Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

Transkriptio

1 Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

2 Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren Energialaitos, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos, Esse Elektro-Kraft Ab, Kruunupyyn sähkölaitos, Vetelin Sähkölaitos Oy, Tammisaaren Energia Suomen Voima Oy (21%) Porvoon Energia Oy, Keravan Energia Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Haminan Energia Oy, Etelä-Savon Energia Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallilan Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy Raahen seudun tuulivoimahankkeet Haapaveden Voimalaitos Kaakon Energia Oy (19 %) Imatran Seudun Sähkö Oy, Parikkalan Valo Oy, Outokummun Energia Oy Valkeakosken Energia Oy (11 %) Ålands Elandelslag ( 4 %)

3 Haapaveden voimalaitos Maailman suurin turvelauhdesähköä tuottava voimalaitos Kaupallinen käyttö: Sähköteho: 154 MW Vuotuinen sähköntuotanto: GWh Käyttötunnit: h Tuotettu energia: 15 TWh Pääpolttoaine: Jyrsinturve 80% Sivupolttoaine: Puu 20% Henkilökunta: Työllistävä vaikutus: 40 henkeä 300 henkeä Kanteleen Voiman omistukseen lähtien

4 Haapavesi käyttää kotimaisia polttoaineita n Puuta palaa 20% n q q q q Sahojen sivutuotteita (puru, hake, briketti) Ensiharvennushake Päätehakkuiden oksat ja latvat Kannot Turvetta tarvitaan lisää q q 25 vuotta vanha suokanta on valmis jälkikäyttöön Uutta suokantaa ei saada luvitettua Se sähkö, mitä Haapaveden voimala ei tee, joko tuodaan tai tehdään kivihiilellä.

5 Kotimaisen energian merkitys pitää kasvaa Energia on palautettava suomalaisen teollisuuden keskeiseksi kilpailueduksi n Taloudelliset realiteetit - Globaali energian hintakehitys - Kansantalouden intressit n Suomi ostaa energiaa ulkomailta runsaalla 4 miljardilla eurolla (netto) vuosittain n Ympäristökysymykset q Vaikka turvetta ei luokitella uusiutuvaksi, sen käyttö Suomessa on vastuullista ja täyttää kestävän käytön kriteerit turvetta syntyy vuosittain enemmän kuin sitä kulutetaan 5

6 Sähkön hankinta energialähteittäin 2011 Ydinvoima 26,4 % Vesivoima 14,6 % Jäte 0,8 % Nettotuonti 16,4 % Turve 6,2 % Tuuli 0,6 % Kivihiili 11,8 % Öljy 0,4 % Biomassa 11,9 % Maakaasu 10,9 % Biomassasta (11,9%) on: n Sellutehtaiden mustalipeää (yli puolet) n Sellu-, paperi- ja sahateollisuuden sivutuotteita n Päätehakkuiden energiapuu n Ensiharvennuspuuta Vain ensiharvennuspuun saatavuuteen voimalaitokset voivat vaikuttaa. Lähde ET Sähkönvuosi

7 Sähkön tuonti Suomeen Vuonna 2011 n Ruotsi: 5,1 n Norja 0,1 n Viro 1,7 n Venäjä 10,8 Tuonti Vienti Pohjoismaat Venäjä Viro TWh Lähde ET Sähkönvuosi 2011

8 Eurooppa on vahvasti riippuvainen tuontienergiasta, mutta toisinkin voisi olla n Tuonnin osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2009 q EU 27 53,9% q Suomi 54,4 % q Ruotsi 37,4 % q Viro 21,2 % q Tanska -18,8 % q Norja -639,5 %

9 Turveveron ja muiden ohjauskeinojen negatiivisia vaikutuksia kansantalouteen ei ole huomioitu Suora vaikutus Politiikka pyrkii bioenergiatuotannon lisäämiseen Energialaitosten maksukyky nousee Kilpailu vääristyy Hakkeen hinta nousee Negatiivinen heijastusvaikutus mutta negatiivisia heijastusvaikutuksia ei ole riittävästi huomioitu Bioenergiatuotanto vähenee Riski: metsäteollisuuden tuotanto laskee Metsäteollisuuden kilpailukyky heikkenee Metsäteollisuus ry, esitys Turvepäivässä:

10 Tuulivoiman viikkokeskitehot 2011 Nämä ovat jo keskiarvoja! MW viikko Tuulivoiman kapasiteetti Tuulivoiman viikkokeskiteho Kun tuulivoimaa on 2000 MW verkossa, niin täytetäänkö tehovaihtelut: n Ostamalla norjalaisilta vesivoimaa? n Ostamalla kivihiiltä rannikon lauhdelaitoksiin? n Kotimaisella polttoaineella CHP-laitosten lauhdeperissä

11 Turve-energiaa tarvitaan n n n n Suostrategia linjaa, että Suomessa tarvitaan turve-energiaa tulevina vuosikymmeninä. Strategiassa sovitetaan yhteen turvetuotannon ja soiden lisäsuojelun tarpeet. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä päätös on, että strategiaan sisältyvää luonnontilaisuusasteikkoa ei sovelleta turvetuottajien jo hallussa oleviin alueisiin. Strategia osoittaa, että turveteollisuus on varsin vähäinen vesistöjen kuormittaja.

12 Turvetta tarvitaan n voimalaitosta ja sadat lämpölaitokset käyttävät turvetta ja puuta polttoaineena n Miljoonan ihmisen kodit lämpiävät turpeella n Puu on eri maakunnissa kuin turve

13 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus Turvetuotanto 18,7 TWh vuonna TWh Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto Lähde: Pöyry

14 Kotimainen turve tuo enemmän verotuloja Turve, M /v Kivihiili, M / v Verot suorista palkoista (30 %) Verot välillisistä palkoista (30%) Muut verot + alv + polttoaineverot Verot lämmöntuotanto Yhteensä Laskettu 25 TWh polttoainemäärälle 14 Lähde TTL

15 Soiden ja turvemaiden käyttö nyt ja suostrategian linjaukset jatkokäytöstä Luonnontilainen nyt: 3,91 Metsitys (ojitettu) nyt: 4,76 Käytöstä vapautuu -0,83 Suojeltu nyt: 1,13 Lisäsuojeluun + 0,1 Turvetuotannossa nyt: 0,06 Tuotannosta vapautuu - 0,044 Tuotantoon uutta alaa + 0,058 Maatalous nyt: 0,33 Lisäpeltoja + 0,042-0,084 (sisältää myös kivennäismaat) Käyttö nyt - lähde: GTK

16 Turvetuotantoalueen ottaminen käyttöön kestää jopa vuotta Varannon arviointi Maan osto Täydentävät tai vuokraus tutkimukset ja suunnittelu Lainvoimainen päätös Kuntoonpano 3 15 v. Luontoselvitykset Riittävä kokonaisuus YVA, ympäristölupa Valituksia lupaehdoista Suunnitelman tarkentaminen lupaehdon mukaiseksi 1 4 v vuotta

17 Kotimaiset polttoaineet kunniaan n Metsäenergian volyymin päättää maailmanmarkkinat - ei Suomi eikä energiateollisuus. n Turpeesta meidän pitäisi päättää itse. Onko meillä todella varaa heittää tuhansia työpaikkoja pois turvetuotannosta ja heikentää energiahuoltovarmuutta?