KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hukka Liisa... 1 2 Vesala Juha ja Styrman-Vesala Minna... 3 3 Lestelä Leena... 6 4 Matikainen Rauno ja Anna-Liisa... 9 5 Pellikka Sirpa... 11
1 (13) 1 Hukka Liisa 260-441-2-72 Muistutuksen pääkohdat: 1. Vastustetaan muutosta ei-omarantaisen asuinrakennuksen kaavoittamista kyseiselle paikalle. Muutos muuttaisi alueen luonnetta nykyisestä varsin luonnonmukaisesta virkistyskäytöstä ja mökkeilystä radikaalisti suoraan vaikuttaen rantatonttien ja rantamökin markkina-asemaan. Kaavoituksen tulee kohdella maanomistajia tasavertaisesti. 2. Ehdotettu sijainti rakennuspaikkana vaatii rannan pituisen jääkaudella syntyneen harjumuodostelman rikkomisen hyvin jyrkästi. Vaikutukset saaren yleisilmeeseen olisivat mullistavat ja profiili vastarannalta saakka rikkoutuisi pysyvästi. 3. Toivotaan, että kaupunginhallitus ymmärtää, mikä potentiaali Pyhäjärvellä on säilyttämällä luonnon ainutlaatuisuus ja hyödyntämällä sitä virkistyskäyttöön. Vastine: 1. Kaavassa on esitetty seuraavat Kiteen kaupungin kaavalle asettamat tavoitteet: Luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen - huomioidaan rantojen ja vesistön sietokyky (luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot, vesistön kuormitus) Maanomistajien tasapuolinen kohtelu - turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu tutkimalla rakennusoikeus rannoilla maanomistajayksiköittäin käyttäen emätilaperiaatetta. Ranta-alueen monipuolinen käyttö - turvataan pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan kehittämistarpeet sekä yleisen virkistyksen ja suojelun tarpeet. Kaavassa esitettyyn uuden rakennuspaikan sijaintiin ei kohdistu luonto- ja maisemaselvityksessä erityisiä luonnon- tai maiseman arvoja. Arvokkaan harjualueen Ravionsärkkä-Rokkamäki rajaus ulottuu noin 170 m etäisyydelle rakennuspaikasta. Subjektiiviset näkemykset alueen arvoista eivät voi olla perusteina tehtyihin ratkaisuihin, vaan kaava on laadittu perustuen alueelle laadittuihin selvityksiin ja niissä esille tulleisiin arvoihin ja arvoalueisiin. Kaavassa on myös annettu seuraava rakentamiseen ja maisemaan liittyvä määräys: Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään luonnonmaisemaan. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennuspaikan sijoittamiselle ei siten ole estettä, jos asiaa tarkastellaan luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamisen kannalta.
2 (13) Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on huomioitu kaavassa käyttämällä yhteneväisiä mitoitusperusteita. Mitoituksellisesti kyseessä on ns. toisen rivin eiomarantainen rakennuspaikka. Koska rakennuspaikka sijoittuu taustamaastoon ns. toiseen riviin, eikä sillä ole vaikutusta rantaan rannassa jo olevan rantarakentamisen vuoksi, voidaan rakennuspaikka sijoittaa tilalle, vaikka tilan mitoitustarkastelu olisi täynnä. Tämä vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen poikkeamisluvissaan käyttämää periaatetta ei-omarantaisista, ns. toisen rivin rakennuspaikoista. Kaavassa on osoitettu myös muita vastaavia ei-omarantaisia rakennuspaikkoja tilanteissa, joissa rakennuspaikka käytön suhteen ei voi tukeutua rantaan. Rakennuspaikan sijoittaminen ei siten vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua. Kaavan tavoitteiden mukaisesti osayleiskaavoituksen tavoitteena on myös turvata alueella pysyvän asutuksen mahdollisuudet. Vakituisen asumisen sijoittamisen osalta ratkaisu vastaa siten sekä kaavan tavoitteita että kaupunginhallituksen linjausta siitä, että kaavassa voidaan sijoittaa rantaalueille myös vakituista asumista, jos vakituisen asunnon rakennuspaikan edellytykset (pinta-ala, jne.) täyttyvät. Lähialueilla on useita vakituisen asunnon rakennuspaikkoja, joten ratkaisu ei ole siinäkään suhteessa ristiriidassa nykytilanteen kanssa. Maankäyttö ei ole muuttumatonta vaan siihen voi tulla muutoksia esim. kaavoituksen myötä. Nyt laadittavana olevan osayleiskaavatyön alussa on määritetty kaavalle asetetut tavoitteet sekä laadittu tarvittavat selvitykset. Nyt esitetty rakennuspaikan sijoittaminen, kuten edellä on tuotu ilmi, ei ole ristiriidassa selvitysten perusteella määritettyjen ympäristöarvojen tai maanomistajien tasapuolisen kohtelun takia. Esitetyn rakennuspaikan sekä muistuttajan rakennuspaikan väliin jää myös tie. Tuleva rakennuspaikka ei sijoitu siten, että siitä aiheutuisi loma-asutuksen maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa, kun vielä otetaan huomioon se seikka, että rakennusten tarkka sijainti rakennuspaikan sisällä ratkaistaan vasta niitä koskevissa rakennusluvissa. 2. Kts. kohta 1. 3. Kirjataan tiedoksi. Nyt esitetty ratkaisu ei ole ristiriidassa Pyhäjärven alueen luontoarvojen, ainutlaatuisuuden tai virkistyskäytön kanssa. Vaikutus kaavakarttaan 1. Ei vaikutusta 2. Ei vaikutusta 3. Ei vaikutusta
3 (13) 2 Vesala Juha ja Styrman-Vesala Minna Muistutuksen pääkohdat: 1. Kuulemisen aikataulu on nopea, tieto maanomistajille lähetettiin 5.9.2016 ja muistutusten jättöajankohta oli 13.9.2016. Saimme muualla asuvina lisäaikaa muistutusta varten 20.9.2016 klo 15 asti. Pidämme kyseistä menettelytapaa hyvin outona ja jopa kaavoitussäädösten ja avoimen kaavoitusmenettelyn vastaisena. 2. Menettelyssä on moitittavaa myös se, että kuullaan vain kolmea mökkiläistä, joista yksi on sukulaisuussuhteiltaan jäävi (rakennuspaikan hakija on ko. mökkiläisen veli). Asiassa tulisi kuulla kaikkia Huutniementien varren mökkiläisiä ja asettaa kaava uudelleen nähtäväksi kokonaisuuden kannalta järkevän alueen osalta. Suunnitelmasta tulisi pyytää asiantuntijalausunto alueelliselta Elykeskukselta. 3. Kaavan rakennusoikeus on kaavaselostuksen mukaan jaettu emätilaperiaatteen mukaisesti tasapuolisesti. Uusi tontti merkitsisi tästä periaatteesta poikkeavaa lisätonttia. 4. Kaavaselostuksen mukaan rakentamista on pyrittävä ohjaamaan pois alueilta, jotka ovat herkkiä kulutukselle ja joilla on huomattavaa maisemallista arvoa. Suunnittelumääräys ah-harjuista sanoo, että on otettava huomioon mm. alueen geologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. 5. Pyhäjärvi kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja alueen arvokkaaksi luokitellut harjut ovat herkkiä rakentamiselle. Suunniteltu rakennus nousisi noin 20 metriä järvenpinnan yläpuolelle ja siten se tulisi näkymään yli Taipaleenselän, mikä rikkoisi alueen maisemallisia arvoja. 6. Rakennuspaikalle johtava tie on nykyisellään kapea. Jatkossa tie vaatisi leventämistä, mikä turmelisi harjuluontoa. Tie kulkee kahden luonnontilaisen suon välistä, joista toinen on arvokas lähdesuo. Tielinjaus olisi pitänyt tutkia jo kaavoitusvaiheessa. 7. Huomautamme myös, että omakotitalon jätevesien käsittely harjualueella olisi pitänyt tutkia jo etukäteen kaavoituksen vaikutusarvioiden yhteydessä. 8. Uusi omakotitalo heikentää lähellä olevien kesäasuntojen käyttöarvoa, koska mökki on hankittu aikanaan juuri luonnon ja rauhallisuuden vuoksi. 9. Saari ei muutenkaan ole luontainen paikka levittää omakotiasutusta etäälle palveluista, kunnan yhdyskuntarakennetta hajottaen. 10. Kaavoituksen tulisi kohdella maaomistajia tasapuolisesti. Tässä se ei mielestämme toteudu. Vastine: 1. Kyseessä on MRA 32 :n mukainen erilliskuuleminen, jolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa asetettu selkeitä aikamääreitä tai menettelytapoja. Erilliskuulemisella on haluttu antaa maanomistajalle mahdollisuus vaikuttaa kaavaehdotuksen jälkeen kaavassa tapahtuneeseen
4 (13) muutokseen, joilla voi olla vaikutusta yksityiseen etuun mutta joiden merkittävyys yleisesti ei edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Suoritettu kuuleminen ei ole ristiriidassa kaavoitussäädösten tai avoimen kaavoitusmenettelyn kanssa vaan tukee niitä. 2. Kuulemisen suhteen sukulaissuhde ei tee osallista jääviksi, vaan kaikkia tarvittavia osallisia on kuultava sukulaissuhteista huolimatta. Asiassa on kuultu niitä maanomistajia, joiden rakennuspaikkoihin uudella rakennuspaikalla on katsottu olevan merkitystä. Asiassa ei ole syytä kuulla kaikkia Huutniementien varren mökkiläisiä, sillä rakennuspaikan sijoittamisen vaikutukset eivät koske koko aluetta. Kyseessä on muutos, jolla voi olla vaikutusta yksityiseen etuun, mutta jonka merkittävyys ei kaavan tavoitteet ja ratkaisut huomioiden ole sellainen, että koko kaava tulisi asettaa ehdotuksena uudelleen nähtäväksi. Muutoksen merkittävyys ei kaavan tavoitteet ja ratkaisut huomioiden ole myöskään sellainen, että Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta tulisi pyytää erillistä lausuntoa asiasta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella on edelleen kuitenkin mahdollisuus esittää oikaisukehotus asiasta kaavan hyväksymisen jälkeen. 3. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on huomioitu kaavassa käyttämällä yhteneväisiä mitoitusperusteita. Mitoituksellisesti kyseessä on ns. toisen rivin eiomarantainen rakennuspaikka. Koska rakennuspaikka sijoittuu taustamaastoon ns. toiseen riviin, eikä sillä ole vaikutusta rantaan rannassa jo olevan rantarakentamisen vuoksi, voidaan rakennuspaikka sijoittaa tilalle, vaikka tilan mitoitustarkastelu olisi täynnä. Tämä vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen poikkeamisluvissaan käyttämää periaatetta ei-omarantaisista, ns. toisen rivin rakennuspaikoista. Kaavassa on osoitettu myös muita vastaavia ei-omarantaisia rakennuspaikkoja tilanteissa, joissa rakennuspaikka käytön suhteen ei voi tukeutua rantaan. Rakennuspaikan sijoittaminen ei siten vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua. 4. Kaavassa esitettyyn uuden rakennuspaikan sijaintiin ei kohdistu luonto- ja maisemaselvityksessä erityisiä luonnon- tai maiseman arvoja. Arvokkaan harjualueen Ravionsärkkä-Rokkamäki rajaus ulottuu noin 170 m etäisyydelle rakennuspaikasta. Subjektiiviset näkemykset alueen arvoista eivät voi olla perusteina tehtyihin ratkaisuihin, vaan kaava on laadittu perustuen alueelle laadittuihin selvityksiin ja niissä esille tulleisiin arvoihin ja arvoalueisiin. Kaavassa on myös annettu seuraava rakentamiseen ja maisemaan liittyvä määräys: Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään luonnonmaisemaan. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennuspaikan sijoittamiselle ei siten ole estettä, jos asiaa tarkastellaan luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamisen kannalta. 5. Kts. kohta 4. Rakennuspaikka ei sijoitu sellaisella luontotyypille, joka olisi perustana Pyhäjärven luontokokonaisuuden Natura 2000 -alueessa. 6. Kts. kohta 4. Kyseessä on yksityistie, jonka mahdollisesta leventämisestä, kunnostuksesta, osakkaista ja kustannusten jakautumisesta päätetään yksityistietoimituksessa. Rakennuspaikan osoittaminen ei lähtökohtaisesti
5 (13) edellytä tien leventämistä. Kaavassa ei myöskään ole osoitettu sellaisia luontoon tai maisemaan liittyviä aluevarauksia, jotka mahdollisen leventämisen estäisivät. 7. Kts. kohta 4. Kaavassa on annettu selkeät ohjeistukset jätevesien käsittelystä ja esim. pohjavesien huomioimisesta rakentamisen yhteydessä. Tältä osin ratkaisu ei ole ristiriidassa luontoarvojen tai esim. pohjavesien suojelun kanssa. 8. Maankäyttö ei ole muuttumatonta vaan siihen voi tulla muutoksia esim. kaavoituksen myötä. Nyt laadittavana olevan osayleiskaavatyön alussa on määritetty kaavalle asetetut tavoitteet sekä laadittu tarvittavat selvitykset. Nyt esitetty rakennuspaikan sijoittaminen, kuten edellä on tuotu ilmi, ei ole ristiriidassa selvitysten perusteella määritettyjen ympäristöarvojen tai maanomistajien tasapuolisen kohtelun takia. Esitetyn rakennuspaikan sekä muistuttajan rakennuspaikan väliin jää myös tie. Tuleva rakennuspaikka ei sijoitu siten, että siitä aiheutuisi loma-asutuksen maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa, kun vielä otetaan huomioon se seikka, että rakennusten tarkka sijainti rakennuspaikan sisällä ratkaistaan vasta niitä koskevissa rakennusluvissa. 9. Kaavan tavoitteiden mukaisesti osayleiskaavoituksen tavoitteena on myös turvata alueella pysyvän asutuksen mahdollisuudet. Vakituisen asumisen sijoittamisen osalta ratkaisu vastaa siten sekä kaavan tavoitteita että kaupunginhallituksen linjausta siitä, että kaavassa voidaan sijoittaa rantaalueille myös vakituista asumista, jos vakituisen asunnon rakennuspaikan edellytykset (pinta-ala, jne.) täyttyvät. Lähialueilla on useita vakituisen asunnon rakennuspaikkoja, joten ratkaisu ei ole siinäkään suhteessa ristiriidassa nykytilanteen kanssa. 10. Kirjataan tiedoksi. Nyt esitetty ratkaisu ei ole ristiriidassa maanomistajien tasapuolisen kohtelun kanssa, kuten edellä olevissa kohdissa on tuotu ilmi. Vaikutus kaavakarttaan 1. Ei vaikutusta 2. Ei vaikutusta 3. Ei vaikutusta 4. Ei vaikutusta 5. Ei vaikutusta 6. Ei vaikutusta 7. Ei vaikutusta 8. Ei vaikutusta 9. Ei vaikutusta 10. Ei vaikutusta
6 (13) 3 Lestelä Leena Muistutuksen pääkohdat: 1. Kuuleminen muutoksesta päätettiin hoitaa kolmea mahdollisen rakennuspaikan viereistä mökkiläistä kuulemalla, joista yksi on sukulaisuussuhteen takia jäävi. Kuuleminen olisi pitänyt ulottaa myös muihin mökkiläisiin, jotka käyttävät Huutniementietä kulkemiseen. Kaava tulisi asettaa uudestaan nähtäville ja kuulla kaikkia Huutniementien mökkiläisiä. 2. Konsultti myönsi tiedoksi antamisessa tapahtuneen virheen ja muistutuksen jättäjälle sekä hänen veljelleen lähetettiin tieto muutoksesta pikakirjeenä. Muistutuksen jättäjä sai lisäaikaa tehdä muistutuksen ti 20.9. asti. Menettelyä pidetään ontuvana, koska tieto ei tullut asiallisesti ja ajoissa. 3. Rakennuspaikka on sopimaton. Uusi rakennus tulisi arvokkaalle ja kulutukselle herkälle harjualueelle. Rakennus tulisi noin 15-20 metriä järvenpinnan yläpuolelle ja rikkoisi näin maiseman. 4. Järvi on Natura-aluetta ja sen ympärillä olevat harjut ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita. 5. Onko jätevesien käsittelyä tutkittu ja selvitetty virallisesti, kun kyseessä on vakituinen asunto? 6. Pitäisikö Huutniementietä leventää vakituisen asunnon takia? Uusi tielinjaus lisäisi kustannuksia ja se vahingoittaisi myös luontoa (mm. suot). Kustannusten lisääminen ei ole tasapuolista kohtelua, mitä laki kyllä tässä tapauksessa vaatii. 7. Miksi rakentaa ja levittää omakotiasutusta turhaan kauas palveluista ja kunnallistekniikasta? 8. Kesäasutuksen ja mökkien luonne muuttuu, jos paikalle aletaan rakentaa vaikuista asutusta. Mökkikiinteistöjen arvo voi pudota. Vastine: 1. Kuulemisen suhteen sukulaissuhde ei tee osallista jääviksi, vaan kaikkia tarvittavia osallisia on kuultava sukulaissuhteista huolimatta. Asiassa on kuultu niitä maanomistajia, joiden rakennuspaikkoihin uudella rakennuspaikalla on katsottu olevan merkitystä. Asiassa ei ole syytä kuulla kaikkia Huutniementien varren mökkiläisiä, sillä rakennuspaikan sijoittamisen vaikutukset eivät koske koko aluetta. Kyseessä on muutos, jolla voi olla vaikutusta yksityiseen etuun, mutta jonka merkittävyys ei kaavan tavoitteet ja ratkaisut huomioiden ole sellainen, että koko kaava tulisi asettaa ehdotuksena uudelleen nähtäväksi. 2. Kyseessä on MRA 32 :n mukainen erilliskuuleminen, jolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa asetettu selkeitä aikamääreitä tai menettelytapoja. Erilliskuulemisella on haluttu antaa maanomistajalle mahdollisuus vaikuttaa kaavaehdotuksen jälkeen kaavassa tapahtuneeseen muutokseen, joilla voi olla vaikutusta yksityiseen etuun mutta joiden merkittävyys yleisesti ei edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista.
7 (13) Kuten muistuttaja tuo ilmi, on hänelle toimitettu yhteydenoton jälkeen kuulemiskirje sekä annettu lisäaikaa muistutuksen tekemiseksi. Suoritettu kuuleminen ei ole ristiriidassa kaavoitussäädösten tai avoimen kaavoitusmenettelyn kanssa vaan tukee niitä. 3. Kaavassa esitettyyn uuden rakennuspaikan sijaintiin ei kohdistu luonto- ja maisemaselvityksessä erityisiä luonnon- tai maiseman arvoja. Arvokkaan harjualueen Ravionsärkkä-Rokkamäki rajaus ulottuu noin 170 m etäisyydelle rakennuspaikasta. Subjektiiviset näkemykset alueen arvoista eivät voi olla perusteina tehtyihin ratkaisuihin, vaan kaava on laadittu perustuen alueelle laadittuihin selvityksiin ja niissä esille tulleisiin arvoihin ja arvoalueisiin. Kaavassa on myös annettu seuraava rakentamiseen ja maisemaan liittyvä määräys: Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään luonnonmaisemaan. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennuspaikan sijoittamiselle ei siten ole estettä, jos asiaa tarkastellaan luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamisen kannalta. 4. Kts. kohta 3. Rakennuspaikka ei sijoitu sellaisella luontotyypille, joka olisi perustana Pyhäjärven luontokokonaisuuden Natura 2000 -alueessa. 5. Kts. kohta 3. Kaavassa on annettu selkeät ohjeistukset jätevesien käsittelystä ja esim. pohjavesien huomioimisesta rakentamisen yhteydessä. Tältä osin ratkaisu ei ole ristiriidassa luontoarvojen tai esim. pohjavesien suojelun kanssa. 6. Kyseessä on yksityistie, jonka mahdollisesta leventämisestä, kunnostuksesta, osakkaista ja kustannusten jakautumisesta päätetään yksityistietoimituksessa. Rakennuspaikan osoittaminen ei lähtökohtaisesti edellytä tien leventämistä. Kaavassa ei myöskään ole osoitettu sellaisia luontoon tai maisemaan liittyviä aluevarauksia, jotka mahdollisen leventämisen estäisivät. 7. Kaavan tavoitteiden mukaisesti osayleiskaavoituksen tavoitteena on myös turvata alueella pysyvän asutuksen mahdollisuudet. Vakituisen asumisen sijoittamisen osalta ratkaisu vastaa siten sekä kaavan tavoitteita että kaupunginhallituksen linjausta siitä, että kaavassa voidaan sijoittaa rantaalueille myös vakituista asumista, jos vakituisen asunnon rakennuspaikan edellytykset (pinta-ala, jne.) täyttyvät. Lähialueilla on useita vakituisen asunnon rakennuspaikkoja, joten ratkaisu ei ole siinäkään suhteessa ristiriidassa nykytilanteen kanssa. 8. Maankäyttö ei ole muuttumatonta vaan siihen voi tulla muutoksia esim. kaavoituksen myötä. Nyt laadittavana olevan osayleiskaavatyön alussa on määritetty kaavalle asetetut tavoitteet sekä laadittu tarvittavat selvitykset. Nyt esitetty rakennuspaikan sijoittaminen, kuten edellä on tuotu ilmi, ei ole ristiriidassa selvitysten perusteella määritettyjen ympäristöarvojen tai maanomistajien tasapuolisen kohtelun takia. Esitetyn rakennuspaikan sekä muistuttajan rakennuspaikan väliin jää myös tie. Tuleva rakennuspaikka ei sijoitu siten, että siitä aiheutuisi loma-asutuksen maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa,
8 (13) kun vielä otetaan huomioon se seikka, että rakennusten tarkka sijainti rakennuspaikan sisällä ratkaistaan vasta niitä koskevissa rakennusluvissa. Vaikutus kaavakarttaan 1. Ei vaikutusta 2. Ei vaikutusta 3. Ei vaikutusta 4. Ei vaikutusta 5. Ei vaikutusta 6. Ei vaikutusta 7. Ei vaikutusta 8. Ei vaikutusta
9 (13) 4 Matikainen Rauno ja Anna-Liisa 260-443-3-6 Muistutuksen pääkohdat: 1. Rantaosayleiskaavaan liitetyllä suojelumuutoksella ollaan maatilan tulevaisuuskuvaa muuttamassa siirtämällä päätösvaltaa yrittäjiltä ulkopuolisille virkamiehille, mikä ei voi olla vaikuttamatta yrityssuunnitelmiin, asumiseen ja myös kulttuuriarvojen säilymiseen tilalla. Esitetään, että rantaosayleiskaava hyväksytään ilman tilalle suunniteltua talouskeskuksen suojelupäätöstä. Vastine: 1. Kaavassa on esitetty seuraava Kiteen kaupungin kaavalle asettama tavoite: Luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen - huomioidaan rantojen ja vesistön sietokyky (luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot, vesistön kuormitus) Kaava-alueelle on edellä mainituin tavoitteen osalta, museoviranomaisen (Museovirasto) kaavaehdotuksesta antaman lausunnon perusteella, tehty kesän 2016 aikana täydentävä rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Selvityksen myötä kaava-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset sekä niihin liittyvät arvotukset on tarkistettu olemassa olevien selvitysten ja elokuussa 2016 tehtyjen maastokäyntien perusteella. Kaavaan on osoitettu 5 kpl suojeltavia rakennuksia tai rakennettuja ympäristöjä (sr-1) ja 3 kpl arvokkaita rakennuksia tai pihapiirejä. Yksi kohteista on muistuttajien omistama tila Rantala (sr-1/7) Kohteen kaavamääräys on seuraava: Kyseinen määräys ei estä maatilan kehittämistä. Rakennusten omistaja on lähtökohtaisesti oikeutettu korvauksiin, mikäli yleiskaavassa on rakennuksen omistajalle asetettu rakennuksen arvon säilyttämiseksi toimintavelvoitteita, joiden rasitukset ylittävät rakennuksen normaalin kunnossapidon rasitukset. Korvausvelvollisuus ei koske maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kunnossapitovelvollisuuden suorittamista eikä rakennusten tavanomaisesta kunnossapidosta aiheutuvia kustannuksia.
10 (13) ELY-keskus julistaa vuosittain haettavaksi avustuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja alueiden kunnostukseen. Myös Museovirastolta on vuosittain haettavissa avustuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaitten rakennusten kunnostukseen. Tilalle 3:6 esitetty rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen tarkoitettu merkintä ei täten aiheuta omistajalle kohtuutonta haittaa. Vaikutus kaavakarttaan 1. Ei vaikutusta
11 (13) 5 Pellikka Sirpa 260-410-15-14 Muistutuksen pääkohdat: 1. Tilan 26041000150015 mitoitus todetaan tarkistetun ja tilalle on muodostettu uusi rakennusoikeus. Millä tavoin ja perustein rakennusoikeuden määrää on tarkistettu? Millä tavoin muutoksen vaikutukset muistutuksen jättäjän kiinteistön käyttöön on selvitetty tai millä tavoin rakennuspaikan läheisyys kiinteistöön nähden on huomioitu. 2. Rakennuspaikka rakennuksineen sijoittuisi erityisen häiritsevällä tavalla aivan kiinteistön piha-alueen tuntumaan. Rakennuspaikan tieyhteys sijoittuisi väistämättä muistutuksen jättäjän omistaman rakennuksen välittömään tuntumaan vain n. 10 metrin etäisyydelle. Kuitenkaan vaikutuksia ei ole tarkasteltu MRL 9 :n ja MRA 1 :ssä tarkoittamalla tavalla. 3. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä myös suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Tässä tapauksessa vaihtoehtotarkastelun merkitystä korostaa ehdotetun rakennuspaikan sijoittuminen välittömästi naapurikiinteistön viereen naapuruushaitoille altistavalla tavalla. 4. Kuulemisen perustana olevassa selvityksessä tulisi osoittaa, miksi valittuun rakennuspaikan sijaintivaihtoehtoon on päädytty? 5. Edellä mainituin perustein katsotaan, että kaava on valmisteltava ehdotetun muutoksen osalta uudelleen. Vastine: 1. Tilan 15:15 rantaan oli kaavaehdotuksessa virheellisen tiedon perusteella tulkittu rantasauna, jota siellä ei kuitenkaan ole. Rantasaunan perusteella oli katsottu, että tilalla 15:15 oli rantaan ulottuva rakennuspaikka. Lisäksi ehdotuksen kuulemisen perusteella tilan rantaviivan määrä ja rantaviivan muunto on tarkastettu ja sen perusteella huomattu rantaviivan muunnossa virhe, joka on nyt korjattu mitoitukseen. Emätilatarkastelun perusteella tila 15:15 (mitoitusliitteen ID 922) kuuluu samaan emätilaan kiinteistön 15:14 kanssa. Emätilalla on tarkistuksen jälkeen rantaviivaa n. 495 m ja muunnettua rantaviivaa n. 395 m, joka tuottaa 1,58 (~2) laskennallista rakennusoikeutta ranta-alueelle. Emätilalla on 1 olemassa oleva rakennusoikeus tilalle 15:14 sekä yksi tausmaaston mitoitukseen vaikuttamaton rakennuspaikka tilalla 15:15. Emätilalle muodostuu täten 1 uusi rakennusoikeus, joka voidaan osoittaa tilalle 15:15 loma-asunnon rakennuspaikkana. Rakennuspaikka on sijoitettu tilalle 15:15 tilan maanomistajan esityksen mukaisesti mutta myös huomioiden kohdassa 2 tarkemmin avatut vaatimukset yhtenäisen vapaan rantaviivan säilymisestä. Sijoittamisessa on huomioitu lisäksi alueen viistoilmakuvat sekä tilan 15:15 ranta-alueen rakennettavuus. Esitetty rakennuspaikan sijainti on siten kaavan tavoitteet huomioiden paras mahdollinen.
12 (13) Rakennuspaikka on myös osoitettu pinta-alaltaan sen kokoisena, että rakennusten sijoittamisessa voidaan huomioida tilan 15:14 rakennuspaikan läheisyys. 2. Maankäyttö ei ole muuttumatonta vaan siihen voi tulla muutoksia esim. kaavoituksen myötä. Nyt laadittavana olevan osayleiskaavatyön alussa on määritetty kaavalle asetetut tavoitteet sekä laadittu tarvittavat selvitykset. Nyt esitetty rakennuspaikan sijoittaminen, kuten edellä ja jäljessä on tuotu ilmi, ei ole ristiriidassa selvitysten perusteella määritettyjen ympäristöarvojen tai maanomistajien tasapuolisen kohtelun takia. Näkemys tieyhteyden sijoittumisesta ei ole tässä kohtaa perusteltu, koska tieyhteys määritetään tarkemmin rakennusluvan yhteydessä ja voidaan maasto-olosuhteet huomioiden linjata useampaa eri reittiä. Tuleva rakennuspaikka ei sijoitu siten, että siitä aiheutuisi loma-asutuksen maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa, kun vielä otetaan huomioon se seikka, että rakennusten tarkka sijainti rakennuspaikan sisällä ratkaistaan vasta niitä koskevissa rakennusluvissa. Kaavan perustana ovat useat eri selvitykset ja tutkimukset, joiden riittävyys on todettu viranomaisyhteistyön osana. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on taas huomioitu kaavan tehtävä ja vaikutus suoraan rakentamista ohjaavana rantaosayleiskaavana ja tehty vaikutustenarviointi tätä tarkkuustasoa vastaavana. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on huomioitu erityisesti sekä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, maakuntakaavasta että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) rantarakentamista koskevista pykälistä ja erityisesti oikeuskäytännöstä tulevat vaatimukset vapaalle yhtenäiselle rantaviivalle. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa sitä, että kaavassa pyritään ryhmittelemään uusi rakentaminen yhtenäiseksi kortteleiksi yhdessä jo olemassa olevan rakentamisen kanssa, jos tämä on mahdollista esim. rakennettavuuden kannalta tarkasteltuna Kuten mitoitusperusteluissakin kohdassa 6.2.1 on todettu, on rakennuspaikkojen osoittamisessa huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n sisältövaatimusten mukaisesti riittävän virkistyskäyttöön soveltuvan vapaan rannan säilyminen. Kuten lisäksi vaikutusten arvioinnin osana on huomioitu, on kaava-alueelle pystytty rakennuspaikkojen sijoittelulla aikaansaamaan pitkähköjä vapaan rannan osuuksia. Muistutuksessa ei ole tuotu eritellen esille, miksi kaavan vaikutuksia ei olisi tarkasteltu MRL 9 :n ja MRA 1 :ssä tarkoittamalla tavalla? Kaavan vaikutukset on tarkasteltu kaavan tarkoitus ja mittakaava huomioiden MRL 9 :n ja MRA 1 :ssä tarkoittamalla tavalla ja tämä on tuotu esille mm. viranomaisten kaavasta antamissa lausunnoissa. Rakennuspaikan sijoittaminen nyt esitettyyn sijaintiin vastaa kaavan tavoitteita ja vaihtoehtoinen sijoittaminen vähentäisi yhtenäisen vapaan rantaviivan määrää sekä osoittaisi rakennuspaikan rakennettavuuden kannalta huonommalle alueelle aiheuttaen näin huonomman kaavaratkaisun. 3. Kts. kohta 2 Rakennuspaikan sijoittaminen nyt esitettyyn sijaintiin vastaa kaavan tavoitteita ja vaihtoehtoinen sijoittaminen vähentäisi yhtenäisen vapaan rantaviivan määrää sekä osoittaisi rakennuspaikan rakennettavuuden kannalta huonommalle alueelle aiheuttaen näin huonomman kaavaratkaisun.
13 (13) 4. Rantaosayleiskaavassa ei rakennuspaikkakohtaisesti perustella rakennuspaikkojen sijainteja, vaan rakennuspaikkojen sijoittaminen perustuu kaavan tavoitteisiin, kaavaan tehtyihin selvityksiin sekä edellä mainittuihin, rantarakentamista koskeviin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavan määräyksiin sekä MRL:n pykäliin ja sen rantarakentamista koskevaan oikeuskäytäntöön. Osallisen perusteluja kysellessä voidaan sijoittamisesta antaa tarkemmat perustelut. Perustelut on tältä osin annettu tässä vastineessa. 5. Nyt tehtävällä erilliskuulemisella on haluttu antaa maanomistajalle mahdollisuus vaikuttaa kaavaehdotuksen jälkeen kaavassa tapahtuneeseen muutokseen, joilla voi olla vaikutusta yksityiseen etuun mutta joiden merkittävyys yleisesti ei edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Muistutuksessa ei ole tuotu esille sellaisia tekijöitä tai asioita, joiden perusteella rakennuspaikan sijoitusta pitäisi muuttaa nyt esitetystä. Subjektiivinen näkemys mahdollisesta haitasta ei ole riittävä perustelu, jos kaavan lähtökohtana on rakentamisen sijoittaminen mahdollisimman kestävästi ja virkistysarvot turvaten. Tämä lähtökohtaisesti sekä myös oikeuskäytäntöä tutkien tarkoittaa sitä, että rakentaminen pyritään ryhmittelemään korttelimaisiksi kokonaisuuksiksi. Tuleva rakennuspaikka ei sijoitu siten, että siitä aiheutuisi loma-asutuksen maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa, kun vielä otetaan huomioon se seikka, että rakennusten tarkka sijainti rakennuspaikan sisällä ratkaistaan vasta niitä koskevissa rakennusluvissa. Vaikutus kaavakarttaan 1. Ei vaikutusta 2. Ei vaikutusta 3. Ei vaikutusta 4. Ei vaikutusta 5. Ei vaikutusta