Soista voimaa vai soidinmenoja?
|
|
- Kaija Kouki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Soista voimaa vai soidinmenoja? Kansalaisten ja maanomistajien suojeluasenteet ja maksuhalukkuus lisäsuojelusta Janne Artell, Ioanna Grammatikopoulou & Eija Pouta
2 ValuES-hanke Ekosysteemipalveluiden arvottamismenetelmien mahdollisuudet ja rajat: Integroidun arvottamiskehikon kehittäminen Potential and Pitfalls of Alternative Approaches to Ecosystem Service Valuation: Developing an Integrated Valuation Framework
3 Tavoitteet Kartoittaa asenneilmapiiriä soidensuojelun ja turvetuotannon ympärillä Selvittää nykykehityksestä poikkeamisen taloudellisia arvoja arvoa tuottavat tekijät, erilaiset ryhmittymät Kyselyaineisto Taloustutkimuksen paneeli loppuvuodesta 201 Kysely testattu fokusryhmän (n 9) ja pilottikyselyn avulla (n 200) 1997 vastaajaa
4 Oletus asenteiden aja arvojen jakautumisesta: Asennenelikenttä soiden suojelu ja turvetuotanto Suojeluarvot Kestävä biotalous Ei arvoa Resurssiarvo
5 HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Soidensuojelu ja turvetuotantoasenteet kysely 201 (n 1997) Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavien soihin liittyvien väitteiden kanssa? 5 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä 3 En samaa tai eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Keskiarvo Kannatan soiden suojelua ,10 Soita tulisi suojella nykyistä enemmän ,72 Suoluonnon hyvällä tilalla on minulle erityisen suuri merkitys , Ojitetut suot tulisi palauttaa luonnontilaan ,3 Soidensuojelu ja niiden taloudellinen hyödyntäminen ovat mielestäni yhtä tärkeitä asioita ,1 Soiden suojelua on parempi lisätä muualla maassa kuin eteläisessä Suomessa ,2 Suomessa suojellaan jo nyt riittävästi luontoa ,5 Suot ovat muita luonnonympäristöjä vähemmän tärkeitä alueita , %
6 HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Soidensuojelu ja turvetuotantoasenteet kysely 201 (n 1997) Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavien kotimaiseen turvetuotantoon liittyvien väittämien kanssa? Mielestäni 5 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä 3 En samaa tai eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Keskiarvo Energiaomavaraisuudesta huolehtiminen on tärkeää Turpeenotto vaarantaa soiden kasvi- ja eläinlajeja Turpeenotto heikentää olennaisesti lähivesien laatua Turpeenotto heikentää olennaisesti mahdollisuuksia liikkua soilla ,10 3,95 3,8 3,5 Turpeenotto vaarantaa marjasaaliit ,52 Turpeenotto ja käyttö voimistavat merkittävästi ilmastonmuutosta Turpeen energiakäyttöä ei voida perustella energiaomavaraisuudella Turpeen käyttö energiantuotannossa on kannatettavaa Metsästysharrastus kärsii turpeen nostosta Turvetta voidaan ottaa soilta vaarantamatta ympäristöä % ,28 3,0 3,02 2,91 2,0
7 Soidensuojelu ja turvetuotantoasenteet kysely 201 (n 1997) Ryhmittely (faktorointi ja klusterointi) Soiden suojelu ++ Suojeluarvot Turvetuotanto aiheuttaa ongelmia (n 5, %) Ei vahvaa kantaa Ei vahvaa kantaa JA Soidensuojelu hyödyntäminen (n 55, 28%) Suojelu muualla kuin Etelä- Suomessa Soiden suojelu JA omavarainen Omavarainen turve-energia + kestävä biotalous Ei ongelmatonta (n 5, %) Suojelu muualla kuin Etelä-Suomessa Omavarainen turve-energia ++ Resurssiarvo Ei haittaa ympäristölle tai ilmastolle ++ (n 21, 12%)
8 Suuralueille jakautuminen Suojeluarvot (28%) Omavarainen kestävä biotalous (%) Suojeluarvot (21%) Ei vahvaa kantaa (2%) Omavarainen kestävä biotalous (35%) Resurssiarvo (18%) Ei vahvaa kantaa (2%) Resurssiarvo (13%) Suojeluarvot (30%) Omavarainen kestävä biotalous (31%) Suojeluarvot (29%) Omavarainen kestävä biotalous (32%) Ei vahvaa kantaa (30%) Resurssiarvo (10%) Ei vahvaa kantaa (30%) Resurssiarvo (8%)
9 Ryhmiin jakautuminen suon omistuksen mukaan 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kyllä Ei EOS 9 Suojeluarvot Omavarainen biotalous Resurssiarvo Ei vahvaa kantaa kestävä 0,0 % 20,0 % 5 10,0 % 0,0 % 10 Ojitettu, 5 Luonnontilainen, Molemmat, 5 Omistaa, ei tiedä, 0 Ei maanomistaja, 171 Omistettu suoalue täydennysehdotuksessa eos, 9
10 SUONOMISTAJAT (ei painotettu) n 23 Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien soidensuojeluun liittyvien väitteiden kanssa? 5 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä 3 En samaa tai eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Jättäisin arvokkaat suokohteet taloudellisen käytön ulkopuolelle omilla maillani joka tapauksessa Voin vaikuttaa maitteni suojeluun halutessani Metsästysoikeuksien säilyminen suojelualueilla on tärkeää Tarjoaisin mielelläni suojeluun soveltuvia maita suojeltavaksi 21 Tiedän, mihin tahoon ottaa yhteyttä soiden suojeluun liittyen 1 18 Maillani on ennestään suojelemattomia, suojeluun soveltuvia suoalueita %
11 Kansalaisten suojeluhalukkuus Vaikutukset eteläisen Suomen suoalueilla Hiilivarasto vähenee nykyisestä (voimistaen ilmastonmuutosta) Suolajiston monimuotoisuus Vedenlaadultaan heikentyneiden järvien määrä kasvaa Marjastukseen käytettävissä oleva luonnontilainen suoala Tilanne vuonna 2050 Nykykehitys Vaihtoehto Y Vaihtoehto Z vähenee 12% vähenee % vähenee 12 % heikkenee huomattavasti nykyisestä säilyy ennallaan heikkenee hieman nykyisestä 100 järveä 100 järveä 70 järveä 120 neliökilometriä 120 neliökilometriä 370 neliökilometriä Turpeen käytön muutos ja osuus kotimaisesta energiantuotannosta kasvaa nykyisestä 13 % osuus säilyy ennallaan 10 % osuus vähenee nykyisestä 7 % osuus Vaikutus verotukseenne vuosina / vuosi 20 / vuosi 20 / vuosi (10 vuodessa (10 vuodessa (10 vuodessa yhteensä 0 ) yhteensä 200 ) yhteensä 200 ) Kannatan vaihtoehtoa ( ) ( ) ( )
12 Kustannustietoinen suojelija 39% Turvelähtöinen ratkaisu % Kallis ratkaisu hyvä, ei turpeelle 21 % Valintakokeen paljastamat ryhmät ja asenneryhmät Kustannuksista viis, ei turpeelle 1 % Suojeluarvot Suojeluarvot 57 % % 25 % 1% <1% Omavarainen kestävä biotalous 3 % 1 % 0% 19 % 1 % 8 % Resurssiarvo 50% 20 % 21 % 9 % 12 % 38 % 0% Ei vahvaa kantaa 3 % 18 % 13 % 13 % 13 % Hiilivarasto vähenee Kustannuksista viis, pro järvet ja monimuotoisuus, Suolajiston nykytila monimuotoisuus säilyy eikä heikkene huomattavasti Kustannustietoinen suojelija 30% Kustannuksista viis, pro järvet ja monimuotoisuus, nykytila 11 % vain % eikä 12% -30? Ei merkitsevä Haitta Ei merkitsevä Ei merkitsevä 20% 10% 81 Ei merkitsevä Hyöty + Hyöty Hyöty + 0% Omavarainen kestävä biotalous Resurssiarvo Ei vahvaa kantaa Turvelähtöinen ratkaisu Heikentyneiden järvien määrä 10 kpl eikä 100 kpl Marjastukseen käytössä oleva luonnontil. ala 370 eikä 120 neliö-km 38 Ei merkitsevä Hyöty + Hyöty Hyöty Ei merkitsevä Ei merkitsevä Ei merkitsevä Turpeen käytön muutos Kustannuksista viis, ei ja osuus kotim. turpeelle energiantuotannosta kasvaa (13 %) eikä vähene (7 %) Säilyy (10 %) eikä Kallis ratkaisu hyvä, ei turpeelle Ei merkitsevä 112 Haitta - Haitta - Haitta 1 88 Haitta Haitta Hyöty
13 Thank you! Kiitos!
14 Valintaan vaikuttavat tekijät yleisesti tärkeysjärjestyksessä 1. Suolajiston monimuotoisuus 2. Vedenlaadultaan heikentyneiden järvien määrä 3. Marjastukseen käytettävissä oleva luonnontilainen suoala. Hiilivaraston väheneminen (voimistaa ilmastonmuutosta). Turpeen käytön muutos ja osuus kotimaisesta energiantuotannosta Maksuhalukkuus ennallaan pysymisestä korkeampi kuin vähenemisestä nykyisestä
15 Maksuhalukkuus /1997 = 7,3% valitsi aina ei muutosta nykytilaan 70,0% Tarjotun summan hyväksymisprosentti valintatehtävässä 0,0% 50,0% 0,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% 10,00 20,00 50,00 100,00 200,00 300,00 500,00 Sarja1 59,1% 5,9% 3,1% 29,0% 2,5% 2,9% 2,5%
16 Maksuhalukkuus ryhmittäin 100% 90% 80% Maksun hyväksymisprosentti 70% 0% 50% 0% 30% 20% 10% 0% Suojeluarvot 7% 2% 1% 38% 30% 3% 3% Kestävä biotalous 0% 57% 3% 30% 2% % 2% Resurssiarvot 38% 3% % 17% 1% % 1% Suojellaan Ei arvoa muualla 0% 53% 32% 2% 21% 25% 2%
17 HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Tärkeys 5 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä 3 En samaa tai eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Keskiarvo Suot ovat tärkeä osa suomalaista kansallismaisemaa ,37 Pidän soista 2 9 3,9 Pidän muista luonnonalueista enemmän kuin soista ,55 Liikun soilla mielelläni ,09 Suolla liikkuminen on epämiellyttävää ,79 Suot ovat minulle vieras ympäristö , Pelkään soita , %
18 HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Mitä tekee suolla? 1,5% käynyt 3 vuoden aikana. Kyllä En Kävelen 9 Tarkkailen luontoa 8 1 Marjastan Valokuvaan Tarkkailen lintuja Hiihdän 2 7 Suunnistan Tarkastan tiluksiani Teen metsätöitä Metsästän Jotain muuta %
19 HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ KÄYNYT ETELÄISESSÄ SUOMESSA SUOLLA KOLMEN VUODEN SISÄLLÄ Missä määrin seuraavat asiat liittyvät tavalliseen käyntiinne suolla? 5 Erittäin paljon Melko paljon 3 Ei paljon tai vähän 2 Melko vähän 1 Erittäin vähän Keskiarvo Virkistys ja elpyminen ,91 Suomaisemasta nauttiminen ,8 Mahdollisuus nähdä kasveja ja eläimiä luonnontilassa ,7 Tunne, että suot ovat arvokkaita sinällään ,2 Marjastaminen ,1 Halu säilyttää soita tuleville sukupolville , Kansallisesti tai alueellisesti tärkeään kohteeseen tutustuminen ,12 Päädyn suolle tai olen suolla sattumalta ,77 Oppiminen ja suon tutkiminen ,7 Inspiraatio ja uudet ideat ,58 Taiteelliset kokemukset ,32 Suohon liittyviin elinkeinoihin tutustuminen ,88 Metsästäminen , %
20 HUOM! TULOKSET PAINOTETTU VASTAAMAAN SUOMEN VÄESTÖÄ Kuinka tärkeitä seuraavat soiden tuottamat hyödyt ovat mielestänne Suomessa? 5 Erittäin tärkeä Melko tärkeä 3 Ei tärkeä eikä merkityksetön 2 Jokseenkin merkityksetön 1 Täysin merkityksetön Keskiarvo Marjat ,25 Suokasvien elinympäristöt ,2 Soilla elävät eläimet ,2 Pinta- ja pohjaveden puhdistaminen ,19 Hiilivarasto ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ,1 Vesivarasto tulvien estämiseksi ,99 Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ,93 Turve , Riistaeläimet ,8 Puuraaka-aine , %
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
LisätiedotAvosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services)
Avosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services) SYKE: Heli Saarikoski, Turo Hjerppe, Jyri Mustajoki, Kaisu Aapala, Eeva Primmer,
LisätiedotAvosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services)
Avosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services) SYKE: Heli Saarikoski, Turo Hjerppe, Jyri Mustajoki, Kaisu Aapala, Eeva Primmer,
LisätiedotVapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen
Vapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen Metsätieteen päivä 26.11.18 Eini Nieminen JYU. Since 1863. 26.11.18 1 Soidensuojelun täydennysohjelma Soidensuojelun
LisätiedotSOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA. Kansalaispaneelin taustamateriaali
SOIDEN TARJOAMAT EKOSYSTEEMIPALVELUT PÄHKINÄNKUORESSA Kansalaispaneelin taustamateriaali Suot tarjoavat ekosysteemipalveluja 1 Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia aineellisia ja aineettomia
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotSUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio
SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän
LisätiedotKYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella
KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella Suvi Silvennoinen 20.11.2012 Esityksen sisällys Tausta Ekosysteemipalvelut Aineisto ja menetelmät
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely. Etelä-Pohjanmaan liitto 2016
Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely Etelä-Pohjanmaan liitto 2016 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely 2016 ISBN 978-951-766-333-5 (nide) ISBN 978-951-766-334-2 (pdf) ISSN 1239-0607
LisätiedotSUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA
SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotLinnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
LisätiedotKatsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.
Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.2017 Suomen soiden ja turvemaiden kestävä käyttö ja suojelu Ehdotus
LisätiedotSOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA
SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön
LisätiedotSoidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
LisätiedotNäkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan
Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotValtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ Suomen alkuperäisestä yli 10 miljoonan hehtaarin suoalasta on alle puolet ojittamatta. Maan eteläosien alkuperäisestä suoalasta on ojittamattomana säilynyt alle neljännes. Luonnontilaisten
LisätiedotUusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori
Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi
LisätiedotTurvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot
18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Eija Pouta, Luke Emmi Haltia, PTT Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen,
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotMiten metsiä tulisi käsitellä?
Miten metsiä tulisi käsitellä? Seurakuntien metsäseminaari Koli 28.8.2019 Markku Remes Johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Sisältö Käsitteitä Kokonaiskestävyys Seurakuntien metsiin kohdistuvia odotuksia
LisätiedotLausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta
Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä
LisätiedotSuostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)
Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden
LisätiedotSUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011
SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011 Kaulalamminneva, Kuortane / Lapua Keski-Pohjanmaan suojelusoita Perhossa Kauhajoen Nummijärvi oli 1970 -luvulla Suupohjan helmi, kirkasvetinen ja
LisätiedotSuomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki
Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta
Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 28.11.2012 1 Soiden ja turvemaiden käyttö
LisätiedotViite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.
Helsingissä 15.1.2016 Ympäristöministeriölle Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista. Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta
LisätiedotSoiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?
Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila 20.1.2011 1 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja
LisätiedotJorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet
ELÄMÄÄ SOILLA Suotavoitteet 2018 2030 Suomessa on uskomattoman kaunis ja maailmanmittakaavassa myös aivan ainutlaatuinen suoluonto. Se ei kuitenkaan säily ilman apuamme. Paloma Hannonen Luonnonsuojeluliiton
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotSoidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.
Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotSoidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari
Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari 17.12.2015 Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE Työryhmä tunnisti valtakunnallisesti
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotÄlyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista
Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA
LisätiedotSuomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki
Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotLIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön
LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miia Saarimaa, Anne Tolvanen & Artti Juutinen Luke Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö
LisätiedotYleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen
Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Suoseura 18.3.2015 Säätytalo Esityksen sisältö: Yleiskatsaus soiden/turvemaiden maankäyttöön ja maankäyttöpaineisiin Soidensuojelu Ennallistaminen Maakuntakaavoitus
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotVN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014
VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat
LisätiedotSuosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava
Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen
LisätiedotKansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen
Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista Heikki Liimatainen Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen tarkoituksena selvittää MaaSpalveluiden potentiaalisimmat käyttäjät Tutkimusmenetelmänä kyselytutkimus
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia
LisätiedotKysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista
1(6) Kysely Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun turvetuotantohankkeen vaikutuksista Vesistövaikutukset 1. Kalastatteko te tai perhekuntanne jäsen jollakin seuraavista vesistöistä? Vanhajoki Kaihlanen Aittojoki
LisätiedotSuoseuran esitelmätilaisuus
SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotSuomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.
Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta sähkö- ja energia-alaan, erityisesti ilmastonäkökulman kautta.
LisätiedotKansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen
Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista Heikki Liimatainen Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen tarkoituksena selvittää MaaSpalveluiden potentiaalisimmat käyttäjät Tutkimusmenetelmänä kyselytutkimus
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Luke: Eija Pouta, Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen, Olli
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotSUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
LisätiedotSuostrategian toteutus, kommentteja
Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio
LisätiedotMUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu
Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen
LisätiedotTilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia
Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu
19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima
LisätiedotSoiden nykytilanne Pohjanmaalla
Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
LisätiedotLuontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines. saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön?
Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön? Keijo Savola Kuva:Teemu Tuovinen 22.1.2013 Soidensuojelun täydennystyöryhmä Pieninä
LisätiedotKuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
LisätiedotSoiden monikäyttö ja Zonation
Soiden monikäyttö ja Zonation Esimerkkejä Zonationin hyödyntämisestä METSOohjelman apuna Santtu Kareksela Jyväskylän yliopisto, SuoZonation-ryhmä, Soidensuojelutyöryhmä Soiden monikäyttö ja Zonation Esimerkkejä
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotKansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa
Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotMaaS-palveluiden potentiaali Suomessa tuloksia kansalaiskyselystä. Timo Liljamo
MaaS-palveluiden potentiaali Suomessa tuloksia kansalaiskyselystä Timo Liljamo timo.liljamo@tut.fi Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen tarkoituksena selvittää MaaSpalveluiden potentiaalisimmat käyttäjät Tutkimusmenetelmänä
LisätiedotTURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN
TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-
LisätiedotZA5223. Flash Eurobarometer 290 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5223 Flash Eurobarometer 290 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 290 BIODIVERSITY Q1. Oletteko koskaan kuullut ilmaisua biologinen
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima
Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Maakuntavaltuustoseminaari 5.10.2012 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotVirtavesien hoitoyhdistys ry c/o Kirjastopolku 5 B Lohja VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE 1.3.
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE 1.3.2013: Asia: Soidensuojelun täydennysohjelma Vastaanottaja (toimitus sähköisessä
LisätiedotSuoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus
Suoluonto ennen ja nyt Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus 2018 18.12.2018 Soiden luokitus Suotyypit Suoyhdistymätyypit Suosysteemit Kehityssarjat Suomaisemat Suokasvillisuusvyöhykkeet
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotStrategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin
Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja
Lisätiedotkokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen
Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden
LisätiedotNäkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan
Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan Suoseuran kevätkokousseminaari Helsinki 23.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Työryhmän tehtävänä oli Laatia ehdotus kansalliseksi suo- ja turvemaiden strategiaksi
LisätiedotMetsien monikäyttöä tukevat työkalut
Metsien monikäyttöä tukevat työkalut Anne Tolvanen Metsäareena 9.10.2018 Esityksen rakenne Luonnonvarojen käyttöön liittyvät ristiriitaiset tavoitteet Ekosysteemipalvelu-lähestymistapa Tutkimuksen keinot
LisätiedotSUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen
SUO Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen suomalaista luontoa Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Mikä suo on? Suo on turvetta tuottava suokasvillisuuden peittämä kosteikkoekosysteemi. Suo voi kehittyä
LisätiedotMetsänkäsittely ja soidensuojelu
Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun asukkaiden näkemykset soiden käytöstä
Soiden ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu tuloksia soisimmasta Suomesta Metlan työraportteja 258: 154 189 Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun asukkaiden näkemykset soiden käytöstä Anna Piirainen
LisätiedotJohanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä
Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotSUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018
SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet -seurantatutkimusta
LisätiedotLUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
LisätiedotEhdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
LisätiedotQ1 Vastaajan sukupuoli
Q1 Vastaajan sukupuoli Answered: 39 Skipped: Mies Nainen ANSWER CHOICES Mies Nainen RESPONSES 53.85% 1 6.15% 18 TOTAL 39 1 / 1 Q Vastaajan ikä Answered: 39 Skipped: 18-30 vuotta 31-5 vuotta 6-6 vuotta
LisätiedotKotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013
Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta
Lisätiedot