KIRKKONUMMEN KUNTA TARVESELVITYS PÄÄKIRJASTON SANEERAUS JA LAAJENNUS, TARVESELVITYS

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN KUNTA TARVESELVITYS PÄÄKIRJASTON SANEERAUS JA LAAJENNUS, TARVESELVITYS Kirjasto Asukaspuisto Nuorisotila Monitoimitila

2 2 TARVESELVITYS SISÄLLYSLUETELO 1. Hankeryhmä 2. Tarveselvitysprosessi 2 3. Tarpeen määrittely 3.1 Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys 3.2 Nykyiset käyttäjämäärät, ennusteet tulevasta 3.3 Käytössä olevat tilat, niiden käyttöaste ja kunto 3.4 Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen 3.5 Seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää toteutumatta 3.6 Hankkeen kiireellisyys 4. Tavoitteiden asettelu 4.1 Tarvittavien tilojen arvioitu määrä ja tarkoituksenmukaisin sijainti 4.2 Tilojen suunniteltu käyttöikä 4.3 Arvioidut henkilöstöresurssit ja kokonaiskustannukset 4.4 Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat 4.5 Yhteiskäyttöisyys 5. Ratkaisumallit

3 3 5.1Tilanhankintavaihtoehdot (oma/kumppanuushanke, osto, vuokraus, korjaus, uudisrakentaminen, tyyppipäiväkoti, tyyppikoulu) 5.2Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi 5.3 Rakennuspaikat 5.4 Alustavat kustannusselvitykset 5.5Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu 5.6 Tavoiteaikataulu 6. Hankepäätösehdotus TARVESELVITYS PÄÄKIRJASTON SANEERAUS JA LAAJENNUS 1. Hankeryhmä Jäsenet: Jäsen Timo Haapaniemi (kh) Eja Björkqvist (kh) Ari Harinen (kh) Antti Kilappa (kh) Voitto Mäkipää (siv) Janne Miilukangas (pt) Pekka Eurasto Kai Jokiranta Eeva Viitala Margareta Kull-Poutanen varajäsen Anni-Mari Syväniemi Gun-Maj Beck Pirkko Lehtinen Kristo Savola Tero Strand Harri Kreuss rakennuttamispäällikkö LVI insinööri suunnittelupäällikkö, sihteeri kirjastotoimenjohtaja

4 4 2. Tarveselvitysprosessi Hankeohjetta sovelletaan talonrakennushankkeisiin joiden kokonaiskustannusten arvioidaan ylittävän (alv0). Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeita koskeva prosessi jakaantuu seuraaviin vaiheeseen: 1 Tarveselvitys (kesto 3-12 kk) 2 Hankesuunnitelma (kesto 6-15 kk) 3 Hankeen sijoittaminen investointiohjelmaan 4 Toteutussuunnittelu (kesto kk) 5 Rakentaminen (kesto 9-24 kk) 6 Käyttöön luovuttaminen Lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä palveluverkkosuunnitelma/ rakentamisohjelma/investointisuunnitelma ja toimialan näkemys toimintansa pitkäntähtäyksen tavoitteista sekä keinoista niiden toteuttamiseksi. Toimialan projektityöryhmä laatii käyttäjätoimielimen esityksestä palveluverkkosuunnitelmaan/ rakentamisohjelmaan/investointisuunnitelmaan perustuvan tarveselvityksen. Projektityöryhmä pyytää palvelutuotannon johtokunnan lausunnon tarveselvityksestä sekä toimittaa tarveselvityksen päätösehdotuksineen ao. lautakunnalle (sivistyslautakunta, suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta, ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta, liikuntalautakunta, nuorisolautakunta, perusturvalautakunta) käsiteltäväksi. Kunnanhallitus hyväksyy tarveselvityksen ja sijoittaa hankkeen alustavasti investointiohjelmaan. TARVESELVITYS HANKKEEN NIMI Pääkirjaston saneeraus ja laajennus Hanke on Kirkkonummen kunnan talousarviossa (2012) sijoitettu vuosille ( , , , josta ensikertaiseen kalustamiseen).

5 5 Opetus- ja kultuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa vuosille hanke on ajoitettu v Avustus koskee laajennusosaa 2000 hym2. OKM:n arvioima hankkeen kustannusarvio on E ja valtionosuus tästä summasta on n 29% ( E) Opetus- ja kulttuuriministeriön kustannusarvio perustuu rakentamisen yksikköhintoihin valtionavustusta varten, vaikka niistä on luovuttu. Laskelmia tarkastetaan vielä, kun asia etenee. Valtio ei osallistu nykyisten kirjastotilojen saneeraukseen. 3. Tarpeen määrittely 3.1 Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys Kirkkonummen kirjastotoimeen kuuluu pääkirjasto, Masalan ja Veikkolan lähikirjastot sekä kirjastoauto. Lisäksi kirjastotoimintaa on terveyskeskuksen vuodeosastolla, palvelutalolla ja vanhainkodissa sekä kotipalveluna. Masalan ja Veikkolan kirjastot palvelevat taajama-alueitaan. Kirjastoauto tuo kirjastopalvelut kaikille kunnan päiväkodeille ja kouluille, joiden läheisyydessä ei ole kirjastoa. Iltavuoroissa auto kiertää haja-asutusalueilla. Verkkokirjasto palvelee 24/7. Pääkirjasto, joka palvelee keskusta-aluetta, toimii myös koko kunnan keskuskirjastona ja kirjastoauton tukikohtana. Kirjastossa on noin kirjaa ja levyä. Vuonna 1982 valmistunut pääkirjastorakennus on jäänyt pieneksi voimakkaasti kasvavassa kunnassa. Vaikka kirjasto on muuttunut kirjakeskeisestä kirjastosta hybridikirjastoksi, jossa osa tiedosta on digitaalisessa muodossa, kirjastotilaa tarvitaan jatkossakin. Kirja on edelleen lyömätön tallenne, ja kiinnostus sitä kohtaan kasvaa yhdessä verkkopalvelujen käytön kanssa. Kirjastotilan funktio sosiaalisena kohtaamispaikkana muuttuu koko ajan tärkeämmäksi. Kirjasto toimii kansalaisen olohuoneena. Kirjastossa tavataan, tehdään kotitehtäviä, syödään välipalaa, vietetään hyppytuntia, odotetaan bussia ja pidetään kokouksia. Kirjasto toimii erityisesti nuorten tapaamispaikkana. Työttömälle, sairaalle ja yksinäiselle kirjasto on korvaamaton henkireikä. Kasvavan eläkeläisryhmän tarpeet tulevaisuudessa on huomioitava.

6 6 Kirjastopalvelujen kova kysyntä jatkuu. Kunnan hyvin koulutettu väestö osaa hyödyntää kirjastojen tarjoamia palveluja. Lapsirikkaassa kunnassa lasten- ja nuorten kirjastopalvelujen kysyntä on erityisen suuri. Kunnan palvelustrategian mukaan paikalliset kirjastopalvelut järjestetään jatkossakin kunnan omana toimintana. Kirjastopalveluja käytetään vapaasti yli kuntarajojen, ja yhteistyötä muiden kuntien kanssa kehitetään aineiston hankinnassa, erityispalveluissa sekä verkkopalveluissa. Kirjastot toimivat lähiympäristönsä oppimis-, kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksina. Nykyinen kirjastoverkko on tarkoituksenmukainen. Tulevaisuuden kirjasto ei ole vain lainaamo, vaan se toimii kuntalaisten avoimena tilana, jossa voi opiskella ja tehdä työtä, viihtyä ja harrastaa kulttuuria eri muodoissa. Kunnan palveluverkkoselvityksessä 2011 todetaan, että palveluverkon tulisi tarjota kuntalaisille mahdollisuudet ottaa entistä enemmän vastuuta itsestään, huolehtia hyvinvoinnistaan ja osaamisestaan. Sivistystoimen toimijat tukevat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja muiden toimijoiden kanssa kuntalaisten juurtumista omaan kuntaan ja tarjoavat kuntalaisille hyvän elämän edellytyksiä. Eri hallinnonalojen toiminta koordinoidaan paremmin ja nykyisiä tiloja käytetään tehokkaasti yhdessä. Tilojen yhteyteen rakennetaan tarvittaessa uusia monitoimikäyttötiloja. Hankesuunnittelussa tulee tavoitteena olla tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Palveluverkkoselvityksessä on mukana pääkirjaston laajennus ja nuorisokahvila, yhtenä vaihtoehtona kirjaston laajennusosassa. 3.2 Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta Uuden pääkirjaston käyttöönotosta pääkirjaston lainaus on kasvanut 214 % ja koko kirjastolaitoksen lainaus 255 %. Lainauksen kasvu jatkuu voimakkaana. Vuonna 2011 kunnan koko kirjastolaitoksen kävijämäärä oli ja pääkirjaston osuus siitä Päivittäin on keskimäärin 1000 käyntiä pääkirjastossa kuutena päivänä viikossa. Ohjattuihin käynteihin (satutunnit, tiedonhakuopetukset, kirjavinkkaukset ym.) osallistui henkilöä vuonna Kirjastopalvelujen kysyntä ja tarve kasvaa suhteessa väestökasvuun. Nykyisen pääkirjaston suunnittelussa väestöpohja oli Palveluverkkoselvityksen

7 7 väestöennusteen mukaan Kirkkonummi jatkaa kasvuaan ja vuonna 2025 arvioidaan kunnan asukasluvun olevan Pääkirjaston välittömällä vaikutusalueella väestömäärän ennustetaan olevan vuonna Tänä päivänä keskusta-alueella asuu noin Lasten ja nuorten määrä kasvaa, vaikka suhteellinen osuus väestöstä vähenee. Yli 64-vuotiaiden osuus on nyt 8,4 % ja vuonna 2025 se tulee olemaan 14,4 %. Nämä ryhmät ovat kirjaston tärkeimpiä käyttäjäryhmiä. Tutkimusten mukaan n 80 % kunnan asukkaista käyttää kirjastoa. Kirjaston läheisyydessä olevan palvelutalon ympäristössä asuu runsaasti vanhempaa väestöä. Pääkirjasto palvelee keskusta-alueen ja Gesterbyn oppilaita ala-asteesta lukioon ja ammattikoulutukseen. Pääkirjasto toimii myös aikuisopiskelijoiden opiskelijakirjastona välittäen aineistoa ammattikorkeakoulu-, yliopisto- ja muista tieteellisistä kirjastoista. Pienten lasten palveluja hakevat kirjastosta taas alueen päiväkodit ja perhepäivähoitajat. Suomen- ja ruotsinkielisten lisäksi kunnassa on tällä hetkellä 59 muuta kieliryhmää. 3.3 Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen Keskustan kirjastopalveluja ja koko kunnan keskuskirjastopalveluja on tarkoituksenmukaista tarjota nykyisessä rakennuksessa ja sen laajennuksessa. Kirjastoja rakennetaan nyt ihmisiä varten eikä kirjakokoelmia varten kuten ennen. Kirjastojen tehtävänä on kansalaisten tietohuolto, mediakasvatus ja tietoyhteiskuntataidot. Kirjastot tukevat asukkaiden hyvinvointia, elinikäistä oppimista, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja monikulttuurisuutta. Nykypäivän kirjasto on tietokeskus, oppimiskeskus ja kulttuurikeskus. Nykyisen kirjastotalon ja laajennuksen tilojen käyttö on arvioitava kokonaisuutena.

8 8 3.4 Käytössä olevat tilat ja niiden kunto Nykyinen kirjastorakennus on melko hyvässä kunnossa. Rakennuksen arvioitu saneerausaste on noin 40% sisältäen mm osittaisen pintarakenteiden (toiminnallisten muutosten johdosta) - sekä tekniikkakunnostuksen ja ulkopuolisista töistä mm vesikaton uusimisen, ikkunoiden ja julkisivun kunnostamisen perusmuurien va vesieristeiden uusimisen sekä salaojien uusimisen. Hankkeen saneerausaste tarkentuu hankesuunnitelman yhteydessä. 3.5 Seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää toteutumatta Kuntalaisten kirjastopalveluja ja koululaisten tietohuoltoa ei voida järjestää opetus- ja kulttuuriministeriön laatukriteereiden mukaisesti mikäli pääkirjaston laajennus jää toteuttamatta. 3.6 Hankkeen kiireellisyys Kunnan väkiluku on kaksinkertaistunut siitä kun pääkirjasto suunniteltiin. Hanke on Kirkkonummen kunnan talousarviossa (2012) sijoitettu vuosille ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa Tavoitteiden asettelu 4.1 Tarvittavien tilojen arvioitu määrä ja tarkoituksenmukaisin sijainti Kirkkotorin asemakaavamuutoksen mukaisesti keskustan kirjastokorttelin 122 T1 rakennusoikeus on kaiken kaikkiaan 5500 k-m², josta myymälätilaksi on sallittua käyttää enintään 500 k-m². Nykyisen kirjaston kerrosneliömäärä on 2140 ja hyötyneliömetrimäärä Korttelissa on rakennusoikeutta jäljellä 3360 krm2 (500 krsm2 myymälätilaksi).

9 9 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelman mukaan laajennusosa on 2000 hyötyneliömetriä Tilaluettelon mukaiset pinta-alat ovat laajennusosan osalta 2000 hym2 n 3000 krsm2 Kirkon ja seurakuntatalon väliin sijoittuva uusi puisto vaatii tilaa ja kirjaston laajennus on tehtävä suurimmaksi osaksi kolmikerroksisena, kuitenkin niin että yleisötiloista mahdollisimman paljon sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa. Kaksi kerrosta varataan yleisötiloiksi ja kolmannessa on henkilökunnan työtilat sekä varastotilat. Yleisötilojen ollessa useammassa kerroksessa toimivuus aina kärsii, valvonta vaikeutuu ja henkilökuntaa tarvitaan enemmän. Kirjastoauton huoltoalue säilytetään nykyisellä paikallaan. Tämän yksikerroksisen osan päälle ei voida alustavien tutkimusten mukaan rakentaa lisäkerroksia. Katetun polkupyöräparkin sijoitus kirjaston yhteyteen tulee myös ottaa huomioon. Tontille voidaan rakentaa n kerros-m2 uudis-/laajennusosa. Kirjasto sijaitsee välittömästi alatorin laidalla. Kaavassa todetaan, että tori rakennetaan edustavaksi ja toiminnallisesti monipuoliseksi kuntalaisten yhteiseksi oleskelualueeksi. Kirjaston käyttäjien kannalta on tärkeää että kaupalliset palvelut ovat lähellä. Pohjoispuolelle sijoittuvan Rovastinpuiston suunnittelussa tulee ottaa huomioon että osa kirjaston tarjoamista palveluista ja toiminnasta (esim. satupiknikit, leikit, pelit, teatteri, konsertit ja ulkokahvila) voidaan sijoittaa puistoon ja kirjasto suunnitellaan niin että se on osa puistoa. Tavoitteellinen tilaluettelo I kerros Nykyinen tilanne m² m² Tuleva tilanne Tori m istuinryhmät, eväiden syönti, iso shakkipeli,

10 10 nettikoneet, lastenvaunut, naulakko, wc, invawc, lastenhoitohuone, työtila Näyttelyt Uutisalue kahvila, keittiö, lehdet, lukupaikat, nettikoneet työtila Nuoret nuortenkirjasto ja nuorisotila istuinryhmät, kirjat, lehdet, nettikoneet lautapelit, konsolipelitila biljardi, pöytätennis sarjakuvat, musiikki, elokuvat työtila Lapset lastenosasto ja asukaspuisto kirjat, lehdet, musiikki, sarjakuvat, elokuvat, lukupaikat, nettikoneet, pelit, näyttelyt, konsolipelitila, leikkinurkka, satutila ryhmätiloja keittiö, ruokailutilat työtila Lapset, 0-2-vuotiaat 60 ensikirjat, lelut,

11 11 istuinpaikat lastenhoitohuone työtila Aikuiset I kerros vastaanotto, info, työtila kaunokirjallisuus, esitteet, kunnallinen info, kaavat, elokuvat, maahanmuuttajainfo, nettikoneet, lukupaikat, tapahtumapaikka, lava II kerros tietokirjallisuus, tietodvd:t rauhallinen lukutila lukupaikat, nettikoneet, äänikirjat, musiikki, sarjakuvat kotiseutukokoelma, digitointihuone, soittohuoneet, musiikkistudio videostudio työtila Kirjastoauto-osasto autotalli, kuormauslaituri, työtila, varasto Kokoontumistilat II kerros Kokoustila yht

12 12 mm. musiikkileikkikoulun käytössä, varasto Kokoustila 30 mm. kansalaisopiston käytössä, varasto Opetustila 60 Luentosali 70 Kokoustila, aula 36 keittiöineen Ryhmätilat 88 4 x 16 m², 2 x 12 m² mm. lukion käytössä III kerros Henkilökunnan työtilat hallinto, hankinta, tiedotus neuvotteluhuoneet (2) lounastila, pukutilat Varasto kirjavarasto kaluste- ja rekvisiittavarasto Yhteensä hm² Nykyinen kirjasto Laajennus Yhteensä 1770 hyöty-m² 2000 hyöty-m² 3770 hyöty-m²

13 13 Tontin rakennusoikeus 5500 k-m² Nykyinen kirjasto 2140 k-m² Laajennus 3000 k-m² Jää jäljelle 360 k-m² 4.2 Tilojen suunniteltu käyttöikä Uudisrakennusten suunniteltu käyttöikä vuotta jakaantuen mm. seuraavasti: perustukset ja runko 100 vuotta, julkisivut 75 vuotta, pintarakenteet vuotta, järjestelmät vuotta. Saneerattavien rakennusten suunniteltu käyttöikä on n vuotta. 4.3 Arvioidut henkilöstöresurssit ja kokonaiskustannukset, vaikutus käyttötalouteen Hankkeella on vaikutuksia käyttötalouteen:. Laajennusosa suunnitellaan niin, että toiminta pyörii mahdollisimman pienillä resursseilla. Kirjastotoimintaan palkataan kirjastovirkailija ja kaksi kirjastonhoitajaa. Kahvilatilat vuokrataan ulkopuoliselle ja kahvilanpitäjälle kuuluu myös uutisalueen valvonta yhdessä vahtimestarin kanssa. Toiminnan pyörittämiseen osallistuvat siviilipalvelusmiehet ja työharjoittelijat. Musiikkiopisto, kansalaisopisto, peruskoulu, lukio, yhdistykset ja järjestöt vastaavat itse sillä hetkellä käyttämistään tiloistaan. Sisäinen vuokra on noin 11e/m2, vuokra tarkentuu hankesuunnitelman yhteydessä Kirjaston käyttökustannukset yhteensä henkilöstökulut siivouskulut atk-kulut muut toimintakulut Asukaspuiston käyttökustannukset yhteensä henkilöstökulut atk-kulut muut toimintakulut Nuorisotilan käyttökustannukset yhteensä

14 14 henkilöstökulut atk-kulut muut kulut Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat Kirjastolain mukaan kunnan tehtävänä on kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Palvelujen tulee olla opetus- ja kulttuuriministeriön laatukuvausten mukaiset. 4.5 Yhteiskäyttöisyys Kunnanhallitus on käsitellessään pääkirjaston saneerauksen ja laajennuksen tarveselvitystä päättänyt, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksen monipuolinen ja tehokas käyttö ja että rakennus voisi toimia myös kulttuuritalona. Kunnanhallitus on käsitellessään Vesitornimäen yhtenäiskoulun tarveselvitystä päättänyt käynnistää kulttuuritilojen tarveselvityksen kirjaston laajennuksen yhteyteen. OKM:n rahoituksen ehtona on, että rakennetaan kirjastotilaa. Kirjastotila voidaan kuitenkin käyttää moneen eri tarkoitukseen. Kirjasto olisi monitoimitalo, jossa tilat olisivat myös yhdistysten ja järjestöjen käytössä, sekä mm. kansalaisopiston, musiikkiopiston, peruskoulun ja lukion. Mainitut tahot tarvitsevat kokoontumis-, luento- ja esiintymistilaa. Kansalaisopisto on ilmoittanut, että he tarvitsevat päiväkurssitoimintaan tiloja 20 tuntia viikossa. Musiikkiopisto tarvitsee neliömetrin tilan musiikkileikkikoulutoimintaan 40 tuntia viikossa. Lukio tarvitsee oppilailleen ryhmätiloja. Asukaspuistotoimintaa kunnassa ei ole ja nuorisokahvilaa varten on pitkään etsitty toimitiloja. Pääkirjaston uusi lastenosasto toimisi kulttuuripainotteisena avoimen toiminnan tilana/asukaspuistona ja kirjaston nuorten osasto keskustan nuorisokahvilana. Nämä toiminnot eivät ainoastaan tule saman katon alle, vaan toiminnot nivotaan täysin toisiinsa. Asukaspuiston ja nuorisokahvilan tarveselvitykset ovat pääkirjaston laajennuksen liitteenä. 5. Ratkaisumallit

15 Tilanhankintavaihtoehdot (oma/kumppanuushanke, osto, vuokraus, korjaus, uudisrakentaminen,) Lisärakentaminen on tässä tapauksessa järkevin ratkaisu. 5.2 Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi Kirkkonummen pääkirjaston laajennus on jo opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa, mikä tarkoittaa että kunta saa euron valtionosuuden vuonna Rakennuspaikat Kaava on lainvoimainen.. Rakennusoikeutta tontilla on käytetty 2140 m 2, jäljellä on 3360 krsm2. Tontin maasto-olosuhteet ovat normaalit. Perustamisolosuhteet selvitetään hankesuunnitelman yhteydessä Alustavat kustannusselvitykset Investointikustannukset: Suunnittelukustannukset ovat n vuonna Laajennuksen rakentamiskustannukset ovat vuosina Nykyisen kirjaston peruskorjaus vuonna 2016 Hankkeen alustavat kustannukset tullevat olemaan seuraavat; Laajennus n 8-9 milj E, (valtionavustusta 29 % hyväksytyistä kustannuksista) Saneeraus n 2-3 milj E Nuorisotilan ensikertainen kalustaminen Asukaspuiston ensikertainen kalustaminen Kirjaston ensikertainen kalustaminen

16 16 Tarkempi kustannusarvio laaditaan hankesuunnitelman yhteydessä. 5.5 Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu 5.6 Tavoiteaikataulu Hanke on sijoitettu talousarvioon ja suunnitelmaan vuosiksi Talousarviossa alustava kustannusarvio on yhteensä 7 milj ja ensikerran kalustamiseen Hankepäätösehdotus Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nuorisokahvilan tarveselvitys Asukaspuiston tarveselvitys