Hämeenkyrön kunnan alkuopetuksen (luokat 1-2) opetussuunnitelma
Saatteeksi Opetushallitus on julkaissut uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden viimeisin versio on päivätty 19.12.2002. Se on valmis 1-2 luokkien osalta, mutta kehittelyn alaisena luokkien 3-9 osalta. Opetussuunnitelmatyöhön liittyy myös valtioneuvoston tuntijakopäätös. Sen kuntakohtaista sovellusta ei vielä ole Hämeenkyrössä vahvistettu. Hämeenkyrössä päädyttiin tekemään uusi opetussuunnitelma kuntakohtaisena tuotoksena, johon kukin koulu voi tehdä omia lisäyksiään esim. lukuvuosisuunnitelman teon yhteydessä. Kuntakohtaista opetussuunnitelmaa on valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet Sanna Häkkilä, Terhi Niemi, Minna Rantala, Tuula Rasa, Johanna Wallenius ja Mauri Lepola. 1-2 luokkien opetussuunnitelma on otettava käyttöön 1.8.2003. Tätä opetussuunnitelman kuntakohtaista osaa on luettava yhdessä opetushallituksen julkaiseman opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Sen teksti on velvoittavaa, kuten myös tämän kuntakohtaisen lisäyksen, sen jälkeen kun koulutuslautakunta on sen hyväksynyt. Opetussuunnitelmatyö jatkuu 3-9 luokkien osalta. Tällöin joudutaan vielä käymään keskusteluja 1-2 luokkien opetussuunnitelman tarkistamisesta joiltakin osin. Tuleva Hämeenkyrön perusopetuksen opetussuunnitelma elää ja kehittyy kaiken aikaa. Tämä työ ei tule koskaan valmiiksi. Työryhmä
Perusopetuksen arvopohja 3 Hämeenkyrön kunnan perusopetuksen arvoperustana on Itsensä ja toisen kunnioittaminen, mikä ilmenee hyvänä itsetuntona, toisten huomioonottamisena, hyvinä käytöstapoina ja sosiaalisuutena. Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteen ymmärtäminen ja kunnioittaminen sekä kestävän kehityksen periaatteen noudattaminen. Oman kulttuurin ja muiden kulttuurien tunteminen ja arvostaminen ja myönteinen asenne kansainväliseen yhteistyöhön. Työnteon taito ja sopeutumiskyky. Tähän liittyy vastuullisuus, rehellisyys, itsenäisyys ja oma-aloitteisuus. Hyvä fyysinen kunto luo pohjan käden taitojen ja tiedollisten tavoitteiden saavuttamiselle. Perusopetuksen tehtävä 4 Alkuopetuksen opetuksellinen tehtävä on tuottaa oppilaalle uutta tietoa ja oppimisen iloa. Tärkeätä on oppimaan opettaminen. Lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä tuetaan ja kannustetaan häntä omatoimisuuteen, tiedon hankkimiseen, kriittisyyteen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Koulun ja esiopetuksen välinen yhteistyö on välttämätöntä oppimisen jatkuvuuden takaamiseksi sekä esi- ja alkuopetuksen niveltämiseksi. Hämeenkyrön kunnassa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa, Kirkonkylän ja Kyröskosken erillisissä esiopetusryhmissä sekä kyläkouluilla erillisissä ryhmissä tai alkuopetuksen yhteydessä. Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma on laadittu vuoden 2000 valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. Koska esiopetusta järjestetään kunnassamme hyvin erilaisissa puitteissa, on mahdotonta laatia yhtenäistä suunnitelmaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle. Jokaisen koulun tulee omaan opetussuunnitelmaansa kirjata soveltuvat ja tarpeelliseksi katsomansa yhteistyömuodot. Yhteisyösuunnitelman laatimisen apuna voi käyttää liitettä 1.
Perusopetuksen rakenne 5 Hämeenkyrössä kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän pohjalta. Tuntijako on liitteenä 2. Mikäli vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää käytetään oppilas-, luokka- tai koulukohtaisesti, koulun on omassa opetussuunnitelmassaan määriteltävä opiskelujaksojen tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytäntö. Vuosiluokkiin sitomattomassa järjestelmässä oppilaalle on laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Oppimiskäsitys 6 Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppimaan oppimisen tukeminen. Oppilaan yksilölliset tarpeet ja yksilöllinen kehitysnopeus otetaan huomioon. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeää. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 7 Oppimisympäristön tulee antaa mahdollisuudet monipuoliseen oppimiseen. Opetuksessa tutustutaan koulun lähiympäristöön, sen erityispiirteisiin ja historiaan. Oppimisympäristön tulee olla fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan turvallinen kaikille koulussa työskenteleville, niin aikuisille kuin lapsille. Koulun tilojen ja pihan turvallisuudesta huolehditaan. Väkivallan ennaltaehkäisystä huolehditaan ja kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Koulut kuvaavat oppimisympäristönsä koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Äidinkieli ja kirjallisuus 11 Tavoitteet: Oppilaassa herää kielellinen tietoisuus ja kielestä tietoisuus. Hän tietää, että maailmassa puhutaan erilaisia kieliä ja käytetään erilaisia kommunikointikeinoja. Hän ymmärtää kielen kulttuurisidonnaisuuden ja merkityksen sitä puhuvalle kansalle. Hän kiinnostuu muista kielistä ja kansoista oman kielensä oppimisen ohella.
Keskeiset sisällöt: Ensimmäisellä luokalla painottuu mekaanisten taitojen harjoittelu niin kirjoittamisen kuin lukemisenkin osalta. Koska lasten taitotaso vaihtelee suuresti alkuopetusvaiheessa, äidinkielenopetuksessa pitää huomioida taidoissaan pidemmällä olevat oppilaat opetusta eriyttämällä. Toisen luokan opetuksessa painottuu luetun ymmärtämisen ja luovan kirjoittamisen harjoittelu, mutta opetusta eriyttämällä on huomioitava hitaammin taidoissaan edistyvät. Puhuminen ja kuunteleminen: Oppilas kuulee erilaisia kieliä ja osaa tehdä havaintoja niistä. Hän tutustuu erilaisiin kommunikointikeinoihin. Lukeminen ja kirjoittaminen: Oppilas pystyy analysoimaan lukemaansa tekstiä ja kiinnostuu vierasperäisistä elementeistä. Tekee kysymyksiä tekstistä. Hämeenkyrössä suositelleen otettavaksi käyttöön uudet kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit, jotka ovat tämän opetussuunnitelman liitteenä. Kirjallisuus: Oppilas tutustuu sekä kansainvälisiin että suomalaisiin satuihin ja muuhun kirjallisuuteen aluksi opettajan johdolla ja myöhemmin itsenäisesti. Kiinnostuu tätä kautta eri kulttuurien ja kansojen välisistä eroista ja samankaltaisuuksista. Kirjallisuusluettelo kirjoista, joita suositellaan luettavaksi alkuopetuksen aikana, on liitteenä. Kirjoihin liittyy niiden sisällön ymmärtämistä testaavat kysymyslomakkeet. Matematiikka 14 Keskeiset matematiikan sisällöt jaoteltuina vuosiluokille 1 ja 2 1lk: Luvut ja laskutoimitukset lukumäärä, lukusana ja numerosymboli (luvut 0-100) lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen parilliset ja parittomat luvut lukujen hajottaminen ja kokoaminen kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate yhteen- ja vähennyslasku, laskutoimitusten välinen yhteys (luvuilla 0-20)
eri laskutapojen ja välineiden käyttöä; palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, päässälasku, paperin ja kynän käyttö+ erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista Algebra säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja (lukualue 0-100) Geometria ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen geometrisia peruskäsitteitä; esim. piste, jana, suora ja kulma, sekä niiden yhteys yksinkertaisimpiin tasokuvioihin kaksiulotteisten muotojen (nelikulmio, ympyrä, kolmio) rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen mittaamisen periaate pituuksien mittaaminen ja vertailu, mittaustuloksen arviointi aika (tasatunnit, puolet tunnit, puolentunnin kuluttua...) raha; eurot ja sentit Tietojen käsittely ja tilastot tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina 2lk: Ensimmäisen luokan tietoja ja taitoja kerrataan ja laajennetaan
Luvut ja laskutoimitukset lukumäärä, lukusana ja numerosymboli (-> 1000) yhteen ja vähennyslaskujen luvut suurenevat kertolaskua ja kertotaulua (0-5 sekä 10) jakolaskua konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja konkreettisilla välineillä Algebra Yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen lukualueella 0-1000 Geometria geometrisia peruskäsitteitä esim. murtoviiva ja puolisuora kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen (kuutio, lieriö, kartio, pallo) kaksi- ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen yksinkertaisia peilauksia Mittaaminen tilavuus, massa, pituus, pinta-ala raha kellonajat tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen mittavälineiden käyttö mittaustuloksen arviointi Matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden oppimista pyritään eriyttämään syvyyssuunnassa. Oppilasta arvioitaessa hänen osaamistaan verrataan hänen aikaisempiin taitoihinsa sekä valtakunnalliseen kuvaukseen hyvästä osaamisesta. Matematiikkaa integroidaan sopivissa tilanteissa muihin oppiaineisiin sekä pyritään liittämään esimerkkejä ja laskutoimituksia lapsen elämään ja lähiympäristöön.
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 15 Keskeiset sisällöt Hämeenkyrön kouluilla on hyvät mahdollisuudet toteuttaa alkuopetuksen ympäristö- ja luonnontiedon sisältöjä myös luokkahuoneen ulkopuolella, koulun lähiympäristössä. Sisältöjä käsitellään lapsen elämään liittyvinä eheytettyinä kokonaisuuksina. Eliöt ja elinympäristöt 1lk elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet eliöiden erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen ( erityisesti pihapiiri sekä pelto) oman lähiympäristön tavallisimpien lajien tunnistaminen sekä niiden tärkeimpien ominaispiirteiden kuvaileminen Eheytettynä kokonaisuutena: pellolta pöytään (leivän tie) siemenestä kasviksi tunnistettavat lajit: leskenlehti mänty koivu kaura talitiainen varis ahven leppäkerttu hämähäkki punainen kärpässieni tatti kissa koira hevonen
orava 2lk eliöiden erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen (erityisesti pihapiiri, lähimetsä sekä puutarha) luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina oman lähiympäristön lajien tunnistaminen sekä niiden tärkeimpien ominaispiirteiden kuvaileminen Eheytettynä kokonaisuutena: maidon matka maitotilalta ruokapöytään syksyn satoa tunnistettavat lajit: kuusi voikukka sinivuokko valkovuokko peruna porkkana tomaatti västäräkki kirjosieppo harakka hauki nokkosperhonen heinäsirkka kantarelli korvasieni lehmä lammas sika kettu Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana 1lk
oman lähiympäristön luonnonilmiöiden ja ihmistoimintojen havainnoiminen maiseman ja maaston keskeisimpien rakenteiden hahmottaminen sekä ympäristön havainnollistaminen piirtämällä, rakentelemalla tai muovaamalla elävän ja elottoman luonnon erojen pohtiminen 2lk maiseman ja maaston keskeisimpien rakenteiden hahmottaminen sekä ympäristön havainnollistaminen piirtämällä, rakentelemalla tai muovaamalla luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön eri osatekijöiden tunnistaminen vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyvät käsitteet, ilmiöt maapallo ihmisen elinpaikkana Mahdollisia retki- ja tutkimuskohteita: -maatila -kansallismaisema-alue -vanha kirkonkylän alue -Kyröskosken tehdasmiljöö -Kierikkalan Sillanpään maisemat -Sarkkilanjärven lintuvesi -jätevedenpuhdistamo -kierrätyskeskus -kaatopaikka (Koukkujärvi, Tarastejärvi) Ympäristön ilmiöitä 1lk oppilaan jokapäiväisessä ympäristössä tapahtuvien fysikaalisten ilmiöiden ja niiden syiden tutkiminen käyttäen esimerkkeinä sääilmiötä sekä liikettä ja liikkumista lämmönlähteiden ja lämmityksen tutkiminen sekä lämpötilan mittaaminen luuppi tutkimusvälineenä 2lk valon ja äänen, niiden lähteiden ja ominaisuuksien tutkiminen sekä kuulon ja näön suojeleminen oppilaan elämänpiiriin kuuluvaan teknologiaan tutustuminen, erityisesti sähkön käyttö, sähköturvallisuus ja sähkön säästäminen
Ympäristön aineita -luokissa jätteiden vähentäminen, lajittelu sekä kierrätys -mahdollisuuksien mukaan kompostointiin tutustuminen 1lk ympäristössä esiintyvien aineiden ominaisuuksien ja olomuotojen sekä niiden muutosten tutkiminen käyttäen esimerkkinä vettä / ilmaa oppilaan arkielämään kuuluvien materiaalien, kuten lasin ja muovin, puun ja paperin, metallien ja tekstiilien, tutkiminen sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys 2lk ympäristössä esiintyvien ominaisuuksien ja olomuotojen sekä niiden muutosten tutkiminen käyttäen esimerkkeinä vettä / ilmaa sekä lähiympäristön maaperää ja kallioperää Ihminen ja terveys kohteliaat käytöstavat perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille 1lk ihmiset ovat erilaisia terveystottumukset ja omasta terveydestä huolehtiminen ihmisen keho 2lk ihmisen elämänkaari ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheita sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet Turvallisuus omat kokemukset ja havainnot ympäristöstä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy turvallinen liikennekäyttäytyminen
Uskonto 19 Evankelisluterilainen uskonto Luottamus ja turvallisuus: Tarjotaan rakennusaineita oppilaan oman elämänkatsomuksen muotoutumiseen ja erilaisten elämänkysymysten pohdintaan. Arvokas ja ainutlaatuinen elämä: Tutustutaan kotiseurakunnan toimintaan, erityisesti sen lapsi- ja nuorisotyöhön esim. kerho- ja leiritoiminta sekä muuhun harrastustoimintaan. Luterilaisen kirkon elämä: Tutustutaan seurakunnan toimintaan ja työntekijöihin. Hyödynnetään seurakunnan musiikkitarjontaa ja mahdollisuuksia osallistua koululaisjumalanpalveluksiin. Painotetaan erityisesti joulun ja pääsiäisen kristillistä sanomaa. 1 lk. Lasten omat elämänkysymykset: Hyvyys ja pahuus Kirkkovuoden seuraaminen Kotiseurakuntaan tutustuminen Tutustuminen raamatun kertomuksiin. Esim. Jeesus tyynnyttää myrskyn (Luuk. 8: 22-25), Jeesus ottaa vastaan lapsia (Luuk. 18: 15-17), Jeesus ruokkii viisituhatta miestä ( Joh. 6: 1-5), Sakkeus ( Luuk. 19: 1-10), Hyvä Paimen Luuk. 15: 3-7). Lasten virret ja hengellinen musiikki. Opeteltavia virsiä voivat olla esim. 21, 488, 499, 501, 571. Rukous 2lk. Lasten omat elämänkysymykset Ilo ja suru Jeesus ja hänen kotimaansa Tutustuminen Raamatun kertomuksiin. Esim. vertaus eksyneestä lampaasta (Matt. 18: 12-14), Tuhlaajapoika (Luuk.15: 11-24), laupias Samarialainen (Luuk. 10: 29-37), Jeesus parantaa kuuron miehen (Mark. 7: 31-37)
Kirkkovuoden pääkohdat Kotiseurakunta - Jumalanpalvelus Virsikirjasta voidaan opetella esim. virret: 1, 13, 88,135 Kuvataide 24 Hämeenkyröläisiä yhteistyötahoja kuvataiteenopetuksessa ovat mm. kirjastot, museot, kansalaisopistot, Hämeenkyrön Sanomat. Myös paikkakunnalla asuvien taiteilijoiden järjestämiä taidenäyttelyjä ja erilaisia taidetapahtumia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Kuvataiteen keskeiset sisällöt 1-2- luokalla: Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Erilaisiin piirtimiin tutustuminen (kynä, väriliidut, puuvärit, hiili) Piirustus eri tekniikoilla Painantaa yksinkertaisin menetelmin esim. perunalla ja lehdellä painaminen Luonnos Elävän viivan harjoittaminen Esittävä ja abstrakti kuvallinen ilmaisu Siveltimen käyttö Väriopin ja sommittelun alkeita Laveeraus Taiteen tuntemus ja kulttuurin osaaminen Taidekuvien tarkastelu luokassa Oman luokan/ koulun taidenäyttelyt Museo- ja näyttelyvierailut Ympäristöestetiikka Lähiympäristön tarkastelu Media ja kuvaviestintä Todellisuus ja kuvitteellisuus elokuvissa ja valokuvissa Omien valokuvien esittely Kirjojen kuvituksen tarkastelua (värit, tunnelma jne.)
Käsityö 25 Keskeiset sisällöt Tekstiilityö: materiaalit: kankaat ( esim. huopa, vohvelikangas, teddy jne.) pumpuli- ja villalangat napit yms. työvälineet: sakset, nuppineulat, silmäneulat, maalarinteippi, liitu, mittanauha työtavat: etupistot, pykäpistot kankaan reunaan, vohvelikirjonta, tupsun valmistus, napin ompelu, pehmolelun valmistus Tekninen työ: materiaalit: lauta, rima, vaneri jne. työvälineet: vasara, saha, naulat, kulmaviivoitin, hiomapaperi, maali työtavat: sahaus, naulaus, hionta, maalaus Liikunta 26 1-2 luokan liikunta on leikinomaista, lajeihin jakamatonta liikunnan peruselementteihin tutustumista. Se on perusliikuntaa: juoksemista, hyppäämistä, heittämistä, kiinniottoa, pyörimistä, kiipeämistä, potkaisemista, tasapainoilua jne. 1-2 luokan opetus on yleistä motoriikan harjoittelua, jossa käytetään osittain jaettuna eri liikuntalajeihin. Tavoitteena on, että Hämeenkyrössä 2-6 luokkalaiset saavuttavat auttavan uimataidon. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 30 Kodin ja koulun välisiä mahdollisia yhteistyömuotoja ovat koulutulokkaiden tutustumispäivänä pidettävä tiedotustilaisuus, luokan vanhempainilta, vanhempainvartit, koulun yhteinen vanhempainilta, koulun juhlat, avointen ovien päivät sekä retket ja toimintapäivät. Yhteistyö koulun ja mahdollisen vanhempainyhdistyksen kanssa on tärkeää.
Vanhempia kannustetaan luokkatoimikuntatyöskentelyyn ja osallistumaan mahdollisen vanhempainyhdistyksen toimintaan. Oppimissuunnitelma 31 Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma opettajan harkinnan mukaan. Ohjauksen järjestäminen 32 1-2 luokilla ohjauksesta vastaa pääasiassa luokanopettaja. Hän tekee yhteistyötä huoltajien, esiopetuksen, erityisopettajan ja tarvittaessa perheneuvolan kanssa. Pääpaino on oppimisvalmiuksien ja työskentelytaitojen luomisessa. Tukiopetus 33 Tukiopetusta 1-2 luokilla antaa ensisijaisesti luokanopettaja, mutta sitä voi antaa myös koulun muu opettaja. Oppilashuolto 34 Oppilashuolto koostuu mm. seuraavista osa-alueista: Kouluterveydenhuolto, koulun turvallisuussuunnitelma, koulun kriisisuunnitelma Monipuolinen oppilashuoltotyö tarjoa oppilaalle ja vanhemmille tukea, ohjausta ja apua Hämeenkyrössä oppilaan tukiverkostoon voivat kuulua kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut, sosiaalipalvelujen perheneuvola, Tays:n lastenpsykiatrian ja neurologian osastot kehitysvammaisten neuvolapalvelut, Jyväskylän näkövammaisten koulun ja muiden erityiskoulujen palvelut sekä muut tahot, jotka antavat sosiaalista ja kehityksellistä tukea. Koulut laativat ja ylläpitävät turvallisuussuunnitelmat ja kriisisuunnitelmat. Kiusaamista ehkäisevä suunnitelma liitetään opetussuunnitelmaan. Vanhemmat velvoitetaan ilmoittamaan lasten poissaoloista ja koulut ilmoittavat selvittämättömistä poissaoloista kotiin. Kunnan kustantaman koulukuljetuksen saavat oppilaat ovat koulumatkan ajan koulun vastuulla turvallisuuteen liittyvissä seikoissa. Kuljetusta odottaville oppilaille järjestetään valvottu odotusmahdollisuus. Kouluruokailu järjestetään yleisten ravitsemus- ja terveydellisyysnäkökohtien mukaisesti hyviä ruokailutapoja ja ruokailutilanteen viihtyisyyttä painottaen.
Pääasiallinen valvontavastuu on luokan opettajalla, kuitenkin kaikki henkilökuntaan kuuluvat valvovat ruokailua. Kerhotoiminta 35 Kerhotoiminta perustuu samalle arvopohjalle kuin perusopetus. Koulut voivat järjestää kerhotoimintaa lukuvuosisuunnitelmassa ilmoitettavassa laajuudessa. Kerhon pitäjänä voi olla opettaja tai koulun hyväksymä muu henkilö. Paikkakunnan yhdistysten ja seurojen järjestämää kerhotoimintaa mahdollistetaan vuokraamalla koulun tiloja. Erityisopetus 36 39 Hämeenkyrön kunnassa erityisopetukseen ottamisesta ja siirtämisestä päättää sivistystoimenjohtaja opettajan ja psykologin lausunnon perusteella. Siirtoon tarvitaan vanhempien suostumus. Mikäli vanhempien suostumusta ei saada, siirrosta päättää koulutuslautakunta. Hämeenkyrön kunnassa erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus hoidetaan seuraavasti: Yleisopetuksen opetusryhmässä lähikouluperiaatetta noudattaen, kuitenkin muistaen, että vanhemmilla on mahdollisuus valita haluamansa koulu. Kysymykseen voi siis tulla koulu, jossa on järjestetty pienryhmäopetusta erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille. Oppilaalle järjestetään tarvittavat tukitoimet, joihin kuuluu tarvittaessa avustaja, apuvälineet, erityisopetusmateriaali ja asianmukainen oppimateriaali. Tukijärjestelmän on oltava sellainen, että se mahdollistaa koko luokan tasavertaisen opiskelun. Yleisopetuksen luokassa, josta oppilas käy saamassa erityisopetusta erillisessä pienryhmässä. Molempiin järjestetään tarvittavat tukitoimet. Yleisopetuksen opetusryhmän yhteydessä toimivassa pienryhmässä. Oppilaalle taataan tukitoimet kuten edellä. Erillisessä erityisluokassa yleisopetuksen koulussa. Erityisluokalta tehdään integraatioita yleisopetuksen ryhmiin. Integraation onnistumisen edellytyksenä on vahva tukijärjestelmä, joka lapselle suunnitellaan. Mikäli oppilaan oppimisvaikeudet ovat sitä luokkaa, että mikään edellä mainituista vaihtoehdoista ei ole hänen etunsa mukaisia, voidaan oppilas sijoittaa erilliseen erityiskouluun. Tällaisia kouluja ovat mm. Haukkarannan koulu, Näkövammaisten koulu, Liisanpuiston koulu jne.
Sopeutumattomien lasten kohdalla toimitaan pääsääntöisesti lähikouluperiaatteen mukaan. Lapsi sijoitetaan lähikouluun alkuopetuksen ryhmään, jonka jälkeen mietitään tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Yhtenä vaihtoehtona on pienryhmäopetus. Oppimis- tai sopeutumisvaikeuksista kärsivän lapsen ja erityisopetukseen otetun tai siirretyn lapsen on mahdollista osallistua erityiskoulujen tukijaksoille, jotka voivat kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon HOJKS-kaavake liitteenä Oppilaan itsearviointi 42 Koulut kuvaavat lukuvuosisuunnitelmassaan miten itsearviointia toteutetaan kyseisenä lukuvuonna. Todistukset 44 Hämeenkyrössä annetaan luokilla 1-2 lukuvuositodistuksen lisäksi välitodistus joulutammikuussa. Välitodistus voidaan korvata arviointikeskustelulla huoltajan ja oppilaan kanssa, mikäli menettely on koko luokan osalta yhteneväinen. Arviointikeskustelun käyminen tulee kirjata luotettavalla tavalla. Vuosiluokilla 1-2 käytetään sanallista arviointia. Todistuslomakkeet ovat liitteenä.
Liite 1 ESIOPETUKSEN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyöhön panostetaan sen koulun kanssa, johon suurin osa esioppilaista esiopetusvuoden jälkeen siirtyy ts. Kyröskosken ja Koskilinnan päiväkodit ja Kyröskosken esiopetusryhmä -> Kyröskosken koulu, Kirkonkylän ja Pappilanmetsän päiväkodit ja Kirkonkylän esiopetusryhmä -> Kirkonkylän koulu, kyläkoulujen esiopetusryhmät -> ko. koulu. Kuitenkin tiedonsiirrosta on huolehdittava myös niiden oppilaiden kohdalla, jotka aloittavat oppivelvollisuutensa jossakin muussa yksikössä. syksy alkuopettajien palautetta esiopettajille uusista ekaluokkalaisista kevät esiopettaja kutsuu alkuopettajan koulunsa aloittavien vanhempainiltaan. koulun erityisopettaja/tuleva alkuopettaja mukana erityistä tukea tarvitsevien esioppilaiden HOJKS-palaverissa erityisopettajan tekemät kouluvalmiustestit luokanopettaja kutsuu esiopetuksen opettajan yhteistyöpalaveriin, keskustellaan tulevista ekaluokkalaisista esi- ja alkuopettajien yhteinen koulutuspäivä Lisäksi toiminnallisia yhteistyömuotoja (esi- ja alkuoppilaiden yhteisiä teemapäiviä ym.) esi- ja alkuopettajien innostuksen ja voimavarojen mukaan.
Liite 2 HÄMEENKYRÖN TUNTIJAKO: Aineittain valtakunnallisen jaon tuntimäärät lokeroissa alla Hämeenkyrön jako lokeroissaan VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42 Hämeenkyrö 8 6 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli 8 8 16 Hämeenkyrö 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli 6 6 Hämeenkyrö 2 2 2 6 Matematiikka 6 12 14 32 Hämeenkyrö 3 3 4 4 4 5 3 3 3 32 Ympäristöoppi 9 9 Hämeenkyrö 1 2 3 3 9 Biologia ja maantieto 3 7 10 Hämeenkyrö 2 1 2 3 2 10 Fysiikka ja kemia 2 7 9 Hämeenkyrö 1 1 1 4 2 9 Terveystieto 3 3 Hämeenkyrö 1 1 1 3 Uskonto/et 6 5 11 Hämeenkyrö 1 2 1 1 1 1 2 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 7 10 Hämeenkyrö 2 1 2 2 3 10 Musiikki 4-3- 0 Hämeenkyrö 1 1 2 2 2 2 1 11 Kuvataide 4-30 4-0 Hämeenkyrö 1 1 1 1 2 2 0-2 2-0 10 Käsityöt 4-7- 0 Hämeenkyrö 2 2 2 2 2 2 3 15 Liikunta 8-10- 0 Hämeenkyrö 2 2 3 3 3 3 2 2 2 22 Taito ja taide yht. Hämeenkyrö 26 18 12 56 Kotitalous 3 3 Hämeenkyrö 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Hämeenkyrö 1 1 2 Valinnaiset aineet 13 13 Hämeenkyrö 13 13 4-6 7
Tuntimäärä yhteensä 19 19 23 23 25 25 30 30 30 224 Vapaaehtoinen kieli A2 6 6 12 Hämeenkyrö 2 2 2 2 2 2 12 Liite Näitä todistuslomakkeita ei hyväksytty vielä lautakunnassa 18.6.2003! Todistuslomakkeiden tekstit 44 Työryhmä esittää todistuslomakkeiden muodoksi vihkosta, johon on koottuna 1-2 luokkien kaikki todistukset. Graafisena taustana voisi olla puustoaihe. Äidinkielen osalta merkitään sopivalla merkillä se taso, jolla oppilas on lukutaidon tai kirjoitustaidon kehittymisessä. Matematiikassa käytetään kullakin osa-alueella seuraavia arvolauselmia: eh = erittäin hyvin h = hyvin t = tyydyttävästi e = et vielä osaa 1.luokka syksy Lukutaitosi: Luet lauseita Luet sanoja Luet tavuja Ymmärrät kirjain-äännevastaavuuden Kirjoitustaitosi Kirjoitat lauseita Kirjoitat sanoja Kirjoitat tavuja Ymmärrät äänne-kirjain vastaavuuden Matematiikan taitosi lukualueella 0-10 Ymmärrät numero-lukumäärä vastaavuuden Lasket yhteen lukuja
Vähennät lukuja Matematiikassa käytetään seuraavia arvolauselmia eh = erittäin hyvin h = hyvin t = tyydyttävästi e = et vielä osaa 1. luokka kevät Äidinkielen osalta kuten 1. luokan syksyllä Matematiikan taitosi lukualueella 0-20 Ratkaiset soveltavia tehtäviä Vähennät lukuja Lasket yhteen lukuja Ymmärrät numero-lukumäärä vastaavuuden 2.luokka syksy Lukutaitosi Ymmärrät lukemasi Luet sujuvasti Luet lauseita Luet sanoja Kirjoitustaitosi Kirjoitat kertomuksia Kirjoitat lauseita Kirjoitat sanoja Matematiikan taitosi lukualueella 0-100 Ratkaiset soveltavia tehtäviä Vähennät lukuja Lasket yhteen lukuja 1. luokka kevät Äidinkieli kuten 2. luokan syksyllä
Matematiikan taitosi lukualueella 0-1000 Ratkaiset soveltavia tehtäviä Vähennät lukuja Lasket yhteen lukuja Osaat kertotaulut 0-5 ja 10 Käyttäytyminen ja työskentelytaidot Noudatat sovittuja sääntöjä Osaat käyttäytyä kohteliaasti ja hyvien tapojen mukaisesti Annat luokalle työrauhan Pystyt yhteistyöhön ryhmän jäsenenä Huolehdit tunnollisesti kotitehtävistäsi Työskentelet huolellisesti Sinulla on vaikeuksia noudattaa sovittuja sääntöjä Olet usein epäkohtelias muita kohtaan Osallistut innokkaasti koulutyöhön Olet oma-aloitteinen Ymmärrät annetut ohjeet ja osaat toimia niiden mukaisesti Vaikeutat käyttäytymiselläsi luokan työskentelyä Riitaannut helposti muiden kanssa Laiminlyöt ja unohtelet kotitehtäviäsi
Työn jälki on usein huolimatonta Olet usein passiivinen tai touhuat omiasi Tarvitset paljon ohjausta Sinulla on vaikeuksia ymmärtää ohjeita ja suoriutua tavanomaisista tehtävistä