Liikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Rami Metsäpelto ja Mirja Noukka

Transkriptio

1 Liikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Rami Metsäpelto ja Mirja Noukka

2 2 Tiet, radat ja vesiväylät Suomen rataverkon pituus on 6000 kilometriä, josta 90 % yksiraiteista

3 Haasteet ja odotukset vaihtelevat Länsi Kuljetusketjujen toimivuus keskeisiin liikenteen solmupisteisiin ja satamiin. Etelä Riittävä kapasiteetti elinkeinoelämän valtakunnallisille ja kansainvälisille kuljetuksille. Hyvät joukkoliikenneyhteydet, jotka takaavat työvoiman liikkuvuuden. Kaivostoiminnan ja muun raskaan teollisuuden sekä matkailun tarpeet. Pohjoinen Itä Yhteydet Venäjälle. Matkailun, kaivostoiminnan ja metsäteollisuuden tarpeet. Saimaan kanavan toiminta Liikennevirasto 3

4 Toimintaympäristön muutokset tulevaisuuden mahdollisuudet Kehittyvä teknologia Automaatio ja robotisaatio Digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen Uudenlaista liiketoimintaa Liikkumistarpeen muutokset Kaupungistuminen Kestävän liikkumisen edistäminen Ilmastonmuutos Kasvihuonepäästöjen vähennystarve 4

5 Tulevaisuuden verkot Kehittämistoimenpiteet VERKOT TIETO PALVELUT Viestintäverkkoja kehitetään tukemaan liikenteen palveluja ja automaatiota. Automaatio ja robotisaatio palvelevat tulevaisuuden liikennettä ja väylänpitoa Kestävien kulkumuotojen käyttöä lisätään palvelutasoa parantamalla ja maankäytön ja liikenteen yhteistyöllä Väyläverkon korjausvelkaa vähennetään pitkäjänteisen perusväylänpidon toimin Väyläverkkoa kehitetään palvelemaan paremmin tulevaisuuden liikennettä 6

6 Viestintäverkot osana liikenteen palveluja ja automaatiota Tavoite: Viestintäverkko ja niiden laitteet tukevat uusia yhteiskunnan toimintoja kuten liikenteen palveluja ja automaatiota. Viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuus, toimintavarmuus, häiriöttömyys, tietoturvallisuus ja tietosuoja varmistetaan. Toimenpiteet: Kehittämisohjelman toimenpiteillä mahdollistetaan liikenteen automaatio ja uusien palvelujen tarjoaminen mahdollistetaan liikenneturvallisuutta lisäävien sovellusten käyttöönotto edistetään viestintäverkkojen saatavuutta, tietoturvallisuutta ja tietosuojaa tuetaan innovatiivisten tietoturvaratkaisujen ja viestintäverkkotekniikoiden ja palveluiden kokeilua, testausta ja käyttööönottoa. Ohjelman kustannukset ovat yhteensä noin 190 milj. euroa 10 vuodessa. Tulevaisuuden verkot Toimenpide

7 Liikenteen ja väylänpidon automaatio Tulevaisuuden verkot Toimenpide 2 Tavoite: Automaation avulla tehostetaan liikennejärjestelmän ylläpitoa sekä lisätään liikenteen turvallisuutta. Tulevaisuuden liikkumistarpeisiin vastataan ja mahdollistetaan liikkumisen palveluistuminen. Toimenpiteet: Kehittämisohjelmalla varmistetaan väylien, varusteiden, tietopääoman ja tietojärjestelmien sekä tarvittavien tiedonsiirtoverkkojen kehittyminen, kattavuus ja toimintavarmuus liikenteen automaation tarpeisiin. Ohjelman kustannukset ovat yhteensä noin 200 milj. euroa 10 vuoden aikana. 8

8 Kestävien kulkumuotojen käytön lisääminen Tulevaisuuden verkot Toimenpide 3 Tavoite: Yksityiselle henkilöautoilulle muodostuu vaihtoehto luotettavista, turvallisista ja monipuolisista liikkumisen palveluista. Liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät ja liikennepalvelujen alalle syntyy uutta liiketoimintaa. Toimenpiteet: Kehittämisohjelman avulla kestävien kulkutapojen palvelutasoa nostetaan tekemällä yhteistyötä kaupunkien, kuntien ja yksityisen sektorin kanssa. Kehitetään kestävien kulku- ja kuljetusmuotojen vaatimaa väyläinfraa solmupisteineen sekä mahdollistetaan monimuotoiset liikkumisen palvelut. Kestävät kulkutavat otetaan huomioon väylänpidon kokonaisuudessa ja investointien valinnoissa. Ohjelman kustannukset ovat yhteensä noin 50 milj. euroa vuodessa Erika Karjalainen 9

9 Korjausvelan vähentäminen pitkäjänteisesti Tulevaisuuden verkot Toimenpide 4 Tavoite: Väyläverkon korjausvelka pienenee. Toimenpiteet: Liikenneväylät saatetaan nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Normaalia ylläpito-ohjelmaa laajennetaan ja erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteelle tärkeitä kohteita parannetaan. Ohjelman kustannukset ovat yhteensä noin 200 milj. euroa vuodessa. Väyläomaisuuden kunto vaikuttaa liikkumisen turvallisuuteen. 10

10 Väyläverkon kehittäminen investoinneilla Tavoite: Liikenneverkko vastaa tulevaisuuden liikennetarpeisiin. Toimenpiteet: Toteutetaan isoja investointeja, joilla tuetaan seuraavia asioita: elinkeinoelämän kilpailukyky raideliikenteen kilpailukyky kaupunkiseutujen kehittäminen liikenneturvallisuus tulevaisuuden automaatio- ja robotisaatioratkaisujen mahdollistaminen. Ohjelman kustannukset ovat yhteensä noin 5 mrd euroa 10 vuoden aikana. Tulevaisuuden verkot Toimenpide 5 Isoja investointeja tarvitaan, kun muut keinot eivät riitä vastaamaan liikennetarpeisiin. 11

11 Tieliikenne

12 Keskeinen päätieverkko ja raskaan liikenteen runkoyhteydet Keskeinen päätieverkko (~8 500 km) yhdistää maakuntakeskukset ja tärkeät aluekeskukset ja sillä on merkittävä rooli elinkeinoelämän kuljetuksissa. Verkko sisältää tärkeimmät kansainväliset reitit ja kattavan TEN-T -verkon. Kuljetusten määrä yhteysväleillä on yli 0,5 miljoona tonnia vuodessa (KVL raskas noin 150 ajon/vrk). Raskaan liikenteen runkoyhteydet (~3 500 km) yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja palvelevat ensisijaisesti valtakunnallista pitkämatkaista liikennettä, kuten suurimpia vienti- ja tuontikuljetuksia. Valtakuntaa kutistava keskeisen päätieverkon keskeisin osa. Yhteysvälin KVL pääosin yli ajon./vrk. Raskaan liikenteen kuljetusten määrä yli 2 miljoonaa tonnia vuodessa (KVL raskas yli 600 ajon./vrk). Raskaan liikenteen runkoyhteydet Muut keskeiset päätiet Muut päätiet Yhteensä Pituus, km Liikenteen määrä (KVL) Raskaan liikenteen määrä (KVLRAS)

13 Pääteiden investoinnit Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat 2007 esitti pääteiden investointitarpeiksi M vuoteen 2030 mennessä, josta M oli runkoteillä. Vuosina pääteiden kehittämiseen myönnetyt sopimusvaltuudet ovat olleet yhteensä M, josta E18-tien elinkaarihankkeisiin M. Kehittämiskohteet ovat keskittyneet raskaan liikenteen runkoyhteyksille. 14

14 Tieliikenteen pullonkauloja.. Pääkaupunkiseudulla Vt 4 välillä Kehä I vt 7 Vt 3 välillä Kehä I Klaukkala Vt 1 välillä Kehä II Tuomarila Kt 50/ Kehä III länsipää yhteydet Länsisatamaan (katuverkko ja Kehä I välillä vt 4 Keilaniemi) raskaan liikenteen taukopaikat Helsingin seudulla Muu keskeinen päätieverkko Vt 2 ja Vt 8 Porin keskusta Vt 3 Tampere-Hämeenkyrö Vt 4 Helsinki-Järvenpää, Jyväskylä-Äänekoski Vt 4 ja Vt 9 Vaajakosken kohdalla, Jyväskylä Vt 6 Kouvolan kohta Vt 8 Vaasan keskusta Vt 9 Tampere-Orivesi Vt 10 Hämeenlinnan keskusta Vt 12 Nokia-Tampere, Tampere-Kangasala ja Lahti-Kouvola Vt 15 Kotkan sisääntulo Vt 19 Seinäjoki-Lapua Vt 24 Lahti-Jämsä Vt 25 Hanko-Mäntsälä Kt 40 / E18 Turun kehätie Kt 45 Tuusulanväylä Kt 51 Helsinki-Karjaa 15

15 Miljoonaa matkustajaa Miljoonaa tonnia Rautateiden henkilö- ja tavaraliikenne Rautateiden henkilöliikenne Yhteensä Lähiliikenne Kaukoliikenne Vuonna 2016 Rautateiden tavara- ja henkilöliikenne kasvussa Rautateiden tavaraliikenne Yhteensä Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Rautatieliikenteen kilpailu Päästövähennystavoitteet ja kestävät kulkumuodot

16 Rataverkon tila Keskeinen rataverkko pääosin tyydyttävässä kunnossa. Ratapihoilla suuria perusparantamistarpeita. Vähäliikenteisten ratojen kunto heikkenee. Km Huonosta kunnosta johtuvat rajoitukset Rataosat, joilla on huonon kunnon takia nopeusrajoitus (km) 17

17 Tulevat tarpeet Tavaraliikenne-ennuste 2025 (39,3 Mt.) Välityskykypuuteet Sähköistys 18

18

19 Helsinki Turku nopea raideyhteys Suunnittelurahaa 40 M vuosille Laadittu alustava YS ja (YVA) Ei tehty maa- ja kallioperätutkimuksia tai tarkempia luonto-& arkeologisia selvityksiä Linjaus vahvistetuissa maakuntakaavoissa, valittu AYS:n pohjalta Kaksiraiteinen sähköistetty sekaliikenteen rata Tavoitenopeus 300 km/h Uutta rataa n. 95 km Asemavarauksia 4, mahdollisia asemapaikkoja 6 Junan toinen päätepiste on Turussa, joten Turun ratapiha pitää myös suunnitella

20 Miljoonaa tonnia Ulkomaan merikuljetukset Ulkomaan merikuljetukset Yhteensä Tuonti Vienti Vuonna 2016 ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin tavaraa 95 miljoonaa tonnia. Tämä vastaa noin täyteen lastattua rekkaa.

21 Miljoonaa matkustajaa Ulkomaan matkustajaliikenne Ulkomaan matkustajaliikenne meritse Yhteensä Saapuneita matkustajia Lähteneitä matkustajia Vuonna ,9 miljoonaa matkustajaa 46,9 % 46,4 % 6,7 %

22 23

23 Tieverkkoon liittyviä haasteita Laajan tieverkon ylläpito. Alemman tieverkon kunnon heikentyminen. Päätieverkon palvelutaso; nopeus, liittymät, turvallisuus, ohituspaikat Kaupunkiseutujen hankkeet; maankäytön kehittäminen edellyttää liikenneväylien kehittämistä. Akuutteja mm. Vaasa, Jyväskylä, Tampere, Raisio, Naantali. Onnettomuudet; suistumis- ja kohtaamisonnettomuudet Päästövähennystavoitteet. Melu. 24

24 Rataverkon kehittämisen haasteita Monien ratapihojen huono kunto. Suuria perusparannustarpeita mm. Joensuu, Kuopio, Oulu, Tampere. Välityskyky- ja kapasiteettiongelmat; Päärata, Jyväskylän rata, Rantarata, Oulu-Kontiomäki. Eteläisen Suomen rataverkon kapasiteettiongelmat; Espoon kaupunkirata, Pasila-Riihimäki II, Pisara. Nopean henkilöjunaliikenteen mahdollistaminen; välisuojastuspisteet, kohtaamispaikat. Raskaan tavaraliikenteen akselipainon nostot. Sähköistyksen puutteet, esim. Ylivieska-Iisalmi, Hanko-Hyvinkää. Sähkö- ja turvalaitteiden ikääntyminen. Vähäliikenteisten ratojen huono kunto. Tasoristeysten määrä. 25

25 Vesiväyliin liittyviä haasteita Jäänmurtopalveluiden saatavuus ja palvelutaso ankarina jäätalvina. Tarkoituksenmukainen väyläsyvyys. Toimivien maaväyläyhteyksien turvaaminen satamiin. Väylämaksut. Sisävesien rooli pitkään laskussa. Saimaan kanavan kehittäminen; sulkujen pidentäminen. 26

26

27

28 RATAHANKKEET Luumäki - Imatra - Venäjän raja Pori Mäntyluoto radan sähköistys Turku Uusikaupunki -radan sähköistys Hallituksen väylähankkeet Suunnitteluhanke Helsinki Turku nopea ratayhteys TIEHANKKEET Valtatie 4 Oulu Kemi Valtatie 5 Mikkeli - Juva Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Valtatie 12 Tillola - Keltti Länsimetron jatkon liityntäliikennejärjestelyt Kehä I Laajalahden kohta Hailuodon kiinteä yhteys VESIVÄYLÄHANKKEET Vuosaaren meriväylä Oulun meriväylä Kokkolan meriväylä AVUSTUKSET Raidejokeri Tampereen raitiotie 29

29 Käynnissä olevat kehittämishankkeet TIEHANKKEET Mt 101, Kehä I parantaminen Vt 8 Turku-Pori Vt 12 Lahden eteläinen kehätie E 18 Hamina-Vaalimaa (PPP-hanke) Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Vt 5 Mikkelin kohta Vt 5 Mikkeli-Juva Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt 3 Tampere-Vaasa, Laihian kohta 1. vaihe Kt 77 Viitasaari-Keitele Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan tieinvestoinnit Vt 4 Oulu-Kemi Vt 22 Oulu-Kajaani-Vartius Perusväylänpidon tiehankkeet RATAHANKKEET Helsingin ratapiha Keski-Pasilan länsiraide Helsinki-Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1. vaihe Riihimäen kolmioraide Luumäki-Imatra Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet Pori-Mäntyluoto sähköistys Pohjanmaan rata VESIVÄYLÄHANKKEET Rauman meriväylä Savonlinnan syväväylän siirto Vt 1 Kirkkojärvi Mt 132 Klaukkalan ohikulku E18 Turun kehätie Mt 438 Vekaransalmen lossi Vt 9 Jännevirta Vt 21 Kolari-Kilpisjärvi (Aurora) AVUSTUKSET - Länsimetro - Raidejokeri - Tampereen raitiotie

30

31 Talousarvio 2017, M Yksityistieavustukset 13 M Saariston yhteysaluspalvelut 18 M Liikenneviraston toimintamenot 74 M Maanhankinta 35 M Korjausvelka 200 M Joukkoliikenteen ostot * 18 M Meriliikenteen kilpailukyky 101 M Kehittämishankkeet ja Länsimetro 517 M Perusväylänpito M Liikennevirastolle ja ELY-keskuksille myönnetyt talousarviomäärärahat nettobudjetoituna ilman lisätalousarvioita Sisältää suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuen

32 Budjetti 2018 (bruttomenot) 1,455 Mrd eur Määräraha (netto) 1,401 Mrd eur Perusväylänpito 2018 Suunnittelutilanne syyskuu 2017 Päivittäinen kunnossapito Varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys 410 M 342 M M *) Liikenteen palvelut Tarjotaan ajantasaista liikenteenohjausta, tietoa ja tiedotusta sekä jäänmurto- ja maantielauttapalveluja. 185M 65 M +153 M *) Ylläpito Korjataan liikenneverkon ja sen rakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita sekä uusitaan vanhoja väylärakenteita nykyvaatimusten tasolle Parantaminen Parannetaan liikenneverkon palvelutasoa pienillä investoinneilla *) Korjausvelkaohjelma sekä kehittämishankkeista siirretty perusväylänpidon lisärahoitus, yht. 453 M v

33 Talousarvio 2017: isot investointihankkeet rahoitusmuodoittain Elinkaarihankkeet 107 M TA milj. Jälkirahoitushankkeet 54 M Perinteinen budjettirahoitus 273 M Avustukset (Länsimetro) 83 M

34 Investointihankkeiden valtion rahoitus

35 Liikenneinvestointien valtion rahoitusta sidottu eri hallituskausina Investointihankkeiden rahoitus tulee pienenemään

36 Kehittämismomentin hankesuunnittelu: Rahoituksen käyttö ja tulevien vuosien rahoitustaso Toteutunut kirjanpito Toteutunut kirjanpito Toteutunut kirjanpito Toteutunut kirjanpito Ennuste TAE+siirtyvä saldo JTS JTS

37 Julkaistuja tulevaisuudennäkymiä Pitkäjänteisyyttä tarvitaan liikennepolitiikkaan - yhteiskunnan kehittämisen suunta Liikenneratkaisut kiinteässä yhteydessä muuhun yhteiskunnan kehittämisen Asiakastarpeet, elinkeinoelämän kilpailukyky, matka- ja kuljetusketjut Suurimmat vaikutukset saman suuntaisista ratkaisuista Infrarakentamiseen käytettävät rahat suuria (25 v. liikenneinfraan 80 Mrd ), saadaanko suuria vaikutuksia?

38 Näkemyksiä infran kehittämisestä

39 Suomikin tarvitsee pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan 40