidetehtaan rantakorttelit Maisemaselvityksen yhteenveto Maisemaselvityksen yhteenvedon tarkoitus Tämän selvityksen tarkoituksena on avata asemakaavan maisemavaikutusten arviointia, joka on tehty kaavatyön yhteydessä. Länsirannan asemakaavojen pohjaksi laaditusta maisemaselvityksestä tuodaan esiin Taidetehtaan rantaa koskeva osa. Kaavatyössä on kaupunkimallin avulla tarkasteltu korttelin suhdetta muuhun Länsirannalle suunnitteilla oleviin ja jo olemassa oleviin kortteleihin. Tästä tarkastelusta tuodaan esiin kuvia, jotka havainnollistavat uusien korttelien asemaa Länsirannalla. Tämän tarkoituksena on selventää ja havainnollistaa niitä vastineita ja kaavaratkaisun tarkennuksia, jotka on tehty maisemaa koskevien mielipiteiden ja muistutuksien johdosta. Maisemaselvityksen tarkennus nähtiin Porvoon kaupunkisuunnittelussa tarpeelliseksi, koska huoli kulttuurimaisemasta on korostunut julkisessa keskustelussa kaavatyön edetessä. Julkisessa mediassa esitettyä kritiikkiä on esitetty myös kaavaluonnoksesta saaduissa mielipiteissä. Kritiikkiä saa hypermarketin sijoittaminen jokirantaan ja rakennusmassan suuri koko. Myös suuren marketin julkisivujen vaikutuksesta herkkään jokilaakson kulttuurimaisemaan ollaan huolestuneita. Tässä selvityksessä tarkastellaan asemakaavamuutoksen 503,Länsiranta, Taidetehtaan rantakorttelit, kaavaehdotukseen merkittyjen rakennusmassojen ja hypermarketin sallivaa käyttötarkoitusmerkinnän vaikutusta Porvoonjokilaakson kulttuurimaisemaan keskusta-alueella ja jokirannan maisemaan. Rakennusmassan vaikutuksia kulttuurimaisemaan peilataan alkuvaiheen selvityksessä esitettyihin jokilaakson maiseman arvoihin ja jokirannan vapaa-ajan maisematilaan sekä muuttuvan kulttuurimaiseman ajallisiin kerroksiin. Näistä asioista on esitetty mielipiteitä jo kaavan luonnosvaiheessa ja niistä käyty julkista keskustelua paikallislehdissä. Kaupunkisuunnittelussa on niiden pohjalta muokattu kaavaratkaisua ja rakennustapaohjeita. Niihin on otettu kantaa kuulemisen yhteenvedossa ja asemakaavaselostuksessa. Maisemaselvityksen tarkennus on laadittu Porvoon kaupunkisuunnitteluosastolla osana kaavaprosessia. Sen on laatinut maisema-arkkitehti, kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh. Maisemaselvityksen yhteenvedon lähtökohta Porvoon keskustassa jokilaakson kulttuurimaisema muuttuu, kun Taidetehtaan rantakorttelit rakentuvat. Neljä- ja viisikerroksiset rakennusmassat korttelirakenteen reunassa muodostavat pitkä katufasadin ja taustan herkkään jokimaisemaan. Ne muodostavat osan empire-kaupunginosan julkisivurivin vastaparista. Suunnittelualueen hahmo ja toiminta muuttuvat, kun käyttötarkoitus muuttuu nykyisestä metsittyvästä joutomaasta asemakaavan KMA-kortteliksi (Liike- ja asuinrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäistavarakaupan suuryksikön) ja asuinkerrostalojen kortteliksi. Muutosta on havainnollistettu asemakaavatyön aikana esittelytilanteissa ja kaava-asiakirjoissa valokuvasovitteilla, kaupunkimallilla ja julkisivuhahmotel- 1
milla. Hypermarketin ja pysäköintikerroksen maisemallisia vaikutuksia voidaan myös lieventää. Asemakaavassa niiden vaikutukset on minimoitu sijoittamalla kaupan tilat hotelli- ja asuintilojen alapuolelle ja osittain asuntorakentamisen taakse. Rannan puistovyöhykkeen rakentuessa istutettava puusto tulee peittämään rannalle näkyvää julkisivuriviä. Maiseman muutoksen arvioinnissa ja yhteenvedossa käytetty aineisto Porvoonjokilaakson kulttuurimaiseman historiaa esittävä aineisto Maiseman historiaa koskevaa aineistoa ja vanhoja valokuvia on ollut käytössä kaavatyön aloitusvaiheessa paljon. Asemakaavan laatimista varten koottiin tietoja historian kirjoista ja laadittiin selvitys alueen rakennuksista ja maisemasta. Inventoinneissa on selostettu alueen maankäytön vaiheita ja kuvattu maisema ajallista kerroksellisuutta. Tätä yhteenvetoa varten on nostettu kaavatyön pohjana olleesta aineistosta esiin vanha kartta 1800-luvun lopusta ja valokuva Näsin kiveltä vuodelta 1898. Porvoonjokilaakson kulttuurimaiseman nykyisiä maisematekijöitä esittävä aineisto Maiseman perustekijöitä koskevaa aineistoa on paljon, sillä Porvoonjokilaaksosta ja Porvoon keskustan jokirannoista on aikaisemmin laadittu useita maisemaselvityksiä. Niistä tuorein on laadittu koko Länsirannan asemakaavoituksen pohjaksi vuonna 2011. Siinä on tunnistettu jokirannan maiseman vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Kartalla esitettiin Jokilaakson maisematilat, rakennetut ja metsäiset maisematilan rajat, jalankulkijan reitit ja näkymäpaikat, joissa kaupunkimaiseman voi ottaa haltuunsa. Vastarannan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita alueita esitettiin yhdellä kartalla ja toisella alueen nykytila. Tätä yhteenvetoa varten on Näsin kiveltä otettu uusi valokuva nykytilanteesta, koska Länsirannan maisema näkyy puuston poistamisen jälkeen paremmin. Jokirannan nykyistä maisemaa kuvaava aineisto Jokirannan maisematilaa ja sitä rajaavia julkisivurivejä on kuvattu maisemaselvityksessä, joka tehtiin Länsirannan asemakaavojen pohjaksi vuonna 2011 ja Empirekaupungin rannan asemakaavatyössä vuosina 2010-2012. Niissä on valokuvin näytetty eri aikoina rakennettuja julkisivuja ja kerrottu rakentamisen vaiheista. Länsirannalla alkaa rakennusten rivi Näsin kartanosta ja päättyy nykyiseen Taidetehtaaseen. Siinä välissä on tiiviin ja matalan asuinalueen puurakennukset, August Eklöfin puisto sekä rakentamattomia kortteleita. Taidetehtaalta etelään jatkuu rakentamaton korttelialue, joka metsittyy teollisuuden poistuttua alueelta. Näitä maisemia on esitetty valokuvin Länsirannan asemakaavoituksen lähtötilanteen tarkasteluissa. 2
Länsirannan tulevaisuutta ja suunniteltuja rakennuksia kuvaava aineisto Kaavoituksen tueksi ja vaihtoehtojen vertailua varten laadittiin Länsirannasta kaupunkimalli vuonna 2016. Sen maastomalli ja olemassa olleiden rakennusten muoto pohjautuvat laserkeilausaineistoon vuodelta 2014. Toteutusvaiheessa olevien korttelien hahmo perustuu suunnittelijoilta saatuihin rakennusmallein. Nyt suunnitteluvaiheessa olevat Aleksinpolun kerrostalot ja rakenteilla oleva Tolkkistentien varren korkea opiskelijatalo perustuvat asemakaavassa merkittyihin rakennusaloihin, sallittuihin kerroslukuihon ja keskimääräisiin kerroskorkeuksiin. Kaupunkimalli ei esitä Julkisivuarkkitehtuuria eikä pysäköintitilan tai kaupan näyttäytymistä ja ilmettä julkisivuissa. Se esittää rakennusten hahmon eli massan. Kaupunkimallissa voidaan muokata suunniteltuja rakennusmassoja ja niitä voidaan katsella eri näkökulmista. Kaupunkimalli esittää suunnitellut rakennusmassat suhteessa olemassa oleviin rakennusmassoihin ja todellisen kaltaiseen maastoon. Kaupunkimallista saadaan tulostettua havainnollistavia kuvia Länsirannalle suunnitelluista kortteleista. Näitä kuvia on käytetty kaavaehdotuksen havainnollistamiseen monissa yleisötilaisuuksissa ja kaavaselostuksessa. Kaupunkimallista tulostetuista kuvista saatiin jonkin verran palautetta. Toisaalta ne auttoivat hahmottamaan Länsirannalle syntyvää korttelirakennetta ja rakennusmassoja. Toisaalta niistä ei saanut selvää kuvaa alueella ja rannalla kävelevän ihmisen näkökulmasta. Porvoon museon muistutuksen johdosta on tätä tarkentavaa selvitystä varten tulostettu mallista kuvat kävelijän katselukulmasta Aleksanterinkadun sillalta ja vastarannalta. Aiemmin on mallista tulostettu kuvia kävelijän katselukulmasta muutamista kohdista rannalta. Näiden kuvien uskottavuutta epäiltiin julkisessa keskustelussa. Taidetehtaan naapurikortteleista, jotka ovat suunnitteilla, on Taidetehtaan rantakorttelin asemakaavatyön edetessä ollut käytettävissä julkisivukaavioita. Niitä on laadittu rakennuslupakuvia ja kilpailuehdotuksia varten. Ne ovat tarkentuneet Aleksanterinkadun ja kaaren varren rakennusten suunnittelun edetessä. Myös Taidetehtaan rantakorttelin suunnittelija esitti vaihtoehtoja ja tarkensi korttelin julkisivukaavioita asemakaavoituksen edetessä. Kaavoitusvaiheen julkisivuhahmotelmista ja julkisivukaavioista on todettava, että ne ovat vasta hahmotelmia ja ideoita. Niiden pohjana ei vielä ole tarkkaa rakennussuunnittelua. Siten ne eivät kuvaa paikalle todella rakentuvia julkisivuja, eikä toteutuvaa julkisivuarkkitehtuuria voi arvioida niiden perusteella. Asemakaava asettaa rakentamiselle reunaehdot ja ohjaa rakentamistapaa. Julkisivuarkkitehtuuri suunnitellaan näiden ehtojen ja ohjeiden mukaan. Asemakaavaehdotuksen perusteella voidaan arvioida rakennuksen maisemavaikutuksia vain sen hahmon, korkeuden ja rakentamistavalle asetettujen reunaehtojen suhteen. Myöskään rakennustapaohjeiden perusteella ei voi arvioida tulevaisuudessa toteutuvaa julkisivujen arkkitehtuuria. Tätä maisemaselvityksen yhteenvetoa varten on kaupunkimallista tulostettu projektiokuva, joka esittää Länsirannan Näsin kartanolta Kokonniemen rantametsiin. Tämä kuva ei ole kovin informatiivinen Taidetehtaan rantakorttelien suhteen, mutta sillä on mielenkiintoa kansalaiskeskustelussa. On huomattava, 3
että projektiokuvassa ei ole perspektiiviä. Siinä näyttäytyvät takana sijaitsevat rakennukset yhtä suurina kuin edessä olevat niin kuin naivistisissa kaupunkipiiroksissa tai turistikartoissa. Projektiokuva rinnastaa olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusmassojen koon koko Länsirannan alueella. Maisemaselvityksen ja maisema-vaikutusten arvioinnin menetelmät Kaupunkirakentamisen maisemaa muuttavien vaikutusten arviointeja on viimeaikoina laadittu Suomessa muutamissa kaupungeissa. Vielä ei ole muodostunut vakiintunutta käytäntöä maisemaan tulevaa muutosta koskevista selvityksistä eikä arvioinnista. Yleensä asemakaavoituksen maisemavaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa ympäristöministeriön vuonna 2000 laatiman oppaan mukaan. Sen ohjeessa asemakaavaehdotuksen vaikutuksia arvioidaan suhteessa rakennettuun ympäristöön ja luonnon ympäristöön. Valtakunnallisesti merkittäviin maisemiin rakennettaessa on muutamissa kaupungeissa laadittu erillinen maisemavaikutusten arviointi. Niissä uusien kortteleiden vaikutuksia on arvioitu suhteessa maisemarakenteeseen, maisemakuvaan, kulttuuriympäristöön, viheralueisiin ja reitteihin. Taidetehtaan rantakorttelin vaikutusta Porvoonjoen läntisen rantamaisemaan on arvioitu ministeriön oppaan mukaan. Kaavaselostuksessa on arvioitu kaavan vaikutuksia suhteessa luonnonympäristöön, rakennettuun ympäristöön, viherympäristön toteutumiseen ja kansalliseen kaupunkipuistoon. Vaikutusten arviointi on kaavaselostuksessa sivuilla 15-20. Rakennustapaohjeissa on määritelty julkisivujen rakennusmateriaalit ja periaatteet suuren rakennuksen julkisivujen jakamisesta osiin, jotta se sopisi arvokkaaseen jokimaisemaan. Kaupan maisemavaikutusten lieventämiskeinona on määräys, että ikkunateippauksia, suuria valomainoksia tai torneja ei sallita. Tässä maisemaselvityksen yhteenvedossa avataan Länsirannan taidetehtaan rantakorttelin rakennusmassaa ja hypermarketin sallivan käyttötarkoitusmerkinnän suhdetta kulttuurimaiseman ajallisiin kerroksiin ja jokirannan maisemakuvaan. Menetelmänä on maisemavalokuvien ja mallin avulla tuotetun tulevaisuudenkuvien analysointi ja vertailu. Kuvat on koottu Taidetehtaan rannan asemakaavan valmisteluaineistosta. Tulevaa vaihetta esittävät kuvat on tuotettu kaavatyössä valmistellusta kaupunkimallista siten, että katselukulma on tutuilta maiseman katselupaikoilta. Kaupunkimallista on tuotettu myös Länsirannan rakennusten ja Kokonniemen maaston projektiokuva. Ajalliset kerrokset Länsirannan kulttuurimaisemassa Taidetehtaan rantakorttelin kaavaehdotuksen rakennusmassan ja hypermarketin aiheuttamaa muutosta kulttuurimaisemaan on syytä tarkastella kulttuurivaiheiden näkökulmasta. Maisemakuvassa eri kulttuurivaiheista säilyneet piirteet kertovat alueen kulttuurihistorian ajallisista kerroksista. Nämä historiasta kertovat piirteet ovat rakennuksia, reittejä, maisematiloja tai kasvillisuudesta koostuvia niittyjä, metsiä ja vanhoja puita. Ne muodostavat maiseman muistin. Asemakaavatyön pohjaksi tehdyssä maisemaselvityksessä tunnistettiin Länsirannan vahvuuksiksi historia ja siitä kertovat piirteet kuten Empire-Porvoo ja sen rantabulevardi, arvostus ja tunnettuus, palvelut ja monipuolisuus. Arvotekijöitä ovat myös joki ja näkymät. Lähellä on valtakunnallisesti arvokkaita alueita. Kansallinen kaupunkipuisto takaa, että ranta on varattu 4
virkistyskäyttöön. Tämän rannan arvot kansallisen kaupunkipuiston kokonaisuudessa ovat sosiaalisia ja liittyvät kaikille avoimeen, vapaaseen rantaan. Porvoon keskusta sijaitsee Porvoonjokilaakson viimeisessä maisematilassa, jossa joki laskee mereen. Maisematilan rajaavat harjujakson havumetsät, Näsinmäen ja Kokonniemen metsät. Se on hyvin vanhaa kulttuurimaisemaa, joka on jatkuvasti muuttunut kaupungin kasvun ja kehityksen vuoksi. Tässä jokilaakson osassa on säilynyt piirteitä neljältä vuosisadalta. Ne kertovat viidestä erilaisesta maankäytön vaiheesta. Länsirannan laakso oli aluksi laakso maatalouskäytössä niittyinä, laitumina ja peltoina. Toinen vaihe kulttuurimaisemassa alkoi, kun1800-luvun lopussa ranta-alueelle tuli varastoja ja satamatoimintaa. 1900-luvun alusta 1960-luvulle Länsiranta oli suureksi osaksi teollisuusaluetta. Kolmannessa vaiheessa Länsirannalle rakennettiin asuinaluetta. Asuinkortteleita nousi ensin entisille pelloille, sitten vähitellen entisille teollisuusalueille. Neljäs vaihe on välivaihe rakentamisessa. Se alkoi, kun teollisuuslaitokset purettiin ja maaperää puhdistettiin teollisuuden jäljistä. Teollisuustonteista tuli joutomaita, jotka metsittyvät ja soistuvat luontaisesti. Viidentenä vaiheena voidaan pitää jälleenrakentamista monikäyttöisillä rakennuksilla keskustatoimintojen alueeksi. Rantavyöhykkeellä keskustatoiminnot merkitsevät jokirannan rakentamista julkiseksi olohuoneeksi, jossa on maisemaan sopivia puistoja, aukeita tiloja ja vähän virkistystä ja vapaa-aikaa palvelevia rakennuksia. Taidetehtaan rantakortteli nykyisessä asussaan edustaa neljättä maankäytön vaihetta, teollisuuden jälkeistä joutomaata. Korttelia koskeva asemakaavaehdotus edustaa viidettä vaihetta, jossa alue kehittyy yleiskaavan mukaisesti osaksi kaupungin keskusta-aluetta. Länsirannalle on keskustatoimintojen alueelle Tolkkistentien, Aleksanterinkadun ja Läntisen Mannerheiminväylän väliin on tähän mennessä rakentunut ja rakentumassa lähes yksinomaan asuinrakennuksia. Muita keskustatoimintoja edustavat vain Lidlin päivittäistavarakauppa ja yksi kivijalassa toimiva liike. Keskustatoimintojen akseli on muodostunut Taidetehtaan viereen ja Aleksanterinkaaren eteläpuolelle, missä ovat uudet oppilaitokset ja kaupat. Maiseman historian ja kulttuurivaiheiden näkökulmasta on syytä kysyä: Miten kauppa ja Taidetehtaan rantakorttelin uudet isot rakennukset tulevat näkymään jokilaakson maisemassa? Erottuuko uusi monikäyttöinen rakennus riittävästi vai liikaa suhteessa asuinrakennuksiin, Taidetehtaaseen ja kouluihin keskustatoimintojen alueella? Asemakaavatyön yhteydessä on tutkittu varsinkin jokirantaan rajoittuvien alueiden rakentamista kokonaisuutena niin, että ne toisaalta muodostavat tulevan kaupungin keskusta-alueen osan julkisivun ja toisaalta sopeutuvat maisemakokonaisuuteen. Taidetehtaan rantakorttelin maisemavaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa. Tässä avataan tarkemmin kuvien avulla Taidetehtaan rantakorttelin ja muiden Länsirannan uusien kortteleiden suhdetta toisiinsa. Laakson maisematilaa tarkastellaan kaupunkilaisen katselukulmasta vertaamalla Näsin kiveltä otettuja valokuvia kaupunkimalliin. Näsin kiveltä on kaupungin keskustan kasvua seurattu vuosisatojen ajan. Valokuvista on Porvoon museon kokoelmissa hieno ajallinen sarja1890-luvulta lähtien. Tähän selvitykseen on nostettu alkuvaiheen maisemaselvityksestä esiin senaatinkartta vuodelta 1873 ja valokuva vuodelta 1898. Kartta esittää alkuvaihetta Länsirannan hitaassa muutoksessa sen kehittyessä kaupungin keskusta-alueeksi. Vanhaan valokuvaan verrataan vuonna 2016 otettua valokuvaa nykytilanteesta ja kaupunkimallista. 5
Kuva 1. Kartta Porvoon keskustasta ja Länsirannasta on vuodelta 1873. Se kuvaa Länsirannan agraarivaiheessa ja Itärannan empirekaupunginosan rakentumisvaiheessa. Kartan laatimisaikana Länsiranta oli vielä kokonaan Näsin kartanon maatalousmaata, niittyjä ja peltoja. Itärannalla oli ollut vuosisatojen ajan kaupunkilaisten puutarhoja, viljelmiä ja laitumia ennen kuin kaupungin ruutuasemakaava hyväksyttiin vuonna 1840. Kartta näyttää, että itarannalle oli kolmessa vuosikymmenessä rakentunut julkinen satamarata ja kymmeniä asuintontteja. Kartan laatimisen jälkeen tuli Länsirannalle tuli 1880-luvulla puutavaran varastoja ja sen jälkeen teollisuutta. Maisemavalokuvien ja tulevaisuudenkuvan vertailu Kuva 2.Natalia Linsenin valokuva Näsin kiveltä on vuodelta 1898. Itärannalla näkyy 1800-luvulla rakennettu empirekaupunginosa. Sen rannassa on selkeärajainen julkinen promenadi, kalatori, satamatoimintoja ja matkustajasatama. Julkisen tilan päätteenä on Levinin huvila ja puutarha vanhoine lehmuksineen. Länsirannalla näkyy rantamakasiineja ja 1880-luvulla tulleet sahatavaravarastot sekä Näsin kartanon rantaniittyjä ja viljelyksiä. Kokonniemen ja Joonaanmäen metsät rajaavat jokilaakson maisematilan. 6
Kuva 3. Valokuva Näsin kiveltä vuodelta 2016. Itärannalla näkyy Empirekaupungin julkisivurivi, jossa on säilynyt selkeä rajaus, useita alkuperäisiä rakennuksia, julkinen rantapromenadi ja tilan pääte. Länsirannalla näkyy tiiviin ja matalan modernin puukaupungin kattomaisema. Sen takana on Taidetehtaan alue ja rannassa näkyy Wileniuksen telakka. Niiden ympärillä on metsittyviä joutomaita. Kokonniemen ja Joonaanmäen metsät rajaavat jokilaakson maisematilan. Kuva 4. Valokuvasovite, jossa vuoden 2016 valokuvaan on sovitettu kaupunkimallista kuvaote Länsirannalle suunnitelluista kortteleista. Itärannalla säilyy Empirekaupungin julkisivurivi ja julkinen tila. Länsirannalla näkyy tiiviin ja matalan modernin puukaupungin kattomaiseman takana uudet kerrostalot valkoisina massoina. Taidetehtaan rantakorttelin hotelli-market- asuntorakennus erottuu mustana ja valkoisena. Rannassa näkyy Wileniuksen telakka. Kuvien vertailu osoittaa, että Länsirannalla on näkyvissä piirteitä sen kaikista kulttuurivaiheista. Näsin kartanon vanhoista pelloista on säilynyt pieni osa avoimina niittyinä Kokon ulkoilumetsän liepeellä. Ne edustavat maisemassa vanhinta kulttuurivaihetta avoimina vihreinä niittyinä. Toiminnallisesti ne liittyvät jossain määrin keskustatoimintojen puistovyöhykkeeseen, eli uusimpaan vaiheeseen. Wileniuksen telakka rannassa edustaa alueen teollista vaihetta. Asuntorakentamisen vaihetta edustavat tiivis ja matala puutaloalue sekä pitkät kerrostalot, jotka rakennetaan Aleksanterinkadun vierelle. Taidetehtaalla rakentaminen edustaa maisemakehityksessä viidettä vaihetta, keskustarakentamista. Kaupunkinäkymässä merkittävimmät ja arvokkaimmat historialliset piirteet ovat joki ja Empirekaupunginosan julkinen satamaranta ja vanhat rakennukset. Kokonniemen ja Joonaanmäen metsät rajaavat yhä jokilaakson maisematilan. 7
Taidetehtaan rantakorttelin suhde jokirannan maisemakuvaan Toinen näkökulma Taidetehtaan rantakorttelin rakennusmassan ja käyttötarkoituksen maisemavaikutusten tarkastelussa liittyy Porvoonjoen kaupunkirantojen erilaisiin maisemallisiin arvoihin. Osa näistä arvoista määrittää porvoolaisuutta, asukkaiden kokemaa aitoa ja arvokasta paikallisuutta. Käytännössä vahvat maisemalliset arvot tarkoittavat sekä kollektiivista, että henkilökohtaista kiinnittymistä tuttuun, kauniiseen ja arvokkaaksi koettuun kaupunkimiljööseen. Osa ympäristön maisemallisista arvoista liittyy yhteiseen kulttuurimaisemaan, osa sosiaaliseen elävään kaupunkikulttuuriin ja osa henkilökohtaisesti koettuun maisemaan. Taidetehtaan rantakorttelin rakennukset tulevat määrittämään porvoolaisten yhteistä ja koettua kulttuurimaisemaa, sillä se rajaa rannan virkistyksen ja vapaa-ajan tilaa ja muodostaa sille julkisivun. Porvoon keskustan katukuvassa on kaupunkitilan kokemuksen kannalta neljä merkittävää päivittäistavaraa myyvää kaupunkimarkettia. Ne ovat K-Citymarket, Näsin S-market, K-market Marski ja Näsin Lidl. Niillä on yhtenäistä katujulkisivujen pituutta 70m, 100m, 60m ja 17m. Ne kaikki ovat joko umpinaisia tai umpinaiseksi teipattu. Näin ollen porvoolainen kokemus markettien katujulkisivuista on pääsääntöisesti kehno. Julkisessa keskustelussa ja muistutuksissa esitetty huoli jokirannan maisemakuvasta on aiheellinen. Taidetehtaan rannan kortteli muodostaa jokirantaan pitkän julkisivun. Sille tulee pitkä julkisivu myös Taidetehtaan kauppakujalle, joka on tärkeä jalankulkureitti. Suuri osa porvoolaisista kohtaa Taidetehtaan korttelin usein läpikulkumatkalla töihin, opintoihin tai ostoksille. Lisäksi moni porvoolainen on itse nähnyt ja kokenut useita vaiheita tämän paikan maiseman kehityksestä ja muutoksista. Uudet rakennusmassat muodostavat rantamaisemaan taustaa ja julkisivut tulevat vaikuttamaan paikan henkeen. Alkuvaiheen maisemaselvityksessä on tunnistettu Jokirannassa vahvuuksia ja uhkatekijöitä. Vahvuuksia ovat joki, näkymät, rantojen virkistyskäyttö, empire-porvoo ja rantapromenadi. Suurimmaksi uhkatekijäksi Taidetehtaan lähellä on tunnistettu suuren alueen kertarakentaminen, jossa rakentamisen estetiikka ja laatu vaikuttavat ympäristöön laajalla alueella. Rannan vapaa-alueita uhkaavat hoidon laiminlyönti ja epäonnistuminen uusissa suunnitteluratkaisuissa. Jokirannan maisemakuvan näkökulmasta on syytä kysyä: Miten kauppa ja Taidetehtaan rantakorttelin uudet isot rakennukset tulevat rajaamaan jokirannan vapaa-ajan maisematilaa? Erottuuko uusi monikäyttöinen rakennus riittävästi vai liikaa suhteessa rannan asuinrakennuksiin ja Taidetehtaaseen? 8
Asemakaavavaiheessa voidaan kaavan ja kaavamääräysten perusteella tarkastella rakennusmassoja ja julkisivujen korkeutta voidaan verrata ympäristöön. Kaavaselostuksessa on todettu, että rakennusmassa sopii laakson maisematilaan ja muodostamaan reunan jokirannan vapaalle tilalle Wileniuksen telakan ja Taidetehtaan välissä. Ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa on kaupunkimallista kuva, joka esittää rantamaisemaan tulevia kortteleita kevyenliikenteen sillalta nähtynä. Tässä on esitetty kuva niin, että siinä näkyy myös Empirekaupungin rantaa. Näin rakennusmassat joen molemmilla puolilla rinnastuvat jokirannan vapaaseen tilaan. Kuva 5. Kaupunkimallista tuotettu kuvassa on hyvin laaja kulma. Se esittää näkymän Aleksanterin kadun sillalta. Olemassa olevat rakennukset näkyvät valkoisina: itärannalla Levinin huvila, Länsirannalla Wileniuksen telakka, taidetehdas ja elokuvateatterin pääty. Taidetehtaan rantakortteli ja Aleksanterin kadun päätteeseen vuonna 2017 valmistuvat kerrostalot on esitetty julkisivukaavioiden mukaisina. Maastomallilla tuotetussa perspektiivikuvassa näkyy joen oikea leveys ja maan oikea muoto suhteessa rakennusten korkeuksiin. Kokon korkean mäen päälle on vaalealla vihreällä piirretty puustoa, jonka korkeus on 20 metriä. Taidetehtaan rantakorttelin maisemallista vaikutusta jokijulkisivujen rivissä vähentää se, että kortteli on kauempana rannasta kuin Aleksanterinkadun sillan pohjoispuoleiset korttelit. Hotelliosasta on kuitenkin viisikerroksisena muita rannan rakennuksia korkeampi. Se on suunnilleen yhtä korkea kuin vierelle jo rakentuneet asuinkerrostalot. Koko jokirannan maisemakuvan muutosta on ajateltu kaavatyön edetessä. Tässä maisemaselvityksen yhteenvedossa esitetään yleisen mielenkiinnon vuoksi kooste länsirannalle muodostuvasta julkisivurivistä projektiokuvana. Julkisivujen noin 1000 metriä pitkässä sarjassa läntisellä jokirannalla edustaa 1800-lukua Näsin kartano. Teollista vaihetta 1900-luvun alkupuolelta edustavat Taidetehtaan vanha osa sekä Wileniuksen telakan kaksi venevajaa. Asuntorakentamisen alkuvaihetta Länsirannalla edustavat 1970-luvun korkeat pitkät kerrostalot. 2000-luvun alun asuntorakentamista edustavat rantavyöhykkeen tiiviit ja matalat puurakennusten korttelit sekä kauempana rannasta viisikerroksiset puuverhoillut pistetalot. Suunnitteilla ja rakenteilla ovat Aleksanterinkadun varren kolmi- ja nelikerroksiset pitkät asuinkerrostalot. Taidetehtaan rantakortteli tulee edustamaan keskustatoimintojen rakentamista. Kuva 6. Projektiokuvassa näkyy maaston muoto, mutta ei taustametsää. Projektiokuvassa ovat Länsirannan olemassa olevat rakennusmassat esitetty vaaleina kappaleina. Suunnitelluille rakennuksille on piirretty julkisivuihin ikkunoita, jotta ne erottuvat kuvassa. Projektiokuva auttaa mieltämään rakentamisen mittakaavaa laakson maisematilassa ja vertaamaan rantakorttelien korkeutta taustan rakennusten korkeuteen. 9
Jokirannan vapaan tilan taustaksi on rakentumassa noin kilometrin pituinen julkisivujen rivi. Kaavaehdotuksen Taidetehtaan rantakorttelin julkisivut muodostavat siitä 140 metriä. Se on rannan julkisivurivissä korkein, sillä se on pääosaltaan nelikerroksinen. Hotelliosan julkisivu on viisi kerroksinen mutta pieni osa korttelissa, kooltaan noin 30x25 metriä. Sen korkeus saa olla enintään 21,8 m meren pinnasta. Katutasosta se voi olla noin 20 metriä korkea. Rantajulkisivun muut osat ovat enintään nelikerroksisia ja niiden korkeus saa olla enintään 18,3 m merenpinnasta. Ne ovat siten suunnilleen yhtä korkeita kuin nelikerroksinen asunkerrostalo, joka rakentuu Aleksanterin kadun toiselle puolelle. Sen suunniteltu korkeus on noin 17 m kadun pinnasta. Taidetehtaan Elokuvateatterin päätyjulkisivun korkeus 13,5 m. Lähemmäs rantaa Aleksanterinkadun pohjoispuolelle rakentuvien kolmekerroksisten asuinrakennusten enimmäiskorkeus on asemakaavan mukaan 16,5, merenpinnasta. Maisemavaikutusten yhteenveto Valokuvien ja valokuvasovitteiden vertailussa näyttää siltä, että Länsirannalle suunniteltujen asuinkorttelien ja Taidetehtaan rantakorttelin rakennusmassat sopeutuvat jokilaakson maisematilaan. Uudempi asuinrakentaminen on rannassa Aleksanterinkadun varressa kolmekerroksista ja yhden kerroksen korkeampaa kuin 2000-luvun alussa rakennettu tiivis ja matala puukaupunkialue. Mitä kauempana rannasta asuinrakentaminen on, sitä suuremmaksi kerrosvut nousevat ja vähitellen ne lähestyvät 1970-luvun kerrostalojen kerroslukuja. Taidetehtaan rantakorttelin rakennukset ovat kerroksen korkeampia kuin uudet asuinrakennukset rannassa. Hotelli on vielä kerroksen korkeampi, eli yhtä korkea kuin uudet toteutuneet pistetalot Aleksanterinkaaren varrella. Laakson mittakaavassa Taidetehtaan rantakorttelin monikäyttöinen rakennusmassa ei nouse huomattavan korkeaksi. Korkein osa on hotellia. Sen voidaan katsoa edustavan kaupunkia vierailijoiden silmissä, joten se tavallaan saa näkyä vähän korkeampana kuin viereiset asuinrakennukset. Näsinkiven näköalapaikan ja kevyenliikenteen sillan etäisyydeltä ei voi hahmottaa arkkitehtuurin yksityiskohtia, mutta rakennusten väritys erottuu. Taidetehtaan rantakortteli ei peitä näkymässä historiallisesti merkittäviä maisematekijöitä. Laakson maisematilaa kehystävien metsien linja säilyy ehjänä. Jokirannan vapaan tilan taustaan rakentuu noin kilometrin pituinen julkisivujen rivi. Kaavaehdotuksen Taidetehtaan rantakorttelin julkisivut muodostavat siihen muutamaan osaan jaetun julkisivun. Se tulee olemaan rantajulkisivujen rivissä korkein osa. Taustavaikutelman muodostumisessa on otettava huomioon, että se selvästi muita kauempana rannasta. Vastarannalla sen parina ovat kolmikerroksiset betonielementtitalot. Julkisivurivin korkein huippuna on viisikerroksinen hotelliosa, jonka sopiikin korostua julkisivujen rivissä poikkeavan käyttötarkoituksen vuoksi. Tätä taustaa vastaan voidaan todeta, että uusi rakennusmassa sopeutuu kokonsa puolesta julkisivujen riviin ja, että sen koko ja asema asettavat arkkitehtuurille suuret vaatimukset. Vanha Taidetehtaan rakennus ja Wileniuksen telakka säilyvät esillä julkisivurivissä. Kortteliin toteutuvien rakennusten arkkitehtuuria ja kaupan näyttäytymistä julkisivussa ei voida tässä vaiheessa arvioida. Kaavan määräysten ja rakennustapaohjeiden voi katsoa ohjaavan julkisivuarkkitehtuuria niin, että julkisivun koko ja jaotus sopeutuvat jokirannan julkisivuriviin. Julkisivu tulee myös esittämään rakennuksen keskustatoiminnoille ominaista monikäyttöisyyttä. Uudisrakennusten maisemavaikutuksia voidaan lieventää ja jokirannan vapaata tilaa rajata kuten Empirekaupungin rannassa istuttamalla katuvarteen uudisrakennuksen eteen kaksinkertainen puurivi. 10