Luovuuden psykologiaa



Samankaltaiset tiedostot
Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Luovuus ja työorganisaatio

LUOVA SUUNNITTELU JA MUOTOILU

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Raino Vastamäki 1

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Kokeellinen yhteiskuntatiede

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Farmaseuttinen etiikka

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

S Havaitseminen ja toiminta

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Johdatus luovuuteen. Luennon rakenne. Mitä on luovuus? Prof. Pirita Seitamaa-Hakkarainen

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Tilastotiede ottaa aivoon

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana

Laskut käyvät hermoille

Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Miellekartat oppimisen välineenä

Datatähti 2019 loppu

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Lyhyet kurssikuvaukset

Otannasta ja mittaamisesta

Tilastotiede ottaa aivoon

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Innovaatioista. Vesa Taatila

Tekoäly tänään , Vadim Kulikov (Helsingin Yliopisto)

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

ACUMEN O2: Verkostot

Gradu-seminaari (2016/17)

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

Roolipeliharjoitus. - Opiskelijoiden suunni=elemat neuvo=eluvideot ja niiden vertaisarvioinnit

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh ,

Matematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

UUSI KIRJA / "UUDEHKO" KIRJA, KATSO TARKASTI ISBN-NUMERO, Jalasjärvi PAINOS YMS. LISÄTIEDOT Puh ,

Minustako palveluinnovaattori?

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Johnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms.

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Transkriptio:

Luovuuden psykologiaa Lassi A. Liikkanen Luentokurssin oheismateriaalia Helsingin yliopiston Psykologian laitos, kognitiotieteen yksikkö, 2008 Lassi A. Liikkanen Materiaalin verkko-osoite: http://iki.fi/lassial/opetus/luopsy2008-materiaali 1

2

3 Kurssin vetäjä Luennoitsija Lassi.Liikkanen ät hiit.fi

4 Kurssista yleisesti Ongelmakeskeinen vältetään paradigmoja, kysytään enemmän kuin vastataan... Laaja joukko luovuuden tutkimuskysymyksiä yleisellä tasolla Luovuuden tutkimuksen menetelmiä yksilöpsykologisesta ja kognitiivisestä näkökulmasta Syvällisiä ja pinnallisia ja teemoja Psykologia ja muut tieteet Luennoitsija...

Kurssin sisältö 5 Luennot 1) 16.1.08 Kurssin käytäntöjä Mitä luovuus on Luovuuden selitys- ja tutkimustapoja: Mystinen Biografinen ja historiometrinen Filosofinen 2) 23.1.08 Pragmaattinen Psykodynaaminen Psykometrinen 3) 6.2.08 Psykometrinen, biologinen 4) 13.2.08 Kokeellinen Komputationaalinen 5) 20.2.08 Persoonallisuus, Gestalt, ja kognitiivinen psykologia 6) 27.2.08 Erityisiä teorioita Yhdistäviä teorioita

6 Suoritus 4 op, Luennot, 6 kpl 14.15 16.00 Oheislukemistoja, 4 artikkelia Näihin liittyvät harjoitukset (lyhyet esseet) Luentoharjoituksiin osallistuminen on osa kurssia Myöhästelyt (1:2) ja poissaolot korvataan (1:1) erillisillä tehtävillä tai vapaamuotoisilla referaateilla lisälukemistosta

7 Luentokäytäntöjä Joka luennon alussa harjoitus tai kotitehtävän purku (15min) Luento (75min) Lopuksi keskustelua, mahd. harjoituksen läpikäynti (15min) Materiaalit kotisivulla: PPT kalvot saatavilla luentojen jälkeen yhdessä tiedostona

8 Vuorovaikutus Kurssin suorittaminen tapahtuu pääasiassa yliopiston Wikissä Wikiin pääsee omalla käyttäjätunnuksella tai voi luoda anonyymin tunnuksen (neronimi). Kirjoittajan nimi näkyy ja kirjoitukset ovat muiden luettavissa Kurssiportfolio Voit valita anonyymiyden

9 Oheiskirjallisuus Täydentää kurssin materiaalia Ei kirjaa Pääasiassa sähköistä aineistoa Wikissä, pl. kopioitavissa kognitiotieteen kirjahyllyssä 20 C, viides kerros hissiä vastapäätä (saatavilla 23.1. alkaen) O Quinn & Derks, 1997: Humor and Creativity. In Runco (ed): The Creativity research handbook

10 Poissaoloja korvaavat luennot 5/6 läsnäolovelvollisuus Poissaoloja korvaavien suoritusten vaatimukset myös Wikissa Lisälukemisto ja lyhyt essee

11 Käytännön asioita Ei arvosanaa, ainoastaan suoritusmerkintä

12 Kurssin sisällöllisiä tavoitteita Luovuuden määrittely Tutkimuskysymysten esittely Tutkimusmenetelmien esittely Tutkimusasetelmiin perehtyminen Kuvailevien ja selittävien teorioiden esittely Käsitteiden, tutkimusasetelmien ja teorioiden tuntemus

13 Luovuustutkimus Suomessa Suoranaista perustutkimusta ei ole Perustutkimusta vähän Verkosto-oppimisen tutkimusryhmä HY (Hakkarainen ym.) Toiminnan teorian tutkimusyksikkö HY (Engenström, Miettinen) Kari Uusikylä HY ja TaiK taiteen tutkimusta Projekteja CoDeS JoY (Seitamaa-Hakkarainen) Himasen luentosarja

14 Luovuustutkimus Suomessa Soveltavalla puolella innovaatiotutkimusta HKKK, TKK, TaiK The Center for Knowledge Innovation Research (CKIR, HKKK) Tuotekehityksen tutkimusprojekteja Innovaatioyliopisto (nyk. Aalto)

15 Luento 1 Luovuuden määrittelyä Tutkimuskysymyksiä

16 Luovuustutkimus Yksilöpsykologinen näkökulma liian kapea Todella laaja ja heterogeeninen kenttä Pääasiassa soveltavaa psykologiaa, lähes kaikki psykologian osa-alueet huomioiden Mukana myös sosiaalitieteitä, filosofiaa, historia ja etologiaa

Teoreettisiä 17 lähestymistapoja Assosiationismi filosofia psykologia Informaation prosessointi kogniotiede / kognitiivinen psykologia Logiikka filosofia Historiallinen tapaustutkimus sosiaalitiede filosofia Kokeellinen tutkimus kogn. psykologia per. psykologia sos. psykologia

18 Tyypillisiä tutkimuskysymyksiä Tutkimuskysymykset usein implisiittisiä, vastauksia johonkin seuraavista kysymyksistä Mitä on luovuus? Mikä on keskeistä toimija, toimijan sosiaalinen ympäristö, luovaprosessi vai tulos? Luovuus yleistä vai erityistä, laaja- vai kapeaalaisuus? Mayer (1999)

19 Luovuuden määrittelyä Tyypillisiä olettamuksia Luovuus tulee esiin artefakteissa ja toiminnassa (Simon, 1996) tieto pääoma, taide-esineet, teknisiä yms esittävä taide Artefaktit ja toiminta syntyy prosessissa Prosessia hallitsee toimija (agentti) Tutkimuskohteena artefakti prosessi toimija Selventää tutkimuskysymyksiä

20 Luovuuden määritelmä Tutkimuskohteen määrittely on tutkimuksen välttämätön lähtökohta Yleisesti käytetty määritelmä: Luova on jotain harvinaista ja hyödyllistä (Mayer, 1999) Esim. uusi tieteellinen teoria

21 Luovuuden määritelmä Harvinaista = uusi, erilainen, ainutkertainen Hyödyllinen = arvokas, sovellettavissa oleva Arvokkuuden arviointi välttämätöntä Lisää subjektiivisuutta ja epävarmuutta Kyky arvottaa ja arvostaa luovuutta välttämätön vrt. radioaktiivinen säteily ja sen mittaaminen Implisiittinen tieteellis-tekninen painotus mitattavissa olevat arvot esim. tarkemmat sääennustukset

22 Luovuuden määritelmä Mikä ei ole luovaa? Mikä on hyödyllistä tai arvokasta? Huumori? Perinteinen ongelmanratkaisu (varauksella) esim. shakki Taide? Taiteen hyödyllisyys Kommentteja?

Luovuuden määritelmä 23 tarkemmin Boden, 2004 (Sussex University) Historiallinen luovuus (H-luovuus) Suuret keksinnöt Muodostaa kulttuuriperinnön Psykologinen/persoonallinen luovuus (P-luovuus) Jokapäiväiset luovuus

24 H- ja P-luovuudesta P-luovuuden määrittely voi olla objektiivista H-luovuus on riippuvainen sosiaalisesta ympäristöstä Ei välittömästi tunnistettavissa esim. Darwin, Bohm vrt. Danto, 1975 teoria taidemaailmasta Myös S-luovuutta esitetty

25 Luovuuden lajeja Bodenin mukaan 1. Yhdistelevä luovuus (kombinatoriaalinen) luonnollinen kieli 2. Tutkiva tai paljastava luovuus (eksploratiivinen) vrt. tutkimusmatkailu 3. Mullistava tai mahdoton luovuus (impossibilistic) vrt. aikamatkailu 2. ja 3. liittyvät käsitteellisiin avaruuksiin Tapa ajatella asioita paradigmassa, kulttuuriperintö Uuden suhde vanhaan Boden, 2004

26 Luovuuden määrittely hoidettu Oliko määritelmä aukoton? Käsitteellisten avaruuksien mielekkyys?

27 Kurssin rajauksia Luovuutta voidaan lähestyä hyvin monista eri näkökulmista Painopisteenä yksilöpsykologinen selittäminen Kognitivistinen viitekehys Monia sosiaalipsykologisesti kiinnostavia tuloksia jää käsittelemättä Monta luovuuteen liittyvää (filosofista) kysymystä jää ulkopuolelle luovuus ja taide eläinten luovuus luovuuden määrittelyn rajatapaukset

28 Luento 1 jatkuu Tutkimussuuntia: Mystinen Filosofinen Biografinen ja historiometrinen

29 Mystinen luovuuskäsitys Mystiset luovuuskäsitykset eivät ole yhtenäinen teoria Esimerkkejä:

30 Mystinen luovuus Uskonnolliset selitykset Maailman syntykertomukset ex nihilo nihil ~ tyhjästä paha nyhjästä Kristinuskossa käsitys liikkumattomasta liikuttajasta, jonka kautta kaikki muu tulee olevaksi Kykenikö Jumala luomaan maailman tyhjästä? Muissa uskonnoissa?

31 Myyttiset selitykset Yksilötasolla Inspirationalismi ~ kanavoiminen Henkilö tekee MUTTA Luovuus tulee jumalallisesta lähteestä, ihmiset toimivat vain työn tekijöinä Antiikin Kreikassa runoilijat toimivat kanavoijina hengille, muusat (Ars/Tekhne) Kirkkomaalarit Romantiikka (romanticisim) Luovuus on joidenkin ihmisten erityinen lahja selittämätön

32 Mystinen luovuus Onni Onni mainitaan usein vain sivuroolissa Austin (1978/2003) käsittelee sattumaa Onnella ei yleensä edes yritetä selittää luovuutta kokonaisuudessaan tuuri-faktori James H. Austin (2003) Chase, Chance, and Creativity: The Lucky Art of Novelty. Dean K. Simonton: Theory of Chance Configuration (creative darwinism; oheislukemistona)

33 Mystinen luovuuskäsitys Yhdistävä tekijä Luovuuden selittäminen jollakin itsessään selittämättömällä tekijällä Yliluonnolliset voimat yms. Mystisissä käsityksissä demarkaationgelma Ovatko mystiset selitykset tieteellisiä

34 Mystinen luovuus Yhteenveto Tieteellisesti epäuskottavaa Inspirationalismi ja romantismi edelleen vallalla

35 Mystinen luovuus Yhteenveto Mystisiksi luokitelluilla käsityksillä voi kuitenkin olla epäsuorasti vaikutusta luovuuteen Persoonallisuuspsykologiset tekijät Esim. uskonnollisuus motivaattorina itseluottamus elämäntarkoitus Onni mukana monissa tieteellisissä selityksissä

36 Filosofinen luovuus Filosofia meta-tieteenä Analyyttinen menetelmä Logiikka Induktio Deduktio Abduktio (Peirce)

37 Hakkarainen ja Paavola: Keksimisen logiikka Abduktion ajatus Peirce, Davidson (1986), Wirth (1999) Abduktio täydentää induktiivista ja deduktiivista ajattelua esim. tieteellisen ajattelun osana Esimerkki Peirceltä (Arrighi, Ferrario): [1] The surprising fact, C, is observed; [2] But if A were true, C would be a matter of course. Hence, [3] There is reason to suspect that A is true She is here, but she is not here

38 Filosofinen Biografinen

39 Biografinen tutkimus Lähtöoletus 1) Tutkimalla poikkeuksellisen luovia yksilöitä saamme tietoa luovuudesta (H-luovat) JOSKUS MYÖS 2) Luovien yksilöiden introspektio on luotettavaa Erilaisia lähestymistapoja: Post mortem biografiat Laadulliset menetelmät Tapaustutkimukset eri näkökulmista

40 Historiometrinen luovuus Vaikutteita Freud ja psykohistoria Psykologisten tapaustutkimusten äiti Leonardo da Vinci and a Memory of His Childhood (1910) Psykometriikka

41 Historiometria A scientific discipline in which nomothetic hypotheses about human behavior are tested by applying quantitative analyses to data concerning historical individuals Simonton, 1997 (UoC, Davis) nomotating = law-giving, legislative

42 Historiometria Ei introspektiota Määrällistä tutkimusta Suureen otantaan perustuvat Meta-analyysit ja katsaukset Psykologia Luonnontiede Historia

43 Historiometrian historiaa Perustuu luovien henkilöiden elämänkertojen ja muistiinpanojen tutkimukseen Pyritään kvantitatiivisiin muuttujiin yksittäistapauksista yleisiin säännönmukaisuuksiin

44 Historiometrian historiaa Galton ja älykkyyden periytyminen Terman (1917) määritti jälkikäteen Galtonin ÄÖ:n Cox (1926) mittasi ÄO:n 301:lle nerolle Mozart, da Vinci, Goethe, Rousseau...

45 Historiometrisinen luovuus Kehityspsykologia Kysymyksiä Perinnöllisyys Perhetausta vanhemmat, sisarukset Koulutus Opettajat (mentorit) Saavutukset suhteessa ikään määrä/laatu

46 Historiometrinen luovuus Persoonallisuuspsykologia Erilaisten persoonallisuustekijöiden esiintyminen neroilla Persoonaallisuustekijät luovuuden ennustajina Älykkyys Persoonallisuustestit Sukupuoli

47 Historiometrinen luovuus Sosiaalipsykologia Sosiaalisen ympäristön vaikutus Useita muuttujia Sosiaalinen lähiympäristö Kulttuuri Taloudellinen tilanne Poliittinen tilanne

48 Historiometrian tuloksia Kysymyksiä ilman vastauksia Uudelleen myöhemmillä luennoilla Älykkyyden raja-arvo -teoria

49 L1 Yhteenveto Luova on harvinaista ja hyödyllistä Luovuustutkimuksen kohteena toimija, prosessi tai tuote Psykologian lisäksi monia muita hahmotustapoja Mystiset selitykset Henkilöhistorian järjestelmällinen tutkimus Filosofia taustalla

50 L1 Keskustelukysymys Onko esitetty määritelmä mielekäs Taiteen ja taidon ero; arkipäiväinen luovuus Onko onnella eri vaikutus P ja H luovuuksissa?

51 Luento 2 Luovuuden psykologiaa

52 Käytännön asioita Suoritustapa: Luennot, oheislukemisto ja loppututkielma TAI Kirjatentti erikseen sovituista kirjoista

53 Kurssin sisällöstä Etologiaa ei käsitellä ts. eläinten luovaa ongelmanratkaisua Köhler (1925) ja apinat, Epstein (1990) ja pulut... Kehityspsykologia jää sivurooliin Luovuustutkimus tutkii tyypillisesti terveiden aikuisten luovuutta Kurssin jälkeen voi luennoitsijalta pyytää viitteitä aiheisiin, joita ei ehditty käsittelemään

54 Edellisellä kerralla... Luovuuden määrittelyä filosofisesti Tutkimuskysymyksiä Myyttisiä selityksiä (romantismi ja inspirationalismi) Historiometrinen menetelmä Erityisesti sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa

55 Luento 2 Sivuteemat Psykodynaaminen luovuus Pääteemat Pragmaattinen luovuus Psykometrinen luovuus

56 Psykodynaaminen Taustaa Luovuuden selittäminen psykodynaamisilla teorioilla Freud Patografia (~ patologioiden biografia) Fokus yksilössä da Vinci (1910), Michelangelo (1914) Kehityshistoriasta yksilön toiminnan ymmärtämiseen

57 British School of Psychodynamics Kris (1952) Ego, regressio Melanie Klein Hannah Segal Symbolien muodostus, tiedostomaton fantasia, depressio

58 Psykodynamiikan sisältöä Aloitettiin motivaatiosta ( miksi kukaan tekee taidetta ) maine, varallisuus ja seksi libidon sublimaatio Siirryttiin luovuutta tuottaviin mentaalisiin prosesseihin

59 Psykodynaaminen Primaari ja sekundaari prosessi ~Luova ja rationaalinen Unien maailma (Freud, 1908) Viitekehyksen soveltaminen Selitetään luovat ideat tiedostamattomien prosessien tuotteina Tulkitaan luovia henkilöitä ja artefakteja Vaihtoehtoisia näkemyksiä 1) Erillisiä luovuusteorioita ei tarvita 2) Täydentää muuta luovuustutkimusta vrt. mystiset teoriat Esimerkkiteoria:

60 Koestler, 1964 Bisociative theory Ajattelu on moniulotteista Assosiatiivista Tavanomainen asioiden yhdistely ja oppiminen Bisosiatiivista Ajattelumatriisit Epätavallinen ja luova yhdistely Luovuuden ja huumorin pohja Alitajuista ja ohjaamatonta

61 Psykodynaaminen luovuus loppuu

62 Pragmaattinen luovuus, yleistä Luovuuden demystifiointi Romanttista ja inspirationalistista käsitystä vastaan Yritetään edistää luovuutta Menetelmiä, tyypillisesti ajatellaan luovuus prosessiksi joka kiteytyy tekemiseen Ideointi, luovien ideoiden tuottaminen Miten ideointi pitää toteuttaa

63 Pragmaattinen luovuus, yleistä Menetelmien perustelut toissijaisia, toimivuus ensisijaista Kysymys ei ole luovuuden tieteellisen tutkimuksen alalajista, mutta luovuutta koskevasta tietämyksestä Henkilö X väittää että tietävänsä että Y edistää luovuutta

64 Pragmaattinen luovuus Historiaa Guilford (1950) (behavioristisella) psykologialla ole vastauksia esim. teknologiateollisuuden kysymyksiin luovuudesta Alex F. Osborn (1953) Brainstorming menetelmä

65 Menetelmien esiinmarssi 1953 jälkeen erilaisten luovuusyrittäjien kulta-aika Kohdeyleisö Mainostuottajat Teknologiateollisuus Matti ja Maija Meikäläiset Esitellään tunnetuimpia brändejä

66 Osborn (1957) Brainstorming ~ Aivoriihi Mainosalalla kehitetty ryhmäideointimenetelmä Perustuu väljästi assosiatiivisiin muistiteorioihin Kuinka moni tuntee ennakolta? Kuinka moni on tuntee neljä BS sääntöä?

67 Brainstorming säännöt Neljäsääntöä: määrän korostaminen = enempi parempi kritiikittömyys = arvostelematta parempi radikaaleus = hullumpi parempi yhdistely ja parantelu = lainailukin tyhjää parempi

68 Osborn (1957) Brainstorming ~ Aivoriihi Laajasti käytetty ja tunnettu laajassa merkityksessä Alkuperäisen menetelmän yksityiskohdat tunnetaan huonosti Brainstorming synonyymi vapaamuotoiselle ryhmätyölle Let s brainstorm it vakiintunut verbi Osborn väitti menetelmän kaksinkertaistavan ideamäärän Anekdotaalista todistusaineistoa

69 Osborn (1957) Brainstorming ~ Aivoriihi Brainstorming tieteellisen arvioinnin kohteena Palataan seuraavalla luennolla kokeellisen tutkimuksen yhteydessä

70 Pragmaattinen luovuus Edward De Bono De Bonon tunnettuja luovuuden edistämiskeinoja Lateral thinking metodologia (1967) CoRT ajattelu ohjelma (1969) (COgnitive Research Trust) Six Thinking Hats (1985)

71 De Bono: Lateraalinen ajattelu (1967) Lateraalinen ja vertikaalinen ajattelu täydentävät toisiaan ideoiden kehitys ja valikointi Esimerkki: Tytön ongelma

72 De Bono: Lateraalinen ajattelu (1967) Lateraalinen ajattelu perustuu järjestelmälliseen vertikaalisen ajattelun välttelyyn ja Peukalosääntöjen noudattamiseen: Etsi vaihtoehtoisia tarkastelutapoja tilanteelle Käännä asiat päälaelleen Rinnasta tilanne johonkin toiseen, helpommin käsiteltävään tilanteeseen Keskity johonkin osaan ongelmasta

73 De Bono: CoRT (1969) Lateralaalinen ja vertikaalinen ajattelu erillisiä prosesseja joita voidaan oppia Voidaan ja pitäisi opettaa jo 7- vuotiaille Laaja hyväksyntä mm. Venezuelan ja Bangladeshin koulujen opetusohjelmissa

74 De Bono (1985/1990) Kuusi ajatteluhattua Arkiajattelussa kolme suurta ongelmaa Emootiot, epävarmuus, avuttomuus Ajatteluhattu menetelmän avulla ongelmat ylitetään metafora: menetelmä = päähän laitettava hattu Hatuilla vaihdetaan ajattelun näkökulmaa Roolileikki

75 De Bonon Kuusi ajatteluhattua Punainen hattu Emootiot, intuitot Keltainen Hyötyminen, lisäarvo Musta Varovaisuus, arvostelu Sininen Erilaiset ideat, vaihtoehdot Vihreä Tietämys, tarvitaanko lisää, onko tarpeeksi Valkoinen Ajattelun organisaatio, metakognitio

76 Edward De Bono Teki luovuuden opettamisesta ja konsultoinnista merkittävää liiketoimintaa Kehittää edelleen uusia ajattelun apuvälineitä kts. http://www.edwdebono.com/index.html

77 Pragmaattinen luovuus Lähtökohta: Brainstorming ja mainostaminen Teollistumisen myötä teknisten laitteiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt Luovuuden tai innovaatioiden kysyntä paisunut Tuotesuunnittelu vastaa uusista vempeleistä Tuotekonseptit konsepti ~ käsite käsitteellinen tuote, tuotteen prototyyppi

78 Tuotesuunnittelu Luovien tuotteiden taloudellinen merkitys suuri tarve parantaa tuotekehitystä (edistää luovuutta) Esim. Nokia Konseptisuunnittelussa pyritään soveltamaan suunnittelumenetelmiä Näihin menetelmiin pyritään integroimaan luovuutta edistäviä toimintatapoja ja menetelmiä

79 Pragmaattinen luovuus Osbornen jälkeen uusia menetelmiä Erityisesti teknologian suunnittelutehtäviin Mukaan lukien Delfoin oraakkeli -menetelmä TRIZ Pattern language Morfologinen analyysi Synectics Monia muita (Smith, 1998 kävi läpi 173 menetelmää) Uusia kehitellään jatkuvasti

80 Pragmaattinen luovuus Suomessa Konsulttitoimintaa Luovuuskonsultointi Creleco - Jussi T. Koski Yrityskonsultointi Trainershouse etc. Yksittäiset tutkijat Jyrki Reunanen: Ideointiopas (2007, Pilot kustannus) Moraalinen ulottuvuus

81 Pragmaattinen luovuus Yhteenveto Painopiste käytännön ongelmien ratkaisemisessa erilaisin ryhmä- ja yksilötyömenetelmin Painotus pragmaattinen, yhteys esim. psykologiseen teoriaan parhaimmillaankin heikko Guru-voittoista usein best practice perusteltuja näkemyksiä Vähän järjestelmällistä tutkimusta Yksittäistapauksilla perustelu

82 Pragmaattinen luovuus loppuu Palataan lyhyesti alkutehtävään 3 min lisää tiilien käyttötarkoituksia Yritä käyttää apuna lateraalisen ajattelun vihjeitä: Etsi vaihtoehtoisia tarkastelutapoja tilanteelle Käännä asiat päälaelleen Rinnasta tilanne johonkin toiseen, helpommin käsiteltävään tilanteeseen Keskity johonkin osaan ongelmasta

83 Psykometrinen luovuus Psykometria on psykologisten ominaisuuksien mittaamista Luovuuden suhteen: Guilfordin (1950) aloite soveltaa persoonallisuustutkimuksen välineistöä

84 Psykometrinen luovuus Mitataan P-luovuutta (usein implisiittisesti) voidaan olettaa P- luovuuden korreloivan H-luovuuden kanssa

85 Psykometrinen luovuus -taustaoletuksia Mittausmallien vaihtoehtoja Luovuus itsenäinen Luovuus muiden persoonallisuuspiirteiden yhdistelmänä Itsenäinen luovuus yksi yleinen luovuusfaktori useampi luovuusfaktori esimerkkejä...

Psykometrinen luovuus 86 Guilfordin SOI malli Divergentin (luovan) ajattelun faktori

87 Guilfordin testi Guilford kehitti omassa tutkimusryhmässään luovuusmittareita etupäässä työelämän tarpeisiin Guilfordin testi (1951/67) Joukko Erilaisia käyttötapoja tehtäviä Arviointiperusteet...

88 Guilfordin seuraajat Torrance Minnesotan yliopistossa Kehitti edelleen Guilfordin mittareita Yksiulotteisen luovuuden sijaan moniulotteinen Testin kohdennettiin erityisesti lapsille ja nuorille Torrance Tests of Creative Thinking (TTCT, 1962/73/92) saavutti standardin aseman luovuustutkimuksessa

89 Psykometrinen luovuus TTCT TToC sisältää verbaalisen ja kuvallisen luovuuden testit Testiin kuuluu useampia tehtäviä Perusidea testeissä on tuottaa tietyssä ajassa mahdollisimman paljon erilaisia ideoita Testit on normitettu Reliabiliteetti sekä validiteetti* havaittu riittäviksi * sisällöllinen validiteetti aina kiistanalaista

90 Psykometrinen luovuus Arviointi Testitulosten skooraus Vastaajat pisteytetään kolmen tai neljän muuttujan suhteen

91 Psykometrinen luovuus Arviointi 2 Fluency (quantity) on ideoiden lukumäärä Flexibility (between category fluency) on erilaisten ideakategorioiden lukumäärä Originality (novelty) on harvinaisten, epätyypillisten vastausten määrä Elaboration kuvaa vastausten yksityiskohtaisuutta

92 Psykometrinen luovuus Arviointi 3 Muuttujat korreloivat merkittävästi keskenään Fluency ja Elaboration väistämättä negatiivinen Yhdistetään useamman tehtävän tulokset yhdeksi kokonaispistetulokseksi Luovuusindeksi

93 TTCT normit Kuva Torrance, 1973 49;51 normit Luovuus vähenee iän myötä, elaboraation lisääntyessä

94 Marginaalimittausta Kolmas merkittävä testityyppi Mednick & Mednickin Remote Associations Test (RAT) Poikkeaa muista niin taustateoriansa kuin itse testin suhteen

95 RAT Assosiaatiot välttämättömiä ideoille, uudet ideat kootaan vanhoista (Mednick, 1969) Ideat ovat järjestäytyneet mielessä assosiatiivisiin hierarkioihin Vrt. Koestlerin bisosiaatio Hierarkioiden vastausvoimakkuudet vaihtelevat Loivat hierarkiat ja suuri määrä assosiaatioita Tukevat luovuttaa Esimerkki taululle

96 RAT Testi Sana-assosiaatio tehtävät Testissä 30 eri tasoista kysymystä Esimerkki Mikä on sana yhdistää kolmea sanaa? a) ikkuna säle suihku b) numero käsi rekisteri c) surprise line birthday d) cottage rat blue

97 RAT 2 Luovat henkilöt löytävät enemmän oikeita vastauksia Myös tällä testillä todistettavasti reliabiliteettia ja validiteettia Ei kehitetty juurikaan 60-luvun jälkeen

98 Barron-Welsh Barron-Welsh Art Scale (Welsh, 1949/ 1987) Myös Revised ja Figure perception test Tuotetaan kuvia Moniulotteinen pisteytys psykodynaamisen viitekehyksen mukaan Erikseen primaari ja sekundaari tulos libidinal drive, symbolization Tuloksena figure-complexity preference arvosana

99 Barron-Welsh Esimerkkejä:

100 Psykometriikka Suomessa Mittareita ei ole suomennettu Psykologien kustannuksen antamien tietojen perusteella mittarit eivät ole kovin suosittuja Mainostetut mittaukset tehdään persoonallisuusmittareilla Torrance löytyy laitokselta

101 L2 lopputehtävä Pisteytetään alussa tehty tehtävä Fluency = laske tulokset yhteen elaboration = laske jokaisen vastauksen sanojen lukumäärä Entäpä novelty ja flexibility? Keskustelua validiteetista http://www.edwarddebono.com/concept8.htm

102 L2 lopputehtävä Kuinka monella on käytettävissään seuraavalle luennolle kannettava tietokone jossa on langaton verkko?

103 Luovuuden psykologiaa Luento 3

106 Kertausta Psykodynaaminen selittäminen Pragmaattinen luovuus Erilaisia menetelmiä luovuuden parantamiseen Brainstorming, De Bono s, suunnittelumetodologiat Psykometrinen luovuus Luovuustestit Guilford, Torrance, Mednick

107 Auki jääneitä kysymyksiä Freud ja luovuus Artists and real artists Mallit luovuudesta

Psykometrinen luovuus 108 Guilfordin SOI malli Divergentin (luovan) ajattelun faktori

109 Barron-Welsh Barron-Welsh Art Scale (Welsh, 1949/ 1987) Myös Revised ja Figure perception test Tuotetaan kuvia Moniulotteinen pisteytys psykodynaamisen viitekehyksen mukaan Erikseen primaari ja sekundaari tulos libidinal drive, symbolization Tuloksena figure-complexity preference arvosana

110 Psykometrinen luovuus Edellä mainitut mittarit tunnetuimpia Käytössä myös näiden variantteja Paljon vähemmän tunnettuja creative production - mittareita Toteutetaan ja pisteytetään samalla tavoin Comprehensive Ability Battery (CAB-5, Hakstian & Cattell, 1976) What if (Guastello, 1994) Modes of Thinking in Young Children (Wallas and Kogan, 1966) lisää: http://www.creativelearning.com/assess/index.htm http://buros.unl.edu/buros/jsp/search.jsp (keyword creativity)

111 Psykometrinen luovuus vaihtoehtoja Luovan toiminnan mittarit: Itsetäytettäviä tarkistuslistoja Lifetime creative achievement ASAS (The Artistic and Scientific Activities survey, Guastello 1991) Khatena-Torrance Creative Perception Inventory (KTCPI) Creative Behavior Inventory (Lees-Haley, 1978) Mikään mittareista ei kovin suosittu julkaisujen perusteella (<10)

112 Psykometrinen luovuus vaihtoehtoja 2 Luovan toiminnan tyylien määrittely: Adaptor-Innovator continuum (Kirton 1976) ajattelun ja työskentelyn tyylit Cognitive styles (Guastello et al. 1998) vrt. Kuusi ajatteluhattua (DeBono 1985) Kuvailevaa pikemminkin kuin arvioivaa

113 Arviointivaihtoehtoja mittareille Vapaamuotoisempia asiantuntijamenetelmiä Consensual assesment technique (CAT, Amabile 1982) Asiantuntija-arviointi Soveltuu huomattavasti monimutkaisempien tuotosten arviointiin kuin perinteiset luovuustestit Vastaa esim. taidepalkintojen jakoa

114 Psykometrinen luovuus Yhteenveto P-luovuuden mittaaminen (99%) Luovuusmittarien olemassaolo mahdollistaa minkä tahansa riippumattoman muuttujan luovuusvaikutuksen tarkastelun Tätä mahdollisuutta on myös käytetty mm. tyhjiötankki kokeet (Norlander et al. 1998) Mittareita voidaan yhdistää rajoituksetta muihin mittareihin ja muuttujiin

115 Psykometrinen luovuus problematiikkaa Mittausmallin validiteetti Haasteita Missä mittareita voi tai saa käyttää? Ekologinen validiteetti

116 Luento 3 Biologinen (ja neurotieteellinen) Kokeellinen

117 Neurotiede Neurotieteen menetelmien soveltaminen Neurologiaa Kognitiivista neurotiedettä Neurobiologiaa? Mittausmalli Tyypillisesti faktoriaalinen luovuuskäsitys psykometriikasta Torrancen tyyliin

118 Biologisia tutkimuskysymyksiä Aktivaatio ja arousal Kätisyys ja hemisfäärien dominanssi Aivolohkojen aktivaatio Luovuus liitetään enemmän tai vähemmän suorasti biologiseen perustaan

119 Arousal Biologisesta motivoitua kokeellista tutkimusta Aivokuoren perusaktivaatiotaso Esim. EEG ja unitilat Hypoteesin pohjalla voi olla Psykodynaaminen käsitys primaari ja sekundaariprosessista ~ matalampi ja korkeampi aktivaatiotaso

120 Arousal hypoteesin testaus Kokeissa pyritään kiihdyttämään koehenkilöitä Kilpailuasetelma Palkinnot Taustamelu Stressin tuottaminen Mitataan luovaa tuotosta

121 Arousal hypoteesin testaus 2 Tulos Yhteneväisiä havaintoja Aktivaatio vähentää luovuutta Tuotetaan tavallisempia (stereotyyppisempiä) ratkaisuja Martindale, 1999

122 Arousal hypoteesin testaus 3 Aktivaation perustaso Ei selviä tuloksia GSR ja luovuusmittarien korrelaatio (Martindale, 1977) Keskimäärin ei eroja EEG perusaktivaatiossa (Martindale, 1990)

123 Arousal hypoteesin testaus 4 Martindale ja Hines, 1975 Aktivaatio luovan toiminnan aikana Testitulosten mukaan kolme kh-ryhmää Aktivaatio nousee mentaalisen kuormituksen seurauksena Luovimmalla ryhmällä Guilford-testin aikana vähiten aktivaatiota Alle perustason! RAT-testissä jo enemmän ja lähempänä muita ryhmiä

124 Arousal hypoteesin testaus 5 Aktivaatio vapaan luovan toiminnan aikana Kuvitellaan mahdollisimman luovan tarinan kirjoittamista Ideointi ja elaborointi vaihe Luovilla vähemmän aktivaatiota ideointi vaiheessa Elaboraatiossa yhtälainen aktivaatio Martindale ja Hasenfus, 1978

125 Arousal - tulkinta Mistä tulokset johtuvat? Biofeedback-hypoteesi Ei tukea Tulokset eivät johdu itsekontrollista

126 Biologinen ärsykeherkkyys Äänillä ja sähköiskuilla mitattu luovien ja vähemmän luovien reagointitapojen eroja Luovat ylireagoivat Luovat eivät totu yhtä nopeasti (habituation) Martindale (1977, et al. 1996)

127 Ärsykeherkkyys Biografiseen aineistoon perustuva hypoteesi Ärsykkeet haittaavat luovaa toimintaa Erityisesti ymmärrettävä ja ennustamaton Breadth-of-attention persoonallisuuspiirre Kokeellisia tuloksia Heikko positiivinen yhteys psykometriseen luovuuteen Kasof, 1997

128 Hemisfäärit Einsteinin aivot Biografia kohtaa biologian -tapaus Einstein kuoli 18.4.1955 Princetonin yliopiston sairaalassa Ruumis polttohaudattiin Einsteinin toiveesta välttää henkilökulttia Patologi Thomas Harvey otti aivot otettiin tuoreelta talteen ilman lupia Vaikutteita Oskar Vogt:lta joka tutki Leniniä Harvey piilotteli aivoja ilman tieteellistä tutkimusta kolmekymmentä vuotta (!?!) Kollega Zimmerman piti hallussaan 1/6 aivoista ja kertoi haastattelijoille Harveyn kuolleen! Aivoista tuli kulttuuriartefakti

129 Neurologinen tapaus: Einsteinin aivot Kolmea julkaistua tutkimusta Verrataan E=mc 2 aivoja toimiviin 1985: ei eroja neuroneissa, BA39 alueella enemmän glia-soluja neuroneita kohden Paljon julkisuutta, vähän uskottavuutta 1996: aivot painavat vähemmän kuin keskimäärin mutta ovat tiheämmät 1999: Parietaalialueilla enemmän poimuja http://faculty.washington.edu/chudler/ein.html

130 Biologinen luovuus Kätisyys-kysymys Oikeakätisyyden ja -silmäisyyden yleisyys Vasenkätisyys lisääntymään päin Ainoastaan anekdotaalista evidenssiä Ei varmaa näyttöä suuntaan eikä toiseen Ei merkittäviä julkaisuja Joitakin julkaisuja, joissa havaittu artistien joukossa suurempi määrä vasenkätisiä

131 Hemisfääri dominanssi Hypoteesi aivolohkojen eroista; perusteita Psykodynaaminen malli Oikea lohko = primaari Vasen lohko = sekundaari Aktivaatiomalli Vasemmalla puolella lepotilassa enemmän aktivaatiota Neuropsykologiset ja kognitiivisen neurotieteen muut havainnot aivojen työnjaosta Split-brain, oikean puolen muut funktiot

132 Hemisfäärit Oikean puolen aktivaatio Oikean puolen aktivointi parantaa psykometristä luovuutta (Martindale, 1999) Hypnoosi Marijuana Musiikki Oikealle puolelle näkökenttää esitetyt sanat tuottavat harvinaisempia assosiaatiota (Dimond and Beaumont, 1974) Vrt RAT

133 Hemisfäärit Oikean puolen aktivaatio EEG tutkimukset luovien tehtävien aikana Luovilla ihmisillä enemmän aktivaatiota oikealla puolella luovissa tehtävissä Tilastollisesti heikkoja tuloksia Hudspith (1985), Martindale et al. (1984) Ei-luovissa tehtävissä dominanssi vaihtuu Dominanssin variaatio

134 Hemisfäärit Oikean puolen aktivaatio Aivokuvantamistutkimukset Toistaiseki vähän tutkimusta vrt. EEG Samco et al. (2005) MRI (rakennekuvaus) Verbaalisen TTCT testin korrelaatio korteksin rakenteen kanssa Luovilla henkilöillä oikealla puolella enemmän tiheää valkeaa ainetta Oikean frontaalialueen verkko http://www.journalofvision.org/5/8/906/

135 Hemisfäärit fmri Howard-Jones et al. 2005 Tutkivat luovan tarinan kerronnan korrelaatteja fmri:llä Sanojen yhdistely tarinaksi luovasti tai ei-luovasti Luovuus mitattiin asiantuntija-arvioinnilla Instruktio luovuuteen vaikutti arvioituun luovuuteen

136 Hemisfäärit fmri Howard-Jones et al. 2005 havaitsi etuotsolohkojen lisääntynyttä aktiviteettia luovien pyrkimysten yhteydessä

137 Biologinen - periytyvyys Ristiriitaisia tuloksia Nichols (1978) 10 psykometristä kaksostutkimusta Periytyvyys.21 Waller et al. (1993) itsearviointi Monotsygootit.54, ditsygootit ~.00 Hypoteesi luovuudesta emergeneettisenä piirteenä Lykken (1981) Useamman periytyvän piirteen summa vrt. skitsofrenia

138 Biologinen luovuus - yhteenveto Joukko tutkimuksia, joissa korreloidaan biologisia muuttujia luovuusmuuttujien kanssa Teema käsitelty Helppolukuinen kirja: Heilman, Kenneth M. (2006) Creativity and the brain

139 Kokeellinen luovuuden tutkimus Laaja aihepiiri Myös juuri käsitelty biologinen psykologia Myös muita suuntia Kognitiivinen psykologia Persoonallisuuspsykologia psykometria Sosiaalipsykologia

140 Kokeellinen tutkimus 1900-luvun loppupuolella Hyvin monentyyppistä tutkimusta Kontrolloidut- ja kenttäkokeet Laadulliset ja määrälliset Tuloksia myös Korrelaatioita Regressioita Faktori-analyyseja jne

141 Kokeellinen tutkimus Luovuuden taakka Monille luonnontieteellisesti orientoituneille psykologeille luovuus on ruma sana Puhutaan esim. generatiivisesta käyttäytymisestä luovan toiminnan sijaan (Epstein, 1990)

142 Kokeellinen tutkimus Tällä luennolla Brainstorming-tutkimukset Ensi kertaan Gestalt-tutkimukset Kognitiiviset tutkimukset

143 Brainstorming tutkimukset Vertaillaan eri kokoisia, eri tavoin muodostettuja ja työskenteleviä ryhmiä yksilöihin Diehl & Stroebe (1987) laaja katsaus aiempiin tutkimuksiin 18/22 tutkimuksessa nominaaliset ryhmät brainstorm ryhmiä tuotteliaampia Hyvien ideoiden suhde kaikkiin pysyy lähes vakiona Ryhmäkoko > 2 Mikä aiheuttaa ryhmien heikon menestyksen? Arvauksia?

144 Brainstorming ongelmia Evaluation apprehension Ei uskalleta esittää outoja ideoita Conformity pressure Pyritään myötäilemään ryhmää samankaltaisilla ideoilla Free wheeling Annetaan muiden hoitaa työnteko Production blocking & cognitive interference Kuunteleminen ja ideointi yhtäaikaa ei mahdollista Nijstad (2000, 2002, 2006), Diehl & Stroebe (1991)

145 L3 Lopputehtävä Arvioidaan tuotetut ideat Jokainen väri muodostaa yhden ryhmän [Mustat ja siniset] sekä [valkoiset ja punaiset] vaihtavat papereita

146 Luovuuden psykologiaa Luento 4

147 Avoimia kysymyksiä edelliseltä luennolta Breadth-of-attention mittarin suhde muihin psykometriikkoihin Mehrabian (1977a,b; 1995) Stimulus screening scale these individual differences are associated with consistent differences in the ability to automatically screen less important components of stimulation in various sensory channels. Kasof, 1995: Broad attentional capacity required for successful performance on a highly complex tasks

148 Avoimia kysymyksiä Periytyvyys

149 Avoimia kysymyksiä Periytyvyys Nichols (1978) 10 psykometristä kaksostutkimusta Periytyvyys.22 Toisin sanoen: (Creativity, Heritability, Familiality: Which Word Does Not Belong? Niels G. Waller, Thomas J. Bouchard, Jr., David T. Lykken, Auke Tellegen, Dawn M. Blacker Psychological Inquiry, Vol. 4, No. 3 (1993), pp. 235-237 Waller et al. 1997 mukaan luovuus on trait creativity is an emergenetic trait of moderate heritability

150 Kertausta Biologinen luovuustutkimus Hemisfäärien dominanssi Luova toiminta edellyttää molempien hemisfäärien toimintaa vaikka oikea olisikin joissain tilanteissa tärkeämpi Brainstorming kokeet Hyvien ideoiden suhde kaikkiin ideoihin pysyy vakiona

151 Luento 4 Brainstorming jatkuu Persoonallisuuspsy. tutkimuksia Gestalt-psykologia

152 Brainstorming hyötyjä Cognitive stimulation Ideat voivat mahdollistaa uusia, erilaisia assosiaatioita vrt. RAT Nijstad, 2002, 2006 Conformity Ideoiden valinta tapahtuu samanaikaisesti Ryhmän on helpompi saavuttaa yksimielisyys

153 Variaatiot ryhmätyömuodoista Yhdistellään ryhmä- ja yksilötyön hyviä puolia (Perttula & Sipilä, 2006):

154 Brainstorming ongelmien kiertäminen Ongelmien tiedostamisen kautta kehitetty uusia menetelmiä Puheenvuorojen rajoittaminen tai määräminen ei hyötyä, jopa haittaa Muistiinpanojen tekeminen ryhmätyön aikana ei hyötyä Annetaan ryhmille enemmän aikaa kompensoi tehottomuutta ei merkittävää apua

155 Myrskyn jälkeen Brainstormingin haasteiden ymmärtämisen kautta sen tehokkaampaan soveltamiseen myöhemmin kehitetty sähköisiä variantteja, joiden avulla ryhmästä saadaan stimulaatiota ilman negatiivisia sivuvaikutuksia

156 Brainstorming ongelmien kiertäminen Luovutaan perinteisestä ryhmätilanteesta Brainwriting ja Electronic Brain storming (EBS ~ chat) Tulokset selvästi parempia Ryhmäideointi toimii, kun muita ei tarvitse jatkuvasti kuunnella

157 EBS tutkimukset Monet tavallisen ryhmätyön lainalaisuudet pätevät myös EBS:iin Potter & Balthazard (2004): Ideointi on olennaisesti vanhan tiedon hakua muistista ja uudelleenkäyttöä Muilta tulevat ideat vaikuttavat aina ideointiprosessiin NEGATIIVISESTI myös EBS:ssä Käyttämällä jokaisen ihmisen yksilölliseen muistirakenteeseen liittyviä menetelmiä saadaan parempia tuloksia Kognitiivisesta tutkimuksesta lisää seuraavalla luennolla

158 Myrskyn jälkeen Brainstorming edelleen laajasti käytössä Brainstorming periaatteiden haitallisuutta ei todettu Ideointitilanteessa on hyvä olla jotkin yhteiset pelisäännöt ja roolit, jotta ryhmä toimii tehokkaasti vrt. aamun ryhmätehtävä johdon vastuulla on muotoilla tehtävä, tarkoituksella joko tarkasti tai epätarkasti

159 Brainstorming kantava osa IDEO:n liiketoimintaa Observation Brainstorming Prototyping Implementation

160 Myrskyn jälkeen Ryhmätilanteella myös suotuisia vaikutuksia Sutton & Hargadon (1996) tutkivat Brainstormingia osana IDEO:n prosessia Tunnistettiin useampia positiivisia vaikutuksia: Tietämyksen laajamittainen käyttöönotto Ideoiden kerääminen ja esittely tehokasta Asiakkaan vakuuttaminen Sosiaalisien yhteyksien vahvistaminen Tehokkuus ideoiden tarvitsijan näkökulmasta, ei tehokkuus työssä itsessään

161 Persoonallisuus ja luovuus Tabula rasa näkökulma Luovat hullut Älykkyys

162 Yleisen persoonallisuuden ja luovuuden suhde Luovuusmittareissa oletettiin luovuuden (divergentin ajattelun) olevan itsenäinen piirre Luovuus voidaan nähdä myös muiden persoonallisuuspiirteiden tulona, osajoukkona tai yhtenä piirteenä

163 Persoonallisuus ja luovuus Millaisia ovat tyypilliset luovan henkilön persoonallisuuspiirteet? Useita tutkimuksia eri mittareilla Keskeinen piirre egon vahvuus (ego strength) Dellas ja Gaier (1970), Barron ja Harrington (1981)

164 Ego strength Introversio Riippumattomuus/itsenäisyys Avoimuus Joustavuus Aktiivisuus Päättäväisyys

165 Tiede ja taidemaailman eroja Erilaiset persoonallisuuspiirteet saattavat sopia paremmin tietyntyyppiseen ympäristöön Tieteessä Itseluottamus, itsenäisyys, välinpitämättömyys, tunnollisuus Taiteessa Mielikuvitus, impulsiivisuus, normien välttäminen Myös yhteisiä piirteitä Avoimuus, määrätietoisuus, motivaatio, myös introversio Feist, 1999

166 Psykoottisuus ja luovuus Eysenckin (1977) hypoteesi luovuudesta Luovuus ja psykoottisuus esiintyvät yhdessä, mutta psykoottisuus on määritelty seuraavasti: psychoticism, which he later defined as a hypothetical dispositional trait a genetic predisposition to develop psychosis under appropriate stress (Koh, 2006: p. 215)

167 Psykoottisuus ja luovuus Woody ja Claridge (1977) Koehenkilöinä 100 Oxfordin opiskelijaa Eysenck Personality Questionnaire Mittaa mm. psykoottisuutta, neuroottisuutta, ulospäinsuuntautuneisuutta Luovuusmittari (orig.+fluency)

168 Psykoottisuus ja luovuus Määrä korreloi keskimäärin.32-.45 P:n kanssa, orig. korreloi.61-.68 Huomattavia korrelaatioita Lievää negatiivista korrelaatiota sosiaalisen taipuvuuden (conformity) kanssa Vrt. Brainstorming vaikeudet

169 Psykoottisuus ja luovuus Both [psychoticism and creativity] may tap a common factor associated with the willingness to be unconventional or engage in mildly antisocial behavior Woody ja Claridge (1977)

170 Psykoottisuus ja luovuus Götz ja Götz (1979) Saksalaisia mies- ja naistaiteilijoita EPQ P tulokset tasaisesti suurempi taiteilijoilla kuin ei-taiteilijoilla

171 Kärsivät taiteilijat Psykoottisuus-piirteen yhteys taiteelliseen luovuuteen? Psykoottisille oireille altistava piirre, esiintyy kaikissa ihmisissä jossakin määrin Piirre liittyy useampaan testisuureeseen Masentuneisuus, hysteria, paranoia... Taiteilijoiden tulokset keskivertoa suurempia Psykoottiset piirteet ja ego strenth luovilla positiivisessa suhteessa toisiinsa, normaalisti päinvastoin Barron, 1969

172 Taiteilijat ja mielenterveys Taiteilijoiden keskuudessa keskimääräistä enemmän mielenterveysongelmia (masennus) Andreasen, 1987 Bipolaarinen oireyhtymä (erit. mania; Jamison, 1993) Mielialahäiriöt kohtuullisen yleisiä taiteilijoiden keskuudessa Taitelijoiden vs. ei-taitelijoiden sukulaisilla mielialaoireita Toisaalta maaninen tuottavuus voi olla vain pinnallisesti samankaltaista kuin luova tuottavuus, jolloin asioilla ei olisi erityistä yhteyttä

173 Kärsivät taiteilijat Richards et al. 1987 Bipolaarista oireyhtymää sairastavat Bip I ja mielialan aaltoiluhäiriö (cyclothymia) Heidän terveitä sukulaisiaan Kontrollihenkilöitä Life time creative achievement -mittari Aaltoilijat ja heidän normaalit sukulaisensa luovimpia Bipolaarisuuden ja luovuuden taustalla mahd. yhteisiä geenejä Kuten aiemmin esitetty Mutta bip. ei sinänsä suorassa yhteydessä luovuuteen

174 Taiteilijat ja mielenterveys Maanisessa vaiheessa tuotetaan paljon mutta tuotokset eivät välttämättä mitenkään erityisen laadukkaita Weisberg 1994 Skitsofrenia (Weisberg 2006) Taustalla Freudin teoria primaarin prosessin toiminnasta Tutkimuksissa ei ole löydetty todisteita että tauti edistäisi luovuutta (tai päinvastoin)

175 Kärsivät taiteilijat : yhteenveto Weisberg 2006: Ei selvää kausaalista yhteyttä luovuuden ja mielenterveyden häiriöiden välillä Korrelaatioita kyllä Mielialan vaihtelut saavat kuitenkin ihmiset työskentelemään, mutta tämä ei välttämättä johda erityiseen P-luovuuteen, eikä etenkään H-luovuuteen

176 Kärsivät taiteilijat : yhteenveto Koh 2006: Hullut taiteilijat teesi on jo syöpynyt länsimaiseen ajatteluun post-moderni taidesuuntaus suosii ja houkuttelee skitsofreenisiä piirteitä ilmentäviä yksilöitä taiteilija itse asettuu hullun rooliin Samaa tapahtuu taiteen- ja tieteen alojen sisällä Yhteiskunnan ja luovien alojen kannalta positiivista, sillä hulluuden ja luomisen assosiaatio laillistaa ongelmaisten maanisen tekemisen Vrt. John Nash (Beatiful Mind -elokuvassa)

177 Älykkyys ja luovuus Useita veikkauksia näiden suhteesta Luovuus osana moniulotteisia älykkyysmalleja Esim. Buzan Kynnysarvo teoria (Barron, 1960) Luovuus riippuu älykkyydestä Jos ÄO on yli 120, sillä ei ole vaikutusta luovuuteen Jonkin verran korrelaatioita todisteena Voidaan myös tulkita niin, että älykkyyttä tarvitaan P-luovuuden nostamiseen H-luovuudeksi Molemmat käsitteet edelleen epäselviä Kts. Sternberg ja O Hara (1999)

178 Persoonallisuus ja luovuus yhteenveto Mittarit osoittavat mm. psykoottisuuden korreloivan taiteellisuuden kanssa Persoonallisuus on varsin pysyvä ominaisuus ja pystyy näin ollen arvioimaan luovuuden toteutumista Tulkinta haasteellista Ei kerro kausaatiosta Tutkijoiden ennakko-oletukset ovat ohjanneet mittareiden valintaa Ei tuoreita tutkimuksia uusimpia mittareita käyttäen Kts. Feist (1999)

179 Yleisen persoonallisuuden ja luovuuden suhde käsitelty

180 Luento 5 Jokaiselle kaksi konseptiarkkia

181 Käytännön asioita Materiaalia harjoitukseen wikissä Kotitehtävä 4 peruttu!

182 Kertausta Eysenck psykoottisuus Psychoticism (i.e., a dispositional trait underlying susceptibility to the development of psychotic symptoms) Eysenck 1994 Lisälukemistoissa;

183 Eysenck (1994)

184 Edellisen luennon kertausta Feist (1999) yhteenveto: Luovat tieteilijät ja taiteilijat ovat erilaisia persoonallisuuspiirteiltään Molemmat avoimia uusille asioille, päämäärätietoisia, itseriittoisia, perinteistä riippumattomia Luova persoonallisuus on stabiili ominaisuus

185 Gestalt-psykologia Ilmiöt f. fiksaatio viritystila Poincare, Wallas prosessimalli: Ongelman löytäminen hautuminen Oivallus Varmistus

186 Wallas ja luova prosessi Illuminaatio ja oivallukset Hankala tutkimuskohde (P vs. H- luovuus) Todisteita puolesta ja vastaan Ongelmanratkaisu etenee mielekkäissä vaiheissa, ei hyppäyksittäin (Weisberg, 1986) Lämmön kokemukset eroavat oivallustehtävien ja tavallisten tehtävien välillä (Metcalfe, 1986)

187 Oivallukset (insight) Weisberg (1986) toteaa there seems to be very little reason to believe that solutions to novel problems come about in flashes of insight, independently of past experience

188 Wallas ja luova prosessi Varmistaminen Ei tutkittu Kysymyksessä ehkä pikemminkin ideoiden valinta

189 Wallas yhteenveto Herätti paljon kiinnostavia tutkimuskysymyksiä Prosessi lähinnä suuntaa-antava kuvaus Ei psykologinen selitys Voidaan tulkita mm. kognitiivisesta näkökulmasta

190 Kokeellista tutkimusta Gestalt-psykologian pohjalta Testataan ongelmanratkaisuprosessin komponentteja erikseen Inkubaatio jne. Hajoita ja hallitse...

191 Laadullisen tutkimuksen tuloksia Berth ja Kienbaum (1993) Missä tuoteideat todella syntyvät? (n=116 yritystä)

192 Gestalt yhteenveto Esitteli merkittäviä koeasetelmia Uusia käsitteitä Jäi kuitenkin varsin abstraktille tasolle Kierrätetty myöhemmissä kokeellisissa tutkimuksissa Esimerkki:

193 Emootiot ja luovuus Tunnetilan vaikutus luovuuteen Isen (1987) Tulitikkulaatikko-tehtävä Videomanipulaatio Hauska vs. neutraali Nopeammat suoritusajat Kauffman (2003) Katsaus Useammassa tutkimuksessa positiivinen alustus on nopeuttanut ideoiden tuottamista Ristiriitaisia tuloksia Laatu ei parane

194 Luento 5 Psykometriikan arviointia Kognitiivinen luovuus Teoreettisia ja Kokeellisia näkökulmia

195 Psykometriikan arviointia

196 Psykometriikka Luovuuden mittaaminen Guilford & Torrance

197 Psykometrisen menetelmän arviointi Pitkittäistutkimukset mittareja käyttäen Torrancen seurantatutkimus alkoi 1958 1958-1964 400 ala-asteikäistä arvioitiin TTCT mittarilla 1979-80 220 näistä vastasi uudelleen Myöhempien saavutusten arviointi

198 Torrancen seurantatutkimus 20-, 30- ja 40-vuotis kontrolli Luovuutta arvioitiin henkilökohtaisten suoritusten kautta TTCT:n ennustusvoima väheni vuosien myötä merkittävästi Muut yksilölliset tekijät merkittävämpiä luovuuden kannalta

199 Torrancen seurantatutkimus TTCT tulosta olennaisempia ennustavia tekijöitä mm.: Naisilla IQ ja Mentor Motivaatio Falling in love with your work Torrance, 2000

200 Psykometriikan arviointi käsitelty

201 Kognitiivinen luovuus Kognitiivinen luovuustutkimus on uudehko suuntaus Generatiivinen käyttäytyminen kuvaa paremmin aiempaa lähestymistä Painotus P-luovuudessa

202 Kognitiivinen luovuus Menetelmällisesti keskeinen väline kognitiivinen mallintaminen Psykologiset mallit Laskennalliset, luovuutta tuottavat mallit Ensi luennolla Kaksi vanhaa tutkimussuuntaa Kieli Ongelmanratkaisu Uudempi ajatus muistista luovan toiminnan taustalla

203 Muisti- ja ajattelumallit Taustalla ajatus luovasta toiminnasta olemassaolevan muistitiedon käyttönä ja uudelleenkäyttönä: Suora pitkäkestoisesta muistista haku Analoginen päättely pitkäkestoisesta muistista noudettujen tietorakenteiden avulla

204 Psykologiset mallit Muistimallit Yleiset SAM, MINERVA2, TODAM, SIMPLE... Luovuuskeskeiset GenePlore (Finke et al.,1992) SIAM (Nijstad, 2000) Matrix model (Paulus et al., 1998) (myös MINERVA2; Potter & Balthazard, 2004)

205 Psykologiset mallit Analogisen ajattelun ja käsitteiden yhdistelyn mallit CopyCat, SME, IAM, ACME, LISA Pystyvät muodostamaan analogioita Predikaattilogiikka taustalla Semanttiset, pragmaattiset ja rakenteelliset rajoitteet

206 Kognitiivinen kielentutkimus Chomsky (1957) ja kognitiivinen lingvistiikka Hypoteesi kielestä monitasoisena, generatiivisena järjestelmänä Kielijärjestelmä tuottaa jatkuvasti ainutkertaisia lauseita Vrt. Pinker (1994) maailman pisin lause P-luovuus

207 Kognitiivinen ongelmanratkaisun tutkimus Eri lähestymistapa kuin Gestaltpsykologeilla Kognitiivinen vallankumous ja tekoälyn kehittäminen Tavoitteena ajattelevat ohjelmat

208 Kognitiivinen ongelmanratkaisun tutkimus Aloitettiin yksinkertaisista ongelmista 1950-1970 -luvut Shakki Logiikka Geometria Pelit Hanoin Torni, Örkit ja hobitit (cannibals and missionaries) Merkittäviä saavutuksia monilla aloilla

209 Kognitiivinen ongelmanratkaisun tutkimus Heuristisen ongelmanratkaisumallin ajateltiin purevan kaikkiin ongelmiin Ongelmatyyppejä Hyvin rakentuneet ongelmat (wellstructured problems) esim. ToH Epämääräisesti rakentuneet ongelmat (illstructured problems) Luova toiminta luettiin kuuluvaksi tähän ryhmään

210 Epämääräisesti rakentuneet ongelmat Ongelmanratkaisun keskeiset käsitteet Ongelma/etsintäavaruus Ongelmanratkaisu operaatiot Ongelmatilat

211 Ongelmanratkaisun käsitteet Esimerkki ToH

212 Epämääräisesti rakentuneet ongelmat Näille ongelmille ei voida tyhjentävästi määrittää Alkutilaa Lopputilaa TAI Ongelmanratkaisuoperaatioita

213 Kognitiivinen ongelmanratkaisun tutkimus Epämääräisesti rakentuneiden ongelmien ratkaisu osoittautui hankalaksi Ratkaisuksi esitettiin Erilaisia ohjelmia (Newell, 1968) Lisää informaatiota (Simon, 1973) Oikean suuntainen vaihtoehto Näiden ongelmien ratkaisut alkoivat realisoitumaan vasta paljon myöhemmin

214 Kognitiivinen ongelmanratkaisun tutkimus Ongelmanratkaisun ja tekoälyn tutkimuksen suunta kääntyi Simonin ehdotuksen mukaisesti kohti informaatiota Ongelmanratkaisijoiden tietämys Synnytti uuden tutkimussuunnan Asiantuntijuustutkimus psykologissa (ekspertti) Tietämyspohjaisetjärjestelmät AI puolella (knowledge-based systems)

215 Asiantuntijuus Miten ekspertit suoriutuvat haastavista tehtävistä? Kuinka paljon harjoittelua tarvitaan asiantuntijaksi kehittymiseen? Myös eräänlaista historiometriaa Voiko asiantuntijuus selittää luovuutta? Ongelmanratkaisunäkemyksen mukaan kyllä

216 Asiantuntijuus ja luovuus Harjoittelu on välttämätöntä korkealuokkaisen taidon kehittämiseksi 10-vuoden sääntö (Simon & Chase, 1973; Ericsson & Lehmann 1996) Eri aloilla hieman eri aikoihin (Simonton, 1988) H-luovuus P-luovuus ja esim. kielen generatiivisuus Ainoastaan tuottamalla paljon oppii tuottamaan hyvää (Weisberg, 1993) Luova = harvinaista & hyödyllistä

217 Kognitiivinen luovuus Asiantuntijuus ja luovuus käsitys läpikäyty

218 Kognitiivinen luovuustutkimus 1980-luvun lopulla varsinainen luovuudentutkimus alkoi uudestaan Vanhoja asioita uskallettiin nyt tutkia luovuus käsitteen alla Luova kognitio

219 Creative cognition Finke, Ward ja Smith (1992, 1995, 1999) Kognitiotieteen uusi rynnistys luovuusmaailmaan Kohtuullinen impakti Kolme keskeistä ideaa: GenePlore-malli Preinventive structures (teoreettinen käsite) Structured imagination (tuloksiin liittyvä käsite)

220 Creative Cognition Taustaolettamuksia Luovuuden taustalla ovat samat kognitiiviset prosessit kuin muussakin toiminnassa Näitä prosesseja voidaan tutkia P-luovuuden tutkimus on hyödyllistä Luovaa toimintaa ohjaavat aiemmin opitut tietorakenteet vrt. sanavarasto ja luonnollinen kieli

221 GenePlore-malli Synteettinen, abstrakti malli luovasta prosessista Yhdistää useampia tunnettuja mentaalisen representaation muotoja ja kognitiivisia prosesseja Kaksi vaihetta Generation & exploation Generation Exploration Task constraints

222 Preinventive structures Keksintöä edeltävät rakenteet Mentaalisten representaatioiden yleiskäsite Voi tarkoittaa hyvin erilaisia representaatioita Edeltää luovien ideoiden syntymistä Tulkitsematon muoto Generation-vaiheeseen erityisesti liittyvä

223 Preinventive structure Tutkimusasetelma sama kuin edellisen luennon tehtävässä Ihmiset tuottavat yksinkertaisista muodoista esineitä Prosessia rajoitetaan valitsemalla ennalta Käyttötarkoitus Rakennusosat Ward (1991)

224 Preinventive structures Rajoitukset edistävät luovuutta Preinventive structures uudelleentulkinta Exploration-prosessit Ilman rajoituksia ihminen pyrkii toistamaan tunnettuja ratkaisumalleja helpot ratkaisut

225 Preinventive structures

226 Preinventive structures Aiempia tuloksia:

227 Preinventive structures Luovuuden psykologiaa kurssilaisten tuotoksia vuodelta 2005

228 Preinventive structures