Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista vastakkainasettelua soiden eri käyttömuotojen välillä - turvetuotanto ei uhkaa arvokkaita suoluontokohteita, siitä pitää huolen ympäristölainsäädäntö ja - lupamenettelyt, lt-luokitus, maankäyttö- ja rakennuslaki, VATit sekä viime kädessä yritykset itse - turvetoimiala on kannattanut arvokkaiden suoalueiden lisäsuojelua ja myös soidensuojelun täydennysohjelmaa, kunhan kohteista tulee maanomistajalle täysi korvaus: ei suojella hehtaareja, vaan aidosti arvokasta suoluontoa
lähtökohtia 3. Maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuviksi esitetyistä alueista vain osa tulee edes harkittavaksi ottaa tuotantoon kaavan voimassaolon aikana 4. Turvetuotannon aloittaminen ja kannattava toiminta on kiinni yli 30 yksittäisestä tekijästä kaavassa soveltuvaksi osoitettu alue ei takaa helpotusta edellytysten selvittämisen ja toiminnan aloittamisen kannalta 5. Turvetuotanto vaatii lainvoimaisen ympäristöluvan ja kohdekohtaisten lupaehtojen tarkan noudattamisen 6. Maakuntakaavoitus on osa maakuntasuunnittelua ja maakunnallista itsehallintoa. Tavoitteena on turvata alueen kehitys ja elinvoima. Kaavoituksen tulee lähtökohtaisesti olla mahdollistava, ei rajoittava 7. Turvetta käytetään tulevaisuudessa yhä monipuolisemmin, mutta energiakäyttö säilyy pitkälle tulevaisuuteen
Suot & turve ovat EP:n arvokkaimpia luonnonvaroja tarve suunnitteluun Maakunnan kokonaissuoala (maastotietokannan mukaan): 333 950 ha GTK:n tutkima suoala: 244 521 ha (73,2%) Suojeltu suopinta-ala: 20 777 ha (6,2 %) Turvetuotannossa (2015)*: 16 406 ha (4,9%) (pinta-ala supistuu EP:lla noin 500-1000 ha/a, kun vanhoja alueita poistuu eikä korvaava tuotantopinta-alaa saada vastaavasti käyttöön) suurin osa maakunnan soiden ja turvemaiden alasta on maa- ja metsätalouden maata. * = ympäristöhallinnon luparekisterin mukaan (sisältää myös valmistelussa olevat ja jälkihoitovaiheessa olevat alueet sekä erilaiset tuotannon tukialueet)
Turvetta moneen tarpeeseen Turvetta käytetään energian lisäksi myös - kasvualustaksi - mullan raaka-aineeksi - eläinten kuivikkeeksi - liuottimien ja öljyn imeytykseen maalla ja vesialueilla - kompostointiin - nesteiden ja kaasujen puhdistukseen - komposiittirakenteisiin - kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteisiin Turpeesta voidaan tehdä kaikkea, mitä öljystä ja hiilestäkin, ja sitä kertyy lisää Erilaisten turvetuotteiden kysyntä kasvaa, kunhan käyttö on kestävää ja siitä viestitään
Miksi energiaturvetta? Turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden käyttöä mahdollistaa osaltaan kiinteiden polttoaineiden käytön paremman energiahyötysuhteen Turpeen sisältämä rikki sitoo biopolttoaineissa esiintyviä klooriyhdisteitä ja vähentää kattilakorroosiota - ellei käytetä turvetta, niin joudutaan usein turvautumaan fossiilisiin tuontipolttoaineisiin - Turvetta riittää myös energiakäyttöön (Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta, Markku Mäkilä, GTK 2011) Seinäjoen voimalaitos
Turve työllistää ja varmistaa alueellista energiahuoltoa Turve on kotimaisista polttoaineista parhaiten varastoitavissa Energiaturvetta oli varastossa 12,8 TWh, vaikka tuotantokausi 2015 oli heikko, 9,7 TWh Turvetta tuotettiin 2015 noin 58 000 hehtaarin alalta, josta 90% oli energiaturvetuotantoalaa Vuosien 2010 2015 turpeen energiakäyttö on ollut keskimäärin 18,2 TWh Turpeen osuus edelleen merkittävä CHPtuotannossa
100 hehtaarin turvetuotantoalueelta saadaan 1 800 omakotitalon tarvetta vastaava energiamäärä: 40 000 MWh TAI kuiviketurvetta 50 suuren maitotilan virtsan ja lannan imeytykseen (jos alue soveltuu ympäristöturpeiden tuotantoon) suora ja välillinen työllistävä vaikutus on noin 20 henkilötyövuotta vuodessa palkkojen osuus myydyn turpeen hinnasta on lähes 60 %
100 hehtaarin turvetuotantoalueelta Valtaosa palkkatuloista jää lähiympäristöön: turvetuotannosta, lastauksista ja kuljetuksista vastaavat paikalliset yrittäjät ja työntekijät Kuntien ja valtion nettoverotuotto on yhteensä 170 000 euroa vuodessa (turvealan työntekijöiden ja välillisesti alasta työllistyvien palkkojen verot, polttonesteiden verot, energiaverot ja arvonlisäverot) Kansantalousvaikutus on lähes miljoona euroa vuodessa
Uuden turvetuotantoalueen käyttöönotto on monivaiheinen prosessi pelkkä ympäristöluvan valmistelu, hakuvaihe ja lainvoimaistuminen kestää 3 10 vuotta Varannon arviointi Maan osto Täydentävät tai vuokraus tutkimukset ja suunnittelu Lainvoimainen päätös Kuntoonpano 3 15 v. Riittävä kokonaisuus Luontoselvitykset Ympäristölupa Valituksia lupaehdoista Suunnitelman tarkentaminen lupaehdon mukaiseksi 1 4 v. 15 20 vuotta
Tyypillistä turvetuotantoon valmisteltavaa aluetta
Suonpohjasta on moneksi turvetuotannon jälkeen Suonpohjaa turvetuotannon päätyttyä ja sama kohta 10 vuotta myöhemmin. Lintukosteikko (Pellilänsuo, Jokioinen)
Pintavalutuskentät lisäävät luonnon monimuotoisuutta jo tuotantoaikana Pintavalutuskenttä soidensuojelualueen vieressä (Ilomantsin Puohtiinsuo)
Soilla on uhanalaisia lajeja vähemmän kuin monissa muissa elinympäristöissä Turvetuotantoon soveltuvat alueet ovat ojitettuja, luonnontilaltaan muuttuneita ja yleisesti varsin lajiköyhiä. Silti suojeltujen lajien esiintyminen aina varmistetaan ympäristölupaprosessiin liittyvissä luontoselvityksissä Punakämmekkä ja rämeristihämähäkki
Turvetuotannon vesistökuormitus vähenee edelleen Ympäristövaikutusten vähentämiseksi käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja sovelletaan ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP)sekä hoidetaan huolellisesti ympäristölupien edellyttämät tarkkailuvelvoitteet ja tarkastukset. Ympäristölupiin liittyvän velvoitetarkkailun lisäksi turvetuotannossa on kehitetty pitkälle menevää omavalvontaa viime vuosina Valtaosa turvetuotannosta on lisäksi ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka tavoitteena on ympäristönsuojelutason ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Turvetuottajat esittelevät toimintaansa ja ympäristönsuojelua mielellään yleisötilaisuuksissa ja erikseen sovittaessa taas tänäkin kesänä Turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus on pienentynyt kuivatusvesien käsittelyn tehostuessa (ominaiskuormitusselvitys, Pöyry 12/2014) Ylivirtaamatilanteissa turvetuotantoalueiden aiheuttama vesistökuormitus on korkeintaan samansuuruinen kuin muun maankäytön aiheuttama vesistökuormitus (ylivirtaamaselvitys, Pöyry 2/2015)
Kiitos!