Liite Patu 1/27.09.2011 KIRKKONUMMEN KESKUSTAN ALUEELLE SIJOITTUVIEN PERUSTURVAN AVOPALVELUIDEN TARVESELVITYS, VAIHEET III JA IV 16.9.2011 Hyväksytty perusturvan hankeryhmässä
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKETYÖRYHMÄ 2. TARVESELVITYSPROSESSI 3. TARPEENMÄÄRITTELY 3.1 Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys 3.2. Nykyiset käyttäjät, ennusteet tulevasta 3.3. Käytössä olevat tilat, niiden käyttöaste ja kunto 3.4. Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen 3.5. Seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää toteutumatta 3.6. Hankkeen kiireellisyys 4. TAVOITTEIDEN ASETTELU 5. RATKAISUMALLIT 4.1 Tarvittavien tilojen arvioitu määrä ja tarkoituksenmukaisin sijainti 4.2 Tilojen suunniteltu käyttöikä 4.3 Arvioidut henkilöstöresurssit ja kokonaiskustannukset 4.4 Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat 4.5 Yhteiskäyttöisyys 5.1. Tilanhankintavaihtoehdot (oma/kumppanuushanke, osto, vuokraus, korjaus, uudisrakentaminen, tyyppipäiväkoti, tyyppikoulu) 5.2. Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi 5.3. Rakennuspaikat 5.4. Alustavat kustannusselvitykset 5.5. Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu 5.6. Tavoiteaikataulu 6. HANKEPÄÄTÖSEHDOTUS
3 1. HANKERYHMÄ Jäsenet: Asiantuntijat: Ulf Kjerin, puheenjohtaja Kaarle Lehmus Erkki Ahlstén Minna Hakapää Antti Lavanti Marjatta Savilahti Pekka Eurasto Kai Jokiranta Liisa Ståhle Hannele Repo Leila Forsman 2. TARVESELVITYSPROSESSI Hankeohjetta sovelletaan talonrakennushankkeisiin joiden kokonaiskustannusten arvioidaan ylittävän 500 000 (alv0). Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeita koskeva prosessi jakaantuu seuraaviin vaiheeseen: 1 Tarveselvitys (kesto 3-12 kk) 2 Hankesuunnitelma (kesto 6-15 kk) 3 Hankeen sijoittaminen investointiohjelmaan 4 Toteutussuunnittelu (kesto 12-24 kk) 5 Rakentaminen (kesto 9-24 kk) 6 Käyttöön luovuttaminen Lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä palveluverkkosuunnitelma/ rakentamisohjelma/investointisuunnitelma ja toimialan näkemys toimintansa pitkäntähtäyksen tavoitteista sekä keinoista niiden toteuttamiseksi. Toimialan projektityöryhmä laatii käyttäjätoimielimen esityksestä palveluverkkosuunnitelmaan/ rakentamisohjelmaan/investointisuunnitelmaan perustuvan tarveselvityksen. Projektityöryhmä pyytää palvelutuotannon johtokunnan lausunnon tarveselvityksestä sekä toimittaa tarveselvityksen päätösehdotuksineen ao. lautakunnalle (sivistyslautakunta, suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta, ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta, liikuntalautakunta, nuorisolautakunta, perusturvalautakunta) käsiteltäväksi. Kunnanhallitus hyväksyy tarveselvityksen ja sijoittaa hankkeen alustavasti investointiohjelmaan.
4 HANKKEEN NIMI KIRKKONUMMEN KESKUSTAN ALUEELLE SIJOITTUVIEN PERUSTURVAN AVOPALVELUIDEN TARVESELVITYS, VAIHEET III JA IV 3. TARPEENMÄÄRITTELY Perusturvalautakunta päätti kokouksessaan 31.8.2011 ( 111) esittää perusturvan hankeryhmälle tarveselvityksen laatimista keskustan alueelle sijoittuvien perusturvan toimintojen tilatarpeista ja ratkaisumalleista kunnanvaltuuston hyväksymään hankeohjeeseen pohjautuen. Perusturvan palveluverkkosuunnitelmassa (PTL 27.4.2011) on esitetty kunnan väestön kasvuun perustuvat palvelutarpeet sekä niihin liittyvät henkilö- ja tilatarpeet. Perusturvan palveluista merkittävä osa, erityisesti erityispalvelut on tarkoituksenmukaista keskittää kunnan keskustassa sijaitseviin kiinteistöihin moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvien synergiaetujen ja toiminnan tehokkuuden sekä palveluiden saavutettavuuden takia. 3.1. Toiminnan kuvaus, nykytilanne sekä tuleva kehitys Suurin osa perusturvan toiminnasta on erilaista vastaanottotyötä, jossa työntekijä tapaa/tutkii/haastattelee/hoitaa asiakasta omassa vastaanottohuoneessaan. Lisäksi on jonkin verran ryhmätoimintaa. Toimistotyöntekijöitä, joilla ei ole asiakasvastaanottoa, on vain pieni osa koko perusturvan henkilöstöstä. Vastaanottotoimintaa toteutetaan työparimallin mukaisesti. Sekä lääkärit että hoitajat pitävät itsenäisesti vastaanottoja. Vastaanotolla on myös erityispalveluita, kuten esim. jalkaterapeutin vastaanotto. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että perusterveydenhuollossa tulee tarjota myös erikoissairaanhoidon lääkäripalveluita ja/tai konsultaatioita. Päivystys toimii joka päivä klo 8-22. Lääkekeskus toimittaa lääkkeet kaikkiin lääkehoitoa toteuttaviin toimipisteisin, huolehtii varmuusvarastoinnista, lääkkeiden käyttökuntoon saattamisesta sekä lääkeneuvonnasta. Laboratoriossa otetaan erilaisia perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon määräämiä tutkimuksia, ja osa perustutkimuksista tehdään valmiiksi Kirkkonummella, mutta suurin osa näytteistä kuljetetaan HUS alueen keskuslaboratorioon. Psykososiaaliset avopalvelut sisältävät mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asiakasvastaanottoa ja ryhmätoimintaa. Vastaanottotiloja on tällä hetkellä
5 useissa eri pisteissä Kirkkonummella, mutta ne on tarkoituksenmukaista keskittää terveyskeskuksen yhteyteen. Apuvälinepalveluissa hankitaan, sovitetaan ja huolletaan apuvälineitä. Kuntalaisten ikääntyessä apuvälinetarve kasvaa. Kotihoito tuottaa palveluita kunnassa asuville toimintarajoitteisille, lähinnä ikääntyville asukkaille heidän kotonaan. 3.2. Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta Yhdyskuntatekniikan laatiman (2011) väestösuunnitteen mukaan kunnan väestö kasvaa vuoteen 2020 n. 8 700 asukkaalla ja vuoteen 2025 mennessä yli 11 000 asukkaalla. Keskustan alueella väestönkasvu on yli 5000. Lisäksi keskustan alueella tullaan jatkossa tuottamaan koko kuntalaisille tarkoitettuja erityispalveluita, kuten erikoislääkärin vastaanottoja. Vastaanottotoiminnassa lääkäripalveluiden peittävyys v. 2010 oli 33 % kuntalaisista. Lääkäripalveluja käyttivät eniten yli 65-vuotiaat (peittävyys yli 70 %) sekä lapsipotilaat (alle 6-vuotiaiden peittävyys 43 %). Nykyiset kunnan psykososiaaliset palvelut ovat erittäin vähäiset palvelutarpeeseen nähden. Jo muutaman vuoden päästä työntekijöitä on noin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Perusturvan henkilöstön lisäykset tullaan kohdentamaan merkittäviltä osin näihin palveluihin. Kuntalaisten ikääntyessä kotihoidon tarve lisääntyy, ja näin ollen myös kotihoidon työntekijöiden tarve saada riittävät tukikohtatilat. 3.3. Käytössä olevat tilat, niiden käyttöaste ja kunto Vastaanottotoiminta, päivystys ja laboratorio, röntgen sekä lääkekeskus sijaitsevat nykyisen terveyskeskusrakennuksen vuosina 1980 ja 1985 käyttöön otetuissa osissa. Merkittäviä rakennus- tai taloteknisiä peruskorjauksia ei ole tehty rakentamisen jälkeen. Tilat tulee saneerata pikaisesti, koska mm. rakennuksen talotekninen elinkaari on loppumassa. Kiinteistössä on riittämätön ilmastointi esim. jäähdytystä ei ole. Kiinteistöstä puuttuu varavoima. Tilat eivät vastaa nykyisen toiminnan (työparimalli) vaatimuksia ja työhuoneita on liian vähän. Osa työhuoneista on liian pieniä tämän päivän toimintaan. Tilat ovat niin ahtaat, että niiden käyttöä joudutaan vuorottelemaan, esim. jonkun lääkäreistä työskennellessä neuvolassa tai jonkun itsenäistä vastaanottoa pitävistä sairaanhoitajista ollessa lomalla tai koulutuksessa, niin tyhjänä olevaa työhuonetta käyttää joku muu lääkäreistä tai hoitajista. Esteettömyys ei kaikin osin toteudu. Osassa toimintaa eivät toteudu tietosuojan vaatimukset.
6 Useat tilat muodostavat työturvallisuusriskin (mm. vastaanottohuoneet, päivystys ja laboratorio), koska varapoistumisteitä ei ole kaikissa tiloissa. ATK:n tiloissa ei ole riittävästi huomioitu palvelimien aiheuttaman lämmön vaikutuksia. ATK-tilat ovat myös ahtaat. 3.4. Toiminnan muutokset ja tarkoituksenmukainen järjestäminen Perusturvassa on suuntaus tuottaa aiempaa enemmän erilaisia avopalveluita. Ryhmäohjaustoimintaa lisätään. Koska sairaanhoitopiirin tulee tarjota alueensa erikoissairaanhoidon palveluita (erikoislääkäripalveluita) tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, tarvitaan työtiloja myös tätä varten. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarjonta kasvaa. Tämä kehitys edellyttää nykyistä huomattavasti enemmän työtilaa. Osa näistä palveluista on tarkoituksenmukaista tarjota lähellä lääkäripalveluita. Avopalveluiden toiminta edellyttää riittäviä kyseistä toimintaa varten suunniteltuja, tarkoituksenmukaisia tiloja, joissa on huomioitu väestönkasvun mukainen palveluiden laajeneminen, uudet toimintamallit ja kehittymisedellytykset, erityisesti tilojen muunneltavuus, potilasturvallisuus, samoin kuin työturvallisuus, tietosuoja sekä esteettömyys. 3.5. Seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää toteutumatta Nykyisissä keskustan tiloissa ei pystytä vastaamaan väestönkasvun vaatimiin palvelutarpeisiin. Väestön ikääntymisen myötä tarvitaan terveyskeskuslääkäripalveluita nykyistä enemmän. Mikäli kyseinen hanke viivästyy, niin hoitotakuu ei näiltä osin toteudu. Esteettömyys ei toteudu. Tietosuojaongelmat jatkuvat. Nykyisissä tiloissa ei kaikin osin voida ottaa huomioon työturvallisuusvaatimuksia esim. varapoistumisteitä ei ole kaikissa työtiloissa. Mikäli vaiheet III ja IV eivät etene, sillä on kielteiset vaikutukset kuntalaisten palveluihin sekä henkilöstön rekrytointiin. Toimitilojen käytön vuorottelukaan ei riitä korvaamaan tilojen puutetta. 3.6. Hankkeen kiireellisyys Hanke on kiireellinen palvelutarjonnan mahdollistamiseksi sekä rakennuksen elinkaaren turvaamiseksi mm. rakennuksen talotekniikkaa tulee kunnostaa lähiaikoina. Rakennuksen ikä vaatii mittavia saneeraustoimenpiteitä, joiden laajuus selvitetään hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Esim. kyseisten tilojen ilmastointia ei saada parannettua ennen kuin em. korjaustoimenpiteet on tehty.
7 4. TAVOITTEIDEN ASETTELU 4.1. Tarvittavien tilojen arvioitu määrä ja tarkoituksenmukaisin sijainti Perusturvan tavoitteena on keskittää merkittävä osa keskustan avopalveluista ja koko kunnan erityispalveluista terveyskeskuskiinteistöön (hyvinvointikeskus), jolloin palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Palveluiden saavutettavuus paranee. Taulukko 1, Perusturvan tilatarpeen lisäys keskustan avopalveluissa henkilöstölisäysten näkökulmasta. III ja IV vaiheeseen liittyvät nykyiset palvelut keskustassa VASTAANOTTO (ml. ESH-lääkärit PSYKOSOSIAALISET PALVELUT(ml päihdetyö) MUUT PALVELUT(ml ATK.henkilöstö) Henkilöstö2011 keskustassa 44,5 9 14,5 V. 2014 lisäys (kum.) 13 12 V.2015 lisäys (kum.) 15,5 12 1,5 V. 2020 lisäys (kum.) 24 17 1,5 yht. 68 lisäys 25 lisäys 29 lisäys 42,5 Vastaanottotoiminnan vaatima väestön kasvuun perustuva henkilöstölisäys nykyisestä 44:stä vuoteen 2020 on n. 24 työntekijää. Erikoissairaanhoidon lääkärikonsultointia varten tarvitaan edellisen lisäksi vastaanottotiloja. Myös ryhmätoimintoja varten tarvitaan 3 työtilaa. Lääkekeskuksen lisätilatarve n. 40 m2 ja HUS -laboratorion n. 50 m2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kysyntään vastaaminen edellyttää vastaanotto sekä ryhmätyötiloja 26 työntekijälle vuoteen 2020 mennessä. Apuvälinekeskus tarvitsee asianmukaisia tiloja mm. apuvälinesovituksia varten sekä apuvälineiden puhdistukseen, huoltoon ja säilytykseen. Kotihoito tarvitsee asiakaspalavereihin, tiimityöhön sekä kotisairaanhoitoon tilaa v. 2020 mennessä n. 11 työhuonetta ja muistipoliklinikka 3 työhuonetta. Kaavassa tontille nro 101 varattu rakennusoikeus tulee kokonaan käytettyä. 4.2. Tilojen suunniteltu käyttöikä Saneerattavan, vaihe III, osan suunniteltu käyttöikä on 30 50 vuotta. Uudisrakennuksen, vaihe IV, suunniteltu käyttöikä on seuraava; perustukset ja runko 100v, julkisivut 75 vuotta, pintarakenteet 25-35v, järjestelmät 25-35v. 4.3. Arvioidut henkilöstöresurssit ja kokonaiskustannukset
8 Kustannuksia aiheuttavat henkilöstölisäykset eivät aiheudu esitetyistä hankkeista (III ja IV vaihe), vaan perustuvat palvelutarpeen lisäykseen. Hanke toteutetaan vaiheittain, samoin henkilöstölisäykset jakaantuvat usealle vuodelle. Henkilöstökustannukset kasvavat vuodesta 2011 vuoteen 2020 tässä esitetyillä vakanssilisäyksillä n.1 895 000 eurolla. Sisäinen vuokra vaiheen IV osalta on n 11 /m2/kk yhteensä noin n. 265 000 /v ja vaiheen III saneerauksen osalta vuokran nousu on n. 4 /m2/kk yhteensä n. 150 000 /v. 4.4. Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat 4.5. Yhteiskäyttöisyys Keskustan kiinteistöön suunnitellut palvelut tuotetaan omana tuotantona tai osittain ulkoistettuna omissa tiloissa. Yhteiskäyttöisyys ei ole mahdollista. 5. RATKAISUMALLIT 5.1. Tilanhankintavaihtoehdot Hankkeen toteuttaminen omana investointina on perustelua hankkeeseen liittyvän pitkän käyttöiän, vaativuuden ja siihen liittyvien riskien johdosta. Alueella ei ole tarkoitukseen sopivia korvaavia tiloja. Lisärakentaminen on tässä tapauksessa järkevin ratkaisu. 5.2. Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi 5.3. Rakennuspaikat Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista valtionosuuksien saamista perusturvan rakennushankkeisiin. Kirkonkylän keskustan kortteli numero 101, osoitteessa Virkatie 1. Korttelialue on kunnan omistuksessa. 5.4. Alustavat kustannusselvitykset Vaihe III, saneerauksen hankintahinta-arvio on noin 5 M (Saneerausaste noin 65%), 3174 brm2. Tarkempi hinta-arvio sekä kuntoarvio laaditaan hankesuunnitelman yhteydessä. Hinta-arvio ei sisällä ensikertaisen kalustamisen tai varustamisen kustannuksia. Vaihe IV, uudisrakennuksen hankintahinta-arvio on noin 5 M (bruttoala noin 2000 brm2). Tarkempi hinta-arvio laaditaan hankesuunnitelman yhteydessä.
9 Hinta-arvio ei sisällä ensikertaisen kalustamisen tai varustamisen kustannuksia. 5.5. Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu 5.6 Tavoiteaikataulu Tavoiteaikatauluna on, että vaiheiden III ja IV rakentaminen toteutetaan vaiheittain vuosina 2014 2017. 6. HANKEPÄÄTÖSEHDOTUS Hankeryhmä pyytää palvelutuotannon johtokunnan lausunnon tarveselvityksestä sekä toimittaa tarveselvityksen päätösehdotuksineen perusturvalautakunnalle käsiteltäväksi. Hanke ryhmä esittää, että kunnanhallitus hyväksyy tarveselvityksen ja sijoittaa hankkeen alustavasti investointiohjelmaan vuosille 2014-2017.