1 (24) Asianumero 3051/10.02.03/2016 (3918/10.02.03/2011) Aluenumero 710100 Pakankylän kartano 84. kaupunginosa, Röylä Kortteli 84020 ja virkistysalue Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 31. päivänä lokakuuta 2012 päivättyä ja 14. päivänä syyskuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6767. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 500 metriä Bodominjärven pohjoispuolella, Kunnarlan, Röylän ja Bodomin kylien välissä. Kehä III:lle on matkaa noin 4 km. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 22.6.2011.
2 (24) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 25000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Christian Ollus Matias Kallio Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) Markus Pasanen (liikennesuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (24) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Rakennuskiellot... 8 2.1.8 Pohjakartta... 8 2.2 Selvitys alueesta... 8 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 8 2.2.2 Maanomistus... 10 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 10 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 12 2.2.5 Suojelukohteet... 13 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 13 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 13 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 13 3.2 Osallisten tavoitteet... 14 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 14 4.2 Mitoitus... 15 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 15 4.3.1 Maankäyttö... 15 4.3.2 Liikenne... 18 4.3.3 Palvelut... 19 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 19 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 19 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet ja luonnonympäristö... 19 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 19 4.6 Nimistö... 19 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 20 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 20 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 20 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 20 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin... 21 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 21 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 21 6.1 Rakentamisaikataulu... 21 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 21 6.3 Toteutuksen seuranta... 21 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 22 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja sopimukset... 22 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 22 7.3 Suunnittelu... 22 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 22 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake Liikenteen tavoiteverkko Havainnekuva
4 (24) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava (kartta) ja selostus liitteineen - Backbyn kartanon kulttuuriympäristöselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy 27.5.2016) - Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy 3.3.2016) - Pakankylän kartanon luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy 29.11.2011) - Pakankylän kartanon luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy 31.12.2013) - Pakankylän kartanon liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.3.2016) - Missä maat on mainioimmat. Uudenmaan kulttuuriympäristöt (Uudenmaan liiton julkaisuja E 114-2012) - Bodominjärven ympäristön kulttuurinen maankäytön selvitys (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 28.11.2011)
5 (24) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Pakankylän (Backbyn) alue sijaitsee Pohjois-Espoossa, Kehä III ja Bodominjärven pohjoispuolella. Kaava-alue käsittää Backbyn vanhan kartanomiljöön ja osan sen länsipuoleisesta peltoalueesta, joka sijaitsee peltoaukeiden ja suuren Bodominjärven vieressä. Backbyn kartano lisärakennuksineen on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä ja alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmenilta ja vuosisadoilta. Kartanoa ympäröi vanha puutarha ja umpeenkasvanut puistometsä. Backbyn kartanossa on toiminut vuodesta 1957 Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus, Kaisankoti. Alueella sijaitsevassa kivinavetassa on toiminut vuodesta 1979 lähtien Espoon automuseo. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Röylän peltoaukea. Kaava-alue on myös osa maakunnallisesti arvokasta Bodominjärven ympäristöä, jossa kartano- sekä kyläympäristöt, yhdessä vuosisatoja viljelyskäytössä olleiden peltojen kanssa, muodostavat hyvin säilyneen Uudenmaan rannikkoseudulle luonteenomaisen kylä- ja viljelymaiseman. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12,3 hehtaaria. Kaupungin maanomistusta on alueella yhteensä noin 6,5 hehtaaria kaava-alueen länsi-, koillis- ja kaakkoisosissa, muilta osin alue on Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön omistuksessa. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö haluaa kehittää aluetta edelleen uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaa-ajan palveluilla. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. Asemakaavan tarkoituksena on varmistaa sekä säätiön ylläpitämän toiminnan että Espoon automuseon toiminnan jatkuminen ja kehittyminen alueella. Alueella tullaan sallimaan olevaa toimintaa tukeva lisärakentaminen, joka kuitenkin huomioi paikan maisemalliset, arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat. Alueen länsireunassa, kartanomäen ja pellon väliselle vaihettumisvyöhykkeelle tullaan sallimaan myös siirtolapuutarha-alueen rakentaminen, joka tulee sovittaa luontevasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12,3 ha ja rakennusoikeus on 23 925 k-m², mikä vastaa tehokkuutta e=0.19. Olemassa olevaa rakennuskantaa on noin 8 000 k-m² eli uutta rakentamista tulee noin 16 000 k-m². P-1-korttelialueen pinta-ala on noin 8,2 ha ja rakennusoikeus on 22 225 k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.27. RP-1-korttelialueen pinta-ala on noin 3,2 ha ja rakennusoikeus on 1 700 k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.05. VL-1-alueen pinta-ala on noin 1,0 ha. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 22.6.2011. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 17.10.2012 asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet.
6 (24) Valmisteluaineisto oli nähtävillä 5.11. - 4.12.2012. Asukastilaisuus pidettiin 6.11.2012. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.9.2016 asemakaavaehdotuksen nähtäville. Asemakaavaehdotus nähtävillä 3.10.-31.10.2016. Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus 11.10.2016 klo 17-19 Kaisankodissa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat toimiva aluerakenne (ohjelmakohta 4.2), eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4), toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (ohjelmakohta 4.5) sekä Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). 2.1.2 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi.
7 (24) Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 8/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. Suunnittelualueella on vireillä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, jossa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Suunnittelualue on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi. Kuva: Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 8/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. 2.1.3 Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava (osa I), joka käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Suunnittelualueen länsireuna on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja itäreuna on kyläaluetta (AT). Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä, jolla rakentaminen on rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeuduttava ympäristöön. Kyseessä oleva Röylän viljelylaakso kyläasutuksineen ja -teineen on pyrittävä turvaamaan yhtenäisenä maisemakokonaisuutena. Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma ja asemakaavassa sen keskeiset ratkaisuperiaatteet säilyvät.
8 (24) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (8/2016). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Espoon kaupunki. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Yleiskaava luonnosta valmistellaan parhaillaan ja työn aikana tehdään tarkempia suunnitelmia eri alueille. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan visiossa Pakankylän alue on osa kylänauhaa. Alustavan aikataulun mukaan yleiskaavaluonnos tulee nähtäville vuoden 2017 aikana. 2.1.4 Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Suunnittelualue oli osana Pakankylän asemakaavaluonnosta, joka oli nähtävillä 7.2.-4.3.1994. Uusi kaavoitushakemus saapui 16.7.2010 ja asemakaavan laatiminen aloitettiin uudestaan. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. 2.1.7 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Pakankylän kartanon kaava-alue sijaitsee noin 400 metriä Bodominjärven pohjoispuolella, Kunnarlan, Röylän ja Bodomin kylien välissä. Kehä III:lle on mat-
9 (24) kaa noin 4 km. Suunnittelualue on osa Bodominjärven ympäristön maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12,3 ha. Alue rajoittuu etelässä Bodomintiehen ja idässä Snettansintiehen. Alueella asuu noin 2 asukasta ja siellä on noin 55 työpaikkaa. Pakankylän (Backbyn) kartano lisärakennuksineen on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä ja liittyy kiinteästi ympäröivine laakeine peltoalueineen merkittävään kulttuurimaisemakokonaisuuteen, jota rytmittävät metsäkaistaleet. Kumpareella sijaitsevaa kartanoa ympäröi vanha puutarha ja umpeenkasvanut puistometsä. Alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta. Kartanossa on toiminut vuodesta 1957 Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankoti. Alueella sijaitsevassa kivinavetassa toimii myös Espoon automuseo. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvulta. Alueen rakennuskantaan on tehty Kaisankodin toimesta parannuksia 1950-luvun lopusta lähtien, säätiön toiminnan siirryttyä Kauniaisista Espooseen. Viimeisiä merkittäviä laajennuksia on tehty vuosina 1985 ja 1995. Alueella tehdyn lisärakentamisen yhteydessä on otettu huomioon alueen luonne. Kaisankoti on myös saanut rakennusluvan päärakennuksen keittiötilojen laajentamiselle vuonna 2014, mutta laajennusta ei ole toteutettu. Kaava-alue on ollut asuttu jo keskiajalla, ja se sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin Pakankylän keskiaikaisena kylätonttina. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa. Rakentamisen yhteydessä maaperä tulee tutkia tarkemmin muinaisjäännösten osalta, mikäli museoviranomainen niin edellyttää. Maasto on paikoitellen jyrkkäpiirteistä, korkein kohta sijaitsee pohjoisrajan keskikohdan tuntumassa. Täysin luonnontilaisia elinympäristöjä alueella ei esiinny, joten alueen luontoarvot liittyvät kiinteästi kulttuurihistoriaan arvokkaan kartanopuutarhan ja entisen puistometsän ansiosta. Alue on luonteeltaan osin metsittynyttä puutarhaa, jossa tarkoin harkitut näkymät ympäristön avaraan maisemaan ovat kasvaneet umpeen. Kuva: Kaisankodin päärakennus hahmottuu selkeänä elementtinä tarkasteltaessa kartanonmäkeä lännestä peltoaukean yli. Päiväämätön valokuva ajoittuu todennäköisesti 1930 1940-luvuille. Kaisankoti.
10 (24) 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualueen keskiosan kiinteistön 49-401-1-91 omistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö / Kaisankoti ja kiinteistön 49-401-1-261 omistaa Asunto Oy Pakankylän Kartanopuisto, Espoo c/o Kaisakoti. Suunnittelualueen länsi-, koillis- ja kaakkoisosissa sijaitsevan kiinteistön 49-401-1-220 omistaa Espoon kaupunki. Kuva: Espoon kaupungin maanomistus punaisella (8/2016). Suunnittelualueen sijainti on esitetty sinisellä raidoituksella. Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on kooltaan noin 12,3 hehtaaria. Alueella sijaitsee noin viisitoista rakennusta. Rakennukset ovat Kaisankodin ja Espoon automuseon käytössä. Osa rakennuksista on tyhjillään. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella toimii Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankoti sekä Espoon automuseo. Alueella asuu noin 2 asukasta ja siellä on noin 55 työpaikkaa. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue rajautuu etelässä Bodomintiehen ja lännessä Snettasintiehen. Pohjoisessa alue jatkuu metsäisenä kumpareena ja lännessä alue rajautuu avoimeen peltoalueeseen. Suunnittelualue muodostaa historiallisen kartanoympäristön. Alue lukeutuu Röylän, Kunnarlan ja Bodomin melko harvaan asuttuun kyläalueeseen. Lähin paikalliskeskus sijaitsee Kalajärvellä ja aluekeskus Espoon keskuksessa. Kaupunki-/taajamakuva Kaava-alue on osa maakunnallisesti arvokasta Bodominjärven ympäristöä, jossa kartano- sekä kyläympäristöt, yhdessä vuosisatoja viljelyskäytössä olleiden peltojen kanssa, muodostavat hyvin säilyneen, Uudenmaan rannikkoseudulle
11 (24) luonteenomaisen, kylä- ja viljelymaiseman. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Röylän peltoaukea. Kuva: Maisemaselvitys Backyn kartanon kulttuuriympäristöselvityksestä 25.5.2016 Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Kartanon päärakennus on aikoinaan muodostanut selkeästi hallitsevan kiintopisteen aluetta lähestyttäessä lännestä, Bodomintieltä. Kartanopuutarhan suureksi kasvanut leikkaamaton kuusiaita sekä suurikokoinen puusto ja vanhaan pellon reunaan kasvanut pioneerikasvillisuus ovat kuitenkin viime vuosina sulkeneet näkymän. Kasvillisuutta harventamalla olisi mahdollista palauttaa päärakennuksen hallitseva asema maisemakuvassa, kuten alueesta laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä ehdotetaan. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Bodominjärven pohjoispuolella noin 4,5 km Kehä III:lta luoteeseen. Alue rajautuu alueellisiin kokoojakatuihin Bodomintie (eteläpuolella) ja Snettansintie (itäpuolella). Alueen nykyiset liikennemäärät (laskettu vuonna 2009) ovat vähäisiä. Bodomintiellä suunnittelualueen läheisyydessä noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Bodominjärven länsipuolella Kunnarlantiellä noin 700 ajoneuvoa vuorokaudes-
12 (24) sa ja Bodominjärven itäpuolella Bodomintiellä noin 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat suunnittelualueen ympäristössä puutteelliset. Bodominjärven länsipuolta kulkevan Kunnarlantien eteläosan varressa kulkee Aurinkoniityntielle asti ulottuva jalankulun ja pyöräilyn väylä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen pääkulkuyhteys on järjestetty tällä hetkellä Bodomintieltä. Snettansintien kautta pääsee alueelle myös kahden liittymän kautta. Automuseolle on oma liittymä Bodomintieltä. Suunnittelualueen pysäköinti on järjestetty tontilla. Julkinen liikenne Aluetta palvelee kaksi bussilinjaa 246 (Espoon keskus Röylä Bodom - Espoon keskus) ja 246K (Espoon keskus Kellonummi Röylä). Palvelut Alueella sijaitsee automuseo ja kartanokylpylä- sekä hyvinvointikeskus. Noin 300 metrin päässä alueen länsipuolella sijaitsee Karmeliittaluostari sekä Ekumeeninen keskus. Pakankylän koulu sijaitsee alueen koillispuolella noin 800 metrin päässä ja Pirttimäen ulkoilualue sijaitsee noin kilometrin päässä alueen lounaispuolella. Lähimmät päivittäistavarakaupan palvelut sijaitsevat Kalajärvellä ja Espoon keskuksessa. Yhdyskuntatekninen huolto Kaisankodin alue on liitetty vesi- ja jätevesiverkostoihin, mutta automuseota eikä siirtolapuutarha-aluetta ole liitetty vesi- ja jätevesiverkostoihin. Kaava-alueen eteläpuolelta kulkee suurjännitekaapeli, johon alue liittyy pienjännitekaapelilla. Alueen eteläpuolella kulkee puhelinkaapeli ja katuvalaistus. Kaisankodin alueella sijaitsee myös hakevoimala/lämpökeskus ja pumppaamo sekä yksityinen vedenpuhdistamo. Tarkastelualueelle ei ole rakennettu hulevesiviemäröintiä eikä alueella ole myöskään kaukolämpöverkkoa. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kaava-alueen elinympäristöissä näkyy vahvasti kartanon kulttuurivaikutteinen historia ja alueen käyttö kartanopuutarhana, puistometsänä sekä maanviljelyskäytössä. Alueella ei esiinny varsinaisia luonnontilaisia elinympäristöjä. Alueen kasvillisuus on rehevää sekä vahvasti kulttuurivaikutteista, ja alueella kasvaa myös istutusperäistä lajistoa. Alueella esiintyy runsaasti vanhoja, suureksi kasvaneita jaloja lehtipuita ja siellä esiintyy myös tavanomaista enemmän lahopuuta. Automuseon eteläpuolella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 mukainen lepakon levähdyspaikka. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Alueelle esiintyy pesimälinnustoa, kuten mustapääkerttua, viitakerttusta, tiltalttia ja haarapääskyä. Metsä- ja kulttuuriympäristön linnusto säilyy parhaiten, kun alueen luonne pysyy samankaltaisena. Alueen eteläpuolella sijaitsee paikallisesti merkittävä Gunnarsvikenin linnustollisesti arvokas lahti sekä rehevä rantametsä. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee Smedsvikenin lintulahti. Kunnarlan I-luokan pohjavesialue sijoittuu kaava-alueen länsiosaan. Alue on tärkeä vedenhankinnan kannalta, mikä tulee huomioida alueen kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Pohjaveden laatua ei saa vaa-
13 (24) rantaa. Tämä tulee huomioida erityisesti myös siirtolapuutarha-alueen palstojen kuivatusta suunniteltaessa ja lannoite- sekä torjunta-aineratkaisuja valittaessa. Alue sijaitsee lähellä Bodominjärven rantaa, mutta maastonmuotojen ansiosta rakentaminen sijoittuu korkeammalle kuin alin alueella suositeltu rakentamiskorko +23,8 metriä merenpinnan yläpuolella. Kuva: kaava-alueelta laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä on nostettu esille ympäristön kannalta arvokkaita piirteitä. Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy, 2016. 2.2.5 Suojelukohteet Suunnittelualue sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin keskiaikaisena kylätonttina (nro 1000001814, Backby/Backby; Pakankylä). Alue on tunnistettu myös Espoon keskiaikaisten kylänmäkien inventoinneissa. Mäen pohjoispuolelta on löydetty kvartseja, mikä viittaa mahdolliseen esihistorialliseen asuinpaikkaan (nro 1000005814). Alueella sijaitsevasta rakennuksesta on löydetty lepakon levähdys- ja lisääntymispaikka, joka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteena on Pakankylän (Backbyn) kartanomiljöötä kunnioittavalla tavalla mahdollistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, hoiva-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankodin ja Espoon automuseon kehittyminen ja toiminta myös tulevaisuudessa. 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 17.10.2012 seuraavat kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1
14 (24) Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. 1.4 Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle. Samalla karsitaan puustoa, jotta Pakankylän kartanon muinoin tarkasti harkituista näkymistä voidaan jälleen nauttia. 1.5 Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö haluaa kehittää aluetta edelleen uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaa-ajan palveluilla. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. Asemakaavan tarkoituksena on varmistaa sekä säätiön ylläpitämän toiminnan että Espoon automuseon toiminnan jatkuminen ja kehittyminen alueella. Alueella tullaan sallimaan olevaa toimintaa tukeva lisärakentaminen, joka kuitenkin huomioi paikan maisemalliset, arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon ja nykyisen toiminnan toimintaedellytysten varmentamiseen tulevaisuutta ajatellen. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä matalana ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Päärakennuksen asema maisemakuvassa halutaan säilyttää hallitsevana. Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä. Korttelialueet rajautuvat Bodomintiehen ja Snettansintiehen, jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin. Kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. Vaikutelma peltoaukeamien ympäröimästä rakennusten ja puutarhajärjestelyjen saarekkeesta tulee taas voimistumaan kun suunnitellut ulkoalueiden entisöimiset saadaan päätökseensä.
15 (24) 4.2 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 12,3 ha ja rakennusoikeus on 23 925 k-m², mikä vastaa tehokkuutta e=0.19. Olemassa olevaa rakennuskantaa on noin 8 000 k-m² eli uutta rakentamista tulee noin 16 000 k-m². P-1-korttelialueen pinta-ala on noin 8,2 ha ja rakennusoikeus on 22 225 k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.27. RP-1-korttelialueen pinta-ala on noin 3,2 ha ja rakennusoikeus on 1 700 k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.05 VL-1-alueen pinta-ala on noin 1,0 ha. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Palvelurakennusten korttelialue (P-1) Suunnittelualue asemakaavoitetaan pääosin palvelurakennusten korttelialueeksi (P-1), jolle saa rakentaa virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalveluja sekä niihin liittyviä asuin-, majoitus-, liike- ja liikuntatiloja sekä muuta kylämäen toimintaa tukevaa rakentamista. Palvelurakennusten korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä noin 22 000 k- m². Rakennuspaikat on määritelty tarkasti ja rakennukset tulee sijoittaa maaston muotoja seuraten ja välttäen leikkauksia ja pengerryksiä. Mahdollisimman suuri osa tontista tulee säilyttää puustoisena ja olemassa olevia arvokkaita puita tulee vaalia. Uudisrakennusten sijoittelun, rakennusmateriaalien ja mittasuhteiden tulee sopeutua ympäröivään kulttuurimaisemaan. Alueen maisemakuvassa tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas avoimen laaksoalueen ja puistomaisen metsäsaarekkeen suhde. Kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset suojellaan asemakaavassa sr-1 -merkinnällä. Rakennusten korjaus-, muutos- ja laajennusrakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen luonteenpiirteisiin ja asemaan maisemassa. Rakennukseen kohdistuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa.
16 (24) Kuva: Kaavassa suojellaan kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset. Yksi alueen arvokkaimmista rakennuksista on vanhassa kuvassa näkyvä kartanon päärakennus. Kaisankoti. Kuva: Kaavassa suojellaan myös kulttuurimaiseman kannalta arvokas puutarha-alue. Vanhan puutarhan ydinaluetta on etelärinteen puutarha, josta on aiemmin avautunut näkymiä aina Bodominjärvelle saakka. Kaisankoti. Kulttuurimaiseman ja kartanoympäristön kannalta arvokas puutarha-alue merkitään asemakaavaan s-2 -merkinnällä. Alueella on sallittu ainoastaan restauroivat toimenpiteet, jotka vahvistavat kartanoympäristön ominaispiirteitä. Maisemakuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta puustoa ja muuta kasvillisuutta on hoidettava niiden ominaispiirteitä ylläpitäen. Istutuksissa tulee käyttää puutarhalle luonteenomaista lajistoa. Laajempi piha-alue merkitään asemakaavaan s-3 merkinnällä, jonka ominaispiirteitä tulee vaalia osana kartanoympäristöä ja kulttuurimaisemaa. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta puustoa ja muuta kasvillisuutta on hoidettava sen ominaispiirteitä ylläpitäen. Istutuksissa tulee käyttää pihamiljöölle luonteenomaista lajistoa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee myös säilytettäviä puita sekä kallioalueita, joihin on louhittu todennäköisesti 1800-luvun lopulla metsälampi, joka on aiemmin muodostanut keskeisen osan kartanon puistometsää.
17 (24) Kuva: Havainnekuvassa on esitetty suunnitellun rakentamisen suhde oleviin rakennuksiin. Kuvassa punakattoisina esitetyt rakennukset ovat uusia. Arkkitehtitoimisto Aki Korhonen Oy, 2016. Siirtolapuutarhan korttelialue (RP-1) Kartanonmäen länsipuolelle, viljelyksestä poistuneelle vanhalle peltoalueelle on sommiteltu siirtolapuutarha-alue. Alueelle on suunniteltu 48 kappaletta noin 350 m² suuruisia puutarhapalstoja, joille saa sijoittaa korkeintaan 30 kerrosneliömetrin suuruisen siirtolapuutarhamökin. Mökit sijoittuvat maisemallisesti merkittävän avoimen peltoaukean ja mäelle sijoittuvan kartanon puutarhan väliin. Mökkien värimaailma ja korkeusasema suunnitellaan siten, että kartanon päärakennuksen asema maisemakuvassa säilyy hallitsevana. Puutarhapalstat rajataan leikattavilla pensasaidoilla. Kaavassa velvoitetaan myös rajaamaan alue istutettavalla reunavyöhykkeellä, sillä alue muodostaa reunan maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle. Siirtolapuutarha-alueelle tulee laatia korttelisuunnitelma. Alueelle saa rakentaa yksikerroksisia, kesäkäyttöön tarkoitettuja siirtolapuutarhamökkejä, joiden koko varastotiloineen, avokuisteineen ja katoksineen saa olla enintään 30 m² palstaa kohti. Mökin harjakorkeus saa olla maasta mitattuna enintään 4,5 metriä. Rakennusten ja rakennelmien on kasvihuonetta lukuun ottamatta, oltava puurakenteisia ja niiden julkisivumateriaaliksi suositellaan harmaaksi käsiteltyä puuta. Hirttä ei saa käyttää rakennusmateriaalina. Kattomateriaalina tulee olla grafiitinharmaa konesaumattu pelti tai kattohuopa. Kompostoiva käymälä tulee sijoittaa mökin yhteydessä olevaan varastoon. Kompostoivalle käymälälle ei saa rakentaa erillistä rakennusta palstalle. Alueelle ei saa rakentaa maakellaria. Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. Palstat tulee rajata yleisistä käytävistä leikattavilla pensasaidoilla. Portit voivat olla yksilöllisiä, ja niitä voidaan korostaa muuta aitaa korkeammilla rakenteilla. Jokaiselle palstalle tulee istuttaa vähintään yksi koriste- tai hedelmäpuu. Palstoille saa istuttaa vain lajikkeeltaan pienikokoisia puita.
18 (24) Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Puutarhapalstojen pinta-alasta vähintään 2/3 tulee olla läpäisevää materiaalia. Siirtolapuutarha-alueella käytävien tulee olla sorapintaisia. Lähivirkistysalue (VL-1) Alueen koilliskulmassa sijaitseva lähivirkistysalue on osa kartanon vanhaa puistometsää, jossa kasvavaa kookasta, maisemallisesti arvokasta puustoa tulee vaalia. Toisaalta alue on monin paikoin umpeenkasvanut, joten siellä tulee kuitenkin harkitusti myös uusia puustoa sekä suorittaa muita maisemanhoidollisia töitä. Alueella sijaitsee myös säilytettäviä kallioalueita, joihin on louhittu todennäköisesti 1800-luvun lopulla niin sanottu Nymfin lähde, joka on myöhemmin päässyt huonoon kuntoon. Alueen luonne metsäpuustona säilytetään. 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Pääkulkuyhteys Kaisankodin alueelle on jatkossa uudelta paikalta Snettansintieltä. Nykyiset Snettansintiellä olevat liittymät poistuvat käytöstä ja ne korvataan uusilla, hieman etelämmässä olevilla liittymillä. Uusilla liittymänpaikoilla on haettu näkemiltään ja liikenneturvallisuuden kannalta hyvät sijaintipaikat. Automuseon liittymä säilyy ennallaan. Siirtolapuutarhan ajoneuvoliittymä on kaava-alueen lounaisosasta Bodomintieltä. Kaisankodissa tulee arvion mukaan ( Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Ympäristöministeriö 2008) vierailemaan laajennuksen myötä noin 330 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siirtolapuutarhassa vierailee arvioin mukaan kevään ja syksyn välillä noin 55 ajoneuvoa vuorokaudessa jos oletetaan, että 80% mökkien omistajista ja 15% vierasta käyvät siirtolapuutarhassa. Bodomintien ja Kunnarlantien liikennemäärät tulevat kasvamaan nykyisestä lännen puoleisella reitillä noin 450-500 ja idän puoleisella reitillä noin 220 ajoneuvoa vuorokaudessa. Arvion mukaan läntistä reittiä käyttää noin 2/3 ajoneuvoista Jalankulku ja pyöräily Alueelle on tehty tiesuunnitelma Maanteiden 11337 ja 11343 parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Kalmari Kunnarla (2011), jossa jalankulku- ja pyöräily-yhteyttä tullaan jatkamaan Bodomintien ja Snettansintien liittymään asti. Kyseisen suunnitelman rakennussuunnitelmavaihe on menossa mutta rakentamisaikataulua ei ole vielä päätetty. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap palvelurakennusten korttelialueen 200 k-m² kohti 0,75 ap / siirtolapuutarhamökkiä kohti. Pyöräpysäköintiä on rakennettava vähintään: Virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalvelut sekä niihin liittyvät toiminnot: 1pp/150 k-m². Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee olla runkolukittavia ja sijaita katetussa tilassa. Asuminen: 1pp/100 k-m². Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevissa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Julkinen liikenne 15.8.2016 alkaen alueella liikennöivien linjojen numerot muuttuivat Länsimetron liityntälinjastoon siirryttäessä, mutta reitit säilyvät ennallaan. Linjan 86 uusi numero on 246 ja linjan 86H uusi numero on 246K.
19 (24) 4.3.3 Palvelut Kaava mahdollistaa alueen kehittämisen uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaa-ajan palveluilla. Suunnitteilla olevia uusia hankkeita ovat siirtolapuutarha-alue, ikääntyvien asumis- ja hoivapalvelut sekä omaishoitajien asunnot palveluineen. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Kaisankodin alue on liitetty vesi- ja jätevesiverkostoihin, mutta automuseota eikä siirtolapuutarha-aluetta ole liitetty kyseisiin verkostoihin. Kaava-alueen eteläpuolelta kulkee suurjännitekaapeli, johon alue liittyy pienjännitekaapelilla. Alueen eteläpuolella kulkee puhelinkaapeli ja katuvalaistus. Kaisankodin alueella sijaitsee myös hakevoimala/lämpökeskus ja pumppaamo sekä yksityinen vedenpuhdistamo. Tarkastelualueelle ei ole rakennettu hulevesiviemäröintiä eikä alueella ole myöskään kaukolämpöverkkoa. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on pääosin moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros silttiä ja savea, mutta alueella sijaitsee myös muutamia kalliopaljastumia. Kartanon mäkeä ympäröivät alavat osat ovat savea. Kallioperä on Bodomin graniittia. Kartanon mäki kuuluu rakennettavuudeltaan luokkiin 2 (normaalisti rakennettava) ja 3B (vaikeasti rakennettava rinnemaasto). Ympäröivät pellot edustavat savikkoa ja kuuluvat luokkiin 4 (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö) sekä luokkaa 5A (erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö). Alueen aiemman käyttöhistorian perusteella arvioidaan, että alueen lounaisosan lämpökeskuksen öljysäiliöt ovat saattaneet aiheuttaa maaperän pilaantumista. (Pilaantuneisluokka 3.) Suunnittelualueen länsiosa kuuluu veden hankinnalle tärkeään pohjavesialueseen (luokka I). Alueella on voimassa ympäristönsuojelulain 17 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto. Alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Kaikessa alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on otettava huomioon pohjaveden suojelu. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet ja luonnonympäristö Kartanoympäristön arvokkaat ominaispiirteet suojellaan antamalla määräyksiä vanhojen rakennusten ja ympäristön suojelemisesta. Alueella sijaitseva lepakon lisääntymis- tai levähdyspaikka suojellaan kaavassa s-1 -merkinnällä. Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät lepakon elinympäristöä. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Suunnittelualue on ollut asuttu jo keskiajalla ja sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin Pakankylän keskiaikaisena kylätonttina, joka on huomioitu kaavamääräyksellä 4 : alueella sijaitsee muinaismuistolailla (1963/295) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Liikenne lisääntyy hieman, mutta se ei ole merkittävä häiriötekijä. 4.6 Nimistö Kylän alkutalo perustettiin arviolta 1400-luvun alussa. Asukkaat ja nimistö ovat olleet pääasiassa ruotsinkielisiä. Nimi Backby annettiin ehkä Bodomin kylän näkökulmasta asutukselle, joka on maisemasta hyvin erottuvan mäen rintees-
20 (24) sä. 1500-luvulla kylässä oli neljä taloa, mutta tietoa niiden nimistä ei ole säilynyt. 1633 talot yhdistettiin yhdeksi tilaksi, josta tuli Backbyn eli Pakankylän kartano. Seudun suomenkieliset ovat käyttäneet kylästä ja kartanosta mukailemalla ja kääntämällä muodostettuja nimiä Pakpyy ja Pakankylä. Kartanon pohjoispuolella kohoavaa mäkeä on kutsuttu nimillä Bybacken ja Kolabacken. Mäellä olevalle virkistysalueelle (VL-1) annetaan nimi Pakankylänmäki Backbybacken. Korttelialueelle (P-1) kartanorakennuksen luo merkitään nimi Pakankylän kartano Backby gård. Ryhmäpuutarha sijoittuu osin mäenrinteen alaosaan ja osin vanhalle viljelyalueelle nimeltä Fallet. Maasto- ja viljelyssana fall voi merkitä mm. raiviota tai rinnettä. Ryhmäpuutarha-alueelle (RP-1) merkitään kaavassa tähän nimeen perustuva nimi Pakankylänrinne Backbyfallet. Kartanoalueella hyvinvointipalveluja tarjoavan Kaisankodin tavoin Kaisa Kallion mukaan on nimetty pelargonilajike 'Kaisa Kallio'. Siitä saadaan sopiva nimenaihe ryhmäpuutarhan sisäiselle pohjois-eteläsuuntaiselle ajotielle: Pelakuunpolku Pelargonistigen. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaava mahdollistaa Kaisankodin ja Espoon automuseon palvelujen kehittymisen ja toiminnan laajentamisen sekä uuden siirtolapuutarha-alueen rakentumisen Pakankylään. Kaavan avulla on mahdollista kehittää aluetta uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaa-ajan palveluilla. Suunnitteilla olevat kehityshankkeet, siirtolapuutarha-alue, ikääntyvien asumis- ja hoivapalvelut sekä omaishoitajien asunnot palveluineen tukevat alueella jo olevaa toimintaa. Kaisankodin alue toimii ympäröivän kyläalueen sydämenä, ja suunniteltujen hankkeiden myötä tämä rooli korostuu yhä enemmän. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää hyvinvointipalveluja, vapaaajanviettomahdollisuuksia ja sosiaalista kanssakäymistä arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue sijaitsee Bodominjärven pohjoispuolella ja tukeutuu päivittäispalveluissa pääasiallisesti Kalajärven ja Espoon keskuksen palveluihin. Rakentaminen on kuitenkin luonteeltaan olevaa kartanonmäkeä täydentävää ja tuo alueelle uusia hoiva- ja vapaa-ajanpalveluita. Suunnitellut uudisrakennukset sovitetaan kartanomiljööseen sopiviksi. Pellon ja kartanonmäen yhdistävälle alueelle sommiteltu siirtolapuutarha-alue laajentaa alueen rakentamisalaa, mutta toisaalta palauttaa alueen luonnetta avoimempaan suuntaan, kun olevaa villisti kasvanutta puustoa poistetaan ja avataan näkymiä kartanonmäelle. Alueella sijaitsevat kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset suojellaan kaavalla. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Suunnittelualueen ympäristön liikennemäärien kasvut tulevat olemaan melko vähäisiä. Vaikka suhteellinen kasvu on paikoitellen suuri, niin liikennemäärät jäävät kuitenkin edelleen varsin pieniksi, eivätkä ne tule aiheuttamaan liikenneruuhkia alueen tieverkolla. Suurimman autoliikenteen kasvun tulevat aiheuttamaan laajeneva Kaisankoti sekä siirtolapuutarha. Siirtolapuutarhan vaikutus keskivuorokausiliikenteeseen on vähäinen ja sen matkatuotos keskittyy pääasiassa kevään ja syksyn väliseen aikaan ja erityisesti viikonloppuihin ja iltoihin. Uuden kävely- ja pyöräilytien ja siihen liittyvien suojatiejärjestelyjen ansiosta liikenneturvallisuus tulee paranemaan nykyisestä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Täydennysrakentaminen tuo uuden ajallisen kerrostuman kartanoympäristöön ja muuttaa alueen maisemakuvaa. Toisaalta hienovaraisesti sommiteltu ja huolellisesti suunniteltu täydennysrakentaminen muodostaa luontevan jatkumon
21 (24) perinteelle, jossa kartanon rakennuskantaa on täydennetty useiden eri vuosikymmenien ja -satojen aikana. Alueen länsireunaan suunniteltu siirtolapuutarha-alue korvaa vanhalle pellolle kasvaneen, hoitamattoman vesakon. Siirtolapuutarha-aluetta rajaamaan istutetaan pensasaita, joka muodostaa uuden reuna-alueen maisemallisesti merkittävälle peltoalueelle. Siirtolapuutarhamökit suunnitellaan hillityn värisiksi ja mökit sijaitsevat alempana ja näkymät säilyvät ylempänä rinteessä seisovalle kartanon päärakennukselle. Kartanon lähiympäristössä sijaitsevat puutarha- ja piha-alueet nostetaan kaavamääräyksissä esille kulttuurimaiseman kannalta merkittävinä alueina, joita tulee vaalia ja joilla tulee vahvistaa kartanoympäristön ominaispiirteitä. Kartanon länsipuolisessa rinteessä sijaitsevalla istutettavalla alueen osalla kasvavaa puustoa tulee maisemanhoidollisin toimenpitein harventaa siten, että kartanonmäeltä avautuu näkymiä peltoaukealle ja kartanorakennus hahmottuisi jälleen maisemakuvassa, kuten aiemmin (ks. kuvat s. 9, 11). Alueella kasvavia maisemallisesti merkittäviä yksittäispuita tulee kuitenkin vaalia. Alueelle sijaitsee lepakon levähtämis- ja lisääntymispaikka, joka tullaan suojelemaan asemakaavalla. Alueella ei ole havaittu uhanalaisia kasveja eikä alueella ei esiinny varsinaisia luonnontilaisia elinympäristöjä. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Lisäksi puustoisten kulkuyhteyksien todetaan olevan melko huonoja. Osa alueen puustosta kuitenkin soveltuu liito-oravan ruokailualueeksi. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Asemakaavan muutos tuo alueelle uusia palveluita, ja sitä kautta myös uusia käyttäjäryhmiä, kuten siirtolapuutarhan viljelijät, ikääntyneiden asumis- ja hoivapalveluiden käyttäjät sekä omaishoitajat. Siirtolapuutarhan rakentaminen alueelle mahdollistaa palstojen omistajille pienviljelyn ja tuo oman lisänsä myös alueen virkistyskäyttöön. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Alueella on kunnallistekniikka, johon Kaisankoti on liitetty. Lisäksi kaavan yhteydessä on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma (3.3.2016 Ramboll Oy), jossa on esitetty vesihuoltoverkoston laajentamista kaava-alueen länsiosaan siirtolapuutarha-alueelle. Laajennuksen kustannus on noin 200 000, jota voidaan kattaa siirtolapuutarha-alueen myynti- tai vuokratuloilla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Alueen toteutus voidaan aloittaa, kun asemakaava on kuulutuksellaan saanut lainvoiman. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Siirtolapuutarha-alueelle on laadittava korttelisuunnitelma. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta.
22 (24) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja sopimukset Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta 16.7.2010. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 22.6.2011. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 16.6.2011. 7.3 Suunnittelu Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Kaisankodin ja heidän konsulttiensa kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Christian Ollus, Matias Kallio ja Katariina Peltola sekä liikennesuunnitteluyksikössä Markus Pasanen ja Roni Zein. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 7.2.-4.3.1994 Suunnittelualue oli osana Pakankylän asemakaavaluonnosta, joka oli nähtävillä 7.2.-4.3.1994. Uusi kaavoitushakemus saapui 16.7.2010 ja asemakaavan laatiminen aloitettiin uudestaan. 16.7.2010 Hakemus asemakaavan laatimiseksi 22.6.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutus 17.10.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 17.10.2012 asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet. 31.10.2012 Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. 6.11.2012 Asukastilaisuus
23 (24) 5.11. - 4.12.2012 Valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 6.11. - 4.12.2012. Valmisteluaineistosta saatiin 11 mielipidettä, joissa oli useita allekirjoittaneita ja 4 lausuntoa/kannanottoa. Mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, että automuseon toimintaedellytykset heikkenisivät. Huolta aiheutti myös lisääntyvä liikenne ja liikenneturvallisuus sekä pelättiin sitä, että uusi rakennuskanta heikentäisi luonto- ja kulttuuriarvoja. Kaupunginmuseo suhtautui pääasiassa varovaisen myönteisesti kaavaan, joskin pitää rakentamisen määrää liian suurena. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa ja kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Tekninen keskus kiinnitti huomiota alueen länsiosan huonoon rakennettavuuteen. Espoon ympäristökeskus kiinni huomiota siihen, että kartanoalue sijoittuu valtakunnallisesti tärkeään rakennettuun ympäristöön ja siihen että uusi rakentaminen ja siihen liittyvä liikenne tulee olla sopusoinnussa alueen luonteen ja ympäristön kestävän käytön kanssa. Asemakaavasta on laadittu nähtävilläolon jälkeen seuraavat selvitykset: - Backbyn kartanon kulttuurihistoriaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 27.5.2016) - Espoon Pakankylän kartanon asemakaava-alueen liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.3.2016) - Vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesienhallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy 3.3.2016) - Pakankylä Kaisankoti, luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy 31.12.2013) Nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on tarkistettu mm. seuraavasti: - Täydennetty kaavamääräyksiä siten että varmistetaan uudisrakentamisen sopeutuminen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kaavaan on lisätty suojelumääräykset. - Rakennusoikeutta on vähennetty 29 000 k-m²:stä noin 24 000 k-m²:iin, jotta uudisrakentaminen sopeutuu paremmin ympäristöön ja vastaa Kaisankodin tavoitteita. 14.9.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.9.2016 asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. 3.10.-31.10.2016 Asemakaavaehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 3.10.-31.10.2016. 11.10.2016 Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus 11.10.2016 klo 17-19 Kaisankodissa.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Christian Ollus Aluearkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja