16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

16WWE159 26.4.211 Vapo Oy Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21

16WWE159 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 1 3 PÄÄSTÖTARKKAILU... 2 4 VESISTÖTARKKAILU... 5 4.1 Vesistöalueen kuvaus... 5 4.2 Vesistötarkkailun tulokset... 6 5 YHTEENVETO... 9 6 VIITTEET... 1 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Turvesoiden sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat Turvesoiden päästötarkkailun tulokset Vesistötarkkailun tulokset Veden laadun kehitys Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä Veden laatu Olhavanjoen alaosalla Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Yhteystiedot Tutkijantie 2 A 959 Oulu puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

16WWE159 1 1 JOHDANTO Olhavanjoen vesistöalueelle on Oulun vesi- ja ympäristöpiirin ja Vapo Oy:n kesken käydyn neuvottelun (9.3.1993) pohjalta laadittu turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (Vapo Oy 1993), jonka Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on 3.9.1993 hyväksynyt kirjeellä nro 1191A26/111. Vasikkasuon turvetuotantoalueella on voimassa Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätös 6/99/1 (3.11.1999), jonka Vaasan hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksellä /6/3 (1.1.2). Jakosuon turvetuotantoalueelle on annettu Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätös 61/99/1 (3.11.1999) ja Vaasan hallinto-oikeuden lupapäätös /59/3 (1.1.2). Jakosuon hallinto-oikeuden päätökseen on haettu valitusoikeutta korkeimmalta hallinto-oikeudelta 8.12.2. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Vapo Oy:n valituslupahakemuksen 22.8.22 antamallaan päätöksellä nro 191. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosoiden päästö- ja vesistötarkkailutuloksista. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 21 (1.11.29 31.1.21) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 2,2 C, joka oli,2 o C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Marraskuu oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta talvi (joulu-maaliskuu) keskimääräistä huomattavasti kylmempi. Tammikuun keskilämpötila oli 5,3 o C kylmempi kuin vuosina 1971 2 keskimäärin. Kevät, kesä ja syksy olivat kokonaisuutena keskimääräistä lämpimämpiä (kuva 1). Heinäkuu oli erityisen lämmin: 2,5 o C tavanomaista lämpimämpi. Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 578 mm, kun vuosien 1971 2 keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa on 447 mm eli tarkkailukausi oli tavanomaista sateisempi (kuva 2). Kevättalvi (helmi-maaliskuu) oli erityisen sateinen. Alkukesän sademäärä oli normaali, mutta heinä-syyskuussa satoi selvästi keskimääräistä enemmän. Suhteessa keskimääräiseen vähiten satoi keskitalvella sekä tarkkailukauden lopussa lokakuussa. Jakosuon turvetuotantoalueen käyttötarkkailupäiväkirjan (Vapo Oy) mukaan Jakosuolla satoi jaksolla 24.5. 8.8. yhteensä 26 mm. Jakosuolla tehtiin vuosi- ja peruskunnostustöitä huhti-, heinä-, elo-, syys- ja lokakuussa. Kemikaalipumppaus aloitettiin 11.5. ja lopetettiin 14.1. C Tarkkailukausi 29 Tarkkailukausi 21 1971-2 2 15 1 5-5 -1-15 marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos).

16WWE159 2 mm Tarkkailukausi 29 Tarkkailukausi 21 1971-2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). 3 PÄÄSTÖTARKKAILU Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosuot sijaitsevat vesistöalueen yläosalla, Paskajoen valuma-alueella (liite 1). Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Turvetuotannon kokonaispinta-ala vuonna 21 oli 434 ha, josta 418 ha oli tuotannossa, 13 ha tuotantokunnossa ja 3 ha poistunut tuotannosta. Jakosuolla 134 ha alueelta tulevat valumavedet käsitellään kesäaikana kemiallisesti ja talvella laskeutusaltaalla. 12 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla 154 ha:n alueella on kesällä pintavalutus ja muutoin (kesällä 44 ha, talvella 198 ha) valumavedet johdetaan vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Kesällä 21 Jakosuolla tarkkailtiin päästöjä vesistöön ja vesienkäsittelyn tehoa kemikalointiasemalla 1. Vasikkasuolla ei ollut päästötarkkailukohteita. Näytteet otettiin kahden viikon välein Jakosuon kem1:ltä ja kuukauden välein kem1:n yläpuoliselta tehontarkkailupisteeltä. Jakosuolla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisesti. Tarkkailun perustulokset ovat liitteenä 2. Tarkkailusoiden vuotuiset päästöt vesistöön on laskettu ympärivuotisten päästötarkkailun perusteella Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 211), missä vuosipäästöjen laskentaperusteet on tarkemmin esitetty. Taulukossa 1 on esitetty Jakosuon kesän valumat. Kesän keskivaluma (12 l/s km 2 ) oli hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla keskimäärin (9,7 l/s km 2 ) ja Jakosuolla edelliskesänä. Taulukko 1 Jakosuon keski-, minimi- ja maksimivalumat kesällä 21. Jakso Mittapadon Suo valuma-alue Mq Nq Hq ha l/s km2 l/s km2 l/s km2 Kemiallinen käsittely Jakosuo, kem1 31.5.-22.9. 146 12,, 76,7 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantovaiheen suot (n=67) 9,7 1, 88, Jakosuo, kem1 29 9,,7 41, Taulukossa 2 on esitetty Jakosuon kesän keskimääräinen valumavesien laatu. Tuloksiin vaikuttavat kauttaaltaan yhden näytteenottokerran (12.8.) poikkeukselliset tulokset mitkä olivat seurausta sulfidimaan joutumisesta hapellisiin oloihin. Sen seurauksena veden ph laski huomattavasti ja typen sekä raudan pitoisuudet nousivat. Tästä huolimatta Jakosuon valumaveden laatu oli parempi kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Erityisesti hu-

16WWE159 3 mus- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä. Sen sijaan epäorgaanisen typen pitoisuus oli edellä mainitusta syystä selvästi suurempi kuin keskimäärin eikä toisaalta kemiallista käsittelyä ole suunniteltu typen poistoon. Veden ph oli matalampi kuin keskimäärin johtuen mitä ilmeisimmin kemiallisesta vedenkäsittelystä sekä sulfidimaan hapettumisesta. Myös kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan kemikalointiasemallisten tarkkailusoiden (4 kpl) keskimääräisiin vedenlaatuihin nähden Jakosuon veden laatu oli parempi. Humuksen ja kokonaisfosforin lisäksi tässä vertailussa erottui erityisesti kiintoaineen alhainen pitoisuus, joka oli keskimäärin 2 mg/l, mutta Jakosuolla vain 6,2 mg/l. Vesi ei myöskään ollut yhtä hapanta kuin kemikalointiasemilla keskimäärin. Epäorgaanisen typen pitoisuus oli sulfidimaan hapettumisesta johtuen muihin kemikalointiasemallisiin soihin nähden korkea. Peilattaessa tuloksia edellisvuoteen huomataan, ettei merkittäviä eroja ollut. Humuksen pitoisuus oli hieman laskenut ja raudan ja kiintoaineen noussut. Taulukko 2 Jakosuon valumavesien keskimääräinen laatu kesällä 21. Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jakosuo, kem1 9 5,7 4,8 17 7 127 9 633 333 6,2 PPO:n ja Kainuun tuotantovaiheen suot 78 6,3 4 74 35 1349 33 269 4153 9, Pohjois-Pohjanmaan kaikki kem-suot 4 4,6 14 32 8 1269 12 422 6137 2,1 Jakosuo, kem1 29 5,8 6,4 18 6 1131 48 549 169 3,3 Edellisvuosien tapaan Jakosuon kemikalointiasema toimi kesällä 21 hyvin (taulukko 3). Humuksen poistoteho oli 75 %. Fosforin poistoteho oli 96 %, raudan 97 % ja kiintoaineen 98 %. Typen poistoteho jäi 34 %:iin, mikä johtui vesienkäsittelymenetelmän luonteesta. Ammoniumtyppeä kuitenkin hapettui käsittelyssä jonkin verran; nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet vastaavasti kasvoivat huomattavasti. Kemiallinen käsittely yleensä laskee veden ph:ta, mutta kesällä 21 näin kävi vain kahdella näytteenottokerralla: kesä- ja syyskuussa. Sen sijaan heinä- ja elokuussa kemikalointiaseman yläpuolelta mitattiin kuivan jakson jälkeen sulfidimaan hapettumisesta johtuen todella matalat ph:t: 2,5 ja 2,6. Samanaikaisesti raudan ja kiintoaineen pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat. Heinäkuussa se ei näkynyt kemikalointiaseman alapuolen veden laadussa, mutta elokuussa kuivan jakson jälkeinen sade lisäsi veden määrää ja sitä myötä happamuus heikensi myös lähtevän veden laatua. Taulukko 3 Jakosuon kemikaloinnin teho kesällä 21. Näyte Tunnus Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine N:o mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 1 Yläpuoli 14.6.1 7,7 15 155 13 774 16 19 33 3,3 2 Yläpuoli 15.7.1 2,5 2 32 1 17 2,5 61 13 25 3 Yläpuoli 12.8.1 2,6 22 34 66 39 11 16 16 23 4 Yläpuoli 6.9.1 7,5 17 38 181 32 1 Alapuoli 14.6.1 5,8 3,3 1 7 543 5 29 23 3,6 2 Alapuoli 15.7.1 6,2 5,8 2 7 76 5 31 2 4,4 3 Alapuoli 12.8.1 3,5 6,5 11 7 217 17 13 48 3,8 4 Alapuoli 6.9.1 6,2 3,2 7 138,5 KESÄ Kemikalointiaseman yläpuoli 5,1 19 281 3 1844 1 8 97767 129 Kemikalointiaseman alapuoli 5,4 5 12 7 1213 9 633 333 3 Erotus 14 269 23 63-8 167 94733 126 Teho % 75 96 76 34-815 21 97 98

16WWE159 4 Jakosuon ominaispäästöt tuotantokaudella 21 on esitetty taulukossa 4. Kaikkiin Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun soihin nähden päästöt olivat humuksen ja fosforin suhteen selvästi pienemmät. Kiintoainepäästöt olivat samalla tasolla. Typpi- ja rautapäästöt olivat korkeammat. Edellisvuoteen verrattuna kaikki päästöt olivat kasvaneet. Taulukko 4 Jakosuon ominaispäästöt kesällä 21. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Kemiallinen käsittely Jakosuo, kem1 56,18,9 16 1,9 14 56 56, 11 35 PPO:n ja Kainuun tuotantovaiheen suot (n=61) 347,52,26 12,3 3, 35 55,36 7,5 39 Jakosuo, kem1 29 28,8,2 9,1,25 3,2 6,1 22 4,6 3,9 Jakosuon kemikalointiaseman päästöt vesistöön laskettiin kesän ja syksyn osalta sen omilla ominaispäästöillä. Muilta osin Jakosuon vuosipäästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 211) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (taulukko 5). Vasikkasuolla ei ollut kesällä 21 tarkkailua joten sen päästöt laskettiin kokonaisuudessaan taulukon 5 pohjalta. Taulukko 5 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 211). Laskeutusaltaalliset suot Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi 157 5 186 1,2 14 57 1,1 11 47 kevät 31 5 759 1,6 51 471,8 3 389 kesä 133 5 176,3 1 18,2 7 96 syksy 44 1 276,5 58 5,1 48 1 vuosi kg/ha/a 365 88,3 7,7 4,2 5,8 33 Pintavalutuskentälliset suot talvi 157 9 14,1 5,1 11,1 2,4 2,5 kevät 31 9 666 1,2 38 221,4 17 143 kesä 133 48 383,6 12 47,4 7,7 3 syksy 44 11 4,5 19 61,3 13 37 vuosi kg/ha/a 365 16,2 4,4 17,1 2,5 1 Jakosuon ja Vasikkasuon kokonaispäästöt vesistöön on esitetty taulukossa 6. Päästöt olivat kaiken kaikkiaan samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta selvästi pienemmät kuin vuosina 27 ja 28. Humus- ja typpipäästöt olivat hieman suuremmat, mutta fosforipäästöt olivat selvästi pienemmät. Kiintoainepäästöt olivat myös pienentyneet edellisvuodesta.

16WWE159 Taulukko 6 Turvetuotantosoiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella vuonna 21 (1.11.29 31.1.21). 5 Suo pinta-ala Bruttopäästöt Nettopäästöt COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo 236 19 33 52 1 326 7 34 35 851 5 22 Vasikkasuo 198 22 524 64 1 299 6 754 49 917 5 28 yhteensä 434 41 827 116 2 625 13 788 84 1 768 1 5 29 434 38 23 167 2 549 15 24 135 1 687 11 77 28 434 56 969 178 4 226 22 953 125 2 842 17 64 27 434 52 678 218 3 97 19 163 172 2 763 14 99 26 435 36 463 178 3 6 13 261 141 1 972 9 236 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesistöalueen kuvaus Olhavanjoen vesistöalue sijaitsee Iin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 326 km 2 ja järvisyys,6 %. Vesistöalueen yläosalta saa alkunsa Paskajoki, joka laskee Kaihuanjärveen. Se on vesistöalueen suurin järvi ja sen pinta-ala on 43 ha. Olhavanjoki alkaa Kaihuanjärvestä ja laskee Perämereen. Olhavanjoen pituus on 29 km ja putous Kaihuanjärvestä Perämereen on 76,5 m. Suurimmat sivu-uomat ovat Vuosioja ja Vaaraoja. Olhavanjoki on säännöstelemätön. Olhavanjoen vesistöalue on pääosin suota, josta suurin osa on metsäojitettu. Olhavanjokivarsi on pääosin asuttua. Jokea kuormittavat metsätalous, maatalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Olhavanjoen vesi on erittäin humuspitoista ja runsasravinteista. Vesi on väriltään ruskeaa, johon osaltaan vaikuttaa erittäin korkea rautapitoisuus. Ympäristöviranomaisten tekemän vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2 23) mukaan Olhavanjoen vedenlaatu on välttävä. Ekologisen luokituksen mukaan Olhavanjoen tila on tyydyttävä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa 21 215 on arvioitu, että Olhavanjoen vesistöalueelle tulevasta ravinnekuormituksesta (ilman luonnonhuuhtoumaa) noin 9 % fosforista ja 19 % typestä on peräisin turvetuotantoalueilta; maatalouden kuormituksella sekä fosforin osalta myös haja-asutuksella ja metsätaloudella on turvetuotantoa suurempi osuus (kuva 3). Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 3 Olhavanjokeen tulevan arvioidun ravinnekuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken (lähde: Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset 29).

16WWE159 4.2 Vesistötarkkailun tulokset 6 Vuonna 21 vesistötarkkailu toteutettiin maaliskuussa, heinäkuussa ja syyskuussa seuraavilla havaintopaikoilla: Havaintopaikka Koordinaatit Pa Paskajoki 72781-34452 Ka Kaihuanjärvi 727599-343932 Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1, vuoden 21 tarkkailutulokset liitteessä 3 sekä yhteenveto vuosien 1993 21 tuloksista liitteessä 4. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantatulokset Olhavanjoen alaosalta (4 havaintokertaa) ovat liitteessä 5. Kevättalvella Paskajoen happitilanne oli hyvä, happipitoisuus oli 11,9 mg/l. Sen sijaan Kaihuanjärvessä oli happivajausta pitoisuuden oltua vain 3,2 mg/l ja myös hapen kyllästysaste oli huonoa tasoa. Paskajoen ph oli neutraalia tasoa ja Kaihuanjärvessä lievästi hapan. Sähkönjohtavuuden arvot olivat lievästi koholla, ja Paskajoessa sähkönjohtavuus oli hieman Kaihuanjärveä suurempi. Vesi oli molemmilla havaintopaikoilla hyvin tummaa johtuen korkeista rautapitoisuuksista (63 83 µg/l). Paskajoen kokonaisfosforipitoisuus oli kevättalvelle tyypilliseen tapaan korkea ja vähän suurempi kuin vuonna 29 (liite 4.1). Kaihuanjärven kokonaisfosforipitoisuus oli pienempi kuin Paskajoen pitoisuus, mutta kuitenkin varsin korkea (kuva 3). Kokonaistyppipitoisuudet olivat kokonaisfosforipitoisuuksiin suhteutettuna alhaisemmalla tasolla. Paskajoen osalta typpipitoisuudet olivat hieman keskimääräistä pienemmät, mutta Kaihuanjärven osalta ne olivat suuremmat (liite 4). Avovesikaudella Paskajoen ja Kaihuanjärven happitilanne oli heinäkuussa tyydyttävä ja syyskuussa hyvä. Veden ph oli neutraalin tai lievästi emäksisen paikkeilla. Paskajoen sähkönjohtavuuden arvot olivat lievästi koholla, mutta Kaihuanjärvessä sähkönjohtavuus oli luonnonvesien tavanomaista tasoa. Vesi oli hyvin tummaa ja rautapitoista. Humuspitoisuudet olivat varsin korkeita ja Kaihuanjärvessä ne olivat korkeampia kuin Paskajoessa (kuva 4). Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä oli myös runsaasti fosforia. Typen pitoisuudet olivat suhteessa pienemmät ja ne olivat pienemmät kuin edellisvuonna. Jakosuon kemikalointiasemalta heinä- ja syyskuussa lähteneessä vedessä oli varsin vähän humusta (COD Mn ) ja fosforia, ja pitoisuudet olivat selvästi Paskajokea ja Kaihuanjärveä pienemmät. Typen osalta Jakosuon pitoisuus oli heinäkuussa hieman pienempi, mutta syyskuussa suurempi kuin vesistöpisteillä. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat hyvän ja tyydyttävän välillä. Heinäkuussa sitä oli enemmän Paskajoessa ja syyskuussa Kaihuanjärvessä. Matalassa ja pehmeäpohjaisessa Kaihuanjärvessä tuuli sekoittaa helposti sedimenttiä vesimassaan, jolloin vedenlaatu saattaa nopeasti ajoittain heikentyä. Järvessä oli näkösyvyyttä vuoden 21 havaintokerroilla 3 5 cm (kokonaissyvyys 1,1 1,5 m). Jakosuon kemikalointiasemalta lähteneessä vedessä oli melko vähän kiintoainetta (kuva 4). Paskajoessa oli edellisvuoden tapaan ammoniumtyppeä enemmän kuin Kaihuanjärvessä; Jakosuon koholla olleet ammoniumpitoisuudet ovat voineet vaikuttaa tähän. Pitoisuudet olivat molemmilla paikoilla kuitenkin pienemmät kuin vuonna 29. Heinäkuun havaintokerralla veden hygieeninen laatu oli fekaalisten koliformisten bakteerien määrän perusteella Paskajoessa hyvä (37 kpl/1 ml), ja Kaihuanjärvessä tyydyttävä (32 kpl/1 ml) (liite 3). Kaihuanjärvessä a-klorofyllipitoisuus oli heinäkuussa hyvää luokkaa ja syyskuussa tyydyttävää luokkaa. Olhavanjoen alaosalla (rautatiesilta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liite 5) vesi oli hieman happamampaa kuin Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Alaosan kiintoainepitoisuudet olivat korkeammat. Fosforipitoisuudet olivat joen alaosalla huomattavasti pienempiä, mutta kokonaistyppipitoisuuksissa ei suuria eroja ollut. Myöskään väriluvuissa, humuspitoisuudessa (COD Mn ) ja rautapitoisuuksissa ei suuria eroja ilmennyt.

16WWE159 7 mg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 COD Mn 11.3.1 14.7.1 7.9.1 mg/l 1, 8, 6, 4, 2,, kiintoaine 11.3.1 14.7.1 7.9.1 µg/l 35 3 25 2 15 1 5 kok.p 11.3.1 14.7.1 7.9.1 µg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 kok.n 11.3.1 14.7.1 7.9.1 Jakosuo, kem1 Paskajoki Kaihuanjärvi Kuva 4 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu näytteenottoajankohtina sekä vastaavaan aikaan (15.7.1 ja 6.9.1) Jakosuon kemikalointiasema 1:ltä lähteneen veden laatu v. 21. Jakosuolta ei otettu näytteitä maaliskuussa. Veden laadun kehitys Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä suuria (kuva 5). Varsinkin Kaihuanjärvessä, mutta myös Paskajoessa kevättalvinen happitilanne on ollut usein heikko. Kaihuanjärven vesi oli kevättalvella 23 hapetonta ja kevättalvella 24 lähes hapetonta. Myös kevättalvella 21 oli vakavia happiongelmia. Avovesikaudella happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. Sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä vesi on hyvin tummaa. Paskajoen veden väriarvo on laskenut hieman avovesikaudella 199-luvun alkupuolelta viime vuosiin, mutta kevättalven väriarvot ovat hieman kasvaneet (kuva 5). Kaihuanjärven veden väriarvo avovesikaudella on laskenut viimeiset viisi vuotta, mutta samanaikaisesti kevättalven väriarvo on ollut kasvussa. Sekä Paskajoen että Kaihuanjärven COD Mn -arvot ovat vaihdelleet suuresti, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (kuva 5). Kesän COD Mn -arvot olivat selvästi koholla vuosina 1998 2 sekä 24 ja Kaihuanjärvessä myös 28. Myös kesän kiintoainepitoisuuksissa vaihtelu on ollut suurta, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Kaihuanjärvessä on todettu suurempia pitoisuuksia kuin Paskajoessa. Kevättalven kiintoainepitoisuudet ovat olleet varsin pieniä lukuunottamatta Kaihuanjärven vuosien 23 ja 24 korkeita pitoisuuksia. Muutaman viime vuoden ajan kevättalven kiintopitoisuudet ovat olleet molemmissa kohteissa nousussa. Kevättalviset fosforipitoisuudet ovat nousseet erityisesti Paskajoessa, missä vuosien väliset pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria; Kaihuanjärvessä pitoisuusvaihtelu on ollut vähäisempää (kuva 5). Paskajoen avovesikauden aikaiset fosforipitoisuudet ovat 2-luvun alusta hieman laskeneet, mutta Kaihuanjärvessä vastaavaa laskevaa suuntausta ei ole havaittavissa. Jakosuolla otettiin vuonna 23 käyttöön kuivatusvesien kemiallinen käsittely, mikä on vähentänyt Paskajokeen kohdistuvaa fosforikuormitusta. Paskajoen ja Kaihuanjärven typpipitoisuuksissa ei ole havaittavissa kehityssuuntaa, mutta kevättalvella typpipitoisuustaso on ollut Paskajoessa selvästi kesää suurempi (kuva 5).

16WWE159 8 kyll. % Happi mg/l Pt Väri 12 5 1 8 6 4 2 4 3 2 1 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 mg/l COD Mn mg/l Kiintoaine 5 3 4 25 3 2 2 15 1 1 5 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 µg/l Kok.P µg/l Kok.N 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Paskajoki talvi Paskajoki kesä Kaihuanjärvi talvi Kaihuanjärvi kesä Kuva 5 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu vuosina 1993 21 talvella (n=1) ja avovesikaudella (n=2 5) sekä talvella 1977 ja kesällä 1988 (n=1). Vuosien 1977 ja 1988 vedenlaatutiedot ovat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tuloksia. Olhavanjoen vesistötarkkailun analyysivalikoimaan kuuluu epäorgaanisista ravinteista ainoastaan ammoniumtyppi. Ammoniumtyppeä on ollut vedessä talvella runsaasti. Kesällä ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä. Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut enimmäkseen välillä 1 3 µg/l, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (kuva 6).

16WWE159 9 4 µg/l a-klorofylli 3 2 1 1988 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kaihuanjärvi kesä Kuva 6 Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus avovesikauden keskiarvona vuosina 1993 21 (n=2 5) sekä vuonna 1988 (n=1). Vuoden 1988 a-klorofyllipitoisuus on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vedenlaatutietoa. Kokonaisravinteiden pitoisuuksien perusteella pääteltynä tuotantoa rajoittava ravinne sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä on typpi. Tuotantoa voivat rajoittaa myös muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus (esim. valon määrä ja virtaustekijät). Kaihuanjärvessä ammoniumtyppipitoisuudet ovat ajoittain olleet pieniä, joten on mahdollista, että epäorgaanisen typen määrä on rajoittanut tuolloin perustuotantoa. Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun vuonna 28 tehdyn selvityksen (Pöyry Environment Oy 28) mukaan kemiallisen käsittelyn vaikutus on nähtävissä lähinnä Jako-ojassa. Jo Jako-ojan alaosalla kemiallisen käsittelyn veden laatua parantava vaikutus näkyy epäsäännöllisemmin, mikä johtuu alueelle tulevista muista heikkolaatuisemmista ojavesistä. Paskajoen fosforipitoisuuksissa viime vuosina havaittu laskeva suuntaus voi osittain johtua Jakosuon kemiallisen käsittelyn vaikutuksista, mutta muut alueelle laskevat fosforipitoiset vedet pitävät Paskajoen fosforipitoisuuden edelleen korkeana. 5 YHTEENVETO Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo. Jakosuolla on osalla alueesta käytössä kesäaikainen kemiallinen puhdistus ja talvella laskeutusallas ja osalla alueesta on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla osalla alueesta on käytössä kesällä pintavalutuskenttä ja muutoin valumavedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta. Vuonna 21 turvetuotannon kokonaispinta-ala oli 434 ha, josta 418 ha oli tuotannossa. Päästötarkkailua toteutettiin kesällä 21 Jakosuolla. Jakosuolla valumavesi oli hieman parempilaatuista turvesoiden keskitasoon nähden. Erityisesti humuksen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Jakosuon kemikalointiasemalla 1 kemiallisen vesienkäsittelyn teho oli hyvä. Etenkin fosforin, raudan ja kiintoaineen suhteen aseman teho oli erinomainen. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat noin 41 827 kg/a COD Mn, 116 kg/a fosforia, 2 625 kg/a typpeä ja 13 788 kg/a kiintoainetta. Vastaavat nettopäästöt olivat 84 kg/a fosforia, 1 768 kg/a typpeä ja 1 5 kg/a kiintoainetta. Turvetuotannon päästöt vesistöön olivat vuonna 21 kokonaisuutena suurin piirtein edellisvuoden tasolla lukuun ottamatta fosforipäästöjä jotka pienenivät 3 %. Kiintoainepäästöt pienenivät 8 %. Humuspäästöt (COD Mn ) sitä vastoin kasvoivat 9 % ja typpipäästöt 3 %. Turvetuotannon päästöjen osuus koko Olhavanjoen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta vajaat 1 % ja typen osalta vajaat 2 %.

16WWE159 Olhavanjoen turvetuotannon vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (Vapo Oy 1993) mukaisesti. Tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Paskajoen ja Kaihuanjärven vesi on yleensä hyvin tummaa suuresta humuksen ja raudan määrästä johtuen. Fosforia vesissä on varsin runsaasti. Fosforitasoa voi nostaa alueen maaperässä esiintyvät rautamineraalit. Veden typpipitoisuudet vaihtelevat, mutta suhteessa suuriin fosforipitoisuuksiin typpeä on melko vähän. Vuonna 21 kokonaisfosforipitoisuudet olivat Kaihuanjärvessä ja Paskajoessa kesällä tavanomaista pienempiä, mutta talvella hieman keskimääräistä suurempia. Paskajoen typpipitoisuudet olivat sekä kesällä että talvella hieman tavanomaista pienempiä, Kaihuanjärvessä puolestaan hieman suurempia. Jakosuolla vuonna 23 käyttöönotettu kemiallinen kuivatusvesien käsittely on vähentänyt erityisesti vesistöön kohdistuvaa avovesikauden fosforikuormitusta. Jakosuon kem1:ltä lähteneessä vedessä oli kesäaikana vähemmän fosforia, kiintoainetta ja humusta (COD Mn ) kuin vesistöpisteillä. Heinäkuussa myös Jakosuon typpipitoisuudet olivat pienempiä, mutta syyskuussa suurempia. 1 6 VIITTEET Ilmatieteen laitos (29 21). Ilmastopalvelu. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset (29). Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215. Pöyry Environment Oy (28). Selvitys Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön vedenlaatuun vuosina 23 28. Moniste. Pöyry Finland Oy (211). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 21. Oulu. Moniste. Vapo Oy (1993). Olhavanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Moniste.

Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A Liite 2.1 (1/2) 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 21 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 Kunta: Ii Koodinaatit: 3446652 7278895 Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: 16WWE159/TpM Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 145,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem1 2.5.1 6,7 21 15 151 13 12.5.-3.5. 5, 5, 39,3 7262 57,7 147 7,5 75 648 2 kem1 3.6.1 6,3 6,2 33 14 7,2 31.5.-8.6. 23,5 1887 15, 3924 31,2 167,89 38 194 3 kem1 14.6.1 5,8 3,3 1 7 543 5 29 23 3,6 9.6.-14.6. 19,5 2, 1184 9,4 1118 8,9 25,8,5 4,2,38 2,2 18 28 4 kem1 28.6.1 6,6 4,7 13 29 3,2 15.6.-28.6. 16, 15,5 722 5,7 641 5,1 21,6 1,3 14 5 kem1 15.7.1 6,2 5,8 2 7 76 5 31 2 4,4 29.6.-14.7. 2, 19,1 1261 1, 671 5,3 27,9,3 3,5,23 1,4 9,2 2 6 kem1 26.7.1 6,2 4,2 11 944 3,2 15.7.-31.7. 2, 18,7 1261 1, 725 5,8 21,5 4,7 16 7 kem1 12.8.1 3,5 6,5 11 7 217 17 13 48 3,8 1.8.-15.8. 28, 29,7 2925 23,3 3657 29,1 163,28,18 55 4,3 33 121 95 8 kem1 26.8.1 6,2 4,8 33 173 22 16.8.-24.8. 16, 722 5,7 951 7,6 31,22 11 144 9 kem1 6.9.1 6,2 3,2 7 138 < 1 26.8.-15.9. 17,5 17,5 93 7,2 884 7, 19,4 8,4 3, 1 kem1 22.9.1 4,3 4,4 12 221 7,6 16.9.-22.9. 41, 41,4 7589 6,3 2346 18,7 71,19 36 122 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 KESÄ keskiarvo 5,7 4,8 17 7 127 9 633 333 6,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1513 12, 56,18,9 16 1,9 14 56 56 keskihajonta 1,1 1,2 1 688 69 577 1537 6,3 Nettokuormitus g/ha d 11 35 Jakelu: Vapo Oy (petri.tahtinen@vapo.fi, irma.tommila@vapo.fi) Oulunkaaren ympäristöpalvelut (ymparistopalvelut@pudasjarvi.fi) POP ELY-keskus (kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi) Lisätiedot: Pato 6 astetta, telog id 249 Patolaitteeseen asennettu korotus 11.5., kemikalointi aloitettu 31.5. Kuormitus laskettu kemikaloinnin ajalta 31.5. -> 26.8.21 Kaivuri teki kaivuutöitä kanavan molemmin puolin, kaivuri katkaissut telogin kaapelin 25.8. klo 14:15, jonka jälkeen ei virtaamatietoja saatavissa 6.9.21 uusi telog id 2175 asennettu 26.8. klo 16:45 vanhan tilalle. Sivu 1 (2) Jakosuo_kem1_21.xls; tulostus 16.3.211/11:8

Jakosuo kem1 Liite 2.1 (2/2) l/s km 2 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1.5.1 22.5.1 12.6.1 3.7.1 Valuma 24.7.1 14.8.1 keskiarvo näyte 4.9.1 25.9.1 mg/l 25, 2, 15, 1, 5,, Kiintoaine 2.5.1 3.6.1 14.6.1 28.6.1 15.7.1 26.7.1 12.8.1 26.8.1 6.9.1 22.9.1 g/ha/d 1 8 6 4 2 kuormitus 21 pitoisuus 21 Jakosuo kem1 29 pitoisuuskeskiarvo µg/l 16 Kokonaisfosfori g/ha/d 8, µg/l 25 Kokonaistyppi g/ha/d 8 14 12 7, 6, 2 7 6 1 5, 15 5 8 4, 4 6 3, 1 3 4 2 2, 1, 5 2 1 2.5.1 3.6.1 14.6.1 28.6.1 15.7.1 26.7.1 12.8.1 26.8.1 6.9.1 22.9.1, 2.5.1 3.6.1 14.6.1 28.6.1 15.7.1 26.7.1 12.8.1 26.8.1 6.9.1 22.9.1 kuormitus 21 pitoisuus 21 Jakosuo kem1 29 pitoisuuskeskiarvo kuormitus 21 pitoisuus 21 Jakosuo kem1 29 pitoisuuskeskiarvo Sivu 2 (2) Jakosuo_kem1_21.xls; tulostus 16.3.211/11:8

Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A Liite 2.2 (1/2) 9571 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 21 Jakelu: Kohde: Jakosuo Vapo Oy (petri.tahtinen@vapo.fi, irma.tommila@vapo.fi) Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 Oulunkaaren ympäristöpalvelut (ymparistopalvelut@pudasjarvi.fi) Kunta: Ii Vesistöalue: Olhavanjoki PPO (kirsi.kalliokoski@vapo.fi) Projekti: 16WWE159/TpM Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % kem1:n yläpuoli 1 kem1yp 2.5.1 6,9 18 16 157 5,6 2.5.1-3 -17 6 4-132 2 kem1yp 14.6.1 7,7 15 155 13 774 16 19 33 3,3 14.6.1-33 78 94 46 3-213 -53 3-9 3 kem1yp 15.7.1 2,5 2 32 1 17 2,5 61 13 25 15.7.1 6 71 94 3 55-19 49 98 98 4 kem1yp 12.8.1 2,6 22 34 66 39 11 16 16 23 12.8.1 26 7 97 89 3-1445 19 97 98 5 kem1yp 6.9.1 7,5 17 38 181 32 6.9.1-21 81 98 24 98 Keskiarvo KESÄ 5,1 19 281 3 1844 1 8 97767 129 KESÄ 6 75 96 76 34,2-815 21 97 98 kem1:n alapuoli 1 kem1 2.5.1 6,7 21 15 151 13 2 kem1 14.6.1 5,8 3,3 1 7 543 5 29 23 3,6 3 kem1 15.7.1 6,2 5,8 2 7 76 5 31 2 4,4 4 kem1 12.8.1 3,5 6,5 11 7 217 17 13 48 3,8 5 kem1 6.9.1 6,2 3,2 7 138,5 Keskiarvo KESÄ 5,4 4,7 12 7 1213 9 633 333 3,1 Lisätiedot: Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l kemikalointi aloitettu 31.5.21, joten 2.5.21 otettu näyte ei mukana keskiarvoissa Kiintoaineen määritysraja 1 mg/l, mikäli näyte < 1 mg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty,5 mg/l Kesän keskimääräiset reduktiot laskettu keskimääräisten vedenlaatutulosten perusteella Sivu 1 (2) Jakosuon kem1 tehon tarkkailu21.xls; tulostus 16.3.211/11:7

Jakosuo Liite 2.2 (2/2) reduktio % pitoisuus mg/l Kiintoaine 1 25 75 225 5 2 25 175 15-25 125-5 1-75 75-1 5-125 25-15 2.5.1 14.6.1 15.7.1 12.8.1 6.9.1 Reduktio % kem1:n yläpuoli kem1:n alapuoli reduktio % pitoisuus µg/l Kokonaisfosfori 1 4 9 35 8 7 3 6 25 5 2 4 15 3 2 1 1 5 2.5.1 14.6.1 15.7.1 12.8.1 6.9.1 Reduktio % kem1:n yläpuoli kem1:n alapuoli reduktio % 6 5 4 3 2 1 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 35 3 25 2 15 1 5 2.5.1 14.6.1 15.7.1 12.8.1 6.9.1 Reduktio % kem1:n yläpuoli kem1:n alapuoli Sivu 2 (2) Jakosuon kem1 tehon tarkkailu21.xls; tulostus 16.3.211/11:7

Olhavanjoen vesistötarkkailun tulokset v. 21 Tulokset Nab Labs Oy aika paikka näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- väri kok.n NH4-N kok.p CODMn Fe a-kloro- fek. näkö- kok. syv tila joht. aine fylli kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml m m 11.3.1 Paskajoki,5 1, 11,9 84 7, 15,8 6,6 275 12 8 3 17 63,1,1 11.3.1 Kaihuanjärvi 1, 1,1 3,2 23 6,6 13,6 9,2 35 11 49 19 15 83,3 1,1 14.7.1 Paskajoki,1 17,5 7,4 77 7,3 14,3 9,4 225 96 62 21 22 4 2 37,2,2 14.7.1 Kaihuanjärvi 1, 21,2 6,2 7 7, 5,9 6,9 25 94 39 13 29 4 7 7,9 32,4 1,5 7.9.1 Paskajoki,1 8,7 1,1 87 7,3 12,2 3,5 16 87 1 13 21 3 2,2,2 7.9.1 Kaihuanjärvi,7 11,4 9,1 83 7,1 6, 6, 25 93 7, 12 35 5 5 1,8,5 1,3 Liite 3

Liite 4.1 Paskajoen vesistötarkkailun tulokset lopputalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml Paskajoki Talvi 1977 1 68 1,1 2 15 13 948 44 3,6 1994 1 59 6,5 6,8 17 2 14 159 91 2375 4,4 1995 1 66 6,3 6,9 2 22 124 1167 391 264 2,6 1996 1 83 7, 12,9 25 17 211 1172 687 4864 3,6 1997 1 79 6,8 13,4 8 14 27 1344 639 477 1, 1998 1 84 7,3 14,8 2 12 266 136 695 55 3,7 1999 1 83 7,1 14,7 1 15 27 15 84 52 3,2 2 1 73 6, 3,3 12 19 77 1 13 14,5 21 1 79 7, 14,9 25 18 33 18 85 63 4,3 22 1 49 6,2 5,3 1 15 11 1 33 22 2,4 23 1 42 6,5 13,8 2 22 23 99 22 52 1,7 24 1 78 6,9 16,5 2 14 3 14 65 6 3,7 25 1 78 6,9 11,7 325 32 44 12 5 81 6, 26 1 56 6,8 14, 275 27 39 14 6 68 2,9 27 1 8 7,1 14,9 225 15 26 13 88 6 2,3 28 1 72 6,9 1,7 275 28 24 12 46 53 3,3 29 1 83 7,1 15,3 225 18 31 14 69 58 5,6 21 1 84 7, 15,8 275 17 3 12 8 63 6,6 keskiarvo 72 6,8 12, 24 19 241 1244 556 4912 3,4 Avovesikausi 1993 4 87 7,4 9,7 325 29 212 971 37 4641 3,7 148 1994 5 88 7,5 11,6 28 22 29 134 153 4395 7,1 45 1995 3 89 7,2 8,6 35 29 22 186 7 4476 4,6 24 1996 2 97 7,4 1,4 275 27 21 116 15 59 4,9 6 1997 2 77 7,1 8,4 275 3 193 1141 43 451 1,9 4 1998 2 74 7, 26,2 275 42 198 1274 79 4865 3,8 35 1999 2 75 6,8 6,6 415 43 223 1275 97 48 5,6 66 2 2 71 7, 7,6 375 38 275 935 65 59 4,1 7 21 2 88 7,2 9,7 288 28 229 935 5 49 3,5 3 22 2 86 7, 8,5 225 23 215 935 1 415 1,5 158 23 2 86 7,2 15, 188 17 17 795 22 375 1,6 34 24 2 79 6,6 7,9 288 38 16 955 75 37 6,4 18 25 2 83 7,3 13,3 25 21 175 77 39 425 3,1 94 26 2 11 7,8 17,7 18 13 154 95 < 5 4 3,9 15 27 2 84 7,1 9,7 225 26 13 62 69 31 2,8 6 28 2 8 6,9 7,7 238 3 12 945 15 3 4,6 28 29 2 79 7,2 13,5 238 23 165 114 235 395 4,6 222 21 2 82 7,3 13,3 193 22 17 915 81 37 6,5 37 keskiarvo 84 7,2 11,4 271 28 189 983 69 4283 4,6 11 Vedenlaatutiedot vuodelta 1977 ovat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen aineistoa.

Liite 4.2 Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset lopputalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml Kaihuanjärvi Talvi 1977 3 45 9,6 193 15 111 946 57 14,4 1994 1 41 6,6 8,2 3 19 149 177 196 658 4,8 1995 1 54 6, 5,4 225 26 89 953 11 345 2,8 1996 1 36 6,7 12,3 3 16 194 928 354 7272 6,9 1997 1 48 6,6 1,7 3 16 145 165 236 5792 5,2 1998 1 7 6,7 11,3 2 19 171 959 237 8846 5,4 1999 1 5 6,7 11,4 2 15 2 11 34 71 5,3 2 1 61 6, 4,4 25 26 84 76 11 38 1,7 21 1 6,6 11,7 3 18 2 8 47 76 4, 22 1 52 6,2 5,7 225 21 12 95 17 47 2,3 1) 23 1,5 6,4 16,8 225 13 24 84 69 17 28 24 1 13 6,5 13,1 3 16 19 9 35 88 14 25 1 56 6,5 8,4 325 29 2 83 19 71 5,8 26 1 64 6,6 1,8 25 23 22 96 28 71 5,6 27 1 42 6,5 1,7 25 18 17 46 3 71 4,2 28 1 57 6,5 7,2 3 3 11 1 24 57 3,3 29 1 63 6,7 12,1 3 22 21 13 4 82 4,5 21 1 23 6,6 13,6 35 15 19 11 49 83 9,2 keskiarvo 46 6,5 1,2 266 2 166 94 34 721 7,1 Avovesikausi 1988 1 95 6,2 36 28 13 75 59 13,5 5,1 1993 4 82 7,2 6, 394 32 112 842 27 5884 23,1 6,4 2 1994 5 87 7,3 7,2 32 25 127 811 12 4829 21,2 7,6 1995 3 82 7,1 6, 35 27 126 754 15 4611 6,5 4,7 1996 2 8 7,3 6,5 263 25 114 78 11 5541 9,5 4,6 1997 2 84 7,2 6,5 3 28 119 871 11 5377 2,3 4,3 1998 2 65 6,5 18, 4 44 11 113 13 5155 12,6 4,8 19 1999 2 83 6,9 4,3 4 43 13 1 13 495 25, 13,5 4 2 2 84 7, 4,7 45 41 18 815 19 735 29, 14, 34 21 2 83 7,2 5,7 313 3 14 75 8 57 2, 7,4 6 22 2 78 7,1 9,5 375 26 19 75 9 495 25,3 5,1 8 23 2 82 7,4 8, 238 18 125 63 5 555 18,3 3,1 24 2 73 6,6 5,3 388 37 13 785 15 545 11,1 8,8 2 25 2 84 7,2 6,7 45 3 125 72 13 625 34,5 9,4 26 2 9 7,2 6,2 4 31 25 115 < 5 785 19,5 17,5 27 2 85 7, 5,9 35 34 12 69 5,3 54 17,7 9,2 3 28 2 76 6,7 4,4 35 4 19 965 11 515 12,7 9,4 174 29 2 81 7,2 6,4 275 21 115 195 67 48 24,8 6,8 21 2 77 7,1 6, 25 32 125 935 23 51 9,4 6,5 32 keskiarvo 82 7,1 6,8 349 31 129 836 15 5568 19 7,8 32 1) Vettä jään alla vain 1 cm Vedenlaatutiedot vuosilta 1977 ja 1988 ovat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen aineistoa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu; Hertta-tietokanta) Olhavanjoki rautatie s aika näyte- lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- väri CODMn Fe kiinto- sameus kok.p PO4-P kok.n NO2-N NH4-N a-klorosyv tila teetti joht. aine NO3-N fylli m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 3.5.21,4,8 13,2 93 6,,6 2,2 21 27 15 4, 2,8 37 16 64 85 21 11.8.21,4 15,6 8,5 85 6,7,2 4,7 3 4 4 16 7,9 63 35 97 89 7, 22.9.21,4 9,7 1,4 91 6,9,31 5,8 3 31 48 13 16 66 4 79 65 2, 15.11.21,4,2 13,6 94 6,8,31 6, 18 26 28 8, 8,4 37 27 69 15 55 keskiarvo 11,4 91 6,6,22 4,7 248 31 3275 1 8,8 51 3 773 97 21 Liite 5

PöyryFinland Oy Tutkijantie 2A 959 Oulu Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 62595-6 Puh. +358 1 3328 Faksi +358 1 33 2825 www.poyry.fi Päiväys 26.4.211 Sivu 1 (1) Asia: Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 21 Oheisena toimitamme Vapo Oy:n Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuraportin vuodelta 21. Ystävällisin terveisin Ari Nikula Jakelu Vapo Oy, Oulu 2 kpl Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Kalliokoski, Eerola) Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus / YT-yksikkö 2 kpl