LIIKENNEVIRASTO Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

2 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston vastuulla on lähes 19 miljardin euron väyläomaisuus. Liikennevirasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä Henkilöstöä nyt noin 700, joista noin 150 henkilöä alueilla (20 %). Vuoden 2015 lopulla henkilöstöä on noin 600, joista yli 100 henkilöä on tarkoitus alueellistaa Lappeenrantaan (alueilla 40 % henkilöstöstä). Lisäksi alueellisissa ELY -keskuksissa työskentelee n. 600 tienpitoon ja liikennejärjestelmän kehittämiseen erikoistunutta henkilöä. Liikennevirasto hankkii väyläpalvelut markkinoilta

3 Pääjohtaja Juhani Tervala Viestintä Anna Jokela Esikunta Timo Hiltunen Sisäinen tarkastus Marja-Liisa Peltomaa Liikennejärjestelmäosasto Anne Herneoja Meriosasto Raimo Tapio Rautatieosasto Ossi Niemimuukko Tieosasto Jukka Hirvelä Hallinto-osasto Hannu Mäkikangas Liikenne Liikenteenhallinta Liikenteenhallinta Tienpito Talouspalvelut Liikennesuunnitteluyksikkö Tilatietoyksikkö Kehittäminen Strategia yksikkö Tutkimus- ja kehittämisyksikkö Julkinen liikenne Joukkoliikenneyksikkö Merenkulun tukiyksikkö Meriliikenneyksikkö - Meriliikennekeskukset (Suomenlahti, Länsi-Suomi, Saimaa) Telematiikkayksikkö Talvimerenkulkuyksikkö Vesiväylät Väylätekninen yksikkö Suomenlahden väyläyksikkö Lounais-Suomen väyläyksikkö Länsi-Suomen väyläyksikkö Järvi-Suomen väyläyksikkö Merikartoitus Merenmittausyksikkö Merikartoitustietojen ylläpitoyksikkö Merikarttayksikkö Liikenteenhallintayksikkö Rataliikennekeskus Investoinnit Rakennuttamisyksikkö Turvalaite- ja sähköyksikkö Suunnitteluyksikkö Hankintayksikkö Rataverkko Kunnossapitoyksikkö Ratatietoyksikkö Tekninen yksikkö Ympäristöyksikkö Tienpidon ohjausyksikkö Kunnossapitoyksikkö Tiestö- ja liikennetietoyksikkö Tieinvestoinnit Tiesuunnitteluyksikkö Tienpidon teettämisyksikkö Tieinvestointiyksikkö Tie- ja siltatekniikka Tietekniikkayksikkö Siltasuunnitteluyksikkö Siltarakentamisyksikkö Tieliikennekeskus Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Lappeenranta, Liikennekeskuksen kehittämisyksikkö Henkilöstöpalvelut Henkilöstöhallintoyksikkö Osaamisen kehittämisyksikkö Muutoksenhallintayksikkö Tietohallintopalvelut ICT-infrayksikkö Tietohallintoyksikkö Arkkitehtuuri- ja kehittämisyksikkö Hallintopalvelut Virasto- ja hallintopalvelut -yksikkö Matkahallinnon palvelut -yksikkö Sidosryhmäpalvelut -yksikkö Tieto- ja arkistopalvelut Asiakirjahallintoyksikkö

4 Liikennevirasto Liikenneviraston "budjetti" on noin 1,8 mrd. euroa vuodessa hallintoon noin 92 milj. euroa perusväylänpitoon noin 965 milj. euroa kehittämiseen noin 525 milj. euroa merenkulun tukiin ja lästimaksuavustuksiin noin 100 milj. euroa joukkoliikenteen ostoihin ja kehittämiseen, saaristoliikenteeseen noin 110 milj. euroa

5 Liikennevirasto Perusväylänpitoon 970 miljoonaa euroa vuodessa, joista tiet 550 miljoonaa euroa, radat 354 miljoonaa euroa ja vesiväylät 66 miljoonaa euroa. Perusväylänpidon rahoitus jakautuu: hoito ja käyttö 445 milj. euroa, josta jäänmurtoon n. 35 milj. euroa liikenteen hallinta 44 milj. euroa ylläpito ja korvausinv. 395 milj. euroa merenmittaus 7 milj. euroa alueelliset investoinnit 40 milj. euroa suunnittelu 33 milj. euroa

6 Liikenneviraston lähiajan haasteet Lähiajan tärkein tehtävä on väylänpidon jatkuvuuden varmistaminen muutosvaiheessa sekä uusien toimintatapojen luominen uudessa tilanteessa. Liikenne- ja viestintäministeriön rooli on poliittinen ja strateginen. Liikennevirasto on tilaajavirasto, jolla asiantuntijan ja operatiivisen toimijan rooli. Uusia tehtäviä ovat liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenneasiat. Väylänpidossa priorisoidaan päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen sekä liikennejärjestelmän toimivuus ja liikennepalvelut. Korjausvelka kasvaa. Isojen kehittämishankkeiden määrä ja rahoitustaso on nyt korkealla, toisaalta jonossa useita hankkeita

7 Tarvitaan uudelleenarviointia Pyrkimys pitkäjänteisyyteen 4-10 vuotta. Liikennepoliittiset linjaukset sovitaan liikennepoliittisessa selonteossa. Liikenne on kestävän kasvun perusedellytys, infra on julkishyödyke. Taustalla - globalisaatio lisää liikennettä - kaivosteollisuus, metsäsektori ja kaupungistuminen edellyttää yhteyksien parantamista - logistisia kustannuksia on vähennettävä Maankäyttö ja liikenne suunniteltava yhdessä, vähentää liikennettä Uudenlaista, laajempaa kustannus/hyöty -analyysia kehitettävä

8 Toiminnan painopisteet jatkossa 1. Ilmastonmuutoksen hillintä hallintaan. 2. Nykyisen väyläverkon palvelutason ylläpito ja priorisointi. 3. Rahoituspohjan varmistaminen ja selkiyttäminen. 4. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittäminen. 5. Logistinen kilpailukyky ja sujuvat arjen matkat keskiöön Lähtökohtana osaamisen kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen, rajalliset resurssit ja monipuolinen keinovalikoima (älyliikenne, innovaatiot, uudet suunnitteluperiaatteet) Arvioitava uudelleen:hinnoittelu ja verotus, liikkumisen ohjaus, runkoverkot, logistinen kilpailukyky, arjen matkat, terminaalit...

9 Joukkoliikenneyksikkö toimii liikennejärjestelmäosaston ytimessä Joukkoliikennetehtävät siirtyvät vaiheittain vuoden 2010 aikana ministeriöstä Liikennevirastoon. Lainsäädäntö ja strategiatyö jäävät ministeriöön. Yhteinen työryhmä valmistelee ja työstää siirrettäviä tehtäviä, jotta palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki saadaan jalkautettua onnistuneesti. Liikennevirasto ohjaa aktiivisesti ELYjen liikennevastuualueiden joukkoliikennetehtävien hoitoa valtakunnallisen yhtenäisyyden ja kitkattomien matkaketjujen rakentamiseksi. Joukkoliikennetyö jakautuu kolmeen selkeään osioon: suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut, maaseudun runkoliikenne ja valtakunnallinen liikennepalveluiden runkoverkko. Liikennevirasto kytkee joukkoliikennetyön tiiviisti yhteen maakuntaliittojen vastuulla olevaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun.

10 Keskeiset joukkoliikennetehtävät Valtakunnallisen palvelutason määrittely: tavoitteet, mittarit ja priorisoinnit, budjetointi ja tulostavoitteet. Rahoitus: ELYjen joukkoliikennerahakiintiöt (siirtymäajan linjaautoliikenteen lipputuki, ostot, kyytitakuu ja kehittäminen), PSA:n mukaisesti järjestetty liikenne sekä suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki. Liikenteen ostot: lähiliikennesopimukset yhdessä HSL:n kanssa, junaliikenteen ostot, Merenkurkun liikenne ja lentoliikenteen ostot. Kehittäminen: joukkoliikenteen valtakunnallinen maksujärjestelmä, matkustajainformaatio, liityntäpysäköinti, avoin joukkoliikenteen koontitietokanta (VALLU-järjestelmä) informaation tuotantoa, suunnittelua ja vaikuttavuuden arviointia varten.

11 Joukkoliikenteen kehittämisohjelman kärkitoimenpiteet