SISÄLLYS 1 Vetoa ja ikäjohtamista työelämään tarvitaan! 12 1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14 1.2.1 Hallitusohjelman linjauksia Suomen ikärakenteen muutokseen 14 Sosiaali- ja terveysministeriö haastaa nykykäytännöt 15 1.2.2 Suomen malli kehityksen kärjessä: kansalliset kehittämisohjelmat 17 1.2.3 Työeläkeuudistuksesta uutta virtaa työelämän uudistukseen 25 1.2.4 Tulevaisuusselonteko: hyvä yhteiskunta kaikenikäisille 26 1.2.5 Globalisaatioraportti: osaava, avautuva ja uudistuva Suomi 28 2 Työelämän tulee sopeutua elämänkulkuun 30 2.1 Elämänkulku 30 2.2 Työelämänkulku 31 2.3 Johtamisodotukset eri elämänvaiheissa 36 2.4 Suurten ikäluokkien elämänkulusta 36 2.5 Onnistunut vanheneminen työelämässä utopiaako? 39 3 Ikätietoa tutkimuksista 42 3.1 Ikäjohtaminen perustuu tietoon ikääntymisen vaikutuksista 42 3.2 Ikääntymisen monet kasvot 48 3.2.1 Mitä ikääntymisellä tarkoitetaan? 48 3.2.2 Ihmisen monet iät 50 3.3 Työvoima vanhenee 54 3.3.1 Työvoiman ikärakenteet nyt ja tulevaisuudessa 54 3.3.2 Työllisyysasteet ja huoltosuhteet 56 Huoltosuhteet 58 Eläkeläissuhde 58 Eläkekustannukset 59 3.4 Työkyvyn ylläpitäminen 60 3.4.1 Työkyvyn tekijät 60 3.4.2 Ikääntymisen vaikutus työkykyyn 62 3.4.3 Ikääntyvien työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 63 3.4.4 Tutkimusinterventioita työkyvyn parantamiseksi 66 3.4.5 Tyky-toiminnan taloudellisesta hyödystä 68 1
3.5 Ikääntyminen ja taloudelliset näkökulmat 71 3.5.1 Ikääntymisen lisäkustannuksista yhteiskunnalle n 71 3.5.2 Virheellisiä mielikuvia ikääntyvien kalleudesta 72 3.5.3 Kokemattomuus maksaa 74 3.6 Terveys ja ikääntyminen 77 3.6.1 Koettu terveys 77 3.6.2 Pitkäaikaissairastavuus 79 3.6.3 Krooniset oireet 81 3.7 Toimintakyky ja ikääntyminen 85 3.7.1 Aistitoiminnat 88 Näkö 88 Kuulo 89 Tasapaino 90 3.7.2 Fyysinen toimintakyky 92 Kehon rakenne 94 Aerobinen suorituskyky 96 Hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto 99 Liikkumiskyky 100 Liikunnan harrastus 101 3.7.3 Psyykkinen toimintakyky 103 Henkinen kasvu 104 Kognitiivinen toimintakyky ja työkyky 108 3.7.4 Sosiaalinen toimintakyky ja ikääntyminen 111 3.8 Koulutus ja oppiminen 115 3.8.1 Ikääntyvien koulutustaso 115 3.8.2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen 116 3.8.3 Aikuiskoulutuksen sisällöstä 117 3.8.4 Työikäisten koulutustaso Euroopan unionissa vuonna 2003 120 3.8.5 Ikääntyvien työntekijöiden koulutustason ennusteista 121 3.8.6 Ikääntyvät työntekijät ja elinikäinen oppiminen 122 3.8.7 Oppimisen tukeminen 123 3.9 Ikääntymisen liittyviä arvoja ja asenteita 129 3.9.1 Suomalaisten perusarvot 130 Suomalaisten arvot tärkeysjärjestyksessä 131 Ikä ja arvot 131 Ennuste suomalaisten arvojen muutoksesta 2001 2030 133 3.9.2 Arvojen merkitys työelämässä 135 3.10 Lain voimaa 136 3.10.1 Ikääntyvien suojelu eri laeissa vuonna 1999 138 Työsopimuslaki 138 2
Työterveyshuoltolaki 139 Rikoslaki 139 Työaikalaki 139 Työturvallisuuslaki 140 4 Ikäjohtaminen arkikäytännöksi 145 4.1 Ikäjohtamisen vaikuttavuus 145 4.2 Ikäjohtaminen osana strategista johtamista 146 4.3 Ikäjohtamisen visiot 147 4.4 Ikäjohtamisen käytännön kehittämismalli 154 4.5 Lähiesimiehen työkalupakki käytäntöä varten 155 4.6 Esimerkkejä ikäjohtamisesta 158 4.6.1 Epitest Ltd Oy 158 4.6.2 Länsilinjat Oy 162 4.6.3 Abloy Oy 167 4.6.4 Ikäjohtaminen PK-yrityksissä 171 4.6.5 Varoittava esimerkki ikäjohtamisen puutteesta 173 4.6.6 Toimipaikkojen ikäpolitiikasta 174 5 Ikääntyvä työntekijä Suomessa ja Euroopan unionissa 177 5.1 Lukujen kertomaa 177 5.1.1 Syntyvyys ja elinajanodote Euroopan unionissa 177 Hedelmällisyydestä 177 Ikärakenteiden vaikutuksista työvoimaan 178 Elinajanodotteesta 178 Lisääntyvätkö terveet elinvuodet? 180 Piteneekö työelämä? 180 Yli 65-vuotiaat ja huoltosuhteiden ennuste 181 5.1.2 Globaali vanheneminen, tarua vai totta? 182 5.2 Eri-ikäisten työllisyys Euroopan unionissa 183 5.2.1 Työllisyysasteet 183 5.2.2 Osa-aikainen työ 184 5.2.3 Määräaikainen työ 185 5.2.4 Työttömyys 186 5.3 Ikääntyvien työntekijöiden työelämän laatu 187 5.3.1 Fyysinen työympäristö 188 Melu 188 Tärinä 189 Ilman epäpuhtaudet 191 3
5.3.2 Fyysinen kuormitus 192 Huonot työasennot 192 Raskaiden taakkojen käsittely 193 Toistotyö 196 5.3.3 Psyykkinen kuormitus 198 Kiire 200 Kiireen lähteistä 201 Monimutkaiset tehtävät 202 Uusien asioiden oppiminen 204 5.3.4 Oman työn säätely 206 Tauotus 207 Työtehtävien suoritusjärjestys 208 Työmenetelmät 210 Työtahti ja työmäärä 212 Yhteenvetoa oman työn säätelymahdollisuuksista 213 Vuoden 2000 tilanne 214 Muutos 1996 2000 215 5.3.5 Työn vaatimukset taitoihin nähden 218 5.3.6 Esimiestyö 219 Johtivatko keskustelut esimiehen kanssa parannuksiin työpaikalla? 222 5.3.7 Työajat 223 Yli 40-tuntiset työviikot 223 Epäsäännöllinen päivätyö 225 Vuorotyö 226 Ikääntyminen ja vuorotyö 227 Työaikoja selittäviä tekijöitä Euroopan unionissa 229 5.3.8 Ikäsyrjintä 230 5.3.9 Kooste yli 45-vuotiaiden työelämästä Euroopan unionin eri maissa vuonna 2000 233 Onko yli 45-vuotiaiden työelämä parantunut Euroopan unionissa vuosina 1996 2000? 235 5.4 Kestääkö ikääntyvien työntekijöiden terveys Euroopan unionissa? 238 5.4.1 Kuuloon liittyvät ongelmat 239 5.4.2 Näköön liittyvät ongelmat 241 5.4.3 Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät ongelmat 241 5.4.4 Psykosomaattiset oireet 243 5.4.5 Stressioireet 245 5.4.6 Poissaolot 246 5.4.7 Ammattitaudit Euroopan unionissa vuonna 2001 248 5.4.8 Vajaatyökykyiset Euroopan unionissa vuonna 2002 249 5.5 Ikääntyvien harrastuksista 250 5.5.1 Liikuntaharrastus 250 5.5.2 Opiskelu tai kurssille osallistuminen 252 5.5.3 Kulttuuriharrastus 253 4
5.6 Voiko tehdä samaa työtä 60-vuotiaana? 254 5.6.1 Työssä 60-vuotiaana: terveyden ja työn merkityksestä Euroopan unionissa 255 5.7 Hyväksi arvioitu työelämä alueittain Euroopan unionissa 257 6 Yhteiskuntapolitiikan haasteita 260 6.1. Kansainvälinen ikäpolitiikka 260 6.1.1 Yhdistyneet kansakunnat (YK) 260 6.1.2 Maailman työjärjestön (ILO) suosituksia 262 6.1.3 Maailman terveysjärjestön (WHO) suosituksia 263 Työn sopeuttaminen työntekijän muutoksiin 266 6.1.4 Euroopan unioni: aktiivisen vanhenemisen politiikka 267 6.2 Suomen ikäpolitiikka 274 6.2.1 Suomen uuden ikäpolitiikan arviointia 276 OECD arvioi ikääntymisen haasteet Suomessa 277 6.2.2 Pidentääkö eläkeuudistus työelämää? 279 Aikovatko työntekijät olla Suomessa pidempään työelämässä? 280 Työ ja työkyky eläkeajatusten ennustajina 283 Työnantajat ja joustava eläkeikä 284 6.3 Työelämän uudistustarpeet 286 6.4 Johtamisen uudistaminen ikääntymisen näkökulmasta 292 6.4.1 Miksi johtajuus pitää ymmärtää uudella tavalla? 295 Toimenpide-ehdotuksia 297 6.5 Ikäasenteiden remontti 297 6.5.1 Tutkimusta ikäsyrjinnän syistä tarvitaan 301 7 Parempaa työelämää kohti 303 7.1 Monia käsityksiä ja toimintatapoja on muutettava 307 7.2 Tiedon ja tekemisen välinen kuilu 309 7.3 Suosituksia 311 7.3.1 Työpaikkoihn kohdistuvia suosituksia 316 7.3.2 Ikääntyvien työntekijöiden voimavaroihin liittyvät suositukset 316 7.3.3 Yleisiä ja yhteiskuntaa koskevia suosituksia 321 Yli 45-vuotiaiden naisten työelämän kehittämiskohteet EU15-maissa 330 Lähteet 333 Liitteet 334 Kuvat 339 Taulukot 347 5