XVI (TAMMELA), ILMARINKATU 22, TAMMELAN STADIONIN KEHITTÄMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8570 PALAUTERAPORTTI

XVI (TAMMELA), ILMARINKATU 22, TAMMELAN STADIONIN KEHITTÄMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8570 PALAUTERAPORTTI 9.11.2015 1 ALOITUSVAIHEEN PALAUTE 31.8.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.1. 12.2.2015 Yleisötilaisuus 28.1.2015 2 VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE 9.11.2015 Asemakaavaluonnos 3.9. 1.10.2015 Yleisötilaisuus 22.9.2015

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE 1 ALOITUSVAIHEEN PALAUTE 22.1. 12.2.2015 Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 22.1. 12.2.2015 ja asemakaavamuutosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.1.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 3 viranomaiskommenttia sekä 33 mielipidettä 29 eri taholta. Näistä yksi saapui myöhässä. Raportissa on tiivistelmät viranomaiskommenteista, tiivistelmä yleisötilaisuudessa käydystä keskustelusta, kooste kirjallisista mielipiteistä teemoittain sekä vastineet niihin. Lyhentämättömät palautteet ovat asemakaavan liitteenä. Palautteen antajat: 1. Pirkanmaan maakuntamuseo 2. Tampereen Kaukolämpö Oy 3. Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelu 1. As. Oy Kalevanlukko 2. As. Oy Petsamonkatu 14 3. As. Oy Vellamonkatu 22 4. Pro Paltsun asukastoimikunta (+ adressi 1.10.2014) 5. Tammelan Hattutempun kannatusyhdistys 6. Tampereen Pallo-Veikkojen kannattajaryhmä Tammelan Voima 7. Tampereen polkupyöräilijät ry 8. Tampereen tammelalaiset ry 9. Alitalo J. 10. Danska Anja (1, 2) 11. Hartikainen Helena 12. Keppo Eeva (1, 2; korvaa edellisen) 13. Kronholm Jouko 14. Kronholm Sirpa 15. Lahti Pasi / As. Oy Pallotammela 16. Lammi Kalevi 17. Maijala Matias / As. Oy Kalevan tornit 18. Marjamäki Seppo 19. Nieminen P. P. 20. Nimetön (1) 21. Nimetön (2) 22. Nimetön (3, myöhässä) 23. Ollikainen Jukka 24. Peltola Seppo 25. Poramo Leila (1, 2, 3) 26. Raittinen Jukka 27. Syvänen Antti 28. Vanhatalo Asko (1, 2) 29. Virtanen Terttu

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE 1.1 VIRANOMAISKOMMENTIT 1. Pirkanmaan maakuntamuseo: Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan Kalevan kaupunginosan välittömään läheisyyteen ja sen lisäksi kaavan lähivaikutusalueella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Tammelan stadion on vakiinnuttanut paikkansa osana Tammelan kaupunginosan rakennettua historiaa ja kaupunkikuvaa. Asemakaavan vaikutusten arvioimiseksi tulee suunnittelualueelta ja sen vaikutusalueelta laatia rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, josta käyvät ilmi myös kaupunkikuvalliset ominaispiirteet ja arvot. Kaavan vaikutuksia tulee arvioida selvityksen pohjalta ja tehdä tarvittaessa muutoksia haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Kaava-aineiston liitteenä oleva arkkitehtuurin ideakilpailun pohjalta kehitetty alustava suunnitelma osoittaa, että muutos tulee koskemaan merkittävällä tavalla kaupunkikuvaa ja muuttaa erityisesti Kalevan puistotien miljöön piirteitä. Maakuntamuseo ottaa tarkemmin kantaa hankkeeseen selvitysten valmistuttua. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Asemakaavaluonnos tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten. Alueelta on laadittu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Arkkitehdit MY 31.8.2015). Asemakaavan vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 4.3. Asemakaavaluonnoksesta liiteaineistoineen pyydetään lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. 2. Tampereen Kaukolämpö Oy: Asemakaavamuutoksen suunnittelualueella 116L sijaitsee kaukolämpöjohto. Asemakaavamuutoksesta aiheutuvan johtosiirron ja -muutoksen kustannuksista vastaa edunsaaja. Merkitään tiedoksi. 3. Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelu: - Ympäristömelun huomioonottaminen suunnittelussa liikenne sekä pallokentän tapahtumat huomioiden. Edellyttää melumallinnusta. - On tärkeää suunnata asunnot siten, että ne ovat tuuletettavissa myös hiljaiselta puolelta. - Asuntojen ilmanottoon on kiinnitettävä huomiota, jotta liikenteen päästöt eivät pääse sisätiloihin. - Palloilukentän valaistus ja asunnot on syytä suunnitella siten, ettei valaistuksesta aiheudu häiriötä asumiselle. Suunnittelualueelta on laadittu meluselvitys (Destia 27.4.2015). Asemakaava edellyttää melusuojausta ja sisätilojen ilmanlaadun varmistamista. Valaistus ym. tekniikka sekä toteutettavat asuntoratkaisut suunnitellaan yksityiskohtaisemmassa rakennussuunnittelussa.

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE 1.2 MIELIPITEET YLEISÖTILAISUUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä hankkeen viitesuunnitelma esiteltiin yleisötilaisuudessa Sampolan auditoriossa 28.1.2015. Yleisöä oli paikalla n. 130 henkilöä. Tilaisuudessa esitettiin kannanottoja sekä hanketta vastaan että sen puolesta. Tilaisuudessa käytiin keskustelua asukkaiden osallistumismahdollisuuksista sekä pelättiin kaavan joutumista valituskierteeseen. Pelkän jalkapallostadionin rakentamista ja asukkaiden Pro Paltsu -ehdotuksen arvioimista peräänkuulutettiin. Kysymyksiä ja kritiikkiä herättivät hybridihankkeen toiminnallisuus, vastaavien esimerkkikohteiden puuttuminen, kustannukset sekä Lemminkäisen rooli hankkeessa. Toisaalta hanketta pidettiin hyvänä, täydennysrakentamista palveluiden ja ratikkareitin lähelle kannatettavana ja asukkaiden mielipiteitä hyvin huomioituna. Suunnitelman nähtiin avaavan tamperelaisille uusia mahdollisuuksia. Jalkapalloa pidettiin merkittävänä kulttuurimuotona ja tärkeimpänä nähtiin pallokentän säilyminen. Jalkapalloilun edellytyksistä käytettiin monta puheenvuoroa. Kenttää pidettiin alimitoitettuna ja päätyihin esitettiin lisättäväksi seisomakatsomot. Tammelan tunnelmaa pidettiin kilpailuvalttina. Paljon keskustelua käytiin suunnitelman sopeutumisesta kaupunkikuvaan ja viereisiin rakennuksiin. Rakennusten todettiin tulevan naapureiden näkymien eteen ja edellytettiin Kalevaan kohdistuvien vaikutusten arviointia. Toisaalta todettiin, että kaupunki kehittyy ja stadionista voi muodostua uusi maamerkki myös tulevia kaupunkilaisia varten. Kysymyksiä herättivät myös pysäköinti ja pysäköintilaitoksen ajojärjestelyt sekä alueen maaperä ja rakentamisen vaikutukset naapuritalojen perustuksiin. KIRJALLISET MIELIPITEET Mielipiteen jättäneistä suurin osa (arviolta 16 kpl) vastustaa hanketta tai on sen suhteen kriittinen. Tähän ryhmään kuuluvat etenkin monet lähiympäristön taloyhtiöt ja asukkaat. Muutama (3) pitää hanketta kokonaisuudessaan positiivisena, mutta esittää parannusehdotuksia. Monet (10) mielipiteen jättäjät eivät suoraan vastusta tai kannata hanketta, mutta esittävät parannusehdotuksia ja muita ideoita. Eniten kritiikkiä aiheuttivat jalkapalloilun toiminnalliset edellytykset, asumisen ja pelikentän yhdistäminen, ympäristöön sopimaton liian massiivinen rakentaminen, lisääntyvä liikenne ja asumisviihtyisyyden heikentyminen, lähitalojen perustusten vaurioituminen, hankkeen todellisen kustannusarvion puute, väärin edennyt suunnitteluprosessi, etukäteen tehdyt sopimukset sekä suunnitelman vaihtoehtojen puuttuminen. Mielipiteet on jaoteltu aiheittain: 1. Jalkapallo 2. Toiminnot ja hybridimalli 3. Kaupunkikuva, rakentamistapa ja kulttuuriympäristö 4. Asumisviihtyisyys ja virkistys 5. Liikenne 6. Rakentamisvaihe 7. Kustannukset 8. Suunnitteluprosessi 9. Muut suunnitelmat

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE 1. Jalkapallo Monet (7) painottivat mielipiteissään, että hankkeessa edettävä jalkapalloilun ehdolla. Heistä moni esitti, että pallokenttä tulee kunnostaa kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevaksi. Muutamissa (4) mielipiteissä esitettiin, että jalkapallostadion tulisi siirtää muualle tai palauttaa entiselleen. Toisaalta yksittäisissä mielipiteissä todettiin, että Tampere tarvitsee nykyaikaisen jalkapallostadionin, tämä on erinomainen paikka sille ja suunnitelma antaa tamperelaiselle jalkapalloilulle mahdollisuuden kehittyä uudelle tasolle. Moni (7) totesi, että kansainväliset mitat täyttävä kenttä ei mahdu suunnittelualueelle esitetyllä tavalla sekä pyytää tarkkoja laskelmia pelikentästä suoja-alueineen ja stadionin tarvitsemasta tilasta. Yksittäisissä mielipiteissä suunnitelman heikkoutena pidettiin areenamuodon puutetta, päätykatsomoiden alimitoitusta ja työntymistä julkiseksi koetuille kulkuväylille sekä kyseenalaistettiin kentän suunta. Muutama (2) piti suunnitelman katsojakapasiteettia ylimitoitettuna ja epärealistisena, yksi puolestaan liian pienenä. Yhdessä mielipiteessä kysyttiin, miten on huomioitu kapasiteetin lisäystarve. Yksittäisissä mielipiteissä esitettiin toiveita katsomoiden suunnitteluun. Suunnitelmiin on sisällytettävä koti- ja vierasjoukkueen kannattajien seisomakatsomot tunnelman luomiseksi ja turvallisuussyistä. Stadionin tunnelman parantamiseksi kentän ja katsomon välinen turva-alue kannattaisi suunnitella mahdollisimman kapeaksi ja miettiä katsomoiden jyrkempää nousua. Yhdessä mielipiteessä stadionin päätyjen kattamista ja päätykatsomoja pidettiin hyvänä asiana. Yksittäisissä mielipiteissä huomautettiin, että stadionsuunnitelmasta puuttuu elinkaarikuvaus, rakenteellisten muutosten mahdollisuus pitää säilyttää ja stadionin kattamisen tulisi olla mahdollista. Yhdessä mielipiteessä esitettiin, että nykyaikaisella led-tekniikalla päästään samaan valaistustulokseen kuin vanhanaikaisilla valaisinmastoilla. Yksittäisissä mielipiteissä esitettiin, että tulevan kentän nimen pitää olla pallokenttä eikä stadion sekä toivottiin kesän 2015 jalkapallokauden ajaksi stadionille havainnekuvia hankkeesta yleisön tutustuttavaksi. Asemakaavan tavoitteena on Tammelan jalkapallostadionin kehittäminen jalkapalloilun ehdoilla. Suunnittelun lähtökohtana ovat pormestariohjelma 2013 2016, jonka mukaan valtuustokauden aikana luodaan suunnitelmat noin 6000- paikkaiselle modernille stadionille Tammelaan, sekä stadionin suunnittelusta käyty arkkitehtuurin ideakilpailu. Tammelan pallokentän kehittämisestä on esitetty vuosien kuluessa useita erilaisia ehdotuksia jalkapallotoiminnan siirtämisestä stadionin merkittävään uudistamiseen. Lähivuosina esillä on ollut erityisesti Lemminkäinen Oyj:n kehittämisajatus, jonka mukaan alueelle toteutetaan uusi stadion ja sen yhteyteen asuin- ja liiketiloja. Taustakehittämiseen ovat osallistuneet myös tamperelaiset jalkapalloseurat. Tammelan jalkapallostadionia tullaan käyttämään laajasti eri sarjatasojen peli- ja harjoituspaikkana junioritoiminnasta Veikkausliigaan sekä kansainvälisiin otteluihin. Myös lähiympäristön koulujen on mahdollista käyttää paikkaa koululiikunnassa. Kenttä ja katetut istumakatsomot oheistiloineen on mitoitettu Veikkausliigan otteluiden ja noin 6500 katsojan mukaan. Lämmitettävä keinonurmi mahdollistaa tehokaan viikoittaisen ja lähes ympärivuotisen käytön kentälle. Suomen Palloliitto on ollut mukana hankkeessa kilpailuvaiheesta asti ja jatkaa edelleen asiantuntijana jatkosuunnittelussa. Palloliiton mukaan Tammelan stadion tulee olemaan pirkanmaalaisen jalkapallon toiminnallinen keskus, joka luo erinomaiset puitteet huippusarjojemme otteluille sekä mahdollistaa jalkapallomaaotteluiden ja seurajoukkueiden kansainvälisten otteluiden järjestämisen lä-

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE hes ympärivuotisesti. Stadion tulee toteutuessaan täyttämään UEFA:n stadionkategoria III infrastruktuurivaatimukset ja mahdollistaa täten esimerkiksi Champion's Leaguen ja Europa Leaguen 3. karsintakierroksen ottelut. Kentän mitoitus on esitetty kaavan liitteenä olevassa viitesuunnitelmassa. Kentän sijoittaminen pohjois-eteläsuuntaisesti siten, että pääkatsomo on sijoitettu länsipuolelle, tuottaa valaistuksen kannalta optimaalisimmat ja tasapuolisimmat olosuhteet niin katsojille kuin kenttäpelaajillekin. Asemakaavan viitesuunnitelman (JKMM 31.8.2015) mukaan stadionille on mahdollista sijoittaa yli 6000 katsomopaikkaa ja yli 560 VIP-katsomopaikkaa. Katsomoa on mahdollista laajentaa myöhemmin yli 560 paikalla. Katsomon, muiden stadiontilojen, tekniikan ja valaistuksen yksityiskohtia tarkennetaan jatkosuunnittelussa asemakaavavaiheen jälkeen. Jatkosuunnitteluun otetaan mukaan myös jalkapalloseurojen edustajia. 2. Toiminnot ja hybridimalli Useat (8) mielipiteen jättäjät vastustavat Tammelan pallokentän muuttamista stadionin ja asumisen yhdistelmäksi. Heistä moni kyseenalaisti hybridirakentamisen toimivuuden ja totesi, että paikka on liian ahdas asumisen ja stadionin yhdistämiselle. Muutama piti asumista ja pelikenttää täysin erilaisina toimintoina ja piti hybridiratkaisua asumisviihtyvyyden kannalta kaikkein huonoimpana ratkaisuna. Hybridivaihtoehdon ja aidon jalkapallostadionin kesken edellytettiin puolueetonta vertailua. Muutama (2) piti hanketta kannatettavana ja totesi, että stadionin ja asuin- ja liiketilojen yhdistäminen lähellä keskustaa hyvien liikenneyhteyksien varrella on hyvä konsepti. Muutamassa (2) mielipiteessä todettiin, että hanke parantaa alueen palveluita. Yksittäisissä mielipiteissä ehdotettiin, että kortteliin on saatava mahdollisimman hyödyllistä toimintaa, kuten rautakaupan palvelupiste, sekä esitettiin täydennysrakentamista torille ja uusi pienempi tori ja asumista pallokentälle. Yhdessä mielipiteessä pelätään opiskelija-asuntolan tuovan ongelmia koulun pihalle. Tammelan jalkapallostadionin suunnittelusta käydyn arkkitehtuurin ideakilpailun tavoitteena oli ympäristöä kunnioittava, korkeatasoinen ja innovatiivinen idea stadionin ja muun rakentamisen arkkitehtonisesta perusratkaisusta siten, että hanke on samalla mahdollisimman kustannusneutraali. Hanke vastaa myös kaupungin strategisiin täydennysrakentamistavoitteisiin. Kilpailun voittajaehdotuksessa yhdistyvät luontevasti kaksi eri elementtiä: jalkapallostadion ja asuinrakentaminen liiketiloineen. Toiminnot pystytään sovittamaan yhteen hyvällä suunnittelulla. Pelkän jalkapallostadionin rakentaminen ei ole kaupungille taloudellisesti mahdollista. Asemakaavan pääkäyttötarkoitus mahdollistaa kortteliin monenlaista toimintaa. 3. Kaupunkikuva, rakentamistapa ja kulttuuriympäristö Monessa (6) mielipiteessä todettiin, että suunniteltu rakentaminen on aivan liian massiivista eikä sovi ympäristöön. Rakennukset asettuvat liian lähelle nykyisiä asuinrakennuksia. Muutama (2) esitti, että etenkin Salhojankadun puoleista rakennusten massoittelua tulisi vielä muuttaa siten, että asukkaille koituisi mahdollisimman vähän haittaa. Moni (3) huomautti, että suunnitelma sijoittuu Kalevan RKY-alueen viereen eikä sovi ympäristöönsä. Lähtökohtana tulee olla alueen arvojen säilyttäminen. Muutama (3) mielipiteen jättäjä edellyttää asiantuntija-arviota suunnitelman sopivuudesta kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan ja kritisoi sitä, että sellaista ei tehty jo aiemmin.

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE Toisaalta muutama (2) mielipiteen jättäjä piti rakennusoikeutta liian pienenä ja toivoi korkeampaa ja kaupunkimaisempaa rakentamista. Yhdessä mielipiteessä todetaan, että hanke istuu hyvin Tammelan ruutukaavaan ja muodostaa luontevan jatkumon kaupunginosien liittymäkohtaan. Suunnittelutyössä on etsitty ratkaisua, joka on sekä ympäristön lähtökohdat huomioiva, toiminnallisesti onnistunut että toteuttamiskelpoinen. Pallokenttä sijoittuu ruutukaavarakenteeseen kahden erilaisen kaupunginosan rajapintaan. Sijainti kaupunkirakenteen erityisessä pisteessä mahdollistaa kaupunkirakenteen eheyttämisen tai uusilla elementeillä täydentämisen. Suunnitelma on tämän asetelman suhteen kahtalainen: yhtäältä se sopeutuu ruutukaavaan eheyttäen ja vahvistaen korttelirakennetta, toisaalta se tuo paikalle uuden ajallisen kerrostuman ja arkkitehtonisen elementin, joka on sekä rakennustaiteellisesti kunnianhimoinen että rakennustyyppinä uudenlainen risteymä, hybridi. Viitesuunnitelmassa on pyritty huomioimaan ympäröivä mittakaava. Korttelin itäja länsisivujen asuinsiipien julkisivut on porrastettu siten, että itä-länsisuuntaiset näkymät säilyvät mahdollisimman hyvin. Avoimeksi stadionrakenteeksi jätetyt Tammelankadun ja Ilmarinkadun puoleiset korttelin reunat puolestaan mahdollistavat koko korttelin pituiset pohjois-eteläsuuntaiset näkymät. Kaupungin keskustassa tapahtuva täydennysrakentaminen kuitenkin väistämättä muuttaa lähinaapureiden ympäristöä ja näkymiä. Ympäristön lähtökohdat on huomioitu myös hybridirakennuksen ulkoarkkitehtuurissa. Muodonannoltaan ja julkisivuarkkitehtuuriltaan rakennus on ilmeeltään hillityn vähäeleinen ja linjakas, ja vaaleaksi rapattuine kivirakenteisine pintoineen sitä voidaan pitää eräänlaisena modernina tulkintana 50-luvun molemmin puolin rakennetuista Kalevan torni- ja lamellitaloista. Asemakaavassa annetaan määräyksiä rakentamisen laadusta. Alueelta on laadittu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, jossa kuvataan alueen kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ja arvoja sekä eritellään suunnitelman vaikutuksia ympäristöönsä (Arkkitehdit MY 31.8.2015). Asemakaavaluonnoksesta liiteaineistoineen pyydetään lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. 4. Asumisviihtyisyys ja virkistys Moni (5) toteaa, että Tammelan pallokenttä on julkinen virkistyskäyttöön tarkoitettu kiinteistö eikä julkista tilaa pidä yksityistää. Puistojen ja viheralueiden riittävyydestä oltiin huolestuneita (2) ja pallokenttää pidettiin tärkeänä virkistys- ja ulkoilupaikkana. Monet (4) toteavat, että suunniteltu rakentaminen ja lisääntynyt väenpaljous aiheuttavat epäviihtyvyyttä nykyisille asukkaille eivätkä ihmiset halua asua tiiviisti. Yksittäisessä mielipiteessä muistutetaan, että suunnittelun tulee edistää kestävää kehitystä ja luoda edellytyksiä hyvälle ympäristölle. Yksi mielipiteen jättäjä muistuttaa, että vastustuksessa ei ole kysymys yksittäisten taloyhtiöiden intressistä, vaan asukkaiden oikeudesta puolustaa viihtyisää ympäristöä. Kahdessa mielipiteessä todetaan, että rakentaminen vaarantaa Ilmarinkadun puurivistön. Toisaalta muutama (3) pitää rakennusmassojen uutta sijoittelua kilpailuvaihetta parempana ja Salhojankadun puurivistön säilymistä merkittävästi viihtyisyyttä lisäävä asiana. Tammelan pallokenttä on nykyisin lähinnä jalkapallon sarjapelien käytössä. Pallokenttä toimii jatkossakin urheilualueena, mutta suunnitelma mahdollistaa pallokentän nykyistä laajemman ja tehokkaamman käytön. Stadionia tullaan käyttämään laajasti eri sarjatasojen peli- ja harjoituspaikkana, ja myös lähiympäristön koulut voivat käyttää paikkaa koululiikunnassa.

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE Uusien asuntojen tarve kasvaa kaupungin väestömäärän kasvaessa. Tiiviimmän kaupungin rakentaminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on yhtenä tavoitteena Tampereen kaupunkistrategiassa, ja tällainen kaupunkirakenteen sisään sijoittuva täydennyshanke toteuttaa kaupungin strategiaa. Kaupungin keskustassa tapahtuva täydennysrakentaminen kuitenkin väistämättä muuttaa lähinaapureiden ympäristöä ja näkymiä. Ympäröivien katujen puurivit pyritään säilyttämään. 5. Liikenne Useassa (6) mielipiteessä todetaan, että hankkeen myötä lisääntyvä liikenne aiheuttaa mittavia ongelmia ympäristöön (mm. turvattomuus, liikenteen sujuvuuden heikkeneminen, pysäköintiongelmat). Alueen kadut ovat ahtaita jo nyt ja alueella on jo valmiiksi liikenneongelmia. Moni (4) totesi, että esitetyt liikenneratkaisut ovat kesken ja että liikennesuunnitteluun tulee paneutua huolellisesti. Yksittäisessä mielipiteessä todetaan, että Salhojankadulle osoitettu huoltoliikenteen yhteys ja tilausbussien pysäkki kaventavat aluetta ja aiheuttavat liikenneturvallisuusriskin. Yhdessä mielipiteessä kysytään, miten suunnitelmassa on huomioitu ihmismassojen poistuminen. Muutamassa (3) mielipiteessä huomautetaan, että maanalaisten autopaikkojen määrää voidaan vähentää keskustassa, jolloin hankkeen hinta pienenee. Toisaalta kaksi mielipiteen jättäjää on sitä mieltä, että suunnitelmassa ei ole riittävästi pysäköintipaikkoja. Yksittäisissä mielipiteissä pohditaan, mihin bussit pysäköivät otteluiden ajaksi, toivotaan puuttumista villiin pysäköintiin lähitalojen pihoille sekä huomautetaan, että pysäköintipaikkojen poistaminen vaikeuttaa asumista ja asioimista. Monet (3) toteavat, että liikennöinnin tulee tapahtua lähinnä jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Liikennejärjestelyt kokonaisuutena on syytä miettiä myös kaava-alueen ulkopuolella siten, että sujuva saapuminen on mahdollista kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä. Moni (3) edellyttää, että polkupyöräpaikkoja on varattava riittävästi sopiville paikoille. Moni (4) pitää viereistä kevyen liikenteen pääväylää tärkeänä ja pelkää sen menettämistä hankkeen takia. Yksittäisessä mielipiteessä esitetään, että pyöräilyn pääreittiä Vellamonkatu Salhojankatu Ilmarinkatu tulee parantaa jatkosuunnittelussa. Salhojankatua pitää kehittää yhtenä Tammelan pyöräilyn pääväylänä ja muutkin pyöräreitit tulee toteuttaa turvallisina ja sujuvina. Useassa (4) mielipiteessä kritisoitiin Kalevan puistotien ja Itsenäisyyden kadun kulman ajoramppia. Se pilaa kaupunkikuvaa, kaventaa tilaa muulta liikenteeltä, lisää liikennettä, poistaa tärkeän pysäköintialueen ja vie viereisiltä asunnoilta näkymät. Tilaan pitäisi suunnitella kaupunkiaukio. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Liikenteellisesti katuverkon kuormitus ei muodostu kynnyskysymykseksi. Tammelankadun ja Kalevan puistotien liittymä- ja kaistajärjestelyt tarkistetaan liittymän toimivuuden varmistamiseksi. Sijainti kaupungin keskustassa hyvien joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävelyyhteyksien varrella mahdollistaa autottoman asumisen sekä otteluihin saapumisen muulla kuin omalla autolla. Kaavan pysäköintinormia onkin voitu väljentää, mutta kortteliin saadaan silti järjestettyä riittävästi pysäköintipaikkoja korttelin tarpeisiin. Alueen kevyen liikenteen reitistöt ovat kattavat ja aluetta sivuavat pyöräilyn seudulliset pääreitit. Pyöräpysäköintiä sijoitetaan Salhojankadulle, Kalevan puistotielle sekä Itsenäisyydenkadun ja Kalevan puistotien kulman aukiolle. Raitiotien yleissuunnitelman mukainen lähin raitiotiepysäkki sijoittuu Itsenäisyydenkadulle, mikä korostaa Itsenäisyydenkadun ja Kalevan puistotien kulman aukion asemaa jalankulkijoiden saapumisaukiona. Asemakaava mahdollistaakin kulman kehittämisen kaupunkiaukiona. Pysäköintihallin ajoramppi sijoitetaan stadionkorttelin sisään.

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE 6. Rakentamisvaihe Useassa (4) mielipiteessä oltiin huolestuneita nykyisten rakennusten puupaaluperustusten vaurioitumisesta kaivaustöiden ja pohjaveden alentumisen takia. Mm. As. Oy Kalevanlukon rakennukset on rakennettu osittain puupaaluperustuksille. Kahdessa mielipiteessä edellytetään maaperäolosuhteiden selvittämistä. Yksittäisissä mielipiteissä todettiin, että rakennusvaihe aiheuttaa häiriötä asukkaille ja liikenteelle. Myös vesijohtoverkoston kestävyydestä oltiin huolestuneita. Alueelta on tehty rakennettavuusselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 24.6.2015), jossa tutkittiin maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta sekä pohjaveden korkeusasemaa. Selvityksessä on määritelty, miten mm. perustamis- ja salaojitustyöt on tehtävä, etteivät ne aiheuta haittaa lähiympäristöön. Myös Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksessä (1.10.2014) annetaan määräyksiä puisten perustusrakenteiden huomioon ottamisesta (30 ). 7. Kustannukset Moni (6) epäilee hankkeen kustannusneutraaliutta ja vaatii todellisten kustannusten selvittämistä. Arvioon tulee sisällyttää myös kunnallistekniikka. Yhdessä mielipiteessä kyseenalaistetaan Lemminkäinen Talo Oy:n rooli kustannusarvion mahdollisena laatijana. Yhdessä mielipiteessä esitetään, että pallokentän korttelia kannattaa käsitellä tiivistysrakentamisen esimerkkinä ja satsata sen analyyttiseen käsittelyyn. Hankkeesta tulisi laatia laskelmat, joissa taloyhtiöille aiheutuvaa arvon alenemista verrataan muiden toimijoiden saamiin hyötyihin ja yhteiseen hyvään. Stadionin toteuttamisen osalta tavoitteena on ollut mahdollisimman suuri kustannusneutraalisuus. Alustavan kustannusarvion mukaan itse stadionin investointikustannus on suuruusluokaltaan 16 17 milj. euroa. Tontilta luovutettavan asuin-, toimisto- ja liikerakennusoikeuden käyväksi luovutusarvoksi on vastaavasti alustavasti arvioitu 11 12 milj. euroa. Investointikustannusten arvioidaan siis olevan suuruusluokaltaan 5 milj. euroa myyntituloja suuremmat. Arvio tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Todettakoon, että tuloja arvioitaessa ei ole otettu huomioon hankkeelle mahdollisesti myönnettäviä liikuntapaikkarakentamisen investointiavustuksia valtiolta. Suunnitelmassa on pyritty löytämään riittävä tasapaino kustannusten ja kaupungille tulevien tulojen välillä. 8. Suunnitteluprosessi Useissa (10) mielipiteissä kritisoitiin suunnitteluprosessia. Yhdessä mielipiteessä todetaan, että kilpailun lähtökohdat olivat väärät: Sääntöjen olisi pitänyt olla tarkemmat, kilpailun olisi pitänyt olla avoin kaikille, asemakaava olisi pitänyt laatia ennen kilpailua ja tuomariston kokoonpano oli väärä. Toinen taho toteaa, että kilpailussa korostuivat hankkeen talous ja kustannusneutraalisuus. Vaadittu asuinkerrosala oli ylimitoitettu eikä pelikentälle ollut riittäviä vaatimuksia. Yksittäisissä mielipiteissä todetaan, että stadionin muutoksesta ei haluttu käydä julkista arvokeskustelua ennen hybridikonseptista sopimista ja että asioiden käsittelyssä on edetty nopeasti ja peitellen. Useassa (5) mielipiteessä todettiin, ettei asukasosallistumista ole järjestetty riittävästi. Suunnittelua pitäisi tehdä yhdessä asukkaiden, jalkapalloilijoiden ja jalkapallokannattajien kanssa. Muutama (3) mielipiteen jättäjä ilmoittaa, että ohjausryhmän asukasedustaja ei ollut asukkaiden valitsema. Ohjausryhmässä pitäisi olla myös Kalevan edustaja. Kaksi mielipiteen jättäjää toteaa, että kilpailun voittajaehdotukseen tehdyt muutokset ovat kosmeettisia. Toisaalta kolme tahoa on sitä mieltä, että asukaspalaute on huomioitu suunnittelussa hyvin.

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE Moni (6) kritisoi sitä, että kilpailun voittaneelle suunnitelmalle ei ole esitetty vaihtoehtoja. Asukkaiden Pro Paltsu -vaihtoehtoa ei ole käsitelty asiallisesti ja yhdenvertaisesti. Pro Paltsu -suunnitelma pitäisikin ottaa tasavertaiseksi vaihtoehdoksi ja arvioida molempien suunnitelmien vaikutukset puolueettomasti. Muutama (3) edellyttää, että suunnitelmasta tehdään riittävät selvitykset ja varmistetaan niiden tarve ja laajuus. Muutama (3) totesi, että hanke ei vastaa Tammelan yleissuunnitelmaa, jossa täydennysrakentamisen potentiaalia haettiin vain asuinkorttelialueilta, ei yleisiltä virkistysalueilta. Monessa (6) mielipiteessä kritisoitiin kaupungin ja Lemminkäisen etukäteen tehtyä sopimusta sekä vaadittiin sopimuksen avaamista. Yhdessä mielipiteessä kritisoitiin suunnittelun lähtökohtia ja asiakirjoja. Kaavoituksen menettelyä pidettiin MRL:n 63 :n vastaisena, sillä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) sisältyi voimassaolevan yleiskaavan vastainen, mahdollisesti vahvistuvan uuden yleiskaavan pohjalta laadittavan asemakaavan mukainen rakennussuunnitelma. OAS sivuuttaa yleiskaavan ohjaavuuden merkityksen asemakaavoitukselle. OAS mainitsee kaavoitusvaiheessa olevan Keskustan strategisen osayleiskaavan asemakaavaa nro 8570 nyt ohjaavana yleiskaavana. OAS:ssa ei mainita suunnittelualueen rajautumista Kalevan RKY-alueeseen. Pirkanmaan ELY-keskukselta tulee pyytää lausunto OAS:sta ja valmisteluaineistosta. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen päätös (13.10.2014) asemakaavaprosessin jatkamisesta ja kiinteistöjohtajan päätös jatkosuunnittelusta 7000 katsojan lähtökohdasta ovat valtuuston päätöksen (18.12.2013) vastaisia. Moni vaati suunnittelun ja kaavoituksen keskeyttämistä jatkoselvitysten ajaksi. Yhdessä mielipiteessä todettiin, että kaavasta valitetaan joka tapauksessa, joten on turha yrittää kompromissia. Pormestariohjelmaan 2013 2016 sisältyy noin 6 000-paikkaisen modernin stadionin suunnittelu Tammelaan. Kaupunki järjesti yhdessä Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa Tammelan stadionin suunnittelukilpailun 2013 2014. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti 13.10.2014, että Tammelan stadionin ja sen ympäristön suunnittelua jatketaan kilpailun voittaneen Hattutemppu-ehdotuksen pohjalta. Tammelan stadionin kehittäminen sisältyy vuoden 2015 asemakaavoitusohjelmaan. Ennen asemakaavoituksen käynnistämistä järjestetyssä arkkitehtuurin ideakilpailussa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja jalkapallostadionin kehittämiseksi. Kilpailuun saatiin kuusi arkkitehtuuriltaan, kaupunkikuvaltaan ja toimintojen sijoittelultaan erilaista ratkaisua. Kilpailuehdotukset arvioi kilpailun tuomaristo ja niistä pyydettiin lausunnot Tampereen kaupunkikuvatoimikunnalta, Tammelan seurantaryhmältä, vesilaitokselta ja yleisten alueiden suunnittelupäälliköltä. Ympäristön asukkailta kuultiin kehityskävelyllä pallokentän ympäristössä ja ehdotusten esittelytilaisuudessa Tammelakeskuksessa. Kilpailun tuomaristo ja Kaupunkikuvatoimikunta pitivät kilpailun voittanutta "Hattutemppu"-ehdotusta arkkitehtuuriltaan ja mittakaavaltaan onnistuneena, ympäristön lähtökohdat huomioonottavana ja paikkaan soveltuvana kokonaisuutena. Kaavatyön aikana järjestetään asemakaavaprosessin mukaiset osallistumismahdollisuudet. Tähän mennessä on käynyt vahvasti ilmi, että osallisten tavoitteet ovat monin paikoin ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa, ja eri osallisryhmillä on myös keskenään vastakkaisia tavoitteita. Yhteisiäkin tavoitteita löytyy, ja suunnittelua on jatkettu tavoitteet huomioiden. Kaupungin näkemyksen mukaan kaavan pohjana oleva suunnitelma täyttää parhaiten kaupungin strategiset tavoitteet. Osallistuminen jatkuu edelleen koko kaavatyön ajan. Pelkän jalkapallokentän ja stadionin rakentaminen ei ole kaupungille taloudellisesti mahdollista. Asuin- ja liikerakentamisen yhdistäminen jalkapallokenttään on kaupungin täydennysrakentamistavoitteiden mukaista.

ALOITUSVAIHEEN PALAUTE 9. Muut suunnitelmat Lemminkäisen kanssa tehty yhteistyösopimus on kaupungin maapoliittisten linjausten mukainen. Sopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.1.2014 ja sopimus on julkinen. Uuden tyyppinen toteutusmalli edellyttää sopimuksen tarkentamista. Hankkeen toteuttamista tutkitaan integroidulla hankinta- ja toteutusmallilla (IPT), jossa sopimusosapuolten muodostama allianssi kilpailuttaa kokonaisuuden tarvitsemat muut toimijat. Tarvittavia osapuolia ovat mm. suunnitteluun, rahoitukseen ja toteutukseen tarvittavat osapuolet. Hankintatapa tähtää yhteistoimintaan ja riskien jakamiseen allianssiosapuolten kesken hankkeen parhaaksi -periaatteella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu suunnittelun lähtökohtia, joihin kuuluu myös tekeillä oleva Keskustan strateginen osayleiskaava. Voimassa olevan vuoden 1995 osayleiskaavan tavoitteet ja ratkaisut on todettu tämän hetkisen kehityksen valossa vanhentuneiksi, ja keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 8.1.2013. Suunnittelualueen rajautuminen Kalevan RKY-alueeseen todetaan suunnittelualueen kuvauksessa. OAS lähetettiin Pirkanmaan ELY-keskukselle tavanomaisen kaavaprosessin mukaisesti, samaten lähetetään asemakaavan luonnosaineisto. Yhdessä mielipiteessä todettiin, että pallokentän hybridihanke tulee huomioida Kalevan yleissuunnittelussa ja rakentamistapaohjeiden laatimisessa. Toisessa mielipiteessä esitettiin, että koska kaupunki on halunnut pitää pallokentän korttelin urheilutoiminnalle korvamerkittynä alueena, tulee Kalevan lastentalon ja Saukonpuiston erityiskoulun alue vastaavasti säilyttää lapsille ja nuorille varattuna. Kalevan RKY-alueen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys ja rakentamistapaohje (16.6.2015) keskittyy RKY-alueen korjaus- ja rakentamistoimien ohjaamiseen. Isot hankkeet kuten raitiotie ja Tammelan stadion on rajattu selvityksen ulkopuolelle. Tämä asemakaava kohdistuu vain pallokentän kortteliin, ei esimerkiksi Saukonpuistoon.

VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE 2 VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE 3.9. 1.10.2015 Asemakaavaluonnos liiteaineistoineen kuulutettiin nähtäville 3.9. 1.10.2015 ja siitä pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 22.9.2015 ja Tampereen kaupunkikuvatoimikunnassa 15.9.2015. Luonnoksesta saatiin 10 lausuntoa sekä 18 mielipidettä 17 eri taholta. Raportissa on tiivistelmät lausunnoista, tiivistelmä yleisötilaisuudessa käydystä keskustelusta, kooste kirjallisista mielipiteistä teemoittain sekä vastineet niihin. Lyhentämättömät palautteet ovat asemakaavan liitteenä. Palautteen antajat: 1. Pirkanmaan maakuntamuseo 2. Tampereen Sähköverkko Oy 3. TeliaSonera Finland 4. Elisa Oyj 5. Kiinteistötoimi 6. Tilakeskus 7. Ympäristönsuojelu 8. Hyvinvointipalvelut / Liikuntapalvelut 9. Tampereen Vesi 10. Kaupunkikuvatoimikunta 1. As. Oy Petsamonkatu 14 2. As. Oy Vellamonkatu 22 3. Tammelan Hattutempun kannatusyhdistys 4. Tampereen tammelalaiset ry 5. Urbaani Tampere ry 6. Hartikainen Helena 7. Horila Lassi (1, 2) 8. Kronholm Jouko 9. Laitinen Heleena 10. Maijala Matias / As. Oy Kalevan tornit 11. Nimetön 12. Poramo Leila 13. Riikonen Virpi 14. Thureson Jon 15. Tyni Petteri 16. Vanhatalo Asko 17. Ylitalo Jaakko

VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE 2.1 VIRANOMAISLAUSUNNOT 1. Pirkanmaan maakuntamuseo: Kaavasuunnittelua varten laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehdit MY 31.8.2015) on tarkkuudeltaan, tarkastelutavaltaan ja näkökulmiensa laajuuden osalta riittävä ja käyttökelpoinen asemakaavamuutoksen pohjatiedoksi. Selvitys toteaa selkeästi pallokentän tontin historialliset, kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset arvot sekä analysoi suunnitelman vaikutuksia näihin, myös ympäröivä rakennuskanta ja katutilat huomioiden. Selvityksen mukaan suunnittelualue sijaitsee erilaisten kaupunkirakenteiden rajapinnassa. Tämä asettaa stadionin tontin kaupunkikuvallisesti nivelrakennuksen asemaan. Suunnitelmassa esitetty hybridirakennus edustaa paluuta Tammelan kaupunginosan alkuperäiseen sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen, jossa samalla tontilla yhdistyivät asuminen ja muut toiminnot. Maakuntamuseo katsoo, että esitetty suunnitelma tukee Tammelan kaupunginosalle historiallisesti ominaista korttelirakennetta. Selvityksen mukaan nykyisen stadionin tärkeimmät arvot ovat toiminnallisuus, sijainti kaupunginosansa merkkirakennuksena Tammelan ruutukaavarakenteessa ja pitkään jatkunut alkuperäiskäyttö. Maakuntamuseo katsoo, että nämä arvot säilyvät ja jatkuvat myös esitetyssä suunnitelmassa. Useita muutoksia kokenut stadion edustaa selkeimmin postmodernia rakennusaikaa, mutta ei omaa erityistä arkkitehtonista arvoa. Maakuntamuseo ei näe estettä nykyisen stadionrakennuksen ja huoltorakennusten purkamiselle. Suunnittelualueeseen rajautuu erityyppisiä katutiloja. Merkittävin, joihin esitetyn suunnitelman vaikutus kohdistuu, on stadionia sivuava Kalevan puistotien katutila. Maakuntamuseo katsoo, että leveänä bulevardimaisena katutilana Kalevan puistotien näkymä kestää aiempaa korkeamman rakennusmassan kadun länsipuolella ja että suunniteltu rakennusmassa rajaa alueen pääkatua alkuperäisen asemakaavan tarkoittamalla tavalla. Maakuntamuseo pitää kaupunkikuvallisesti suositeltavana, että stadionin puoleiselle kadunvarrelle avautuu julkisia liike- tai muita palvelutiloja katutasoon. Kalevan puistotien päähän, As. Oy Kalevan lukon edustalle esitetty katuaukio tulee kaupunkikuvallisesti merkittävän sijaintinsa vuoksi suunnitella ja toteuttaa laadukkaasti. Kalevan puistotien lisäksi suunnittelualueen länsi- ja pohjoissivuille on istutettu puurivit. Näistä erityisesti pohjoinen, Tammelan koulun tonttia vasten oleva puukuja muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän viherlinjan. Suunniteltu rakennusala levittäytyy tältä osin stadionin puoleisen puurivin alalle. Maakuntamuseo esittää, että suunnitelman vaikutuksia arvioidessa huomioidaan puukujan merkitys. Suunnittelualueen länsipuolelle muodostuu kaavaluonnoksessa esitetyistä kerrostaloista kadunpääteaihe Vellamonkadun päähän. Rakennetun ympäristön selvityksen mukaan tämä elementti sopii idealtaan 1800-luvulta pohjautuvaan ruutukaavaan. Maakuntamuseo katsoo, että tämä on kaupunkikuvallisesti mahdollinen toteutus, mutta risteävän Salhojankadun kapeuden vuoksi edellyttää huolellista suunnittelua erityisesti rakennuksen katutason osalta. Suunnittelualueeseen rajautuva Kalevan länsiosa on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Alueeseen sisältyvät monumentaalinen Kalevan kirkko ja sitä ympäröivä Liisanpuisto. Selvitys toteaa, että suunnittelualue sijaitsee kirkkopuistoon nähden kulmittain ja vain pieni osa suunnitelmasta on suorassa näköyhteydessä kirkkoon. Kalevan torneihin nähden maisemallinen vaikutus on suurempi. Suunnittelualue sijaitsee kuitenkin erilaisessa korttelirakenteessa, ja suunnitelmassa esitetty asuin- ja liikekerrostalojen muotoilu ei pyri toistamaan Kalevantornien muotokieltä. Lähtökohtaisesti maakuntamuseo katsoo, että vahvat arvopiirteet omaava, yhtenäinen ja laaja Kalevan arvokas kulttuuriympäristö kestää suunnitelmassa esitetyn maisemallisen elementin. Maakuntamuseo kuitenkin esittää, että maisemallisen vaikutuksen tarkistamiseksi suunnitteluaineistoon liitetään havainnekuvia, joista nähdään stadionsuunnitelman asettuminen maisemaan Kalevan kirkolta ja Liisanpuiston länsipäädystä katsoen, jolloin suunniteltu stadionrakennus näkyy osittain Kalevan tornien takaa.

VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE Rakennetun ympäristön selvityksessä on lisäksi arvioitu suunnitelman maisemallista vaikutusta muihin läheisiin rakennetun ympäristön arvokohteisiin. Selvityksen mukaan Tammelan koulun suhteen vaikutus on positiivinen, ja Tammelan säilyneisiin teollisuusrakennuksiin nähden ei ole merkittävää vaikutusta. As. Oy Kalevan lukon rakennuksen osalta vaikutus on huomattava. Edellä kuvatun perusteella maakuntamuseo katsoo, että kaavan tavoitteiden mukainen lähiympäristön arvokkaiden kulttuuriympäristöjen huomiointi pääosin toteutuu suunnitelmassa. Kaavaehdotus ja täydennetty vaikutusten arviointiaineisto tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten. Kaavan vaikutusten arviointia on täydennetty Ilmarinkadun puurivin osalta ja viitesuunnitelmia täydennetty havainnekuvilla Kalevankirkon ja Liisanpuiston suunnasta. Asemakaavaehdotus toimitetaan maakuntamuseolle lausuntoa varten. 2. Tampereen Sähköverkko Oy: Sähköverkko Oy:llä on stadionin tontin kaakkoiskulmassa tiilirakenteinen jakelumuuntamo, josta saavat sähkönsä stadionin lisäksi Tammelan koulu sekä kiinteistöt Kalevan puistotie 26, Kalevan puistotie 17 23 ja Teiskontie 3 9. Muuntamoa ei voida purkaa ennen kuin korvaava muuntamo on otettu käyttöön. Ehdotamme, että Tammelankadun eteläpuoliselle ki-1-alueelle mahdollistetaan uuden muuntamon rakentaminen. Vaihtoehtoisesti muuntamolle voidaan osoittaa paikka kaava-alueen ulkopuolelta. Muuntamon siirrosta aiheutuvat kaapelointien muutoskustannukset tulee korvata verkkoyhtiölle. Stadionin tontin jokaisella sivulla on 20 kv ja 0,4 kv kaapeleita. Mahdolliset kaapeleiden siirrot tulee korvata aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kaavan tulee lisäksi mahdollistaa täysin uusien muuntamoiden (2 kpl) rakentaminen stadionin alueelle. Merkitään tiedoksi. Stadionin kortteliin mahdollistetaan sekä kahden uuden että yhden korvaavan muuntamon rakentaminen määräyksellä et-16(80): Korttelialueelta on varattava sähkönjakelun kannalta tarkoituksenmukaisesta paikasta tila enintään suluissa osoitetun kerrosneliömetrimäärän suuruiselle jakelumuuntamolle, jonka saa rakentaa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamotilan täytyy sijaita integroituna rakennukseen, rakenteisiin tai maanalaiseen pysäköintitilaan. Korvaavalle muuntamolle voidaan myös jatkosuunnittelussa määritellä vaihtoehtoinen paikka kaava-alueen ulkopuolelta yhdessä Sähköverkon ja yleisten alueiden suunnittelun kanssa. 3. TeliaSonera Finland: Tammelan Stadionilla on Soneran matkapuhelinverkon tukiasemat ja valokuitukaapeli. Ennen suunnitelman toteutusta on oltava hyvissä ajoin yhteyksissä Soneraan, jotta tarvittavat siirrot saadaan tehtyä ennen rakennustöiden aloittamista. Merkitään tiedoksi. 4. Elisa Oyj: Elisa Oyj:llä Salhojankadussa betonirakenteinen kaapelikanava, jossa runsaasti kaapeleita. Merkitään tiedoksi.

VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE 5. Kaupunkikuvatoimikunta: Stadionhanke on ollut kaupunkikuvatoimikunnan käsiteltävänä kilpailuvaiheessa 12.8.2014 ja kaavan aloitusvaiheessa 10.3.2015. Asemakaavatyön pohjana oleva suunnitelma on edennyt kaikilta osin siihen suuntaan, mitä toimikunta on aikaisemmissa kannanotoissaan edellyttänyt. Viimeisimpänä muutoksena Itsenäisyydenkadun ja Kalevan puistotien kulma on muutettu pysäköintialueesta kutsuvaksi katuaukioksi. Toimikunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa hankkeen kaupunkikuvallisista ominaisuuksista ja edellyttää samalla, että hankkeen asemakaavatyötä jatketaan 3.9. 1.10.2015 nähtävillä olleen luonnoksen ja siinä esitettyjen keskeisten suunnitteluperiaatteiden pohjalta. Korkealaatuisen lopputuloksen varmistamiseksi toimikunta edellyttää myös, että hankkeen asemakaavan suunnittelua, ja myöhemmin myös hankkeen toteuttamista, jatketaan yhdessä stadionin alkuperäisideasta vastanneen arkkitehtitoimisto JKMM:n kanssa. Asemakaavan jatkosuunnittelussa tulee huomioida rakennusoikeuden osoittaminen aukion rakennelmalle. Toimikunta esittää myös, että asemakaavaan kirjattaisiin selkeä vaatimus stadionin katoksen ja siihen liittyvien asuinrakennusten yhtenäisenä jatkuvasta räystäslinjasta. Arkkitehtitoimisto JKMM on mukana allianssissa, joka tekee toteutussuunnittelua asemakaavavaiheen jälkeen. Aukion rakennelmalle on osoitettu rakennusoikeutta ja asemakaavan yleismääräystä on täydennetty stadionin katoksen ja asuinrakennusten yhtenäisenä jatkuvan räystäslinjan osalta. 6. Kiinteistötoimi: Ei huomauttamista. 7. Tilakeskus: Ei huomauttamista. 8. Ympäristönsuojelu: Ei huomauttamista. 9. Hyvinvointipalvelut / Liikuntapalvelut: Ei huomauttamista. 10. Tampereen Vesi: Ei huomauttamista.

VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE 2.2 MIELIPITEET YLEISÖTILAISUUS Asemakaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Tammelan koululla 22.9.2015. Yleisöä oli paikalla n. 170 henkilöä. Tilaisuudessa esitettiin kannanottoja sekä hanketta vastaan että sen puolesta. Kysymyksiä ja kritiikkiä herättivät Salhojankadun puiden kohtalo, rakennuksen korkeuden kasvaminen, Kalevan puistotien liikennejärjestelyt, museoviranomaisten kanta, rakentamisen rahoittaminen kaupungin muilta alueilta, maanalaisen infran riittävyys, stadionin toimivuus ja kentän mitoitus, stadionin suhde Kalevan torneihin, suunnitelman levittäytyminen nykyisen lauta-aidan ulkopuolelle sekä autopaikkojen tarve. Toisaalta todettiin, että suunnitelma on arkkitehtuuriltaan kaunis ja paikkaan sopiva, hanke tukee tamperelaista jalkapalloilua, hanke on edennyt demokraattisen prosessin mukaisesti, rahoitukseen on löytynyt hyviä ratkaisuja ja että suunnittelua tehdään myös tulevia asukkaita varten KIRJALLISET MIELIPITEET Mielipiteen jättäneistä suurin osa (arviolta 8 kpl) vastustaa hanketta. Eniten kritiikkiä aiheuttivat asumisen ja pelikentän yhdistäminen, ympäristöön sopimaton liian massiivinen rakentaminen, asumisviihtyisyyden heikentyminen, väärin edennyt suunnitteluprosessi sekä vaihtoehtojen puuttuminen. Monet (5) mielipiteen jättäjät eivät suoraan vastusta tai kannata hanketta, mutta esittävät parannusehdotuksia suunnitelmiin. Kysymyksiä herättävät mm. liikennejärjestelyt ja pysäköinnin määrä. Lisäksi kritisoidaan kerroslukujen nostamista edelliseen vaiheeseen verrattuna. Moni (4) pitää hanketta kokonaisuudessaan positiivisena ja toivoo suunnitelmien etenemistä. Kannattajien mielestä hanke soveltuu keskustaan hyvin, parantaa jalkapalloilun mahdollisuuksia ja alueen palveluita sekä sopii rakentamistavaltaan ympäristöönsä. Mielipiteet on jaoteltu aiheittain: 1. Jalkapallo ja stadiontoiminnot 2. Muut toiminnot ja hybridimalli 3. Kaupunkikuva ja rakennettu kulttuuriympäristö 4. Asumisviihtyisyys ja vaikutukset naapurustoon 5. Liikenne ja pysäköinti 6. Rakentamisvaihe 7. Kustannukset 8. Suunnitteluprosessi

VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE 1. Jalkapallo ja stadiontoiminnot Moni (4) totesi, että parantamalla jalkapalloilun olosuhteita Hattutemppu antaa tamperelaiselle jalkapalloilulle mahdollisuuden kehittyä uudelle tasolle sekä tukee paikallista jalkapallokulttuuria. Kahdessa mielipiteessä todettiin, että uusi stadion mahdollistaa kentän ja tilojen käyttämisen nykyistä laajemmalle käyttäjäkunnalle. Yksittäisisissä mielipiteissä todettiin, että jalkapallon korkeimman sarjatason pelit tulee säilyttää Tammelan ainutlaatuisella korttelikentällä ja että nyt on mahdollisuus saada uusittua teknisesti vanhentunut stadion. Yksittäisissä mielipiteissä esitettiin yksityiskohtaisia kommentteja mm. katsomoiden sekä kannattajaryhmien ja mediatuotannon tarvitsemien tilojen suunnittelua varten. Kaksi mielipiteen jättäjää esitti, että suunnittelussa tulee tutkia uudenlaisten energiaratkaisujen käyttämistä. Muutama (3) kritisoi sitä, että kentän mitoitus ei täytä vaatimuksia. Yksittäisissä mielipiteissä todettiin, että kenttä pitäisi rakentaa kauemmas keskustasta sekä arvellaan, ettei kentälle synny enää nykyisenkaltaista tunnelmaa. Yksi mielipiteen jättäjä myös ihmettelee, miten 1993 rakennetut stadiontilat ovat nyt jo lähes käyttökelvottomat. Stadiontilojen yksityiskohtaisempi suunnittelu tapahtuu asemakaavavaiheen jälkeen rakennussuunnitteluvaiheessa yhdessä kentän käyttäjien kanssa. Kenttä täyttää riittävät vaatimukset ja Palloliitto on tyytyväinen suunnitelmaan. Tammelan jalkapallostadionia tullaan käyttämään laajasti eri sarjatasojen peli- ja harjoituspaikkana junioritoiminnasta Veikkausliigaan sekä kansainvälisiin otteluihin. Kentän mitoitus on esitetty kaavan liitteenä olevassa viitesuunnitelmassa. Sijaintia kaupungin keskustassa on pidetty Tammelan pallokentän valttina. Sijainti hyvien joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteyksien varrella mm. mahdollistaa otteluihin saapumisen muulla kuin omalla autolla. Ks. myös aloitusvaiheen vastineet. 2. Muut toiminnot ja hybridimalli Viisi mielipiteen jättäjää vastustaa Tammelan pallokentän muuttamista stadionin ja asumisen yhdistelmäksi. He toivovat stadionin rakentamista ilman asuntoja. Toisaalta neljä totesi, että hanke on kokonaisuutena kannatettava ja että nykyistä luonnossuunnitelmaa tulee viedä eteenpäin. Kannattajat totesivat, että hanke sopii keskustaan, hybridiratkaisu tuo kentän ohella lisää työpaikkoja, palveluita ja asukkaita ja että hankkeella on positiivisia vaikutuksia alueen elämälle ja vetovoimaisuudelle. Kahden mielipiteen jättäjän mukaan hybridimallin stadionit ovat Euroopassa yleisiä ja yksi totesi, että suunnitelma tukee Tammelan tiivistämistä. Yhdessä mielipiteessä todettiin, että ruokakauppa parantaisi alueen palveluita. Toisaalta yksi mielipiteen jättäjä kysyi, miksi päivittäistavarakauppa on sijoitettu kellariin ja kahden mielestä elintarvikeliike ei lisää alueen houkuttelevuutta. Kahden mielipiteen jättäjän mukaan aktiivisen katutilan saavuttamiseksi on tärkeää, että korttelin katutasossa on liikkeitä. Heistä toinen toivoo, että kaavassa määriteltäisiin 1. kerroksen ikkuna-alaprosentti sekä liiketilan osuus korttelin itä- ja länsipuolille. Asemakaava edellyttää, että Salhojankadun ja Kalevan puistotien puoleisille katusivuille tulee sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja kaduntasokerrokseen. Tämä pitää sisällään sekä stadionin toimintaan liittyvät että muut liike-, toimisto- ja palvelutilat, joiden on tarkoitus avautua ikkunapintojen kautta katutilaan. Tämä näkyy myös viitesuunnitelman julkisivukäsittelyissä sekä Salhojankadun että Kalevan puistotien puolilla. Mahdollinen kellariin sijoitettu päivittäistavara-

VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE kauppa ei ole korttelin ainoa liiketila. Asemakaavan pääkäyttötarkoitus mahdollistaa kortteliin monenlaista toimintaa. Elintarvikeliike on yksi mahdollinen toimija. Ks. myös aloitusvaiheen vastineet. 3. Kaupunkikuva ja rakennettu kulttuuriympäristö Moni (4) on huolissaan suunnitelman vaikutuksista Kalevan RKY-alueeseen ja etenkin Kalevan torneihin. Kolme toteaa, että rakennusten kerroksia tulisi vähentää. Yksittäisissä mielipiteissä todetaan, että stadion on yhä liian massiivinen ja väärässä paikassa sekä huomautetaan, että stadion ei kuulu korkean rakentamisen alueeseen. Toisaalta muutama (3) toteaa, että stadion sopii ympäristöönsä hyvin. Yksittäisissä mielipiteissä tuodaan esiin, että kaupunkirakenteeseen kuuluu tiivis kivijalkarakentaminen, kaupunkiaukiosta muodostuu luonteva kohtauspaikka ja että ajorampin sijoittaminen rakenteen sisään on positiivista. Kaavamuutoksen pohjana olevaa suunnitelmaa pidettiin arkkitehtuurin ideakilpailussa arkkitehtuuriltaan ja mittakaavaltaan onnistuneena, ympäristön lähtökohdat huomioonottavana ja paikkaan soveltuvana kokonaisuutena. Suunnitelma yhtäältä sopeutuu Tammelan ruutukaavaan eheyttäen, toisaalta tuo paikalle uuden ajallisen kerrostuman ja arkkitehtonisen elementin. Kalevan RKY-alueella sijaitsevien Kalevan kirkon tai Liisanpuiston arvoon suunnitelma ei merkittävästi vaikuta, mutta Kalevan tornien suhteen uusi hybridirakennus muodostaa merkittävän naapurin. Itsenäisenä hahmottuva uusi rakennuskompleksi nousee oman aikansa merkkirakennukseksi eikä pyri liittymään Kalevan torneihin. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa mm., että vahvat arvopiirteet omaava, yhtenäinen ja laaja Kalevan arvokas kulttuuriympäristö kestää suunnitelmassa esitetyn maisemallisen elementin ja että kaavan tavoitteiden mukainen lähiympäristön arvokkaiden kulttuuriympäristöjen huomiointi pääosin toteutuu suunnitelmassa. 4. Asumisviihtyisyys ja vaikutukset naapurustoon Monen (3) mielestä lähiympäristön asumisviihtyisyys laskee, kun muurimainen rakennelma peittää näkymät. Rakennusmassat ovat liian korkeita ja liian lähellä nykyisiä rakennuksia. Kolmessa mielipiteessä ihmetyttää erityisesti Salhojankadun puolelle esitetty korkea rakennus ja kolme epäilee hankkeen laskevan lähiympäristön asuntojen arvoa. Neljä totesi, että ajoväylille levittäytyvä rakentaminen hävittää katupuut. Toisaalta yksi lähinaapuri piti Kalevan puistotien puurivistön säilymistä hyvänä eikä harmittele kentälle avautuvan näkymän häviämistä, kun lauta-aidan tilalle tulee korkeatasoista arkkitehtuuria. Yhdessä mielipiteessä todettiin, että täydennysrakentaminen herättää usein pelkoja, mutta vastaaviin onnistuneisiin hankkeisiin ollaan tyytyväisiä myös lähiympäristössä. Yhdessä mielipiteessä todettiin, että uudet asunnot aukeavat pääosin vain yhteen suuntaan ja että paikassa on melu- ja ilmanlaatuongelmia. Yksittäisissä mielipiteissä todettiin, että melunhallintaa varten kannattaa hankkia kokemustietoa Ratinasta ja että uusi stadion tulee vaimentamaan otteluiden aikaista melua nykyisestä. Suunnittelutyössä on etsitty ratkaisua, joka on sekä ympäristön lähtökohdat huomioiva, toiminnallisesti onnistunut että toteuttamiskelpoinen. Korkeammat rakennusmassat on pyritty sijoittelemaan siten, että lähistön rakennuksista avautuvat näkymät säilyvät mahdollisimman hyvin. Kaupungin keskustassa tapahtuva täydennysrakentaminen kuitenkin väistämättä muuttaa lähinaapureiden ympäristöä ja näkymiä. Laadukas täydennysrakentaminen nostaa yleensä myös