SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton pj. anneli.kiljunen@eduskunta.fi puh. 050 511 3123 annelikiljunen.net
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TILA Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat (7 arkipäivää) ylittyneet kesän aikana noin 200 kunnassa. Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuminen (3 kuukaudessa) viivästyi 53 % kunnista 2013. Pisimmillään selvityksen valmistuminen kesti yli puoli vuotta. Terveyskeskuslääkärille pääsee viikon kuluessa 46 prosenttia yhteydenottajista (hoitotakuu: 3 päivää, toteutuu 35%:ssa). Noin 15 prosentille käynneistä odotusaika oli yli 30 päivää. Hoitajan kiireettömälle vastaanottokäynnille pääsee viikon sisällä yhteydenotosta 70 %. 2 %:ssa käynneistä odotusaika venyy yli 90 päivään. Vain neljännes väestöstä asuu alueella, jossa kiireettömässä tapauksessa lääkärin vastaanotolle pääsee alle 2 viikossa. Lähes saman verran väestöstä asuu alueella, jossa odotusaika on yli 4 viikkoa. Yli viidennes väestöstä asuu alueella, jossa on vaikeuksia toteuttaa suun terveydenhuollon 6 kuukauden hoitoon pääsyn tavoitetta. 2
YHTEISKUNTAMME MUUTOKSESSA Väestön ikärakenteen muuttuminen: v. 2030 Suomessa 1,5 milj. yli 65-vuotiasta, huoltosuhde muuttuu rajusti Haasteet kestävyydelle ja palvelurakenteelle Yhteiskunnan taloudelliset haasteet Palvelurakenteiden uudistaminen välttämätön Tulevaisuudessa entistä useampi ihminen asuu kotonaan Ihmisen omaa vastuuta korostetaan Omaishoidon merkitys kasvaa 3
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISEN KESKEISET TAVOITTEET Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen. Kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. 4
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISEN KESKEISET KEINOT Mahdollisimman laaja integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus (perus- ja erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Lähipalvelut varmistetaan Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto selkeä ja tehokas hallinto mahdollisuus henkilöstön osaamisen parhaaseen hyödyntämiseen 5
UUDISTUKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Järjestämisvastuu 2. Sote-alueen järjestämispäätös 3. Palvelujen tuottamisvastuu 4. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähipalvelut 5. Hallinto 6. Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 7. Rahoitus 8. Voimaanpano 6
Uusi sote-palvelurakenne Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue 5 sote-aluetta tp Ky Ky Ky kun ta ky ky n. tuottamisvastuussa olevaa kuntaa ja kuntayhtymää yritys yh dis tys ostopalveluja järjestöiltä ja yrityksiltä 7
HALLINTO Sote-alue on kuntayhtymä Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta Kunnilla edustus alueen ylimmässä toimielimessä eri ryhmien edustus turvataan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän hallinto määräytyy kuntalain mukaan 8
JÄRJESTÄMISVASTUU Järjestämisvastuu viidellä sote-alueella lakiluonnos ei määrittele alueiden rajoja eikä nimiä Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Sote-alueen kuntayhtymä vastaa, että asukkaat saavat alueella tarvitsemansa palvelut 9
SOTE-ALUEEN JÄRJESTÄMISPÄÄTÖS 1/2 Sote-alue laatii joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen asukkaiden näkemykset otetaan huomioon tuottamisvastuulliset tahot mukana valmistelussa Päätöksessä määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen. Palvelurakenne ja periaatteet ostopalveluille. Sote-palvelujen laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt. Kielellisten oikeuksien toteuttaminen. 10
JÄRJESTÄMISPÄÄTÖS 2/2 Integraation varmistaminen. Lähipalvelujen varmistaminen. Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella. Palvelujen laatu- ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt. Kielellisten oikeuksien toteuttaminen. Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät. Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen. Periaatteet ostopalvelujen ja palvelusetelin käytölle. Tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen varmistaminen. 11
PALVELUJEN TUOTTAMISVASTUU Tuottamisvastuu kuntayhtymällä (sote-sopu 14.11.) tai kaikkien vastuualueen kuntien sopiessa 1 vastuukunnalla Tuottamisvastuu edellyttää tehtävän edellyttämää omaa henkilöstöä ym. voimavaroja kykyä vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ym. sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena Valmistelussa ei määritelty tuottamisvastuullisia tahoja ne muodostuvat alhaaltapäin kuntien toimesta sote-alue päättää niistä, edellytyksenä kriteerien täyttyminen Kuitenkin 14.11. sote-sopu: tuottamisvastuullisia kuntayhtymiä voi olla enintään seuraavasti: OYS-erva-alue 5, KYS-erva-alue 4, TaYS-erva-alue 4, TyKS-erva-alue 3, HUS- erva-alueelle 3 alueilla voidaan päättää, että tuottamisvastuullisia kuntayhtymiä on edellä mainittua vähemmän. Tuottaminen omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa 12
Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tuottamisvastuu Tukipalvelut Kunta (alue) Kuntayhtymä (alue) Ostopalvelu Yritys Järjestö 13
PALVELUJEN SAATAVUUS JA SAAVUTETTAVUUS Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus turvataan Lähipalvelujen varmistaminen koko maassa voidaan toteuttaa eri keinoin Kriteerit sille, milloin palveluja voidaan keskittää vain, jos palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät keskittämistä 14
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin ensisijaisesti kunnan tehtävä Sote-alueella ja tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien tulee omalta osaltaan toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä omassa toiminnassa asiantuntijana kunnille 15
PALVELUJEN TUOTANTO Nykyiset tavat käytettävissä oma tuotanto kuntien ja kuntayhtymien välinen yhteistoiminta ostopalvelut palveluseteli Järjestämispäätöksessä linjaus tuotannon toteutuksesta tuottamisvastuussa oleva kunta/ kuntayhtymä on ostopalvelujen hankkija ja palvelusetelin antaja 16
OHJAUS, SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Valtion ohjausta vahvistetaan hallituskausittain selonteko eduskunnalle STM:öön uusi ohjausyksikkö Neuvottelumenettely STM:n ja sote-alueen välillä sovitaan keskeiset tavoitteet ja toteutumisen seuranta järjestämispäätökseen pitää saada STM:ltä vahvistus Tulosohjaus sote-alue <-> tuottamisvastuinen taho Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet laissa määritellään keinot näiden varmistamiseksi 17
RAHOITUS Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan kapitaatioperiaate (asukasluku) tarpeet huomioon, ikärakenne ja sairastavuus ym. Sote-alueet rahoittavat palvelujen tuottamisen periaatteista neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien kanssa huomioidaan palvelujen tarve, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus 18
JATKOVALMISTELUN AIKATAULU Lausuntokierros päättyi 14.10. lausuntoja yhteensä yli 520 kunnalta, sairaanhoitopiiriltä ym. toimijalta Laki eduskuntaan marraskuussa 2014 Voimaan alkuvuodesta 2015. Toimeenpanon valmistelu 2015 2016. Sote-alueet ja tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät aloittavat toimintansa 1.1.2017. 19
VANHUSPALVELUT SOTE-UUDISTUKSESSA hoito painottuu edelleen liikaa laitoksiin, makuuttamisen kulttuurista kuntouttamiseen ja oman toimintakyvyn tukemiseen (laitos = terveyskeskusten pitkäaikaisvuodepaikat, vanhainkodit) -> palvelut tuodaan ensisijaisesti kotiin tai tarjotaan avopalveluna -> rinnalla tarvitaan monimuotoista palveluasumista, perhehoitoa, ryhmäkoteja -> kehitetään omaishoitoa tavoitetilana on, että (seuraava dia) 20
75 vuotta täyttäneet 2000 2005 2010 2011 2012 2017 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,7 89,6 89,5 89,6 91,0 92,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 11,8 12,2 13,0 14,0 3,0 3,7 4,2 4,4 4,5 6,0-7,0* 1,7 3,4 5,6 5,9 6,0 7,0 8,4 6,8 4,7 4,4 2,0 3,0 21
PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄT Ikääntynyttä väestöä (63+ v.) reilu miljoona. Suurin osa, lähes miljoona henkilöä, elää arkeaan itsenäisesti. Palveluja säännöllisesti käyttää noin 140 000. Säännöllisiä kotiin annettavia palveluita ovat kotihoito ja omaishoidon tuki. Niitä saa noin 90 000 henkilöä. Muualla kuin yksityiskodissa huolenpitoa ympärivuorokauden saa reilut 50 000 henkilöä. (tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa) 22
SÄÄNNÖLLISTEN PALVELUJEN KÄYTTÄJÄT / 63 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ 23
VANHUSLAKI TULI VOIMAAN 1.7.2013 - Koskee kaikkia, niin kotona, palvelutaloissa kuin laitoksissa asuvia ikääntyneitä ihmisiä riippumatta palveluiden tarpeesta - Vastuu toimintakyvystä ja hyvinvoinnista on kaikilla hallinnon aloilla yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, rakentaminen, asuntorakentaminen, liikenne, palvelut > yhteisenä tavoitteena tukea osallisuutta ja toimintakykyä mahdollisimman vaikuttavasti ja pitkään 24
KUNNAN YLEISET VELVOLLISUUDET IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINNIN & OSALLISUUDEN TUKEMISEKSI Hyvinvoinnin, terveyden & toimintakyvyn tukeminen Suunnitelma ja riittävät resurssit ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi, ml. palvelut ja omaishoito Hyvinvointia edistävät palvelut Osallisuuden turvaaminen Vanhusneuvostot Ihmisen omassa elämässä 25
AJANKOHTAISESSA KESKUSTELUSSA: VANHUSPALVELULAIN MUUTOS tukee tavoitetta muuttaa palvelurakenne laatusuositusten suuntaiseksi vuoteen 2017 mennessä iäkkäiden palvelujen kustannusten kasvu hidastuisi noin 272 miljoonaa euroa laskelmassa huomioitu palveluiden käyttäjien määrän kasvu sekä se, että laitoshoidon vähentämisen myötä on lisättävä avopalveluja. 26
AJANKOHTAISESSA KESKUSTELUSSA: VANHUSPALVELULAIN MUUTOS iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutettava ensisijaisesti kotiin annettavilla ja muilla avopalveluilla pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisin perustein tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. kunnan selvitettävä mahdollisuudet vastata henkilön palvelutarpeeseen avopalveluilla ennen hoidon ja huolenpidon toteuttamista pitkäaikaisena laitoshoitona. poistetaan tulkinnanvaraiseksi osoittautunut ilmaisu iäkkään henkilön arvokkaasta elämästä ja turvallisesta hoidosta pitkäaikaisen laitoshoidon edellytyksenä. jatkossakin pitkäaikaisen hoidon toteuttamista ohjaavana periaatteena muun ohessa voimassa, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi ja arvokkaaksi. 27
KIITOKSET! Pidetään yhteyttä Anneli