Winellska skolan ja Kyrkslätts gymnasium

Transkriptio

1 Winellska skolan ja Kyrkslätts gymnasium Tarveselvitys Kirkkonummen kunta

2 Sisällys 1 Tarveselvityksen tiivistelmä Kohteen nykyiset tiedot Yhteenveto Vaihtoehtojen tilantarve ja tilatehokkuudet 2 2 Tarveselvitysprosessi Hankkeen toteutus ja työvaiheet Tarpeen tausta ja tehdyt päätökset Hankeryhmä 4 3 Tarpeen määrittely Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta Käytössä olevat tilat ja niiden kunto Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen Seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää toteutumatta Hankkeen kiireellisyys 9 4 Tavoitteiden asettelu Tarvittavien tilojen arvioitu määrä ja tarkoituksenmukaisin sijainti Tilojen suunniteltu käyttöikä Arvioidut henkilöstöresurssit ja kokonaiskustannukset Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat Tilojen käytön joustavuus, yhteiskäyttöisyys ja käyttöasteen optimointi 11 5 Ratkaisumallit Tilanhankintavaihtoehdot Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi Rakennuspaikat Alustavat kustannusselvitykset Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu Tavoiteaikataulu 12 6 Hankepäätösehdotus 12 7 Liitteet 13

3 1 1 Tarveselvityksen tiivistelmä Tämä tarveselvitys sisältää sekä teknisen että toiminnallisen tilatarpeen määrittelyä liittyen Winellska skolan ja Kyrkslätts gymnasiumin peruskorjaukseen ja laajennukseen sekä uudisrakentamiseen. Kouluilla on käytössä kolme rakennusta. Liikuntasalirakennuksessa-C on liikuntasali oheistiloineen. Varsinaisessa koulurakennuksessa- A on opetus- ja hallintotilat sekä lukion tilat. Koulurakennuksessa-B on opetustiloja. Ruokailu tapahtuu rakennuksen-a ruokailutilassa. Hankkeen nimi on Winellska skolan ja Kyrkslätts gymnasium. Rakentamisen suunnittelu ja toteutus vaiheittain esitetään tehtäväksi vuosina Tavoiteltu käyttöönottoajankohta on Perusopetuksen järjestäminen kuuluu kunnan lakisääteisiin palveluihin. Kunnan opetustiloja koskevan palveluverkkosuunnitelman mukainen tilojen tarve määritellään nykyisen toiminnan ja oppijamäärän mukaan, seuraavan kolmen vuoden kasvuennuste huomioon ottaen. Mitoittava kokonaisoppijamäärä on Winellska skolan 870 ( esiopetus) ja Kyrkslätts gymnasiumin 230, yhteensä Uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdossa 1 koulurakennus-a peruskorjataan, koulurakennus-b ja liikuntasalirakennus-c puretaan ja purettavien rakennusten tilalle tehdään tarvittava uudisrakennus. Tarveselvitysvaiheessa ei ole tehty tilaohjelmaa uudisrakennusvaihtoehdosta. Tilaohjelma tehdään hankesuunnitteluvaiheessa. Arvioitu laajuus on likimain sama, kuin nykyisten koulurakennusten laajuus. Laajuus perustuu em. oppijamitoitukseen sekä tavoitteeseen kustannussäästöistä sekä tässä hankkeessa että pitkällä aikavälillä. Uudisrakennuksen suunnittelussa tulee huomioida nykyaikaisille koulutiloille asetetut perusvaatimukset, tilojen yhteisja iltakäyttö sekä asemakaavan rakennusoikeuden mahdollistama tontin myöhempi lisärakentaminen. Esiopetus siirretään nykyisestä navetta -rakennuksesta koulun yhteyteen. Peruskorjausvaihtoehdossa 2 rakennukset peruskorjataan ja tehdään tarvittavat yhdyskäytävät /-aulat nykyisten rakennuksien yhdistämiseksi sallien kulkemisen rakennuksesta toiseen sisäkautta. Esiopetuksen siirtäminen nykyisestä navetta -rakennuksesta koulun yhteyteen tutkitaan hankesuunnitelman yhteydessä. 1.1 Kohteen nykyiset tiedot Kohde: Winellska skolan ja Kyrkslätts gymnasium, A-,B- ja C-rakennukset Lähiosoite: Gesterbynkaari 3 Postinumero- ja toimipaikka: Kirkkonummi Rakennustyypit: 511 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset

4 2 Pinta-alat: bruttoala kerrosala hyötyala - koulurakennus-a brm kem hym2 - koulurakennus-b brm kem hym2 - liikuntasalirakennus-c brm brm2 785 hym2 - yhteensä brm kem hym2 Kerrosluvut: - koulurakennus-a 2 - koulurakennus-b 2 - liikuntasalirakennus-c 1 Rakennusvuodet: - koulurakennus-a 1975/ koulurakennus-b 1968/ liikuntasalirakennus-c 1969/ Yhteenveto Vaihtoehtojen tilantarve ja tilatehokkuudet Winellska skolanin ja Kyrkslätts gymnasiumin kokonaispinta-alatarve on arviolta brm2 ja hym2 perustuen tilamitoitukseen (keskimäärin 10,5) brm2/oppija ja 6,5-7,5 (keskimäärin 7,0) hym2/oppija. Tarveselvityksessä esitetyt neliötunnusluvut tarkentuvat hankesuunnitelman aikana. Yleisesti ottaen lukion tunnusluvut ovat hieman korkeammat perusopetukseen nähden. Tämä näkyy esim. yhteisissä taideainetiloissa, joista kaikki hyötyvät. Myöhemmin tehtävässä Winellska skolanin, Kyrkslätts gymnasiumin ja Gesterbyn koulun yhteisessä hankesuunnitelmassa tutkitaan tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet ja yhteiset tarpeet, jotka vaikuttavat merkittävästi hankkeen mitoitukseen ja laajuuteen. Uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehto 1 Koulurakennus-A peruskorjataan, koulurakennus-b ja liikuntasalirakennus-c puretaan ja purettavien rakennusten tilalle tehdään tarvittava uudisrakennus/laajennus. Purettavat rakennukset bruttoala hyötyala - koulurakennus-b puretaan brm hym2 - liikuntasalirakennus-c puretaan brm2 785 hym2 - purettavat rakennukset yht brm hym2 Tilantarve - koulurakennus-a peruskorjataan brm hym2 - tarvittava uudisrakennus/laajennus brm hym2 yhteensä brm hym2

5 3 Peruskorjausvaihtoehto 2 Rakennukset peruskorjataan ja tehdään tarvittavat yhdyskäytävät rakennusten liittämiseksi toisiinsa. Nykyiset rakennukset bruttoala hyötyala - peruskorjattavat rakennukset A, B ja C brm hym2 2 Tarveselvitysprosessi Tarveselvitys on talonrakennushankkeiden tausta-asiakirja, jossa selvitetään hankkeen perusominaisuudet ja tavoitteet. Tarveselvitys on laadittu voimaan astuneen Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeiden hankeohjeen mukaisesti. Hankeohjetta sovelletaan talonrakennushankkeisiin, joiden kokonaiskustannusten arvioidaan ylittävän (alv 0 %). Lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, kuten palveluverkkosuunnitelma/ rakentamisohjelma/ investointisuunnitelma ja toimialan näkemys toimialansa pitkän tähtäimen tavoitteista sekä keinoista niiden toteuttamiseksi. Käyttäjätoimialan sekä yhdyskuntatekniikan toimialan virkamiehistä ja asiantuntijakonsultista koostuva hankeryhmä valmistelee tarveselvityksen hyväksyttäväksi käyttäjätoimialan lautakunnalle, palvelutuotannon lautakunnalle sekä kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus hyväksyy tarveselvityksen sekä päättää hankesuunnitelman laatimisesta. Hankesuunnitelma on valmis asiakirja mikä hyväksytetään käyttäjälautakunnassa, Palvelutuotannon lautakunnassa, Kunnanhallituksessa sekä Kunnanvaltuustossa. Kunnanvaltuusto tekee hankepäätöksen ja päätöksen hankkeen hankesuunnitelman laatimisesta ja sijoittaa hankkeen alustavasti investointiohjelmaan/investointisuunnitelmaan hallintosäännöissä määritellyn tavan mukaan. 2.1 Hankkeen toteutus ja työvaiheet Kunnan hankeohjeen mukaisesti prosessi jakautuu seuraaviin päävaiheisiin (kestot ohjeellisia ja hankekohtaisia): 1. Tarveselvitys (kesto 2-5 kk) hankesuunnittelupäätös 2. Hankesuunnittelu (3-9 kk) investointipäätös, hanke inv.suunnitelmaan 3. Toteutussuunnittelu (6-15 kk) rakentamispäätös (urakkasopimus) 4. Rakentaminen (6-24 kk) vastaanottopäätös 5. Käyttöönotto (1-2 kk) takuutarkastus

6 4 2.2 Tarpeen tausta ja tehdyt päätökset Hankkeen taustalla on Winellska skolanin ja Kyrklätts gymnasiumin koulurakennusten rakenteiden, sisäilmaston ja talotekniikan tutkimukset, joiden mukaan rakennukset on peruskorjattava täydellisesti tai korvattava uudisrakennuksella rakennusten B ja C osalta. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että ruotsinkielisestä koulukeskuksesta tehdään kunnan talonrakennushankkeiden hankeohjeen mukainen tarveselvitys. Kunnanhallitus päätti , että Gesterbyn koulun ja Winellska skolanin (kiinteistön) korjausten ja/tai osittaisen uusilla tiloilla korvaamisen tarveselvitykset on tuotava yhdessä käsiteltäväksi kunnanhallitukseen mahdollisimman nopeasti. Kunnanhallitus totesi, että hankkeiden yhteensovittaminen on tehtävä ottaen huomioon kiireellisimmät korjaustarpeet, kokonaisuuden aikataulutus ja kustannukset. Gesterbyn koulun tarveselvitys on käsitelty suomenkielisessä varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa Määrärahavaraus tehdään, kun tarveselvitys ja hankesuunnitelma ovat valmistuneet. 2.3 Hankeryhmä Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeiden hankeohjeen mukaan kullekin hankkeelle perustetaan hankeryhmä, joka toimii koko hankkeen ajan tarveselvityksestä käyttövaiheen alkuun. Hankeryhmän jäsenet: Hanne Nylund, rakennuttajainsinööri, Yhdyskuntatekniikka Jarno Köykkä, rakennuttamispäällikkö, yhdyskuntatekniikka Mikael Flemmich, päivähoito ja opetusasiain päällikkö Kristiina Koli, rehtori, Sivistystoimi Maria Ekman-Ekebom, rehtori, Sivistystoimi Eeva Viitala, suunnittelupäällikkö, Sivistystoimi Muut: Eero Väätäinen, pedagogisen ryhmän puheenjohtaja Teppo Pietarinen, hankesuunnittelija, arkkitehti, P&R Arkkitehdit Oy Jonna Käppi, hankesuunnittelija, arkkitehti, P&R Arkkitehdit Oy

7 5 3 Tarpeen määrittely 3.1 Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys Opetussuunnitelmien sisältö on monipuolistunut ja niiden toteuttaminen on vaikeaa, koska nykyisiä opetustiloja ei ole suunniteltu nykyvaatimusten mukaan. Uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttaminen vaatii mittavia tilamuutoksia nykyisessä rakennuksessa. Lukion sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan aiempaa selkeämmin oppimisympäristön merkitystä oppimiselle. Oppiminen on aktiivista ja tilannesidonnaista toimintaa, jossa oppimisympäristön monipuolisuus on tärkeää. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat rakennukset ja tilat, opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä muu rakennettu ympäristö, mm. koulupiha ja ympäröivä luonto. Nykyaikainen oppimisympäristö on turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä, luo edellytyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, opettajan ja oppijoiden vuorovaikutukseen sekä edistää monipuolisten opetusmenetelmien käyttöä ja oppijoiden omaa aktiivisuutta sekä luovaa ajattelua. Oppimisympäristöä on nykyaikaistettava, jotta se pystyy vastaamaan paremmin myös aktiivisen ja toimivan työympäristön vaatimuksiin. 3.2 Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta Winellska Skolanissa on tilanteen mukaan yhteensä 837 oppijaa lukuvuonna esiopetus mukaan lukien. Kyrkslätts gymnasiumissa on 190 oppijaa. Alueen väestötietojen perusteella (väestöprojektio, perustaso) arvioituna oppijamäärä pysyy melko tasaisena. Pientä kasvua on vuosittain siten, että lukuvuonna on arvioitu oppijamäärien olevan Winellska skolanissa 820 ja esiopetuksessa 50 eli yhteensä 870. Kyrkslätts gymnasiumissa on arvioitu olevan 230 oppijaa lukuvuonna Koulun käyttöikä on vuotta, joten keskeisellä alueella sijaitsevan koulun oppijamäärä oletettavasti kasvaa aikaa myöten. Oppilaaksiottoalueiden muutokset vaikuttavat myös oppijamäärään. Valmiiksi liian pienen koulun rakentaminen ei ole järkevää. Edellisen perusteella koulun mitoitusperuste on yhteensä 1100 oppijaa. 3.3 Käytössä olevat tilat ja niiden kunto Rakennus-A on rakennettu vuonna 1975 ja laajennettu vuosina 1986 ja Rakennus-B on rakennettu vuonna 1968 ja laajennettu vuonna Liikuntasalirakennus-C on rakennettu vuonna 1969 ja peruskorjattu/muutettu vuonna Rakennusten pinta-alat on mitattu tarveselvitystä varten nykytilanteen piirustusmateriaalista seuraavasti: Pinta-alat: bruttoala kerrosala hyötyala - koulurakennus-a brm kem hym2 - koulurakennus-b brm kem hym2 - liikuntasalirakennus-c brm brm2 785 hym2 - yhteensä brm kem hym2

8 6 Laajuudet perustuvat rakennusajankohdan mitoitusstandardeihin. Ne ovat monipuoliset tilatoimintotarpeet sekä tuleva oppijamäärä otettuna huomioon pienet ja epätarkoituksenmukaiset. Koulurakennuksen-B sisäilmaongelmien takia oppijat siirtyvät syksystä 2017 alkaen pihalle rakennettaviin parakkirakennuksiin. Rakennuksista on laadittu seuraavat selvitykset ja tutkimukset: - Winellska skolan, liikuntasali, rakenneavaukset, materiaalinäytteet ja kosteusmittaukset (lausunto 16004) Sisäilmainsinöörit Oy - Haitta-ainekartoitus C-rakennuksesta Rakenne- ja kosteustekninen tutkimus B-rakennus Sisäilmaselvitykset, Gesterbyn ruotsinkielinen koulu (B-RAK) Sisäilmainsinöörit Oy, (lausunto 15052B) Sisäilmainsinöörit Oy - Winellska skolan, rakennus A, Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus ja vesikaton vuotoselvitys Vahanen - Piirros vesivuotoalueet, A-RAK Havaittuja puutteita ja muutostarpeita Tilat ovat vanhimmissa rakennuksissa kuluneita ja rapistuneita, koska ne ovat olleet kovassa käytössä jo vuotta (riippuen rakennuksesta). Vanhimmissa rakennuksissa on tehty kuluneiden vuosien aikana vain ja ainoastaan pieniä kunnostustöitä tarpeiden mukaan eli tiloja ei ole aikaisemmin peruskorjattu millään laajuudella. Ilmanvaihto / todetut sisäilmaongelmat rasittavat varsinkin vanhimman koulurakennuksen B käyttöä. Osa tilojen käyttäjistä saa oireita. Tässä rakennuksessa myös tilan käyttö on uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin nähden rajoitettua kantavien betonisten käytäväseinien ja väliseinien vuoksi. B- ja C rakennusten sähköistykset kaipaavat päivitystä ja B-rakennuksen osalta tulisi ratkaista nykyinen matkapuhelimien kuuluvuusongelma (rakenteet estävät signaalit). Uudemmat rakennusosat, kuten vuonna 2006 rakennetut laajennusosat, koulurakennus A:n ruokasali ja oheistilat ovat paremmassa kunnossa ja palvelevat näin ollen toimintaakin paremmin. Tavoitteena on kartoittaa hankesuunnitelman aikana muutostarpeet todetun huonon akustiikan parantamiseksi varsinkin hälyisän ruokailutilan osalta. Rakennukset ovat nykyisellään erillisiä rakennuksia. Alakoulun lapset kulkevat A-rakennuksen ruokasaliin ja kirjastoon B-rakennuksen oppimistiloista ulkokautta. Koulun toiminnan kannalta olisi oleellista, että voidaan toimia yhden katon alla, rakennusten ollessa kytkettynä toisiinsa. Tavoitteena Winellska skolanilla on tulevaisuudessa toimia kengättömänä kouluna, joka edellyttää erillisiä sisääntuloja / vaate-eteisiä eri moduuleihin. Tavoitteena on myös sijoittaa koulun pääsisäänkäynti keskeisesti ja selkeästi rakennusmassoihin nähden.

9 7 Nykyisen A-rakennuksen valmistuskeittiötilat, ruokasali ja kirjasto sijaitsevat keskeisesti koko kouluun nähden. Ruokasalia käyttää myös viereinen Gesterbyn koulu. Toiminnallisia haasteita tuo Winellska skolanin ja Gesterbyn koulujen ruokailuaikojen järjestäminen ja ruokasalin mahdollinen käyttö muuhun toimintaan ruokailuaikojen ulkopuolella. Tarve ruokasalin osittaiseen käyttöön oppimisympäristönä aamu- ja iltapäivällä on suuri eli tiloja tulisi pystyä jakamaan pienempiin osioihin. Valmistuskeittiön osalta puutteina on todettu kylmävaraston, henkilöstötilojen pienuus ja miesten pukuhuoneen puuttuminen. Liikuntatilojen tarve koulun laskelmien mukaan vastaa neljää saman aikaisesti käytettävää tilaa liikuntaa varten. Tämä ei ota huomioon esim. lukion ylioppilaskokeiden tarvetta, joka poistaa sisäliikuntatilojen nykyistä kapasiteettia aina syksyllä ja keväällä. Tavoitteena on monitoimitila / auditorio, jonka käyttötarkoitus voinee olla ylioppilaskokeet, kokoontumiset, opettajain kokoukset, vanhempainillat jne. Oppimisympäristössä muuntojoustavuus koetaan tärkeänä toiminnan ja oppimisen toteutumisen kannalta. Tilojen tulee olla ns. muuntuvia oppimisympäristöjä, joissa tiloja voidaan yhdistellä ja jakaa pienempiin osiin. Tilojen tulee mahdollistaa erilaiset oppimistavat esimerkiksi hiljaisesta oppimisesta ryhmätyöskentelyyn. Lukion osalta tarve varattavissa oleviin luokkahuoneisiin Abitti-valmiudella tärkeä. Tilojen avaruus ja valoisuus niin oppimiseen kuin oleskeluunkin koetaan tärkeänä. Esi- ja alkuopetuksen tulisi sijaita fyysisesti toistensa lähellä, että saavutettaisiin synergiaetua oppimisessa ja tilankäytössä, kuten ryhmäkokojen vaihteluissa. Tiloissa tulee olla joustovaraa riippuen kulloisesta tarpeesta. Tavoitteena on siirtää esiopetus koulun yhteyteen nykyisestä Gesterbyn navetta -rakennuksesta, josta näin ollen vapautuu tilaa muuhun varhaiskasvatukseen. Esiopetuksen lapsimäärä sisältyy kokonaisuudessaan mitoittavaan 1100 oppijamäärään. Erityistilojen kuten musiikki, kuvataide ja kotitalous osalta tarpeena on erityistoimintojen järjestäminen peruskunnostuksen lisäksi, kuten mahdollisuus keramiikkatöiden tekoon ja editointiin, äänitysstudio ja opetustilojen kuten kotitalouden opetuskeittiöiden muunneltavuus. Tarpeena myös vähintään yksi liikuntaesteisille soveltuva opetuskeittiötila. Koulun oppilaiden lisäksi tilat palvelisivat iltakäyttäjiä nykyistä laajemmin. Käsityötilojen uloskäynti ja sijainti kuvataiteen tilojen vieressä on suotavaa. Luonnontieteiden tilojen osalta tarpeena on muunneltavaa lisätilaa, joka voidaan jakaa pienempiin osiin mahdollistaen erimuotoiset oppimistavat. Luonnontieteiden tilat toivotaan keskitettäväksi yhdelle alueelle, jonka yhteydessä tulisi sijaita myös laboratoriotilat luonnontieteitä varten. Oppilas- ja opiskelijahuolto olisi tarpeen sijoittaa yhteistiloihin keskitetysti niin esi- kuin perus- ja lukioopetuksen tarpeita ajatellen. Tilojen tulisi palvella kattavasti käyttäjiään odotus- ja lepohuoneesta lääkärin, terveydenhoitajan, kuraattorin, psykologin ja tarvittavien tukipalvelujen tapaamisiin. Oppilashuollon ja erityisopettajien tilojen tulee olla hyvin äänieristettyjä.

10 8 Nykyisen yläkoulun ja lukion puolella oppilaiden aulatilat, paikat yleiseen oleskeluun ja itsenäiseen työskentelyyn ovat vaatimattomat. Tarve isommille ja pienemmille yllä mainituille alueille on suuri. Tilojen siivouksen kannalta on koettu ongelmalliseksi hyvin pienet wc-tilat ja pienet siivouskomerot, joissa on hankala säilyttää ja puhdistaa siivouskoneita. Koulurakennuksessa tulee kiinnittää huomiota esteettömyyteen nykyistä enemmän. Koulu tulisi olla varustettu esimerkiksi induktiosilmukalla huomioon ottaen kuulovammaiset, kontrastivärien ja/tai huomiomerkintöjen käyttöä tulee lisätä huomioiden näkövammaiset ja esim. pistorasioita tulee lisätä eri korkeuksille huomioiden pyörätuolilla liikkuvat. Turvallisuudessa tulee ottaa huomioon kulunvalvonta, kameravalvonta ja ulkopuolisen käytön ja iltakäytön vaatimukset. Tavoitteena on mahdollistaa selkeiden iltakäyttöalueiden rajaaminen ja turvallinen käyttö myös loma-aikana. Alakoululaisten pihaleikkien ja ulko-oppimistilojen kannalta tärkeää olisi turvallinen ulkoympäristö ja - leikkivälineet. Toiveena olisi soran sijaan myös muita pinnoitteita piha-alueilla leikkivälineiden juostavista turvaalustoista tekonurmeen. Monipuolisten ulkotoimintojen kannalta vanhemmille oppilaille myös ulkonäyttämö ja amfiteatteri sekä istuskelualueet koetaan tärkeinä. Mahdollisuuksien mukaan lähiliikuntapaikka esim. ulkokuntoiluvälineet koulun piha-alueella palvelisi myös iltakäyttäjiä. 3.4 Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen Koulun tilojen tulee olla teknisesti ja toiminnallisesti nykyvaatimuksia vastaavat. Heikkokuntoinen rakennus peruskorjataan täydellisesti tai vaihtoehtoisesti puretaan ja korvataan tarpeenmukaisella uudisrakennuksella. Nykyisen rakennuksen-b kantavat käytävien ja luokkien betoniset väliseinät aiheuttavat kuuluvuusongelmia matkapuhelinverkossa ja langattomassa tietoliikenneverkossa. Betoniseinät rajoittavat tilamuutoksien tekoa. Tilamuutoksia tarvitaan peruskorjattavien opetustilojen järjestämiseksi uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi oppimisympäristöiksi. Koulurakennuksen hyötyala (kaikki käytettävät tilat poislukien käytävät, porrashuoneet, tekniset tilat, hormit ja rakenteiden pinta-ala) voidaan uudisrakennuksessa saada tehokkaaseen käyttöön ja muodostaa muuntojoustavia oppimisympäristöjä. Opetushallituksen julkaisemissa uusissa opetussuunnitelman perusteissa korostetaan entistä vahvemmin oppijan näkökulmaa oppimisessa. Opetussuunnitelman perusteiden perustana olevan oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti, että yhdessä muiden kanssa. Oppimiskäsityksen muuttuminen ja toimintakulttuurin mukautuminen vaativat myös fyysiseltä oppimisympäristöltä uudistumista. Perinteinen luokkatilamalli on kalustukseltaan staattinen ja soveltuu käytännössä vain yhdenlaiseen opetukseen, yhteen opetussuuntaan ja yhdenkokoiselle ryhmälle. Moderneja pedagogioita tukevan op-

11 9 pimisympäristön tulee olla muuntojoustava ja pedagogisesti taipuisa. Innovatiivisella kalustuksella ja monitahoisella arkkitehtuurilla voidaan samaan tilaan luoda muuttuvat puitteet niin yksin-, pari-, pienryhmä-, opetusryhmä- kuin suurryhmäoppimisellekin. Oppimistilan ominaisuudet voivat toimia joko rajoittavana tai mahdollistavana tekijänä käytettävien opetus- ja oppimismetodien valinnassa. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa keskeiseksi pedagogiaksi on otettu entistä vahvemmin toiminnallinen oppiminen. Perinteinen pulpettikalusteinen 60 m2:n luokkatila ei taivu toiminnallisen oppimisen tukemiseen, eikä pelkästään kalustusta muuttamalla päästä oppimisen kannalta optimaaliseen lopputulokseen. Koulurakennuksen tilajärjestelyjä on muutettava laajemmin. Oppimistilan kokoa tulee kasvattaa ja sen oheen on saatava eriluonteisia ryhmätyötiloja. Kustannusten ja koulun kokonaispinta-alan hallitsemiseksi koulun tilankäyttöä on tehostettava. Yhden käyttötarkoituksen tilat on minimoitava ja sen sijaan tulee suunnitella muunneltavaa monikäyttötilaa. Tehokkaan koulun mallissa lähes kaikki rakennettava pinta-ala, kuten käytävätkin, tehdään ominaisuuksiltaan oppimiskäyttöön soveltuvaksi. Näin käytäväkäytössäkin oleva tila menettää olemuksensa käytävätilana ja muuttuu hyödyllisemmäksi oppimistilaksi, kuten opetusryhmien ryhmäytymistiloiksi. Opetushallituksen määritelmän mukaan laadukas koulurakennus on terveellinen, turvallinen, kaikille soveltuva ja oppimiseen innostava kokonaisuus. Koulurakennus ja sen koulutus-, harrastus- ja kulttuuritoiminta voivat tarjota alueen asukkaille viihtyvyyttä ja elämän laatua sekä turvata elinikäisen oppimisen ulkoiset puitteet. Koulukiinteistöstä ja sen kunnosta voi aistia suoraan, mikä asema ja arvo asukkaille sillä alueella annetaan. 3.5 Seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää toteutumatta Rakennuksen tilat eivät täytä turvallisuus- ja terveellisyysvaatimuksia sisäilman ja rakenteiden kunnon osalta. Heikkokuntoinen rakennus luo jatkuvan taloudellisen ja käyttäjien terveyteen liittyvän riskin. Perusopetuslain 29 ja lukiolain 21 mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus turvallisen opiskeluympäristön ja toimintaympäristön luomiseen. 3.6 Hankkeen kiireellisyys Heikkokuntoisiin rakennuksiin B ja C liittyvän tilaongelman kuntoon saattamisen tarve on kiireellinen. Suunnittelu ja hankkeen toteuttaminen on aloitettava välittömästi tai niin pian, kuin on mahdollista. 4 Tavoitteiden asettelu Uudisrakentamista puoltavana lähtökohtana on lisätilojen (laajennuksen) tarve sekä heikkokuntoisten tilojen kuntoon saattaminen teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman edullisella tavalla.

12 10 Opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamista varten tilojen suunnittelussa on otettava huomioon kaikki opetussuunnitelman oppisisällöt. 4.1 Tarvittavien tilojen arvioitu määrä ja tarkoituksenmukaisin sijainti Mitoittava kokonaisoppijamäärä on n Arvioitu tilatarve perustuu arvioituun tulevaan oppijamäärään sekä tavoitteeseen kustannussäästöistä sekä tässä hankkeessa että pitkällä aikavälillä. Winellska skolanin ja Kyrkslätts gymnasiumin kokonaispinta-alatarve on arviolta brm2 ja hym2 perustuen tilamitoitukseen brm2/oppija ja 6,5-7,5 hym2/oppija. Winellska skolanin, Kyrkslätts gymnasiumin ja Gesterbyn koulun yhteisessä hankesuunnitelmavaiheessa tutkitaan tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet ja yhteiset tarpeet, jotka vaikuttavat hankkeen laajuuteen. Hankkeen laajuutta tarkastellessa on otettava huomioon, että peruskorjattavissa rakennuksissa ei saavuteta yhtä hyvää tilatehokkuutta, kuin uudisrakentamisessa. Asianmukaiset, turvalliset ja toimivat tilat saadaan yhteistyöllä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tilasuunnittelussa tulee mahdollisuuksien mukaan suosia tilojen joustavuutta ja monikäyttöisyyttä tukevia ratkaisuja, joita nykyisen rakennuksen-b kantavat betonirakenteet rajoittavat merkittävästi. Suunnitelmat tullaan perustamaan hankekohtaiseen pedagogiseen suunnitelmaan, joka laaditaan yhteisesti Gesterbyn koulun kanssa hankesuunnitelman aikana. Uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdossa 1 peruskorjataan rakennus A laajuudeltaan brm2 ja hym2. Purettavien rakennusten B ja C tilalle tehdään uudisrakennus/laajennus brm2 ja hym2. Vaihtoehdon laajuus on yhteensä brm2 ja hym2. Peruskorjausvaihtoehdossa 2 peruskorjattavien rakennusten A, B ja C laajuus on yhteensä brm2 ja hym2. Nykyiset rakennukset liitetään toisiinsa uusilla yhdyskäytävillä. Koulun tontilla on rakennusoikeutta jäljellä n kem2. Rakennusoikeuslaskelma tarkennetaan hankesuunnitelman yhteydessä. Väistötiloja varten parakkirakennukset sijoitetaan hiekkakentälle kesän 2017 aikana. G-rakennuksessa sijaitsevat huoltomiesten tilat tulee sijoittaa muualle. 4.2 Tilojen suunniteltu käyttöikä Uudisrakennuksen suunniteltu käyttöikä on vuotta jakaantuen seuraavasti: perustukset ja runko 100 vuotta, julkisivut 75 vuotta, pintarakenteet vuotta ja talotekniset järjestelmät vuotta.

13 Arvioidut henkilöstöresurssit ja kokonaiskustannukset Hankkeella ei ole vaikutusta koulujen henkilöstöresursseihin. 4.4 Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat Vaihtoehtoisia palveluntuotantotapoja ei ole käytettävissä, koska kunnan toimintamallin mukaan kunta tuottaa itse opetuspalvelut. 4.5 Tilojen käytön joustavuus, yhteiskäyttöisyys ja käyttöasteen optimointi Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon koulurakennuksen käyttö monipuolisina ja joustavina koulun sekä ympäristön tarpeiden käyttöön soveltuvina tiloina. Uudenlaista oppimista voi optimaalisimmin toteuttaa taipuisassa ja muunneltavassa ympäristössä. Taipuisassa oppimisympäristössä kaikki rakennettava pinta-ala toteutetaan tehokkaana monikäyttötilana, jolloin oppimistilaneliöiden kasvaessa kokonaishyötypinta-ala pysyy kokonaisuuden kannalta samana kuin perinteisessä mallissa. Uudenlainen tilajärjestely ei näin hukkaa tilaa, vaikka yhtä opetustilaa tarkastellessa rakennettavia neliöitä on käytetty enemmän. Käytännössä rakennetaan käytävätön koulu, jossa lähes kaikkea rakennettavaa pintaalaa voidaan käyttää oppimistilana. Ydinajatuksena on, että kokonaiskustannuksia vähentää kokonaispinta-alan pienempi tarve verrattuna perinteiseen käytävä-luokkakouluun. 5 Ratkaisumallit Esitettävä ratkaisu perustuu koulun nykyiseen toimintakokonaisuuteen. 5.1 Tilanhankintavaihtoehdot Uudisrakentamisen vaihtoehtona on olemassa olevien rakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen. Korjausrakentamishanke olisi kustannuksiltaan lähellä vastaavan rakennuksen uudishintaa, ja lisäksi pitäisi sisällään sekä merkittäviä teknisiä että taloudellisia riskejä. Vaihtoehdot ja niiden kustannusvaikutukset tutkitaan tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. 5.2 Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi Valtionapua ei ole mahdollista saada.

14 Rakennuspaikat Koulurakennuksen kiinteistö sijaitsee osoitteessa Gesterbynkaari 3, Kirkkonummi. Tontilla on asemakaava ja rakennusoikeutta on jäljellä n kem2. Tontilla on myös tilaa uudisrakentamiselle. Katso liite 2. Nykytilanteen asemapiirustus. 5.4 Alustavat kustannusselvitykset Varsinaiset kustannusarviot laaditaan hankesuunnitelman yhteydessä. Tarveselvitysvaiheessa kustannuksia ei voida määritellä, koska hankkeen kokonaislaajuus ei ole selvillä. Vaihtoehtojen kustannuksia punnittaessa tulee ottaa huomioon peruskorjauksen rakennustekniset ja taloudelliset riskit verrattuna uudisrakennuksen rakentamiseen. Tämänhetkisen kustannustason perusteella arvioitu neliöhinta uudisrakentamiselle on /brm2. Kattavan peruskorjauksen hinta-arvio on /brm Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu Uudisrakentamisella/laajennuksella saavutetaan nykymitoituksen mukaiset sekä toiminnallisesti ja teknisesti tulevaisuuden tarpeet huomioivat tilat. Lisäksi uudisrakentaminen mahdollistaa tilojen vapaan sijoittamisen tontille mahdollinen myöhempi lisärakentaminen huomioiden. Olemassa olevien rakennusten peruskorjausvaihtoehto sisältää tilojen mitoitukseen ja toiminnalliseen kokonaisuuteen liittyviä haasteita. Vaihtoehtoon sisältyy lisäksi vanhoista rakenteista johtuvia elinkaaririskejä. 5.6 Tavoiteaikataulu Hanke tullaan toteuttamaan vaiheittain yhdessä viereisen Gesterbyn koulun kanssa rakennustyöt yhteen sovittaen koko koulukeskittymän alueella. Hanke tulisi toteuttaa siten, että kohde olisi valmis käyttöönotettavaksi vaiheittain valmistuen vuosien aikana. Tämä edellyttää hankesuunnittelun välitöntä käynnistämistä, jota seuraava toteutussuunnittelu tehtäisiin vuoden 2018 aikana. Rakentaminen käynnistettäisiin kevätkaudella Hankepäätösehdotus Tarveselvitysvaiheessa tehtyjen taustaselvitysten vaihtoehtojen pohjalta laaditaan hankesuunnitelma, jonka yhteydessä hyväksytään toteuttamisvaihtoehto ja määritellään hankkeen laajuus. Tämä tarveselvitys toimitetaan Kirkkonummen ruotsinkieliselle varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnalle hyväksyttäväksi ja palvelutuotannon lautakunnalle lausuntoa varten. Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan esitys

15 13 etenee Kirkkonummen kunnanhallitukseen, joka päättää hyväksyykö se tarveselvityksen sekä vahvistaako tarveselvityksen sisältämät lähtötiedot ja perusteet hankesuunnittelun pohjaksi. 7 Liitteet - Liite 1. Opetuspaikkatarve - Liite 2. Nykytilanteen asemapiirustus