- Rakennuksen koko (=bruttoala) on sama molemmissa vaihtoehdoissa. - Vastaanotto- ja toimistotilat 55 %

Transkriptio

1 (9) Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen uudisrakennuksesta on laadittu kaksi vaihtoehtoista hankesuunnitelmaa. Tämä dokumentti sisältää vertailun näiden vaihtoehtojen välillä. Koska vaihtoehdoissa on paljon samankaltaisia ominaisuuksia, on alla olevassa vertailussa pyritty tuomaan esille erityisesti vaihtoehtojen välisiä toiminnallisia ja muita eroja. Vaihtoehtojen ominaisuudet on tarkemmin esitelty niistä laadituissa hankesuunnitelmissa. LAAJUUS - Rakennuksen koko (=bruttoala) on sama molemmissa vaihtoehdoissa. - Rakennuksen koko (=bruttoala) on sama molemmissa vaihtoehdoissa. RAKENNUKSEN TILATYYPIT - Vastaanotto- ja toimistotilat 55 % - Erikoisvarustellut vastaanottotilat (suun terveydenhuolto, näytteenotto, röntgen) 9 % - Aula- ja asiakaspalvelutilat 4 % - Ravintolatilat 4 % - Sosiaalitilat, aputilat, varastot 23 % - Huoltotilat, arkistot 5 % - Vastaanotto- ja toimistotilat 37 % - Vuodeosastotilat 20 % - Erikoisvarustellut vastaanottotilat (suun terveydenhuolto, näytteenotto, röntgen) 8 % - Aula- ja asiakaspalvelutilat 4 % - Ravintolatilat 5 % - Sosiaalitilat, aputilat, varastot 23 % - Huoltotilat, arkistot 5 % RAKENNUKSEN MUUNNELTAVUUS, JOUSTAVUUS - Suurempi osa tiloista voidaan pienin teknisin muutoksin muuttaa monenlaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tarpeisiin (esim. vastaanottotoiminta, erilaiset avopalvelut). - Vähäisempi osa tiloista voidaan pienin teknisin muutoksin muuttaa monenlaisiin perusterveydenhuollon toiminnan tarpeisiin (vastaanottotoiminta, erilaiset avopalvelut), sillä vuodeosaston tilajako (huonekohtaiset wc-tilat) ja tilojen mitoitus (huonekoko ja käytävien mitoitus) rajoittavat koko rakennuksen myöhempää muunneltavuutta.

2 (9) TOIMINNAN KEHITTÄMINEN, SYNERGIA Perusturva on osittain rinnakkain hankesuunnittelun kanssa kehittänyt omaa toimintaansa. Tavoitteena on uudenlaisen, asiakaslähtöisen hoitoprosessin kehittäminen: Suomen parhaan hyvinvointikeskuksen toimintamalli. Toiminnan kehittäminen tähtää nykyistä syvempään sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatioon, mikä on tulevaisuudessa välttämätöntä. Samalla vastataan Sote-uudistuksen asettamaan haasteeseen perustason sote-palveluiden vahvistamisesta. Tarkoituksena on keskittää laaja osa toisiaan tukevia sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluja saman katon alle ja synnyttää näin ollen merkittävästi synergiaa ja toiminnan kehittämistä esim. lääkäri-hoitajatiimien muodostamisella ja palvelutarpeen arvioinnin avulla. Uuden palveluohjausmallin ja palvelutarpeen arvioinnin avulla asiakas ohjataan oikeiden palveluiden piiriin moniammatillisen sosiaali- ja terveysalan asiantuntijatiimin avulla. Palveluja yhdistämällä myös toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus paranee. Toiminnan kehittäminen tukee pitkällä tähtäimellä myös parhaan henkilöstön rekrytointia 3. sektori - yhteistyö esim. liikuntatoimen ja sote-palveluiden välillä Kehittäminen, synergia - Tukee perusturvan tavoitteiden mukaisen hoitoprosessin kehittämistä. - Mahdollistaa synergiaetujen muodostumista ja moniammatillisten tiimien muodostamista. - Mahdollista kehitteillä olevan palveluohjauskonseptin toteuttamisen. - Tukee 3. sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä - Tukee osittain perusturvan tavoitteiden mukaisen hoitoprosessin kehittämistä. - Synergiaedut jäävät osittain saavuttamatta ja toiminnan kehittäminen, esim. moniammatillisten tiimien muodostaminen ei toteudu toivotussa laajuudessa. - Perusturvan tavoitteena oleva palveluohjauskonsepti on osin mahdollista toteuttaa, mutta palveluohjaus vaikeutuu palveluiden sijaitessa hajallaan. - Tukee 3. sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä Toiminnan tehokkuus - Resursseja (laitteita, henkilöstöä) voidaan käyttää tehokkaammin, kun toiminnot ja henkilöstö toimivat samoissa tiloissa. - Resurssien käyttö jää osittain tehottomammaksi, kun toimipisteet ja henkilöstö sijaitsevat hajallaan.

3 (9) SÄHKÖISET PALVELUT JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA Hyvinvointikeskushankkeen keskeisiä elementtejä ovat mm. sähköisten palvelumahdollisuuksien hyödyntäminen, omahoidon kehittäminen sekä uuden ja kehitteillä olevan teknologian laaja-alainen hyödyntäminen. Uusia palveluja ovat mm. o Sähköinen yhteydenotto ja sähköinen ajanvaraus, joka sisältää hoidon tarpeen arvioinnin o Sähköinen asiakaspalaute o Sähköinen asiointi vuorovaikutteisesti kuntalaisen ja ammattilaisen välillä o Sähköiset vertaisryhmät o Ryhmätoiminta etäpalveluna, esim. äitiysvalmennukset o Ikäihmisten hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja siihen liittyvä oppimisympäristö, jossa asiakas voi asiantuntijan ohjauksessa testata tarpeisiinsa sopivia teknologisia ratkaisuja ja lainata niitä koekäyttöön. Hyvinvointiteknologia tukee ikäihmisten kotona asumista. Apotti-hankkeessa luotavat ja kehitteillä olevat toimintamallit sidotaan kiinteäksi osaksi hanketta. o Omahoidon mittaukset (esim. verenpainemittaukset) on mahdollista siirtää automaattisesti potilastietojärjestelmään. - Vaihtoehto tukee hyvin sähköisten palveluiden lisäämistä - Vaihtoehdossa toteutuu ikäihmisten hyvinvointiteknologian oppimisympäristö osana ikäihmisten avopalveluja. - Apotissa tehty toiminnan ja prosessin kehittäminen ja tuleva asiakas- ja potilasjärjestelmä sekä hyvinvointikeskuksen laaja-alaiset avopalvelut tukevat hyvinvointia, kokonaisvaltaisesti. - Vaihtoehto tukee melko hyvin sähköisten palveluiden lisäämistä - Vaihtoehdossa ei toteudu ikäihmisten hyvinvointiteknologian oppimisympäristö, sillä ikäihmisten avopalvelut eivät sisälly vaihtoehtoon. - Apotissa tehty toiminnan ja prosessin kehittäminen ja tuleva asiakas- ja potilasjärjestelmä sekä hyvinvointikeskuksen laaja-alaiset avopalvelut tukevat hyvinvointia, kokonaisvaltaisesti.

4 (9) AVOPALVELUT Tällä hetkellä merkittävä osa Kirkkonummen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista toimii hajasijoitettuna terveyskeskuksen ulkopuolella. Näitä ovat mm. o Lasten ja lapsiperheiden avopalvelut, mm. neuvola, lapsiperheiden kotipalvelu ja perheohjaus o Ikäihmisten avopalvelut o Päihde- ja mielenterveyspalvelut o Osa suun terveydenhuollosta Perusturvan tavoitteena on, että jatkossa mahdollisimman monet avopalvelut löytyisivät samasta toimipisteestä, jolloin kuntalaisia voidaan palvella ja hoitaa kokonaisvaltaisesti. Monta asiaa voidaan hoitaa samalla käynnillä. Useita eri palveluita tarvitseva asiakas hyötyy häntä palvelevien ammattilaisten välisen yhteistyön parantumisesta. Näitä ovat esim. o perheet, joiden lapsilla on kehitysviivästymiä (terapioiden tarvetta) tai kasvatuksellisen ohjauksen tarvetta (perheneuvola) tai vanhemmuuden tukemisen tarvetta (perheohjaus ja lapsiperheiden kotipalvelu) o omaishoidon piirissä oleva ikäihminen, jolla on monipuolisen tuen tarvetta (esim. kotihoito, päivätoiminta, apuvälinearviot, mielenterveyspalvelut, lääkitysarviot, muistipoliklinikka). Mielenterveysongelmien (esim. masennus) ja päihdeongelmien määrä on kasvussa ja palveluja tarvitaan jatkossa enemmän. Ongelmat kulkevat usein käsi kädessä, jolloin asiakas hyötyy näiden palveluiden välisestä yhteistyöstä. Usein tarvitaan sekä mielenterveyspalveluiden ja/tai lääkäreiden ja hoitajien vastaanottopalveluiden käyntejä ongelman hoitamiseen, jolloin näiden välinen yhteistyö korostuu. Tavoitteena on myös madaltaa kynnystä hakeutua jatkohoitoon tarjoamalla vastaanoton kautta aktiivisesti apua asiakkaalle, joille oma-aloitteinen hakeutuminen mielenterveys- tai päihdepalveluiden piiriin saattaa olla vaikeaa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta sekä ennakoitavissa olevien päihdeongelmien lisääntyminen tulee huomioida. Avopalvelujen keskittäminen - Merkittävä osa avopalveluista keskitetään uudisrakennukseen - Avopalvelut säilyvät laajalti hajautettuina. Lasten ja lapsiperheiden avopalvelut - Lapsiperheiden avopalvelut* voidaan keskittää eheäksi kokonaisuudekseen saman katon alle. - Neuvola- ja mielenterveyspalvelut tukevat toisiaan paremmin, esim. synnytysten jälkeisen masennuksen tunnistamisessa ja hoidossa. *) äitiys- ja lastenneuvola, perheneuvola, lapsiperheiden kotipalvelu ja perheohjaus sekä lasten lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat - Lapsiperheiden avopalveluista äitiys- ja lastenneuvola sekä lasten kuntoutuspalvelut voidaan keskittää saman katon alle. - Lapsiperheiden muut palvelut** sijoittuvat muualle ja yhteistyötä neuvolan kanssa sekä myös mielenterveyspalveluiden kanssa on haasteellisempaa kehittää. **) perheneuvola, lapsiperheiden kotipalvelu ja perheohjaus

5 (9) Ikäihmisten avopalvelut - Ikäihmisten avopalvelut* voidaan keskittää eheäksi kokonaisuudeksi saman katon alle. *) Muistikoordinaattorit, omaishoito, kotihoito, päivätoiminta, kotisairaala ja kuntoutuspalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut. - Ikäihmisten avopalveluista vain pieni osa** keskitetään samoihin tiloihin. Näiden välinen yhteistyö paranee. - Monet avopalvelut sijaitsevat edelleen hajallaan, jolloin asiakas joutuu hakemaan palveluja useammasta paikasta. - Ammattilaisten keskinäinen konsultaatio ja moniammatillinen verkostotyö on monen palvelun osalta vaikeaa työntekijöiden työskennellessä monessa eri toimipisteessä. **) Kotisairaala ja kuntoutuspalvelut sekä päihdepalvelut. Nuorten palvelut Mielenterveyspalvelut - Yhteistyö terveydenhoitajan ja mielenterveyspalveluiden välillä onnistuu paremmin esim. masennuksen tunnistamisessa ja hoidossa. - Mielenterveyspalvelut, vastaanottotoiminta ja päihdepalvelut sijaitsevat kaikki saman katon alla, jolloin ne tukevat toisiaan ja niiden välinen yhteistyö paranee. - Ikäihmisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen mahdollistuu. - Ikäihmisten mielenterveysongelmiin voidaan vastata muiden kotiin vietävien palveluiden kanssa. - Mielenterveyspalvelut sijaitsevat edelleen muualla, jolloin yhteistyö terveydenhoitajan tai lääkereiden kanssa vaikeutuu. - Mielenterveyspalvelut sijaitsevat edelleen muualla, jolloin yhteistyö vastaanottotoiminnan ja päihdepalveluiden kanssa on haasteellisempaa. Palvelut joudutaan hakemaan eri toimipisteistä. - Ikäihmisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen on hankalampaa. Päihdepalvelut - Mielenterveyspalvelut, vastaanottotoiminta ja päihdepalveluiden sijaitsevat kaikki saman katon alla, jolloin ne tukevat toisiaan ja niiden välinen yhteistyö paranee. - Ratkaisu tukee ikäihmisten päihdepalveluiden kehittämistä. Päihdepalvelut ja ikäihmisten palvelut sijaitsevat samassa rakennuksessa. - Päihdepalvelut sijaitsevat saman katon alla vastaanottopalveluiden kanssa, jolloin yhteistyö onnistuu nykyistä jouhevammin saman katon alla (mm. korvaushoitopotilaat ja katkaisuhoitoa tarvitsevat). - Mielenterveyspalvelut sijaitsevat muualla, jolloin päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteistyö jää vaikeammaksi. - Ratkaisu ei tue ikäihmisten päihdepalveluiden kehittämistä, koska ikäihmisten avopalveluita ei ole tarjolla hyvinvointikeskuksessa.

6 (9) VASTAANOTTOPALVELUT Hyvinvointikeskus mahdollistaa vastaanottotoiminnassa tarkoituksenmukaisen lääkäreiden ja hoitajien välisen työnjaon riittävien tilojen myötä. Hoitajien itsenäistä vastaanottotoimintaa voidaan lisätä henkilöstöresurssien puitteissa. Kansansairauksia voidaan hoitaa vaikuttavammin mm. lisäämällä ryhmäohjauksia. Terveyspalveluissa on erittäin suuri päivittäinen asiakasvirta (terveydenhoitopalvelut, vastaanottotoiminta ja suun terveydenhuolto), yli käyntiä vuositasolla Kirkkonummen terveyskeskuksessa vuonna Erikoissairaanhoidon hoitojaksot ovat lyhyempiä ja potilaat siirtyvät aikaisemmassa vaiheessa perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon. Esimerkiksi Matinkylän - Leppävaaran mielialapoliklinikalta siirtyy potilaita Kirkkonummen vastaanottotoimintaan. Asiakkaat tarvitsevat säännölliset ja pidempikestoiset kontaktit hoitohenkilökuntaan, esim. mielialalääkityksen pistoshoidossa olevan potilaan seuranta-aika. Vastaanottopalvelut - Mahdollistaa mielenterveys- ja päihdepalveluissa tarkoituksenmukaisimman työnjaon vastaanoton ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä. - Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen ja kotihoidon yhteistyö helpottuu. - Mahdollistaa ryhmäohjauksen laajemman ja monipuolisemman käytön - Mahdollistaa asiakkaan kokonaisvaltaisemman hoidon yhteistyössä mielenterveyspalveluiden henkilökunnan kanssa - Mahdollistaa tilojen tehokkaamman hyödyntämisen myös iltakäytössä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa; esim. SPR, Luckan, Sydänliitto, Diabetesliitto jne. - Tarkoituksenmukainen yhteistyö päihdepalveluiden kanssa helpottuu. - Mielenterveyspalvelut sijaitsevat edelleen muualla, jolloin yhteistyötä vastaanottotoiminnan ja mielenterveyspalveluiden kanssa ei voida yhtä helposti kehittää. Palvelut joudutaan hakemaan eri toimipisteistä. - Kotihoidon ja lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen välinen yhteistyö jää heikommaksi. - Mahdollistaa ryhmäohjauksen omahoidon tukemisessa, mutta niukemmin kuin 1. vaihtoehdossa. - Vaihtoehto on haasteellisempi sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta, koska mielenterveyspalvelut eivät sijaitse uudessa hyvinvointikeskuksessa. - Mahdollistaa suppeamman ryhmätoiminnan ja tilojen hyödyntämisen iltakäytössä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa kuin vaihtoehto 1.

7 (9) VUODEOSASTOPALVELUT Vaihtoehdossa 1 uudisrakennus ei sisällä vuodeosastoa, vaan vuodeosastopalvelut on tarkoitus hankkia Espooseen vuoden 2016 lopulla valmistuvasta terveyskeskussairaalasta. Vaihtoehdossa 2 vuodeosasto sisältyy uudisrakennukseen. Vuodeosastopalvelut - Vuodeosastopalvelujen etäisyys kuntakeskuksesta kasvaa. Etäisyys kunnan pohjois- tai itäosista pienenee. - Tutkimus- ja konsultaatiomahdollisuudet ovat paremmat: Lääkärin konsultaatiot ovat ympärivuorokautisesti käytettävissä, samoin laboratorio ja kuvantamispalvelut ovat lähellä ympäri vuorokauden. - Erikoissairaanhoidosta on mahdollista siirtyä vuodeosastolle aikaisemmin, kun tilanteen mahdollisesti heikentyessä erikoissairaanhoidon konsultaatiot ovat helpommin käytettävissä. Näin ollen viiveet kuntoutuksen aloittamisessa vähentyvät. - Potilaiden kuntoutusmahdollisuudet ovat monipuolisemmat (esim. fysioterapiat). - Aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksen keskittäminen voi mahdollistaa erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäemisen näiden potilaiden hoidossa sekä parantaa kuntoutuksen moniammatillisuutta. - Saattohoito tapahtuu erillisellä saattohoitoon keskittyneellä saattohoito-osastolla. - Ratkaisu tukee Sote-uudistuksen mukaisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajan hälventämistä. - Yhteistyö kotihoidon ja vuodeosaston välillä vaatii enemmän työtä, koska ne sijaitsevat eri toimipisteissä. - Yhteistyötä kotihoidon ja kotisairaalan välillä on mahdollista kehittää. - Vuodeosastopalveluiden etäisyys kuntakeskuksesta säilyy ennallaan. - Tutkimus- ja konsultaatiomahdollisuudet ovat heikommat: Lääkärin konsultaatiot eivät ole käytettävissä ympäri vuorokauden, laboratorio ja kuvantamispalvelut eivät ole lähellä ympäri vuorokauden. - Erikoissairaanhoidosta ei ole mahdollista siirtyä yhtä aikaisin, koska tilanteen mahdollisesti heikentyessä ei erikoissairaanhoidon konsultaatiot ole helposti käytettävissä. Näin ollen kuntoutuksen aloittaminen saattaa helpommin viivästyä. - Potilaiden kuntoutusmahdollisuudet eivät ole yhtä monipuolisia, koska kaikkia terapioita ei pienessä yksikössä ole mahdollista tarjota. Tämä koskee esim. aivoinfarktipotilaita. - Saattohoito tapahtuu osana muuta vuodeosastotoimintaa, jossa osaamisen varmistaminen vaikeampaa. - Ratkaisu ei yhtä suuressa määrin tue Sote-uudistuksen mukaista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajan hälventämistä. - Yhteistyö kotihoidon ja kotisairaalan välillä vaatii enemmän työtä, koska ne sijaitsevat eri toimipisteissä. - Yhteistyötä kotihoidon ja vuodeosaston välillä on mahdollista kehittää.

8 (9) HENKILÖSTÖ Uusi hyvinvointikeskus tarjoaa terveelliset, turvalliset työtilat henkilöstölle sekä mahdollisuudet virkistymiseen (kuntosali). Uudet tilat tukevat toiminnan kehittämistä, toimivaa työnjako ja moniammatillisuutta, mikä motivoi työskentelemään Kirkkonummella. Samalla toiminnan jatkuva kehittäminen valmentaa tulevaa Sote-ratkaisua varten. Henkilöstön keskittäminen useasta toimipisteestä saman katon alle helpottaa esimiesten työtä. Rekrytoinnin kannalta hyvinvointikeskuksen sijainti haittaa rekrytointia, mutta toisaalta uudet tilat saattavat toimia houkuttimena. Vaikutukset henkilöstöön - Vuodeosaston henkilökunnan työpaikka siirtyy Espooseen. Osa työllistyy Kirkkonummella muihin toimiyksiköihin. - Vuodeosaston henkilökunnan työpaikka säilyy Kirkkonummella. TOIMITILATURVALLISUUS Turvallisuus - Asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuutta parantavat toimenpiteet on helpompi toteuttaa, kun toiminnot sijaitsevat keskitetysti samassa toimipisteessä (esim. valvonta, asianmukaiset pako-ovet asiakasvastaanottotiloissa, erilliset odotustilat eri asiakasryhmille) - Asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuutta parantavat toimenpiteet jäävät toteuttamatta niiden toimintojen osalta, jotka jäävät nykyisiin toimipisteisiin. Ongelmallisia ovat etenkin pienet yksiköt, jossa henkilöt joutuvat työskentelemään yksin.

9 (9) KUSTANNUKSET - Vaihtoehto on investointikustannuksiltaan n. 2,1 miljoonaa euroa (ALV 0%) edullisempi. Ostopalvelut 1,7 miljoonaa / vuosi. - Vaihtoehto on investointikustannuksiltaan n. 2,1 miljoonaa euroa (ALV 0%) kalliimpi. Yhteensä 7,9 miljoonaa (ALV 0%) kalliimpi, josta laajennuksen osuus on 5,8 miljoonaa (ALV 0%). VAIKUTUS VUOKRATILOIHIN - Ulkopuolisista vuokratiloista voidaan luopua lähes kokonaan. - Osa toiminnasta jää edelleen ulkopuolisiin vuokratiloihin AIKATAULU - Vaihtoehtojen välillä ei ole aikataulueroja - Espoon vuodeosasto valmistuu vuoden 2016 lopulla ja mahdollistaa sairaalatoiminnan siirtymisen hyvinvointikeskuksen valmistumista aiemmin. - Vaihtoehtojen välillä ei ole aikataulueroja - Laajempien avopalveluiden asianmukaiset tilat jäävät tämän aikataulun ulkopuolelle. - Nykyisen terveyskeskuksen vuodeosastolta vapautuvia tiloja voidaan mahdollisesti hyödyntää sisäilmaongelmien takia käyttökiellossa olevien terveyskeskustilojen väistötiloina.