Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Samankaltaiset tiedostot
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Kuminan perustaminen suojakasviin

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kuminan kasvinsuojelu

Kymmenen askelta huippusatoon

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Kuminan kasvinsuojelua

Kylvö suoraan vai suojaan?

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kuminan viljelyopas Handbok över kumminodling 2016

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Kuminan viljely. Kumina suositellaan

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

JOHDANTO. Käy tutustumassa kotisivuumme! Närpiö 1. maaliskuuta Caraway Finland Ab Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö Karosserivägen NÄRPES

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Puna-apilan siementuotanto. Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellot Tuottamaan hanke Joensuu

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Gluteenittoman tattarin viljely

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Transkriptio:

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki

Lajikekokeet MTT Lajike Gintaras Konczwicki Niederdeutcher Prochan Record Sylvia Volhouden Alkuperämaa Liettua Puola Saksa Tsekki Tsekki Tanska Hollanti

Kokeiden perustaminen ja korjuu Kylvö 27.5. 2009 Lannoitus: kylvövuosi 60 kg N/Ha (PY6 17-4-13), satovuosina 80 kg N/ha (PY3:sta 21-3-9 Siemenmäärä: 550 kpl itävää siementä neliölle, mikä vastasi noin 14-16 kg itävää siementä/ha, riippuen lajikkeesta. Rikkakasvien torjunta Fenixillä (aklonifeeni) ennen ja jälkeen kuminan taimettumista (1,5 + 1,0 l/ha). Satovuosina rikkakasveja ei torjuttu. Kuminakoin torjunta: Ennen kukintaa kaksi kertaa Korjuu: Vuonna 2010 korjuu tehtiin 3.8 ja vuonna 2011 28.7

Kokeiden perustaminen ja korjuu -Ylistaro Kylvö 3.6.2009 sekä multa- että kivennäismaan kokeet Lannoitus: kylvövuosi 40 kg N(multamaa) ja 50 kg N kivennäismaa (PY 4), 1.satovuosi 50 kg ja 65 kg N/ha (PY3 23-3-8) ja 2. satovuonna 50 kg ja 70 kg N/ha. Siemenmäärä: 550 kpl itävää siementä neliölle, mikä vastasi noin 14-16 kg itävää siementä/ha, riippuen lajikkeesta. Rikkakasvien torjunta: Perustamisvuonna 2009:18.6. Fenix 0,5 + Goltix 1,0 + Silwet Gold 0,005 l/ha, 6.7. Agil 1,25 l/ha. 1.satovuosi 2010: 19.5. Afalon 1 l/ha 2. satovuosi 2011: Fenix 1,5 l/ha

Kokeiden perustaminen ja korjuu -Ylistaro (jatkuu ) Kuminakoin torjunta: 2010: Ennen kukintaa ajalla 26.5. 17.6. kolmesti Mavrik 0,3 l/ha, lisäksi multamaalla kerran Kestac 0,2 l/ha 2011: kahdesti ennen kukintaa Mavrik 0,2 l/ha Korjuu: Vuonna 2010 puinti 6.8. ja vuonna 2011 25.7.

Kuva 1. Kuminalajikkeiden puidut sadot Jokioisissa vuonna 2011.

kg/ha 900 800 700 600 500 400 300 kivennäismaa multamaa 200 100 0 Kuva 1. Kuminalajikkeiden puidut sadot vuonna 2011 Ylistarossa.

Kuva 2. Kuminalajikkeiden puidut sadot sekä varisseiden siementen määrät vuonna 2011 Jokioissa.

kg/ha 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuva 2. Kuminalajikkeiden puidut sadot sekä varisseiden siementen määrät vuonna 2011 Ylistarossa.

Kuva 3. Kuminalajikkeiden puitu sato ja peltoon varisseiden siementen määrä vuonna 2010 Jokioisissa.

kg/ha 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 varissut sato 0 Gintaras Gintaras Konczewicki Konczewicki Niederdeutcher Niederdeutcher Prochan Prochan Record Record Sylvia Sylvia Volhouden Volhouden Kuva 3. Kuminalajikkeiden puitu sato ja peltoon varisseiden siementen määrä vuonna 2010 Ylistarossa (vasen kivennäismaa, oikea multamaa).

Satoero 1324 kg Kuva 4. Kuminalajikkeiden puidut sadot vuosina 2010 ja 2011 Jokioissa.

2500 2000 puitu sato 2011 puitu sato 2010 1500 1000 500 0 Kuva 4. Kuminalajikkeiden puidut sadot vuosina 2010 ja 2011 Ylistarossa.

Kuva 5. Kuminalajikkeiden varisseiden siementen määrät vuosina 2010 ja 2011 Jokioisissa.

3000 2500 varisseet 2010 varisseet 2011 2000 1500 1000 500 0 Kuva 5. Kuminalajikkeiden varisseiden siementen määrät vuosina 2010 ja 2011 Ylistarossa.

Kuva 6. Kuminalajikkeiden sadot ja varisseiden siementen määrät yhteensä vuosina 2010 ja 2011 Jokioisissa.

Kesäkuu 2011 Kuva 7. Vuorokauden keskilämpötila 1.5 31.8.2011 Jokioisilla

Kuva 8. Kuminalajikkeiden taimitiheyksien muutokset vuodesta 2009 lähtien Jokioisissa.

Kuva 9. Kuminalajikkeiden taimimäärä kpl/m2 keväällä 2011 (5.5.2011) Jokioisissa.

taimia kpl/m2 250 kivennäismaa 200 multamaa 150 100 50 0 Kuva 9. Kuminalajikkeiden taimimäärä vuonna 2011 Ylistarossa (21.6.2011)

kukkivia kpl/m2 250 200 kivennäismaa multamaa 150 100 50 0 Kuva 9. Kuminalajikkeiden kukkivat yksilöt vuonna 2011 Ylistarossa (21.6.2011)

Kuva 10. Sarjojen peittävyys % ruudun pinta-alasta 21.6.2011.

NIEDERDEUTCHER SYLVIA Kuva 11. Kukinta Jokioisten lajikekokeessa 3.6 ja 21.6.2011. (kuvat Lahti A ja Keskitalo, M)

NIEDERDEUTCHER 2011 Kuva 12. Kukinta Jokioisten lajikekokeessa 18.6.2010 (yläkuva) ja 17.6.2011 (alakuva) SYLVIA 2010 NIEDERDEUTCHER 2011 SYLVIA 2010

Niederdeutcherilla maanpäällistä kasvustoa juurimassaan nähden Sylviaa enemmän Kuva 13. Heikoimman (Niederdeutcher) ja parhaimman (Sylvia) lajikkeen sadon kannalta tärkeiden kasvinosien vertailu 2011.

PUINTI TULEENTUMINEN Kuva 14. Siementen variseminen tuleentumisen lopussa (18-27.7.2011) sekä puinnin yhteydessä

Kuva 15. Siementen variseminen tuleentumisen lopussa (18-27.7.2011) sekä puinnin yhteydessä.

Tekoisa lt summa KUKINTA 28.7.2011 mennessä V 2010: lt summa oli n 925,5 271 C astetta (10.6) V 2010: lt summa n 244 C (3.6) KORJUU V 2010: lt summa n 981 C (3.8.) V 2011: lt summa n 925 C (27.8) Kuva 15. Tehoisan lämpösumman kertymä vuosina 2010 (sininen viiva) ja 2011 (punainen viiva) Jokioisilla.

Johtopäätökset (1) Lajikevalinnan tärkeys: Parhaan ja heikomman lajikkeen korjatun sadon ero kahdelta vuodelta oli yli 1300 kg/ha Jokioisten kokeessa. Heikoimmin satoa tuottavat lajikkeet ovat herkimmin varistavia. Heikoimmin satoa tuottavien lajikkeiden kasvustot olivat taimimäärältään kaikkein heikoimpia kahden satovuoden jälkeen. Niederdeutcher kukki ja tuleentui Sylviaa aikaisemmin 2010 ja 2011 Oikea lajike voi tuoda euroja lisää!

Johtopäätökset (2) Korjuun suunnittelu Otettava huomioon kasvuston ikä Toisena satovuotena kukinta alkaa noin viikkoa aiemmin kuin ensimmäisenä, jolloin kasvusto myös tuleentuu aikaisemmin. Varisemista tapahtuu jo 1,5 kk kuluttua kukinnan alkamisesta eli heinäkuun puolessa välissä Kahden vuoden aikana peltoon voi varista jopa 500 kg/ha, parhailla lajikkeilla vain 100 kg Korjuun oikea ajoitus (aikaistaminen) voi tuoda euroja lisää!

Johtopäätökset (3) Kumina ja kasvukauden lämpötila Keskisato oli kokeessa hyvin alhainen. Kukintavaiheessa kesäkuun lopussa satotoiveet olivat hyvät: kasvustot olivat tasaisen tiheitä, rikkakasveja ei ollut, kukinta ajallaan ja tasaista, hyvin vähän rengaspunkkivioituksia Tästä huolimatta kaikkien lajikkeiden sadot alle 600 kg/ha? Kukintavaiheessa vuorokauden keskilämpötila poikkeuksellisen suuri oliko tämä heikon sadon syy?

Johtopäätökset (4) Uudet lajikekokeet Uudet lajikekokeet kylvetty MTT:hen 2011. Samat lajikkeet, mutta korjuun ajoitusta selvitetään tarkemmin.