Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011
Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä kokonaisuuden näkökulmasta. tieliikenne meriliikenne rautatieliikenne Pääjohtaja Juhani Tervala 2
Mitä liikennejärjestelmältä odotetaan? Toimivat matkaketjut ja päivittäinen liikennöitävyys Toimintavarmuus, turvallisuus ja häiriöttömyys elinkeinoelämän kuljetuksissa Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Liikenteen ympäristöjalanjälkeä pienennetään Turvallisuus reunaehto Liikennevirasto 3
Kuljetusketju Yrityksen logistiikkajohtajan näkemys kuljetusketjun toimivuudesta ja pullonkauloista Tietoverkko LiVin verkko Yrityksen omat prosessit LiVin verkko Terminaali LiVin verkko Katuverkko LiVin verkko Satama Liikenneviraston näkemys oman verkkonsa toimivuudesta ja pullonkauloista Liikennöitsijöiden näkemys verkon liikennöitävyydestä ja pullonkauloista 18.2.2011
Elinkeinoelämälle valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet olennaisia Haasteet Suomen eri osissa ovat erilaisia: Etelä: riittävä kapasiteetti elinkeinoelämän valtakunnallisille ja kansainvälisille kuljetuksille, työvoiman liikkuvuus hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä Länsi: kuljetusketjujen toimivuus keskeisiin liikenteen solmupisteisiin ja satamiin Itä: yhteydet Venäjälle, matkailun, kaivostoiminnan ja metsäteollisuuden tarpeet, Saimaan kanavan toiminta Pohjoinen: kaivostoiminnan ja muun raskaan teollisuuden sekä matkailun tarpeet Alueellista joustovaraa käytetään kuljetustarpeiden mukaisesti alemman tieverkon hoidon ja ylläpidon tasossa, pienimuotoisessa kehittämisessä sekä joukkoliikenteen järjestämistavassa. Liikennevirasto 5
Liikenneviraston budjetti 2011 perusväylänpitoon Pääjohtaja Juhani Tervala 6
Perusväylänpitoon noin miljardi euroa vuodessa Tie-, rata- ja vesiväylät¹ 855 M hoito 410 M ylläpito- ja korvausinvestoinnit 350 M pienet laajennusinvestoinnit 95 M Liikenteen suunnittelu 12 M Liikenteen hallinta 71 M Jäänmurto 45-50 M Merikartat 8 M Omaisuuden hallinta 6 M ¹ Rahasta käytetään teihin 526 M, ratoihin 300 M ja vesiväyliin 29M euroa. Yli 67 % summasta käytetään pääväyliin..
Perusväylänpidolla varmistetaan liikennöitävyys Perusväylänpidosta noin 90 % käytetään kunnossapitoon tai kunnon varmistamiseen tähtääviin korvausinvestointeihin sekä liikenteen hallintaan ja ohjaukseen Väylänpito perustuu tarpeeseen (mm. rappeutuminen, liikenteen määräysten täyttäminen/rataliikenne, liikkumisen ja turvallisuuden kohtuulliset kriteerit) Eritasoisilla väylillä erilainen tarve rahoitus jaetaan verkolle, ei alueille Keskeiset linjaukset Varmistetaan koko olemassa olevan verkon toimintakunto ja liikennöitävyys Vasta tämän jälkeen parannetaan palvelutasoa (investoinnit) Rakenteellinen kunto varmistetaan ensisijaisesti keskeisellä väyläverkolla (hyvä kunto) Muulla verkolla varmistetaan tyydyttävä kunto, mutta kunto joustaa rahoituksen myötä Kalliiden ja kriittisten taitorakenteiden kunnon säilyttäminen ensisijaista 8.9.2011 olli penttinen 8
Suurten investointien rahoitus (milj. ) 05/2011
Asiakkaiden tarpeet Sidosryhmien odotukset Yhteiskunnalliset tavoitteet Toimittaja markkinoiden mahdollisuudet
Käynnissä olevat suuret investointihankkeet Perinteiset budjettihankkeet Valtuus(milj. ) Vt 6 Lappeenranta Imatra 177 Vt 14 Savonlinnan keskusta 2.vaihe * 80 Rovaniemi Kemijärvi, sähköistys * 24 Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti 80 Vt 5 Päiväranta Vuorela * 90 Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie * 55 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie * 63 Kehärata * 389 E18 Koskenkylä Kotka, Kotkan yhteishanke * 33 E18 Haminan ohikulkutie * 180 Kokkola Ylivieska, 2. raide * 310 * Päätetty hallituskaudella 2008 2011 05/2011
Käynnissä olevat suuret investointihankkeet Perinteiset budjettihankkeet Valtuus(milj. ) Lahti Luumäki, palvelutason parantaminen 210 Vt 4 Lusi Vaajakoski 96 Vt 5 Lusi Mikkeli * 42 Vt 14 Savonlinnan keskusta 1.vaihe * 20 Porin Mäntyluodon meriväylä * 9 Seinäjoki Oulu, 1. vaihe 204 Vt 2 Karkkila Humppila * 3 Ilmalan ratapiha 115 Keski-Pasila 39 Vt 6 Joensuun kohta * 35 Pietarsaaren meriväylä * 11 Seinäjoki Oulu, 2.vaihe * 90 Uudenkaupungin meriväylä * 11 * Päätetty hallituskaudella 2008 2011 05/2011
Käynnissä olevat suuret investointihankkeet Elinkaari- ja jälkirahoitushankkeet Valtuus(milj. ) Haminan meriväylä, jälkirahoitus 20 Talvivaaran kaivosrata, jälkirahoitus * 40 Vt4 Järvenpää Lahti, jälkirahoitus 252 Mt 101 Kehä I, Turunväylä Vallikallio 147 Seinäjoki Vaasa sähköistys, jälkirahoitus * 20 E18 Kehä III, 1.vaihe, jälkirahoitus * 50 Kilpilahden uusi tieyhteys, jälkirahoitus * 25 E18 Muurla Lohja mo-tie, PPP-hanke 700 E18 Koskenkylä-Kotka, mo-tie. PPP-hanke * 650 Valtion avustus Länsimetron rakentamiseen * 213 * Päätetty hallituskaudella 2008 2011 05/2011
Tulevien vuosien valtakunnallisia painotuksia Toiminta- ja taloussuunnitelma tullaan laatimaan tiukkaan kehykseen. Päivittäinen liikennöitävyys on prioriteetti. Lisäksi elinkeinoelämän toimintaedellytykset valtakunnallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä sekä henkilöliikenteessä toimivat matkaketjut. Panostusta lisätään hallitusohjelman linjausten mukaisesti perusväylänpitoon kohdistettuna radanpitoon sekä liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Rahoituksessa pidemmällä aikavälillä isojen investointihankkeiden osuus laskee, mikä vaikuttaa TTS -kauden suunnitteluohjelmien laadintaan. Ympäristöasioissa keskeisin painopiste on liikenteen päästöjen vähentäminen maankäytön, liikenteenhallinnan, liikenteen hinnoittelun ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisen keinoin. Liikenteen turvallisuuden parantamisessa keskeisin painopiste on pääteiden turvallisuuden ja yksittäisten riskikohteiden parantamisessa sekä rata- ja meriliikenteen turvallisuuden varmistamisessa. 15.9.2911 Anne Herneoja 14
Rahoitus, keskeiset linjaukset Väylänpidon ja liikennepalvelujen ostojen rahoitus tulisi sitoa indeksiin. Rahoituksen pitkäjänteisyys ja 10 vuoden toteuttamisohjelma luovat mahdollisuudet tehokkaaseen parantamistoimien toteuttamiseen. Sovelletaan nykyistä enemmän ns. pieniä investointiohjelmia perusväylänpidossa, mikä edellyttää perusväylänpidon rahoitustason korotusta. 05/2011
Liikenteen hinnoittelu liikennepolitiikan välineenä Nyt käytössä Rautatieliikennettä harjoittavilta yrityksiltä peritään rataverkon käytöstä ratamaksua (n. 40 milj. euroa) ja rataveroa (noin 20 milj. euroa). Oikoradalla kerätään investointiveroa n. 4 milj. euroa/v. Alukset, jolla harjoitetaan kauppamerenkulkua Suomen vesialueella, maksavat Tullille veroina väylämaksua ja lästimaksua (noin 70 milj. euroa/v). Tieliikenteen verotus: kohdistuu auton hankintaan ja omistukseen ohjaa heikosti liikennepolitiikan tavoitteita, tuloja noin 7 Mrd. euroa/v. Jatkoajatuksia Otetaan käyttöön kilometrivero: suoriteperusteinen vero tie- tai katuverkon käytöstä hyödyntäen satelliittipaikannusta. Ei uutta maksua nykyisten päälle, korvataan nykyisiä kiinteitä veroja kilometripohjaisella verolla, jonka suuruus voidaan porrastaa halutulla tavalla. Mahdollistaa aluetullit 05/2011