ASEMAKAAVAN SELOSTUS

19.9.2013 (Täydennetty 12.2.2014) 1(20) Diaarinumero 899/2012 Toimielinkäsittely Kaup.valt 3.3.2014 Kaavanumero 08036 KASPERI 8. kaupunginosa, Kasperi, kortteli nro 13 (osa) sekä katualueen osa. ASEMAKAAVAN SELOSTUS Asemakaavan, joka koskee 10. päivänä joulukuuta 2013 päivättyä Seinäjoen kaavoitusyksikön laatimaa asemakaavakarttaa, kaavanumero 08036. Kuva. Asemakaava. Vireilletulo Asemakaavan muutoksen on käynnistänyt Seinäjoen kaupunki. Tekninen lautakunta teki suunnittelualuetta koskevan kaavoituspäätöksen 7.11.2012. Laatija Seinäjoen kaupunki kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluyksikkö Kirkkokatu 6 puh. 06-4162111 PL 215, 60101 Seinäjoki Faksi 06-4162506

2(20) SISÄLTÖ: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.2 Suunnittelutyön aikana tehdyt selvitykset ja tarkastelut ja niistä johdetut tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan muutoksen rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.3.3 Suojelukohteet 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö 5.8 Kaavatalous 5.8.1 Yleistä 5.8.2 Rakentamiskustannukset 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7 ASEMAKAAVAN LAADINTA 7.1 Käsittelyvaiheet

LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 3(20) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Lausunnot ja muistutukset luonnosvaiheesta Lausunnot ja muistutukset ehdotusvaiheesta Autismin kirjo, suunnittelu- ja ideakilpailun arvostelupöytäkirja Havainnekuvia 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos, joka koskee xx. päivänä xxxxkuuta 2014 päivättyä Seinäjoen kaavoitusyksikön laatimaa asemakaavakarttaa, kaavanumero 08036. Asemakaavan muutos koskee: Seinäjoen kaupungin Kasperin (8) kaupunginosan korttelin nro 13 (osaa) ja katualueen osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Seinäjoen kaupungin Kasperin (8) kaupunginosan kortteli 13 (osa) ja katualueen osa. Alueen sijainti ja laajuus: Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla Kasperin kaupunginosassa Risuviidan kadun päässä rajoittuen kahdelta sivulta Rastipuistoon. Alue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Seinäjoen ydinkeskustasta. Suunnittelualueen laajuus on hieman alle 7000m2. Kuva. Kaavamuutosalueen sijainti kaupunkirakenteessa Kaavan tarkoitus: Asemakaavan muutoksella päivitetään 6.5.1970 hyväksytty asemakaava. Asemakaavamuutoksen yhteydessä julkiseen, opetustiloja palvelevaan rakentamiseen varattu korttelialue YO muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Tontilla olleen koulurakennuksen toiminnot ovat siirtyneet läheiselle Lintuviidan koululle. Kaavamuutoksen tavoitteena on vastata

osaltaan Seinäjoen kasvavaan kerrostalotonttikysyntään sekä tuoda normaalin asumisen joukkoon erityisasumista autismin kirjoon kuuluville ihmisille. 4(20) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Seinäjoen kaupungin tekninen lautakunta on päättänyt alueen kaavoituksesta 7.11.2012. Asemakaavaluonnos, valmisteluaineistoa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet MRL 30 :n mukaisesti nähtävinä 19.9. 4.10.2013. Nähtävänä olon aikana on valmisteluaineistosta pyydetty asianosaisilta lausunnot. Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 16.12.2013 laittaa kaavaehdotuksen nähtäville. Nähtävillä pidosta on ilmoitettu kuulutuksella 8.1.2014 ja kaava on MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 13.1.2014-11.2.2014 välisen ajan. Asianosaisilta pyydetään nähtävillä olon aikana lausunnot kaavaehdotuksesta. 2.2 Asemakaavan muutos Kaavamuutoksen alueelle on laittanut vireille Seinäjoen kaupunki. Kaavanmuutoksella mahdollistetaan aiemmin koulurakennuksena toimineen korttelin rakentaminen asuinkäyttöön. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Sevas Oy on järjestänyt suunnittelualueesta ARAn aloitteesta yhteistyökumppaneinaan Seinäjoen kaupunki, Kehitysvammaliitto ja Autismi- ja Asbergerliitto Ry kilpailun talvella 2012-2013. Kilpailun voitti Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy. Asemakaavaehdotuksen mukaista rakentamista on valmisteltu Sevaksen /Lassila Hirvilammi Arkkitehtien kanssa. Myös hankkeen kaupunkikuvallisia, kaavallisia, teknisiä ja taloudellisia toteuttamisedellytyksiä on tutkittu. Hankkeen rakentamiseen on tarkoitus päästä mahdollisimman pian kaavan valmistuttua. Hanke on Seinäjoen kaupungin kaavoituskatsauksessa esitettyjen tavoitteiden mukainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Voimassaolevan kaavan mukaan suunnittelualue on varattu julkiseen, opetustiloja palvelevaan rakentamiseen YO. Alueella koulukiinteistönä toiminut rakennus on kosteus- ja sisäilmaongelmien johdosta käyttökelvoton ja päätetty purkaa. Koulun toiminnot ovat siirtyneet jo aiemmin läheiseen Lintuviidan kouluun. Asemakaavan muutoksella alue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK.

5(20) Kuva. Orthokuva alueesta vuodelta 2011. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen maasto on suhteellisen tasaista. Alustava selvitys perustamisolosuhteista Maaperä on kalliota ohuen pintakerroksen alla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisesti Kasperin kaupunginosassa asuinalueiden ympäröimänä. Rakennuskanta Kaavamuutosalueen lähiympäristössä on pääasiassa kerros- ja rivitaloja. Alueella on myös omakotitalo-alueita, lähimpänä kaakkoispuolella Rastipuiston takana. Palvelut Lähikauppa on 400 metrin päässä. Rautatieasema ja Linja-autoasema sijaitsevat 3,5km päässä Seinäjoen keskustassa. Seinäjoen pääterveyskeskus 3,5km päässä Huhtalassa. Uimahalli ja muita urheilupalveluita Urheilutalolla 3,5km päässä. Virkistys Keskusurheilukenttä 2km päässä ja Hallilanvuoren ulkoilumaastot 600 metrin päässä. Liikenne Suunnittelualueesta 1,5km länteen, kulkee yksi pohjois- etelä suunnan pääväylä, Ruukintie ja 600 metriä pohjoiseen itä-länsisuuntainen pääväylä, Kivistöntie, joten kevyen- ja julkisen liikenteen yhteydet muualle kaupunkiin ovat kattavat.

6(20) Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi- ja viemäri- ja kaukolämpöverkosto. Kuva. Alueen vesi-, viemäri- ja hulevesiverkosto Kuva. Alueen kaukolämpöverkosto 3.1.4 Maanomistus Kaavoitettava alue on Seinäjoen kaupungin omistuksessa.

7(20) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kuva. Ote maakuntakaavasta Maakuntakaava Seinäjoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut 23.5.2005 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan. Suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen/maakuntakeskuksen (C) alueeseen. Alueelle ei ole erityismerkintöjä. Nyt laadittu asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Seinäjoen yleiskaava on hyväksytty 24.10.1994. Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Kuva. Ote yleiskaavasta 1994

8(20) Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on hyväksytty 6.5.1970. Asemakaavassa suunnittelualue on varattu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YO. Kuva. Ote ajantasakaavasta Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 15.12.2008 ja on tullut voimaan 19.1.2009 lähtien. Kiinteistörekisteri Asemakaavamuutosalue koskee kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Tekniikkakeskuksen mittausosasto ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita. Ennen kaavoitusta tehdyt tärkeimmät selvitykset Arkkitehtikutsukilpailu. Kts. kohta 4.4.2. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Seinäjoen kaupungin väkiluku on yli 60 000 asukasta ja kaupunki kasvaa voimakkaasti. Kasvun myötä kaupunkiin tarvitaan lisää myös vuokra-asuntoja ja myös uudenlaisia asuntoja erityisryhmille, joten on syytä tuottaa nopeasti uusia mahdollisia rakennuspaikkoja, jotta tarve vastaisi kysyntään. Seinäjoen kaupungin tavoitteena on tuoda normaalin asumisen joukkoon erityisryhmien asumista. Suunnittelualueelle on todettu olevan mahdollista toteuttaa vuokrakerrostalon yhteyteen erityisasumista autismin kirjoon kuuluville ihmisille.

9(20) 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Seinäjoen kaupungin tekninen lautakunta teki suunnittelualuetta koskevan kaavoituspäätöksen 7.11.2012. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Osallisia ovat suunnittelualueen maanomistaja Seinäjoen kaupunki ja lähialueiden asukkaat. Kaupungin viranomaiset ja alueella toimivat yritykset yms.: Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Tekniikkakeskus, Seinäjoen Energia Oy, Seiverkot Oy, Seinäjoen Vesi Oy, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo. Valtio ja muut viranomaiset: Etelä- Pohjanmaan ELY ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto, Etelä- Pohjanmaan liitto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Ympäristöministeriö. Muut: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Sevas Oy, Kehitysvammaliitto, Autismi- ja Asbergerliitto Ry, Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Ry, Anvia Oy. Seinäjoen kaupungin tekninen lautakunta teki suunnittelualuetta koskevan kaavoituspäätöksen 7.11.2012. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta on tiedotettu lehdessä 18.9.2013. OAS on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 19.9. 4.10.2013. Viranomaisia tai lausunnon antajia on tiedotettu sähköpostitse nähtävillä olosta ja nettiosoitteesta, josta materiaalin on voinut ladata, sekä mahdollisuudesta tilata materiaali. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin kirjeellä ELY -keskukselle. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Seinäjoen kaupungin tavoitteena on tuoda normaalin asumisen joukkoon erityisryhmien asumista. Purettavan Rastipuiston koulun tontille on todettu olevan mahdollista toteuttaa vuokrakerrostalon yhteyteen erityisasumista autismin kirjoon kuuluville ihmisille. Asemakaavan muutoksen tavoite on luoda perusteet kaupunkirakenteen täydentämiselle ja maankäytön tasapainoiselle tehostamiselle, joka on määritelty Seinäjoen kaupungin kaavoitusohjelmassa. Tavoitteena on osoittaa alueet pääosin asumiseen huomioiden kaavamuutosalueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sopeuttaa uudisrakentaminen suhteessa ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on maakuntakeskuksen toimintojen aluetta. Yleiskaavassa korttelialue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY).

10(20) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutos alueella koulukiinteistönä toiminut rakennus on kosteus- ja sisäilmaongelmien johdosta käyttökelvoton ja päätetty purkaa. Asemakaavan muutoksella alue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. 4.4.2 Suunnittelutyön aikana tehdyt selvitykset ja tarkastelut ja niistä johdetut tavoitteet Suunnittelualueelle järjestettiin suunnittelukilpailu talvella 2012-13. Kilpailu järjestettiin ARA:n aloitteesta niin, että varsinaisena kilpailun järjestäjänä oli Seinäjoen kaupungin vuokrataloyhtiö Sevas Oy. ARA:n ohella yhteistyötahoina kilpailussa olivat YM, Kehitysvammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Safa sekä Seinäjoen kaupunki. Rinnakkaisena kilpailuna järjestettiin myös kilpailut Kotkan kaupungin kahdelle tontille. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, jonka osallistujamäärä oli rajoitettu. Osallistujat valittiin osallistumishakemusten perusteella. Kilpailun tarkoituksena oli ensisijaisesti löytää uusia innovatiivisia rakentamisen ja tilankäytön ratkaisuja, joissa kiinteistö palvelee mahdollisimman hyvin autismin kirjon henkilöiden toimimista arjen eri tilanteissa. Kilpailukutsu julkaistiin 29.11.2012 ja Seinäjoen kaupungin ja ARA:n internetsivuilla. Kilpailuun valittavalta työryhmältä edellytettiin motivoituneisuutta, innovatiivisuutta sekä kohderyhmän asiantuntemusta. Osallistumishakemusten määräaika oli 13.12.2012, johon mennessä saapui 25 hakemusta. Palkintolautakunta valitsi kilpailuun osallistumaan 4 työryhmää, Avanto arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Harris- Kjisik Oy, Arkkitehtitoimisto Karin Krokfors Oy ja Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy. Palkintolautakuntaan kuuluivat: Pirjo Sanaksenaho, arkkitehti SAFA, osallistujien valitsema päätuomari Päivi Saukko, sosiaalityön päällikkö, Seinäjoen kaupunki Minna Taipale, vammaispalvelun johtaja, Seinäjoen kaupunki Katja Valkama, kehittämissuunnittelija, Autismi- ja Aspergerliitto Ry Jukka Penttilä, toimitusjohtaja, Sevas Oy Hilkka Jaakola, kaavoituspäällikkö, arkkitehti SAFA, Seinäjoen kaupunki Martti Norja, asemakaava-arkkitehti, arkkitehti SAFA, Seinäjoen kaupunki Martti Polvinen, rakennuttamisjohtaja, ARA Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija, ARA Sampo Vallius, kehittämisarkkitehti, arkkitehti SAFA, ARA Susanna Hintsala, koulutus- ja vaikuttamisyksikön johtaja, Kehitysvammaliitto Ry Marja Kallio, RealCase Oy, kilpailun sihteeri Kilpailun tausta Autismi on yleiskäsite lukuisille diagnosoiduille oireyhtymille kuten esim. Aspergerin, Rettin ja Kannerin oireyhtymä, joiden ilmenemismuodot ovat hyvin moninaiset - puhutaan autismin kirjosta. Autismin kirjon henkilö voi olla vaikeasti kehitysvammainen ja tarvita jatkuvaa tukea kaikissa arjen perustoiminnoissa tai älyllisesti lahjakas ja valmistella väitöskirjaansa yliopistossa, mutta tarvita silti tukea opiskelussa, arjen askareista selviytymisessä, sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja esim. työllistymisessä. Valtion rahoittamien erityisryhmille tarkoitettujen asuntokohteiden hankesuunnitelmien käsittelyssä ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on muodostunut käsitys, että autismin kirjon tuntemus ja autismin kirjon henkilöille tarkoitettujen asuntokohteiden laatu- ja laajuusseikkoihin liittyvä tietous kentällä on erittäin niukkaa ja että mm. asumisratkaisuissa on merkittävästi parantamisen varaa. Autismin asiantuntijoiden käsityksen ja kokemusten mukaan tarkoituksenmukaisilla ja autismin kirjon henkilöille heidän omista lähtökohdistaan suunnitelluilla ja toteutetuilla tila-, ympäristö- ja erilaisilla itsenäistä asumista tukevilla tekniikkaratkaisuilla on merkittävä vaikutus heidän elämänlaatuunsa ja yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseensa. Em. lähtökohdista syntyi ARAssa ajatus suunnittelukilpailujen järjestämisestä tavoitteena sen kautta löytää uusia

11(20) innovatiivisia rakentamisen ja tilankäytön ratkaisuja, joissa kiinteistö palvelee mahdollisimman hyvin autismin kirjon henkilöiden toimimista arjen eri tilanteissa. Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet olivat: Tiloille ja ulkoalueille asetettavat vaatimukset, jotka on esitetty asumisen kriteereinä: miten rakennettu kokonaisuus tukee autismin kirjon henkilön yksilöllistä elämää kotona huomioiden kohderyhmän erityistarpeet esteettömyys ja erityiset tekniset ratkaisut Tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus: monikäyttöisyys ja muunneltavuus asuintilojen elinkaaren aikana muille autismin kirjon henkilöille integroituminen ja synergian löytyminen muiden asukkaiden ja ympäristön kanssa autismin kirjon lähtökohdista materiaalien kestävyyttä ja turvallisuutta arvioidaan kohderyhmän mukaisesti Tilojen monikäyttöisyys Ulkoarkkitehtuuri ja soveltuminen ympäristöön: arkkitehtoninen kokonaisote ja laatu erityisesti suunnitteluratkaisun liittyminen nykyiseen ympäristöön ja viereisiin kohteisiin suunnitteluratkaisu ja sen toteuttamiskelpoisuus parempia ja tarkoituksenmukaisempia asumisratkaisuja autismin kirjon henkilöille. Kilpailualue ja lähiympäristö Seinäjoen kaupunki osoitti tontin Kasperin kaupunginosasta: kortteli 13, tontti nro 3. Osoite on Risuviita 6. Kooltaan tontti on noin 5695 m2, mutta sitä on mahdollista laajentaa hieman yli 5800 m2:iin. Tontilla on purkua odottava koulu. Ympäristössä on rivitaloja, omakotitaloja ja kerrostaloja, jotka on pääasiassa rakennettu 1970- luvulla. Kerrostalorakentaminen sijoittuu tontin pohjoispuolelle, omakotitalot ja rivitalot eteläpuolelle. Kilpailun tulos Kilpailussa kukin kilpailija tuotti ehdotuksessaan kaksi vaihtoehtoista ratkaisua tontille saatiin siis yhteensä kahdeksan vaihtoehtoista suunnitelmaa samalle tontille. Kussakin ehdotuksessa toinen vaihtoehdoista oli toista parempi, kukaan kilpailijoista ei ollut onnistunut ratkaisemaan kumpaakin vaihtoehtoa yhtä hyvin. Tontin ympäristö huomioon ottaen sekä kerrostalomainen että pienimittakaavainen rakentaminen soveltuvat paikkaan. Parhaissa ehdotuksissa mittakaavoja oli taitavasti yhdistelty. Vaihtoehdossa, jossa kilpailijoita pyydettiin suunnittelemaan autismin kirjon asukkaiden asunnot erilliseen rakennukseen, ratkaistiin tehtävä yleensä yksikerroksisena rakennuksena, paitsi nimimerkki Koto sijoitti erityisasunnot kerrostalomaisesti. Muut tontille sijoittuvat asunnot sijaitsivat kaikissa ehdotuksissa kerrostalomaisena ratkaisuna tontin laidalla. Tuomaristo pohti, aiheuttaako erillinen rakennus leimautumista ja korostuuko erityisryhmän rooli liiaksi, jos autismin kirjon henkilöiden asunnot poikkeavat kovasti arkkitehtuuriltaan muusta ympäristöstä. Tarkastelun jälkeen pidettiin parhaina ratkaisuja, joissa erityisasunnot sulautuivat osaksi muita asuntoja niitä liiaksi ulkoasultaan erottelematta. Koto- ehdotuksen ratkaisu on urbaanein, mutta tarjosi kilpailutehtävän tavoitteena ollutta synergiaa muun asumisen kanssa, joka muissa ehdotuksissa oli jäänyt vähemmälle huomiolle. Muissa esitetyissä kilpailuehdotuksissa elinkaarinäkökulman kannalta oli kyseenalaista voisiko niissä asua joku muu kuin erityisasuja. Normaalin asumisen tunnuspiirteisiin ei niinkään ollut vastattu, vaan ratkaisut muistuttivat enemmän ryhmäkotiasuntoja.

12(20) Asuntojen suunnittelussa oli kaikissa ehdotuksissa asioita, joissa oli huomioitu erityisesti kohderyhmän vaatimukset eriytetyistä toiminnoista ja tilojen selkeydestä. Toisaalta kehitettävääkin oli, kohtaamistilat ja ovien sijoittelut eivät aina olleet parhaalla mahdollisella tavalla suunniteltuja. Arkkitehtuuri vaihteli modernista, uudenlaisesta muodonannosta nostalgisempaan. Kasperin alueen rakennuskanta on eri ajoilta, mutta pääosin 1970-luvulta, jolloin uuden arkkitehtuurin toivottiin ensi sijassa olevan omaa aikaamme edustavaa. Pihasuunnittelun taso vaihteli. Kilpailun ratkaisu 1. palkinnon saaneen ratkaisun tekijäksi osoittautui Lassila Hirvilammi arkkitehdit oy. Anssi Lassila, arkkitehti SAFA Teemu Hirvilammi, arkkitehti SAFA Anne Kaivo-oja, arkkitehti SAFA Pirita Hämäläinen, erityisavustaja PsM, laillistettu psykologi, PRT-ohjaaja, aineenopettaja, tutkija Avustajinaan: Hanna Heikkila, arkkitehti yo Piha/ympäristö: Outi Palosaari, arkkitehti SAFA Tommi Heinonen, maisema-arkkitehti MARK 3D visualisointi Antti Hakala/Lumire Voittanut ehdotus on mukavan moderni ja leikkisä. Ratkaisulla on tavoitettu kylämäinen, urbaani tunnelma ja piha-alueille muodostuu miellyttäviä tiloja. Materiaalimaailma nostaa alueen laatutasoa ja luonnetta. Korkein rakentaminen on sijoitettu pohjoisosaan, lähestymissuuntaan on sijoitettu 2-3 kerroksisia massoja. Ratkaisu jättää väljyyttä länsipuolen naapureihin. Julkisivut ovat miellyttävät ja ammattitaitoisesti suunnitellut. Kokonaisuus antaa positiivisen suunnan täydennysrakentamiseen. Porttikäytävä puistoon päin yhdistää pihatoiminnat julkiseen puistoon. Autistien asunnot on jaettu kolmeen yksikköön, mikä mahdollistaa eriasteisesti itsenäiseen asumiseen kykenevien autististen henkilöiden asumisratkaisut. Joillekin henkilöille erillinen pientalomainen kahden asunnon yksikkö voi olla sopiva asumismuoto. Positiivista on, että suunnitelmassa on variaatioita erilaisista asumistarpeista saman ratkaisun sisällä. Yksikerroksisessa osassa sijaitsee neljä asuntoa ja runsaammin yhteistilaa. Asuntojen sisäänkäynti on onnistuneesti oman itsenäisen sisäänkäynnin kautta, jossa on välitila orientoitumistilana. Asunto on tutkittu ansiokkaasti. Toiminnot ovat erotettavissa toisistaan tehtävänasettelun mukaisesti ja asunto vaikuttaa miellyttävältä. Asunnoista tullaan hieman suojaamattomasti yhteistilaan. Tätä voitaisiin korjata esimerkiksi välitiloilla erillisillä seinillä yllättävien kohtaamisten välttämiseksi. Jokaisella on oma oleskelukuisti, jonka kautta tullaan sisään. Ratkaisu aiheuttaa toisaalta sen, että olohuoneen ikkuna ei ole suoraan ulos, jolloin huone jää ehkä pimeäksi. Neljän asunnon yhteistila on piirretty henkilökunnan näkökulmasta ja vaikuttaa näin perinteiseltä ratkaisulta. Keittotila jakaa yhteistilan, jossa on neliöitä melko paljon. Myös yhteistä harjoittelutilaa on paljon. Yhteistilojen pohjaratkaisussa olisi tehostamisen varaa. Tavalliset asunnot on integroitu hyvin erityisasumisen kanssa, tosin kerrostalon porrashuoneratkaisu aiheuttaa asuntojen avautumista vain yhteen suuntaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisu tutkittiin arkkitehtuurikilpailulla kts. kohta 4.4.2

4.5.1. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisu pohjautui arkkitehtikilpailuun ja siitä kehitettyyn ratkaisuun. 13(20) Asemakaavaluonnos Alueelle laadittiin voittaneen suunnitelman pohjalta vuokrakerrostalo, johon on suunniteltu eritasoisin asunnoin varustettu autismin kirjon tuettu asuntoratkaisu ensimmäiseen kerrokseen. Ratkaisussa on kehitetty myös vuokra-asumista. Kuva. Ote kaavaluonnoksesta Lausunnot ja mielipiteet Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 19.9. 4.10.2013. Luonnoksesta lausunnon antoivat Etelä- Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Mielipiteensä ilmaisivat Sanna ja Jussi Fält. Lausunnot ja mielipide ovat täydellisenä kaavaselostuksen liitteenä. Etelä- Pohjanmaan liitto toteaa että asemakaavan muutosluonnos on maakuntakaavan mukainen. Vastine: Merkitään tiedoksi. Etelä- Pohjanmaan Pelastuslaitos liikelaitos muistuttaa pelastusteistä, raskaiden ajoneuvojen kääntötilasta kadun päässä ja sammutusveden järjestämisestä. Vastine: Huomioidaan kaavassa niiltä osin kuin se kuuluu kaavaan. Kaavalla varmistetaan riittävä kääntötila raskaille ajoneuvoille yhteistyössä kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. Sanna ja Jussi Fält esittävät mielipiteenään että Risuviidalle ei kadun ahtauden vuoksi voida toteuttaa kerrostalokohdetta. Vastine: Risuviita haarautuu kokoojakadusta Kototie jossa on myös erillinen kevyen liikenteen väylä. Risuviita on normaalia katualuetta leveämpi, 14 metriä, joten sille voidaan toteuttaa tarvittaessa jalkakäytävä. Kääntöpaikka voidaan muotoilla siten että mm. pelastusajoneuvot voivat kääntyä. Liikennemäärät asuinkerrostaloon tulevat olemaan huomattavasti vähäisemmät ja rytmiltään tasaisemmat kuin aiemmin kun Rastipuiston koulu oli koulukäytössä. Koulussa on ollut 3-6 luokkaa ja 60-130 oppilasta. Kadun päähän voidaan siis hyvin liikenteellisesti toteuttaa kerrostalo jossa on noin 50 asuntoa. Alueen turvallinen liikkuminen ei tule kärsimään. Sanna ja Jussi Fält esittävät mielipiteenään että suunnittelualueen suurin kerrosluku olisi korkeintaan kaksi. Vastine: Kilpailun arvioinnissa todetaankin voittaneesta työstä johon ehdotus

14(20) pohjautuu että Voittanut ehdotus on mukavan moderni ja leikkisä. Ratkaisulla on tavoitettu kylämäinen, urbaani tunnelma ja piha-alueille muodostuu miellyttäviä tiloja. Materiaalimaailma nostaa alueen laatutasoa ja luonnetta. Korkein rakentaminen on sijoitettu pohjoisosaan, lähestymissuuntaan on sijoitettu 2-3 kerroksisia massoja. Ratkaisu jättää väljyyttä länsipuolen naapureihin. Julkisivut ovat miellyttävät ja ammattitaitoisesti suunnitellut. Kokonaisuus antaa positiivisen suunnan täydennysrakentamiseen. Porttikäytävä puistoon päin yhdistää pihatoiminnat julkiseen puistoon. Ratkaisu edustaa korkealaatuista rakentamista ja palkintolautakunnan mielestä nostaa alueen laatutasoa ja on huolellisesti suunniteltu viereiseen yksikerroksiseen rivitaloon nähden. Todettakoon vielä että on käytännössä mahdotonta suunnitella taloudellisesti kaksikerroksista asuinkerrostaloa koska mm. ARA vaatii niihinkin hissit. Hissi puolestaan nostaa rakennuskustannuksia niin paljon että kustannus on pyrittävä jakamaan useamman asunnolle niin että vuokrataso säilyy kohtuullisena. Tämä kohde on suunniteltu osin neljään kerrokseen siten että siihen tulee vain yksi hissi. Korkea rakentaminen on kuitenkin suunniteltu niin että sen massa on mahdollisimman kaukana mielipiteen esittäjän rivitalosta, huomattavasti kauemmaksi kuin Rastipuiston koulun rakennus on. Sanna ja Jussi Fält esittävät mielipiteenään että Kasperin kaupunginosaan ei pitäisi rakentaa kaupungin vuokrataloyhtiön Sevaksen asuntoja sillä Kasperissa on Sevas Oy:n vuokrataloja kahdeksassa kohteessa mikä on reilusti yli puolet enemmän kuin taloja on muissa kaupunginosissa. Vastine: Sevas Oy:llä on vuokrataloja Seinäjoella yli sadassa osoitteessa. Kasperiin ei Sevas Oy ole toteuttanut vuokrataloa yli kymmeneen vuoteen. Väite ei siis pidä paikkaansa. Sevas Oy arvioi vuokratalojen tarpeen itsenäisesti mutta pyrkii tarjoamaan vuokra-asumista tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Nyt kaavoitettavalle tontille aiotaan toteuttaa autististen henkilöiden asuntojen ja tukipalvelujen lisäksi kerrostalo jonka asukkaiden painopiste on vanhemmissa henkilöissä, sillä lähistöllä Sevas Oy:n Kototiellä olevissa taloissa on valmiit tukipalvelut tarjolla. Risuviita sopii siis erinomaisesti vanhenevan väestön kerrostaloasumiseen. Sanna ja Jussi Fält esittävät mielipiteenään että asemakaavaluonnoksen autokatokset ja parkkialueet ovat liian lähellä Risuviita 4:n rajaa. Tonttien väliin tulee jättää viherrakentamiseen varattu leveä kaistale niin ettei tonttien väliin tule yhtenäistä asfalttialaa. Viherrakentamiseen tulisi panostaa tontin reunoilla Vastine: Kuten muistuttajat esittävät pysäköimisalueelle tullaan antamaan määräys rakentumattomien osien viherrakentamisesta ja puiden säilyttämisestä. Tämä on toteutettavissa, sillä autopaikoista vaaditaan toteutettavaksi vain puolet, koska asunnot tullaan varaamaan pääsääntöisesti ikääntyvälle väestölle. Toisaalta Risuviita 4 on levittänyt oman piha-alueensa tällä hetkellä kaavamuutosalueen tontin puolelle ja mielipiteen esittäjienkin mukaan käyttänyt tonttia omien lumiensa säilyttämiseen. Kunkin tulisi kuitenkin pysyä omalla puolellaan ja molempien huolehtia siitä että rajapinnat huolehditaan siistiksi eikä käyttää toisen tonttia mm. juuri lumen säilytyspaikkana. Sanna ja Jussi Fält esittävät mielipiteenään että pihan käsittelyä koskevia määräyksiä tulisi täsmentää asemakaavaan Vastine: Kuten muistuttajat esittävät näitä määräyksiä tullaan täsmentämään asemakaavaehdotukseen ja pyritään siihen että häiriöt minimoidaan puolin ja toisin. Sanna ja Jussi Fält esittävät mielipiteenään että alueen asuntojen arvo tulee huomattavasti alenemaan asemakaavaluonnoksen toteutuessa tällaisena. Vastine: Alueen arkkitehtuurikilpailulautakunta arvioi päinvastoin että Arkkitehtoniselta otteeltaan rakennukset ovat laadukkaita, julkisivusuunnittelu ja materiaalivalinnat nostavat alueen tasoa. Sanna ja Jussi Fält esittävät mielipiteenään että itäpuolella olevat leikki- ja pelikenttä tulee säilyttää nykyisessä suuruudessaan. Vastine: Suunnittelualueen tonttia ei ole laajennettu puiston suuntaan joten puistoalueet, kentät yms. säilyvät nykyisellään. Puistoalueen kenttiin kohdistuvaa ajoneuvoliikennettä pyritään kuitenkin ohjaamaan muualle kuin asuntokaduille, kuten Risuviidalle.

15(20) Asemakaavaehdotus 10.12.2013 Saatujen kannanottojen ja tarkistettujen tavoitteiden perusteella alueelta on laadittu kaavaehdotus 10.12.2013. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 16.12.2013 hyväksynyt asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtävillä pidettäväksi. Kuva. Ote kaavaehdotuksesta Lausunnot ja muistutukset Kaavan muutosehdotus on pidetty nähtävänä 13.1.2014 11.2.2014 välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa ja yksi muistutus. Lausunnon antoivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupungin rakennusvalvonta. Mielipiteensä ilmaisivat Rivika Oy:n hallituksen jäsenet Markku Varila ja Jussi Fält. Lausunnot, muistutus ja niiden vastineet ovat täydellisenä kaavaselostuksen liitteenä. Etelä- Pohjanmaan liitto toteaa että asemakaavan muutosluonnos on maakuntakaavan mukainen. Vastine: Merkitään tiedoksi. Seinäjoen kaupungin rakennusvalvonta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen. Vastine: Merkitään tiedoksi. Rivika Oy:n hallituksen jäsenet Markku Varila ja Jussi Fält kritisoivat asemakaavaehdotusta, koska siinä ei ole otettu huomioon heidän toivettaan viherkaistaleen lisäämisestä heidän edustamansa naapurikiinteistön rajaa vasten. He perustelevat vaatimustaan sillä, että heidän elinympäristönsä muuttuu merkittävästi ja, että alueelle syntyy yhtenäinen asfalttialue, sillä naapuritontilla ei ole tilaa viherrakentamiseen. Vastine: Asemakaavaehdotukseen ei lisätty vaatimusta istutusvyöhykkeestä vasten naapuritontin rajaa, mutta ehdotukseen lisättiin pysäköimispaikalle täsmentävänä määräyksenä, että rakentumattomat osat on istutettava ja alueen puustoa on pyrittävä säilyttämään. Muistuttajien vaatimus on helpottaa teknisesti rakentamista rajan läheisyydessä ja parantaa heidän tonttinsa viihtyisyyttä, vaikka pääsääntöisesti rakentaminen on tehtävä siten, että tonttiin

16(20) liittyvä viherrakentaminen toteutetaan omalla tontilla. Muutos kaavaehdotukseen: Koska naapuritontilla rakentaminen on aikoinaan tehty niin että kulkuväylät ovat kiinni rajassa ja jopa osittain suunnittelualueen puolella, annetaan suunnittelualueen länsirajalle määräys kahden metrin levyisestä istutettavasta alueesta sekä poistetaan yksi ohjeellinen autokatoksen merkintä. Lisäksi pysäköimisalueen istutusmääräystä täsmennetään: Pysäköimispaikka. Rakentumattomat osat on istutettava. Alueen puustoa on pyrittävä säilyttämään ja alueelle on istutettava uutta puustoa. Rivika Oy:n hallituksen jäsenet Markku Varila ja Jussi Fält kritisoivat asemakaavaehdotuksen mukaista autopaikkamäärää, joka on heidän mukaansa liian korkea. Heidän mukaansa tontille suunnitellaan 56 autopaikkaa. Vastine: Asemakaavaehdotuksessa tontille vaadittiin 51 autopaikkaa, ei 56 autopaikkaa, kuten muistuttajat esittävät. Määräys lähipalveluille osoitettavasta autopaikoista toteutuu vain jos joku asunnoista muutetaan käyttötarkoitukseltaan asumisesta lähipalvelutoiminnaksi, mutta tällä ei liene käytännössä vaikutusta autopaikkojen määrään kokonaisuudessaan, sillä asunnon koot ovat lähellä tai pienempiä kuin 50 km2 (lähipalveluille vaaditaan 1 autopaikka / 50 kerrosalaneliömetriä kohden). Muistuttajat ovat oikeassa siinä, että vaatimus 1,2 autopaikkaa asuntoa kohden on suhteellisen korkea, kun tiedetään, että suunniteltavaan taloon on suunniteltu pienehköjä vuokra-asuntoja painottaen asukasvalinnassa ikääntyviä henkilöitä. Koska autopaikkojen rakentamisvelvoitteesta annetaan määräyksissä 50% helpotus, nimenomaan ajatellen tontin viherrakentamista, tätä ei pidetty ongelmana. Muutos kaavaehdotukseen: Autopaikkavaatimusta voidaan kuitenkin hyvin lieventää muistutuksen esittäjien toiveen mukaan. Asemakaavan autopaikkavaatimukseksi kirjoitetaan 1,05 autopaikkaa. Autopaikoista on 0,05 autopaikkaa asuntoa kohden osoitettava merkityiksi vierasautopaikoiksi. Edelleen säilyy määräys, että autopaikoista on rakennettava 50%. Korjatun määräyksen tarkoituksena on edelleen varmistaa ja lisätä suunnittelualueen vehreää yleisilmettä. Rivika Oy:n hallituksen jäsenet Markku Varila ja Jussi Fält edelleen väittävät, että Risuviita on liian kapea asemakaavaehdotuksen mukaiselle massiiviselle rakentamiselle. Heidän mukaansa Risuviidan leveys on yhteensä 9 metriä josta ajokaista on 6 metriä ja pyörätie 3 metriä. Vastine: Risuviidan katualue, joka määritellään asemakaavassa, on 14 metriä. Seinäjoella asuntokatujen katualueet, myös kerrostalovaltaiset, toteutetaan yleensä 12 metrisinä, mutta myös esimerkiksi 10 metriä leveitä on myös Keskustan tuntumassa. Katualue määritellään asemakaavassa tontin rajasta toiseen ja katualueeseen kuuluu myös ojat yms. rakenteet. Itse katu on siis aina kapeampi kuin katualue. Kadun rakenteet, leveydet yms. varaukset esitetään erillisessä katusuunnitelmassa, josta voi myös antaa muistutuksia ja kadun rakenteita ei esitetä asemakaavoissa. Seinäjoen kaupungin kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Keijo Kaistila arvioi Risuviidan rakenteiltaan jonkin verran leveämmäksi kuin normaali asuntokatu, joka ajoradan leveydeltään lähentelee maantien leveyttä. Suunnittelupäällikön arvion mukaan Risuviita nykyiselläänkin hyvin palvelee tulevaisuudessa alueen liikennettä ja tarvittaessa, jos ongelmia havaitaan, voidaan katusuunnitelmaa muuttaa ja kadun rakennetta parantaa kaavassa osoitetulla katualueella. Tarvittaessa myös voidaan liikennemerkein puuttua häiriöihin esimerkiksi asettamalla kadulle kokonaan tai osittain pysäköintikielto. Ei muutoksia kaavaehdotukseen, mutta voidaan ottaa huomioon katu- ja ympäristönsuunnittelussa. Rivika Oy:n hallituksen jäsenet Markku Varila ja Jussi Fält toteavat, että osallisilla on oikeus vaikuttaa kaavan valmisteluun. He väittävät että heidän esittämiään mielipiteitä ei ole otettu mitenkään huomioon. Vastine: Ei pidä paikkaansa. Maankäyttö ja rakennuslain 62 todetaan: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toi-

17(20) mialaa suunnitelmassa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kuten laki edellyttää muistuttajille on annettu mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja arvioida kaavan vaikutuksia sekä esittää mielipiteitä sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa.rivikan edustajien mielipiteet on pyritty huomioimaan kaavan valmistelussa ja kaavamääräyksiä on mielipiteet huomioiden muutettu mahdollisuuksien mukaan, mikä käy ilmi asemakaavakartasta, selostuksesta ja kaavan hallinnollisesta käsittelystä. Rivika Oy:n hallituksen jäsenet Markku Varila ja Jussi Fält edelleen esittävät että yleiskaava ja asemakaava ovat ristiriidassa. He toteavat että Risuviita on Seinäjoen osayleiskaavassa vuodelta 1994 merkitty AP - pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi lukuun ottamatta Rastipuiston koulun korttelia, joka on merkinnällä PY. Yleiskaavamääräyksissä sanotaan että alue tulee asemakaavoittaa niin, että aluetehokkuus on 0,05-0,20 ja vähintään ¾ alueen kerrosalasta on sijoitettava pientaloihin. Alueen rakennukset saavat olla enintään kaksikerroksisia. Kaikki Kototieltä poikkeavat viidat on kaavoitettu AP-alueiksi. AK korttelit ovat puiston toisella puolella ja niihin on järjestetty kulku omista liittymistä. Asemakaavaehdotuksessa ylitetään sekä sallittu rakennuksen kerrosluku että aluetehokkuus. Vastine: Maankäyttö ja rakennuslain 54 mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Maankäyttö ja rakennuslain 50 mukaan Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavalla täsmennetään yleiskaavassa esitettyjä aluevarauksia ja niiden laajuuksia. Yleiskaavassa vuodelta 1994 on muistuttajien esittämät määräykset Risuviidalla, mutta siitä pohjoiseen on kapean puistokaistaleen pohjoispuolella laajat alueet, joiden suunnittelumääräys on AK eli Kerrostalovaltainen asuntoalue. Alue tulee asemakaavoittaa niin, että aluetehokkuus on 0,20 0,40 ja vähintään 2/3 alueen kerrosalasta on sijoitettava kerrostaloihin. Huomattakoon vielä, että Seinäjoen yleiskaava vuodelta 1994 on oikeusvaikutteeton sekä tavoitteiltaan osittain vanhentunut ja silloista kaupunkirakennetta toteava. Täsmennettäköön myös aluetehokkuuden käsite joka ei ole sama kuin tonttitehokkuus. Aluetehokkuutta laskettaessa tarkastellaan laajempaa aluetta johon myös luetaan kadut, puistot ja esimerkiksi erityisalueet. Alueen sisällä tonttitehokkuudet voivat vaihdella huomattavasti ja ovat yleensä huomattavasti korkeammat. Tämä kaavaehdotus on siis tässä suhteessa yleiskaavan mukainen huomioiden laskennassa käytettävä laaja kokonaisalue. Tätä asemakaavaa laadittaessa on todettu että nykyinen yleiskaavan esittämä aluevaraus PY eli Julkisten palveluiden ja hallinnon alue on tarpeeton esimerkiksi koulun käyttöön. Suunnittelukilpailun avulla täsmennettiin tavoitteet ja tutkittiin alueen arkkitehtoninen laatu, todeten nyt esitetyn rakentamisen ja alueen käytön täyttävän kaupunkikuvalliset ja tekniset tavoitteet huolimatta siitä että yleiskaavassa alueella on merkintä PY ja tässä asemakaavassa esitetään vain pieni osa asumisesta erityisasumiseksi, jossa on ympärivuorokautinen hoito. Kaupunkikuvallisesti suunniteltu rakentaminen päinvastoin liittää pohjoisen kerrostalovaltaiset alueet kaupunkikuvallisesti alueen eteläpuoliseen pientalovaltaiseen alueeseen. Ratkaisu on harkittu ja parantaa alueen laatua, kuten arkkitehtuurikilpailun arvioinnissa todetaan (kaavaselostuksen liitteenä). Rivika Oy:n hallituksen jäsenet Markku Varila ja Jussi Fält pyytävät MRL 65 mukaisesti että heille toimitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyihin mielipiteisiin. Vastine: Kannanotto toimitetaan muistuttaneille.

5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 18(20) 5.1. Kaavan muutoksen rakenne Kaavamuutoksella osoitetaan rakennuspaikka vuokrakerrostalolle, jonka yhteyteen on mahdollista toteuttaa erityisryhmien asumista. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on hieman alle 7000 m² (0,7 ha), josta AKkorttelin pinta-alan osuus on noin 5800 m². Risuviidan katualuetta on hieman kavennettu ja luovutettu tontin käyttöön noin 140 m². Kaava vaatii, että tontilta on osoitettava 1,2ap/as, joista vaaditaan toteutettavaksi rakentamisvaiheessa 50%, koska alue osoitetaan vuokraasuntotuotantoon, oletetaan että vuokra-asunnoille tämä määrä riittää. Asumisyksikölle on rakennettava 8ap py-alueelle. Lähipalveluille on osoitettava 1ap/50 km2. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. 5.1.2 Palvelut Liite 2. Asemakaavan seurantalomake Kaavamuutos mahdollistaa pääkäyttötarkoituksenmukaisesta kerrosalasta 10% käytettäväksi lähipalveluja varten. Määräyksen tarkoituksena on mahdollistaa asukkaille esim. hoivapalveluita. Kaavamuutos aiheuttaa näin vain vähäisiä muutoksia alueen palveluihin. Autismin kirjon henkilöille rakennuksessa on kahdeksan asuntoa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on varmistettu asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä, jotka määrittävät mm. yhtenäistä rakennustapaa. Lisäksi alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan rakennusvalvonnan ja kaavaosaston yhteistyöllä. Rakennustavasta on annettu kaavassa määräyksiä. Tarkemmin asemakaavamääräykset selviävät kaavakartasta. Katualueet Risuviidan katualuetta on hieman kavennettu ja luovutettu tontin käyttöön ylisuuren kääntöpaikan osalta. 5.3.3 Suojelukohteet Kaava-alueella ei ole suojeltavia kohteita. 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää ja tiivistää Kasperin kaupunginosaa ja edistää maankäytöllisen kehityksen tavoitteita. Täydennysrakentaminen on yleiskaavan periaatteiden mukaista. Yhdyskuntarakenteen kannalta alue sijaitsee edullisesti.

19(20) Kaupunkikuva Arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittu ratkaisu on kaupunkikuvallisesti korkealuokkainen ja nostaa alueen profiilia. Asuminen Alue on Kasperin kaupunginosan keskeisellä paikalla ja sieltä on erinomaiset yhteydet kaupungin keskustaan ja muihin kaupunginosiin. Palvelut Pääkäyttötarkoituksen mukaisesta kerrosalasta voidaan 10% käyttää asumista palvelevia lähipalveluja varten, joka käytännössä mahdollistaa vanhusten hoivapalveluyksikön sijoittumisen tarvittaessa johonkin asuntoon tai esim. tilapäistä ryhmäperhepäiväkotia. Käytännössä vaikutukset palveluihin ovat vähäiset. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavoitettava alue osoitetaan pääosin asuinrakentamiseen, työpaikkoja syntyy asumisyksikön tarpeisiin, johon tulee ympärivuorokautinen hoitohenkilöstö. Virkistys Suunnittelualueella ei ole vaikutusta virkistykseen. Tekninen huolto Alue on helposti liitettävissä kunnallistekniikan verkostoihin. Rakentamiskustannuksia aiheuttavat vain verkostojen liittymien rakentaminen ja vähäiset muutostyöt. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vanhan koulurakennuksen tilalle tulee kerrostalo, joka koostuu 1-4 kerroksisista osioista. Lassila Hirvilammi Arkkitehtien luonnos rakennuksesta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutos ei aiheuta häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakennustapaa ja uudisrakentamisen sovittamista rakennettuun ympäristöön. Kaavamääräykset ovat tarkemmin asemakaavakartan määräysosassa. 5.7 Nimistö Nimistö säilyy ennallaan.

5.8 Kaavatalous 5.8.1 Yleistä 20(20) Suunnittelualue on keskeisellä paikalla Kasperin kaupunginosassa. Kaavaratkaisu tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikan verkostoa sekä palveluverkostoa ja on siten kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. 5.8.2 Rakentamiskustannukset Alueella on valmiina kunnallistekniikan verkosto. Kustannuksia syntyy lähinnä kadun rakenteiden muuttamisesta ja verkostoihin liittämisestä. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Kaupunki toteuttaa kaava-alueen katujen rakentamisen. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakennuksen sijoittumista tontille on esitetty luonnoksissa. Rakennushankkeita ohjataan kaavoitustyön ja rakennusprosessien aikana hyvän kaupunkiympäristön aikaansaamiseksi. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Koska kaupungissa on pulaa kerrostalotonteista ja alueen rakennussuunnitelmat ovat pitkällä, rakentaminen aloitetaan mahdollisimman pian kaavan saatua lainvoiman eli käytännössä todennäköisesti keväällä 2014. 7 ASEMAKAAVAN LAADINTA Asemakaava on laadittu Seinäjoen kaavoitusyksikössä virkatyönä. Seinäjoen kaupungin kaavoitusyksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaava-arkkitehti Martti Norja. 7.1 Käsittelyvaiheet 7.11.2012 Tekninen lautakunta päätti käynnistää kaavamuutoksen 19.9. 4.10.2013 Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 16.12.2013 Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 13.1.2014-11.2.2014 Kaavaehdotus virallisesti nähtävillä 17.2.2014 Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan valtuuston hyväksyttäväksi 3.3.2014 Kaupunginvaltuusto hyväksyi SEINÄJOEN KAUPUNKI Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu 12.2.2014 Martti Norja Asemakaava-arkkitehti Hilkka Jaakola Kaavoitusjohtaja

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos KASPERI TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kasperi 19.9.2013 (Täyd.10.12.2013) KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS 08036 Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen Kasperin kaupunginosassa, korttelissa 13, osoitteessa Risuviita 6. Alue rajautuu pohjois- ja itäpuoliltaan Rastipuistoon. Suunnittelualue on rajattu punaisella oheiselle kartalle. kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu 6 06-416 2111 60101 SEINÄJOKI 1

TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kasperi 19.9.2013 (Täyd.10.12.2013) KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS 08036 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Aloite Asemakaavan muutoksen on käynnistänyt Tekninen lautakunta 7.11.2012. Suunnittelualue Asemakaava-alue rajautuu rivitaloihin lännessä ja Rastipuistoon pohjoisessa ja idässä. Asemakaavan muutos koskee: Seinäjoen kaupungin Kasperin(8) kaupunginosan korttelin nro 13 (osa) sekä katualuetta. Esitetyn kaavan muutosalueen omistaa Seinäjoen kaupunki. Suunnittelun tavoitteet Asemakaavan muutoksella tarkistetaan 6.5.1970 hyväksytyn kaavan käyttötarkoitukset, kerroskorkeudet ja korttelikohtaiset tavoitteet ja pysäköinnin järjestäminen. Seinäjoen kaupungin tavoitteena on tuoda normaalin asumisen joukkoon erityisryhmien asumista. Purettavan Rastipuiston koulun tontille on todettu olevan mahdollista toteuttaa vuokrakerrostalon yhteyteen erityisasumista autismin kirjoon kuuluville ihmisille. Kaavamuutosalueelle järjestettiin talvella 2012-2013 arkkitehtikilpailu ARAn aloitteesta niin, että varsinaisena kilpailun järjestäjänä oli Seinäjoen kaupungin vuokrataloyhtiö Sevas Oy. ARAN ohella yhteistyötahoina kilpailussa olivat YM, Kehitysvammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Safa sekä Seinäjoen kaupunki. Rinnakkaisina kilpailuina järjestettiin myös kilpailut Kotkan kaupungissa. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, jonka osallistujamäärä oli rajoitettu. Osallistujat valittiin osallistumishakemusten perusteella. Kilpailun tarkoituksena oli ensisijaisesti löytää uusia innovatiivisia rakentamisen ja tilankäytön ratkaisuja, joissa kiinteistö palvelee mahdollisimman hyvin autismin kirjon henkilöiden toimimista arjen eri tilanteissa. Voittaneessa työssä vuokrakerrostaloon oli suunniteltu eritasoisin asunnoin varustettu autismin kirjon tuettu asuntoratkaisu ensimmäiseen kerrokseen. Ratkaisun antoi mahdollisuutta tarjota erilaisia asuntoryhmiä eritasoisista autistisista oireista kärsiville asukkaille. Ratkaisussa on kehitetty myös vuokra-asumista. Voittaneessa työssä arkkitehtuuri ja julkisivusuunnittelu on ammattitaistoista ja nostaa koko alueen profiilia. Palkintolautakunnan mukaan voittanut työ antaa hyvän pohjan ja suunnan kaavoitukselle ja jatkosuunnittelulle. Voittaneen työn oli suunnitellut Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy. kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu 6 06-416 2111 60101 SEINÄJOKI 2

TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kasperi 19.9.2013 (Täyd.10.12.2013) KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS 08036 Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaava laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vaikutukset selvitetään koko siltä alueelta, jolle kaavan olennaisten vaikutusten voidaan arvioida ulottuvan ja huomioidaan yleiskaava. Asemakaavatasolla arvioidaan keskeisimmät lähiympäristöön ja sen laatuun liittyvät asiat. Vaikutuksia tullaan arvioimaan asemakaavan laatimisen yhteydessä olemassa olevien selvitysten, lähtötietomateriaalin sekä asiantuntijoiden ja osallisten kannanottojen perusteella. Ne raportoidaan osaksi asemakaavan selostusta. Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat Voimassa olevat kaavat Maakuntakaava Seinäjoki kuuluu Etelä- Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 23.05.2005. Ote maakuntakaavasta Suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen/ maakuntakeskuksen ( C mk ) alueeseen. Suunnittelumääräys: Maakuntakeskuksen keskustoimintojen aluetta kehitetään myös kuntien yleis- ja asemakaavoissa yhtenäisesti, joissa myös aluerajaukset ja varaukset osoitetaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoitus määritellään ja vahvistetaan kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Kaavassa ei ole erityismerkintöjä alueelle. Nyt laadittu asemakaava on maakuntakaavan mukainen. kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu 6 06-416 2111 60101 SEINÄJOKI 3

TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kasperi 19.9.2013 (Täyd.10.12.2013) KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS 08036 Yleiskaava Alueella on voimassa Seinäjoen yleiskaava vuodelta 1994, joka on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PY. Ote yleiskaavasta. Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1970. Asemakaavassa suunnittelualue on varattu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YO. kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu 6 06-416 2111 60101 SEINÄJOKI 4

TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kasperi 19.9.2013 (Täyd.10.12.2013) KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS 08036 Ote ajantasakaavasta Orthokuva alueesta vuodelta 2011 kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu 6 06-416 2111 60101 SEINÄJOKI 5

TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kasperi 19.9.2013 (Täyd.10.12.2013) KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS 08036 Vaikutusalue Vaikutusalueena on kaavan muutosalue lähiympäristöineen. Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen maanomistaja Seinäjoen kaupunki ja lähialueiden asukkaat. Kaupungin viranomaiset ja alueella toimivat yritykset yms.: Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Tekniikkakeskus, Seinäjoen Energia Oy, Seiverkot Oy, Seinäjoen Vesi Oy, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Valtio ja muut viranomaiset: Etelä- Pohjanmaan ELY ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto, Etelä- Pohjanmaan liitto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Ympäristöministeriö. Muut: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Sevas Oy, Kehitysvammaliitto, Autismija Asbergerliitto Ry, Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys Ry, Anvia Oy. Osallistumismenettely ja tiedottaminen Asemakaavan vireille tulosta ilmoitetaan asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville (MRL 62 ja 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään osallisille ja heillä on mahdollisuus antaa siitä palautetta kaavan ollessa virallisesti nähtävillä. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Etelä- Pohjanmaan ELY keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Etelä- Pohjanmaan ELY:n osoite: Etelä- Pohjanmaan ELY- keskus PL 156 60101 SEINÄJOKI Kaavaluonnosvaiheen MRA 30 :n mukaisesta nähtävillä olosta tiedotetaan nimetyille osallisille kirjallisesti ja yleisesti lehdessä julkaistavalla kuulutuksella. Kaavan etenemisestä, vireille tulosta, kaavanluonnoksen sekä ehdotuksen nähtäville asettamisista ja mahdollisista tiedotustilaisuuksista, tiedotetaan kaupungin tiedotuslehdessä aina kaavan hyväksymiseen saakka. Myös kaupungin internetsivuilta osoitteesta www.seinajoki.fi voi seurata kaavoituksen etenemistä. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville Seinäjoen kaupungintalon viralliselle ilmoitustaululle 14 vrk:si. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan tavoitteista tiedotetaan kohdassa Osalliset mainituille viranomaisille ja yhteisöille nähtävillä olon yhteydessä. Kun kaavaluonnos asetetaan nähtäville, osallisilla ja asukkailla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kirjallisesti, suullisesti tai sähköpostin välityksellä (MRL 62 ja MRA 30 ). Saadut huomautukset ja lausunnot käsitellään ja niiden huomioimisesta tiedotetaan ehdotuksen esittelyn yhteydessä. Kaavaluonnoksen jälkeen laaditaan kaavaehdotus. Kaupunginhallitus päättää huomautusten ja lausuntojen johdosta tarkistetun asemakaavaehdotuksen asettamises- kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu 6 06-416 2111 60101 SEINÄJOKI 6