Ksl info Pakankylän kartanon asemakaavaehdotus

Transkriptio

1 Ksl info Pakankylän kartanon asemakaavaehdotus

2 Asialista Tervetulosanat! Niina Pyy, Kaisankodin toimitusjohtaja Christian Ollus, aluearkkitehti, Espoon kaupunki Matias Kallio, kaavoitusinsinööri Markus Pasanen, suunnitteluinsinööri (liikenne) Anna Suihko, vuorovaikutussuunnittelija Katariina Peltola, maisema-arkkitehti Asemakaava, Christian Ollus, esittely 20 min. Kaisankodin hanke, Niina Pyy, esittely 10 min. Kysymykset ja keskustelu

3 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava (lainvoimainen 2007) - Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. - Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi.

4 Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I (lainvoimainen 1997) - Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). - Länsireuna on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) - Itäreuna on kyläaluetta (AT). Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava (POKE), jonka tarkoituksena on uudistaa yleiskaavaa vastaamaan mm. kaupungin kasvutavoitteita. Tavoitteena on, että yleiskaavaluonnos tulee nähtäville vuonna 2017.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen, jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. 1.4 Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle, alueelta karsitaan villiintynyttä kasvillisuutta ja varsinaisella kartanoalueella avataan jälleen tarkasti harkitut näkymät. 1.5 Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan.

6 Valmisteluaineisto nähtävillä Asukastilaisuus pidettiin Valmisteluaineistosta saatiin 11 mielipidettä, joissa oli useita allekirjoittaneita ja 4 lausuntoa/kannanottoa. Mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, että automuseon toimintaedellytykset heikkenisivät. Huolta aiheutti myös lisääntyvä liikenne ja liikenneturvallisuus sekä pelättiin sitä, että uusi rakennuskanta heikentäisi luonto- ja kulttuuriarvoja. Kaupunginmuseo suhtautui pääasiassa varovaisen myönteisesti kaavaan, joskin pitää rakentamisen määrää liian suurena. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa ja että kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Tekninen keskus kiinnitti huomiota alueen länsiosan huonoon rakennettavuuteen. Espoon ympäristökeskus kiinni huomiota siihen, että kartanoalue sijoittuu valtakunnallisesti tärkeään rakennettuun ympäristöön ja siihen että uusi rakentaminen ja siihen liittyvä liikenne tulee olla sopusoinnussa alueen luonteen ja ympäristön kestävän käytön kanssa.

7 Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen Laadittu selvitykset: Backbyn kartanon kulttuurihistoriaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy ) Espoon Pakankylän kartanon asemakaava-alueen liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ) Vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesienhallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy ) Pakankylä Kaisankoti, luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy ) Asemakaavaa on tarkistettu mm. seuraavasti: Täydennetty kaavamääräyksiä siten että varmistetaan uudisrakentamisen sopeutuminen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kaavaan on lisätty suojelumääräykset. Rakennusoikeutta on vähennetty k-m²:stä noin k-m²:iin, jotta uudisrakentaminen sopeutuu paremmin ympäristöön ja vastaa Kaisankodin tavoitteita.

8 Kaava-alueelta laaditun kulttuuriympäristöselvityksen suositukset

9 Maisematilan muutos Bodomintieltä tarkasteltuna Tilanne noin luvulta Kaisankoti Nykytilanne Google Street view Blom, kuvien kopiointi on kiellettyä 9

10 Havainnekuva

11 Havainnekuva lounaasta

12 Havainnekuva lounaasta Bodomintieltä

13 Kaava-alueen korkeussuhteet Päärakennus Kiinteistöjen raja Oja / Kiinteistöjen raja

14 Asemakaavakartta

15 Kaavamääräykset 1

16

17 Kaavamääräykset 2

18 Valokuvia Kuva: Kaavassa suojellaan kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset. Yksi alueen arvokkaimmista rakennuksista on vanhassa kuvassa näkyvä kartanon päärakennus. Kaisankoti. Kuva: Kaavassa suojellaan myös kulttuurimaiseman kannalta arvokas puutarhaalue. Vanhan puutarhan ydinaluetta on etelärinteen puutarha, josta on aiemmin avautunut näkymiä aina Bodominjärvelle saakka. Kaisankoti.

19 Luontoselvitykset (2011, 2013, 2016) - Luontoarvot liittyvät kiinteästi kulttuurihistoriaan. - Alueella ei esiinny luonnontilaisia ympäristöjä. - Linnusto koostuu tyypillisestä eteläsuomalaisesta kartanomiljöön linnustosta. - Havaittu LsL 49 mukainen lepakon levähdyspaikka. - Ei havaintoja liito-oravasta.

20 Liikenne Alueen liikennemäärät ovat pysyneet noin 500 ajoneuvossa/vrk (liikenne Espoossa 2008, 2012 ja 2014). Kaisankodissa tulee laajennuksen myötä vierailemaan arvion mukaan noin 330 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siirtolapuutarhan liikennemääräksi on arvioitu enintään noin 55 ajoneuvoa/vrk. o Matkatuotokset keskittyvät kevät syksy väliseen aikaan ja varsinkin iltoihin ja viikonloppuihin Lähialueen muun maankäytön kasvu näkyy Bodomintiellä ja Kunnarlantiellä vähäisenä liikenteen kasvuna. Ajoneuvoliittymät Snettansintieltä Kaisankodin alueelle on haettu näkemien ja liikenneturvallisuuden kannalta hyville paikoille. Bodomintien länsipuolella olevan jalankulku- ja pyörätien jatko Snettansintielle on tällä hetkellä rakennussuunnitteluvaiheessa. Toteutusaikataulu ei ole vielä tiedossa. Liikenteen kasvua ei voi pitää merkittävänä eikä se aiheuta alueen liikenneverkolla ruuhkia. Kaisankodin ympäristössä Bodomintiellä ja Snettansintiellä on tapahtunut vuosien välisenä aikana 8 liikenneonnettomuutta, joista yhdessäkään ei ole tapahtunut henkilövahinkoja.

21 Suunniteltu jalankulkuja pyöräilytie

22 Nyky- ja ennusteliikennemäärät

23 Blom, kuvien kopiointi on kiellettyä Röyläntien ja Punametsän risteys, keskimääräinen arkivuoroliikenne (KVAL)

24 Kaavaehdotus nähtävillä Osalliset voivat jättää kirjallisen muistutuksen viimeiseen nähtävilläolopäivään klo mennessä: - Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai - sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi (Pakankylän kartano) sekä aluenumero (710100) on mainittava.